�ݺ�ߣ

Toinen digitaalinen vallankumous
Jyrki J.J. Kasvi
Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus TIEKE

Suhtautukaa ennustajiin aina ripauksella suolaa
 ”Computers in the future may weigh no more than 1.5 tons.”
 Popular Mechanics magazine on development of science, 1949.
 “I can assure you that data processing is a fad that won’t last out the year.”
 Editor of Prentice Hall business books, 1957
 ”There is no reason for any individual to have a computer in their home.”
 Ken Olson, President of DEC, World Future Society Convention, 1977
 "You aren't going to turn passive consumers into active trollers on the Internet."
 Stephen Weiswasser, senior VP, ABC television, 1989
 “Next Christmas the iPod will be dead, finished, gone, kaput.”
 Sir Alan Sugar, 2005
 ”Internet romahtaa vuonna 2006”
 prof. Hannu H. Kari, 2004
 “By 2015 one third of US fighting
strength will be composed of robots”
 US Department of Defense, 2006

Talouskriisit tulevat ja menevät.
Todelliset muutostrendit muuttavat tulevaisuutta.

Todellisia muutostrendejä
Haasteet Mahdollisuus
Digitalisaatio räjäyttää
tuottavuuden
- Mooren laki alkaa purra
- Useita disruptiivisia
teknologioita yhtä aikaa
- Robotit automatisoivat käsityön
ja maatalouden
- Tekoälyt automatisoivat
henkisen työn
- Esineiden Internet yhdistää
kaiken kokonaisuudeksi
- Maailmantalouden kortit jaetaan
uudelleen
- Yhteiskuntien rakenteet uusiksi
Ympäristö alkaa käydä kalliiksi
- Luonnonvarojen hinta nousee
- Päästöjen vähentäminen maksaa
- Ilmastonmuutokseen sopeutumien
Ikärakenne kääntää maailman
- Teollisuusmaat ikääntyvät (paitsi USA)
- Kehittyvien maiden suuret ikäluokat
nuoria aikuisia
Globalisaatio verkostoi maailman
- Nousevat taloudet suurvalloiksi
- Kiina palaa maailman keskukseksi
- Työtä teetetään kehittyvissä maissa
19.11.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 4

Megatrendit nivoutuvat toisiinsa – tukiranka korvaa rollaattorit.
Image: Cyberdyne

Suomen haaste
 Suomen talouskasvun perustat,
työn määrän ja työn tuottavuuden
kasvu, ovat päättyneet!
 Kansantalouden pieneneminen tarkoittaa elintason laskua
 Vaikka työikäisten määrä laskee 20 vuotta, suomalaisten määrä ei laske!
 Toistaiseksi vajetta on paikattu velaksi
 Suomalaisilla on kolme (ei poissulkevaa) vaihtoehtoa
 Lisättävä työn määrää mm eläkeikää nostamalla, arkipyhistä luopumalla ja
maahanmuutolla
 Nostettava työn tuottavuutta investoimalla uusiin (digitaalisiin)
toimintatapoihin, osaamiseen ja työvälineisiin
 Laskettava elintasoa sisäisellä devalvaatiolla ja julkisia palveluita
leikkaamalla

Digitalisaatio muuttaa kaiken
Media-ala kohtasimurroksen ensimmäisten joukossa...
…yhdessä pankkien, arvopaperikaupan, maanviljelyksen ja metsätalouden kanssa

Image: Energid Technologies
Joit aamukahvissasi robotin lypsämää maitoa.
Image: Lely

Pian syöt robotin tuottamaa ruokaa.
Pelto on robotille paljon helpompi ympäristö kuin esim. maantie.

Mihin tarvitset ammatti-taitoista
pankkivirkailijaa,
kun nostat käteistä
automaatista ja maksat
laskussa verkossa?
Sosiaalisen median tavoin
toimivat C2C-”pankit”
Käteinen katoaa lähivuosina.
CC 3.0 Share Alike Attribution J-P Kärnä

CC 3.0 SA BY Heikki Valve
1970-luvulla Suomessa oli noin 100.000 metsuria, nyt 3.500.

Ensimmäinen digitaalinen vallankumous
 Tuotannon digitaalisaatio 1980-luvulla
 Teollisuusrobotit, kokoonpanolinjat, logistiikka
 Teollisuuden tuottavuusparadoksi
 Investoinnit tietotekniikkaan ja automaatioon eivät
parantaneet tuottavuutta
 Vasta uuden tekniikan mahdollistamat uudet
toimintatavat nostivat tuottavuutta
 Uudet tavat organisoida ja johtaa
valmistusta
 JIT, JOT, Lean, Agile, MPR, CIP, NNP
 Logistinen imuohjaus raaka-aineiden
tuotannosta kuluttajalle asti
 Asiakkaan paperitilaus välittyy toimintaohjeeksi
metsurin harvesterin ruudulle

Seuraavien kahden vuoden aikana ihmiskunnan
käytössä oleva laskentateho kaksinkertaistuu.
Neljässä vuodessa nelinkertaistuu, kuudessa vuodessa kahdeksankertaistuu,
kahdeksassa vuodessa kuusitoistakertaistuu, ...

Todellinen digitaalinen
vallankumous on vasta alkamassa
 1600-luvun lopulla keksitty höyrykone
mullisti talouden ja yhteiskunnan rakenteet
1800-luvun alussa
 Murros: koulutus, työmarkkinat, politiikka, talous, perhe, …
 Esimerkiksi koulut toimivat edelleen teollisen pradigman mukaan
 Jopa elämä etenee kuin tuotantolinjalla: lapsuus → koulu → työelämä → eläke
 1940-luvulla keksitty digitaalitekniikka mullistaa nyt meidän
yhteiskuntamme ja taloutemme rakenteet
 Millainen on 2030-luvun koti, koulu, työpaikka, perhe, ammattiyhdistys, …
 Mikä on esimerkiksi 2030-luvun koulujen digitaalinen paradigma?
 ETLA: Joka kolmas ammatti korvautuu 20 vuodessa tekoälyllä tai roboteilla,
loput muuttuvat, ja uusia syntyy tilalle
 Oppimisen, työn ja eläkkeen rajapinnat murtuvat!

Kaikki ammatit digitalisoituvat.
Kulutus digitalisoituu.
Elämä digitalisoituu.

Image: Cimcorp
Mihin tarvitaan varastomiestä, kun vain robotti tietää missä mikin on?

Ahtaajan työ on robottilukkien käskyttämistä.
Image: Kuehne + Nagel International AG

Image: Rolls Royce
Merimiehen työpöytä on laivausyhtiön toimistossa.

Image: Lockheed
Kun rekat osaavat ajaa itseään, niiden rattiin ei kannata tuhlata ihmistä!

Mihin tarvitaan pörssimeklaria, kun algoritmit käyvät arvopaperikauppaa?
CC BY 2.0 Rafael Matsunaga - Flickr

Image: IBM
Mihin tarvitaan lääkäriä, kun Watson tekee keuhkosyövän hoitopäätökset?

CC BY SA 3.0 Shritwod
Suomi on digitalisaation alisuorittaja!
 22 vertailumaasta Suomen yrityksillä
parhaat edellytykset hyödyntää
digitaalitekniikkaa toiminnassaan
 Mutta digitaalitekniikan käyttäjinä Suomen yritykset ovat sijalla 17.
 Suomalaisten yritysten sijoitus digitaalitekniikan vaikuttavuudessa on viides
 Suomen julkisen sektorin edellytykset käyttää digitaali-tekniikkaa
ovat toiseksi parhaat
 Digitaalitekniikan käyttäjänä Suomen julkinen sektori on 22:a kahdeksas.
 Esimerkiksi: Suomen kouluissa on Euroopan parhaisiin kuuluva
ICT-varustus
 Mutta Suomen kouluissa käytetään tietotekniikkaa vähiten Euroopassa…
Lähde: Digibarometri 2014, www.digibarometri.fi

… kyllä, vähiten Euroopassa
Survey of Schools: ICT in Education

Emme uskalla kääntää Suomea päälaelleen.
Suomen digitalisaation jarruja
 ”Päätöksentekolama”
 Omistajuuden, sitoutumisen ja johtajuuden puute
 Strategioita ja ohjelmia riittää, mutta tekemistä vähemmän
 Rohkeuden puute
 Työn tuottavuutta nostetaan investoimalla, ei leikkaamalla
 Teknologiaa on helpompi ostaa kuin muuttaa rakenteita ja
toimintaprosesseja radikaalisti (kuten Verohallinto teki kauan sitten)
 Keskittyminen teknologiaan
 Palvelut, prosessit, toiminnallisuus ja vaikuttavuus ovat jääneet sivuosaan
 Vanhojen järjestelmien taakka
 Suljetut rajapinnat ja toimittajaloukut hidastavat toimintatapojen uudistamista
 Siiloutuminen ja omalle reviirille keskittyminen
 Hallintorajat ylittävät palvelut jäävät muiden tehtäväksi (esim suoratyo.fi)

Suomen luova tuho
 Kiihtyvä digitaalinen vallankumous
jakaa maailmantalouden kortit
uudelleen.
 Ei ole itsestään selvää, että Suomi ja muut
vanhat teollisuusmaat ovat uusia digitaalisia maita
 Kaikilla yhteiskunnan ja talouden sektoreilla on edessä vähintään
yhtä kipeä rakennemuutos kuin mediateollisuus on kokenut
runsaassa vuosikymmenessä.
 Tekniikan murrosta tärkeämpiä ovat uuden tekniikan mahdollistamat uudet
(sähköiset) toimintaprosessit ja liiketoimintamallit.
 Spotify, Kindle, FindMySong, Uber ja AirBnB ovat vasta alkua
 Digitalisaatio on Suomen ainoa mahdollisuus pysyä pinnalla
 Suomi ei nouse kuin automatisoimalla työtä aina kun mahdollista
 Työntekijät on koulutettava ja kannustettava yhä uusiin ammatteihin

Image: Zenrobotics
Rakennusjätteen lajittelu kannattaa vain robotilla.

Mihin tarvitaan kassoja ja myyjiä, kun asiakkaat siirtyvät verkkoon?

Vastareaktioita odotettavissa
 1800-luvun alun kehruukoneet olivat
1. sukupolven teollisuusautomaatiota
 Teollisuus ja työelämä muuttuivat myös silloin
nopeammin kuin talous ja ihmiset ehtivät reagoida
 Tuloksena väkivaltaisia ludiittikapinoita
 Koneen rikkomisesta Englannissa kuolemantuomio
 Yritysten ja valtioiden kilpajuoksussa
kenelläkään ei ole varaa pysähtyä hengähtämään ja pohtimaan
 Edelläkävijäyritykset ja -maat nauttivat sekä voitot että riskit
 Miten osa digitaalisaation luomasta tuottavuuden kasvusta
saadaan ohjattua uudelleenkoulutukseen, sosiaalitukiin ym.
joilla pehmennetään murroksen vaikutuksia?
 … hidastamatta samalla uuden teknologian mahdollisuuksien hyödyntämistä?

Suomi ei pelastu romuttamalla
pankkiautomaatit ja lypsyrobotit …
… ja jakamalla ihmisille pokasahat ja lypsyjakkarat

yhteensä.
Uusia haastajia
V. 2012 Afrikan mobiiliraha-markkinat
olivat 61,5 mrd
euroa, suuremmat kuin
Euroopan ja Pohjois-
Amerikan yhteensä.
Keniassa avataan rahti-lennokkireitti
vuonna 2016.

Digitalisaatio ei ole Suomen menestystekijä.
Sen sijaan se on Suomen selviytymistekijä!

Hupi on vasta alkamassa
 Digitalisaatio kiihtyy
 Tekoälyt ja robotit arkipäiväistyvät
 Ihmisen ja koneen suhde tiivistyy
 Elintoimintojen seuranta ja biohakkerointi
 Ajatusten välittäminen aivoista toiseen
 3d-tulostimet kodinkoneiksi
 Korvaa tuotantoa, logistiikkaa ja kauppaa
 Muotoilun (ja muotoilupiratismin) merkitys kasvaa
 Esineiden (teollinen, kaiken) internet
 Yhä useampi esine ja laite kotona ja ulkona
voidaan tunnistaa (rfid) ja liittää verkkoon (ipv6)
 Visio: Suomen jokainen metsäpalsta on verkossa
 Älykäs sähköverkko
 Hajautettu verkostoitunut sähköjärjestelmä
Google

73 euroa maksava Vessyl-muki analysoi sisältämänsä
juoman ja välittää tiedot appsille, joka kokoaa ja analysoi tiedot käyttäjän ruokavaliosta.

Sukupuolten välinen digikuilu?
Keskustelua
U.S. Army Photo
30.9.2010 www.kasvi.org 34

TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry
 TIEKE on v. 1981 perustettu tietoyhteiskunnan puolueeton ja
riippumaton vaikuttaja, verkottaja ja vauhdittaja.
 TIEKEn toiminnan painopisteet ovat
1. Tieto- ja viestintätekniikan osaamisen kehittäminen
2. Sähköisten toimintaprosessien edistäminen
3. Tietoyhteiskunnan tietopalvelut
 TIEKEn toimintatapoja ovat hankkeet, foorumit, palvelut,
seminaarit ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen.
 TIEKEn jäsenenä on yli 80 julkista ja yksityistä organisaatiota
 Jäsenmaksu liikevaihdon perusteella 3 500 €, 1 700 € tai 800 €
 TIEKEn liikevaihto on n. 1,3 milj. € vuodessa
 TIEKEssä työskentelee 12 henkilöä
2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 35

�ݺ�ߣ

Toinen digitaalinen vallankumous

Recommended

More Related Content

What's hot (17)

Viewers also liked (9)

Similar to Toinen digitaalinen vallankumous (20)

More from TIEKE Finnish Information Society Development Centre (20)

Toinen digitaalinen vallankumous