SAK on huolissaan ilmastonmuutoksen seurauksista ja kansainv辰lisen ilmastopolitiikan riitt辰m辰tt旦myydest辰. Suomen on teht辰v辰 osansa yhdess辰 EU:n kanssa.
Uusiutuvan energian ajankohtaisp辰iv辰 23.1.2018
Matti Kahra, Sitra: "Suomen 2030 ilmasto -ja energiatavoitteet - tehd辰辰nk旦 oikeita asioita riitt辰v辰sti?"
Mist辰 hallituksen 6.11.2008 julkistamassa ilmastostrategiassa on kysymys? Ent辰 mik辰 siin辰 on pieless辰? Greenpeacen kommentit ja parannusehdotukset ilmastostrategiaan.
Parlamentaarisen energia- ja ilmastokomitean mietint旦, energia- ja ilmastotiekartta 2050, julkaistiin seminaarissa 16.10.2014. Ohessa yleisesitys aiheesta.
Taakanjakosektori: tavoitepolku ja lis辰toimet, ilmastopolitiikan ala: p辰辰st旦t ja nielut, kokonaisp辰辰st旦jen tavoiteura, p辰辰st旦jen rajoittaminen, p辰辰st旦jen poissulkemisen haasteita, menestyv辰 ja nettonegatiivinen Suomi
Hallituksen ilmastostrategia for dummies (korjattu)greenpeacenordic
油
Mist辰 hallituksen 6.11.2008 julkaistussa ilmastostrategiassa on kysymys? Ent辰 mik辰 siin辰 m辰tt辰辰? Greenpeace esitt辰辰 kritiikki辰 ja parannusehdotuksia hallituksen ilmastostrategiaan.
Mist辰 hallituksen 6.11.2008 julkistamassa ilmastostrategiassa on kysymys? Ent辰 mik辰 siin辰 on pieless辰? Greenpeacen kommentit ja parannusehdotukset ilmastostrategiaan.
Parlamentaarisen energia- ja ilmastokomitean mietint旦, energia- ja ilmastotiekartta 2050, julkaistiin seminaarissa 16.10.2014. Ohessa yleisesitys aiheesta.
Taakanjakosektori: tavoitepolku ja lis辰toimet, ilmastopolitiikan ala: p辰辰st旦t ja nielut, kokonaisp辰辰st旦jen tavoiteura, p辰辰st旦jen rajoittaminen, p辰辰st旦jen poissulkemisen haasteita, menestyv辰 ja nettonegatiivinen Suomi
Hallituksen ilmastostrategia for dummies (korjattu)greenpeacenordic
油
Mist辰 hallituksen 6.11.2008 julkaistussa ilmastostrategiassa on kysymys? Ent辰 mik辰 siin辰 m辰tt辰辰? Greenpeace esitt辰辰 kritiikki辰 ja parannusehdotuksia hallituksen ilmastostrategiaan.
Satu Hassi: ratkaisuja ilmastonmuutokseenSatu Hassi
油
Ilmastonmuutoksen torjunnalla on kiire. Meill辰 on viel辰 toivoa, mutta ei juurikaan aikaa. Ilmastonmuutos muuttaa maailmaa nopeammin kuin olemme uskoneet. Siksi meid辰n on toimittava nopeammin kuin olemme ajatelleet ja teht辰v辰 enemm辰n kuin olemme aikoneet.
Korvataan 旦ljy, kivihiili ja turve auringolla, tuulella, maal辰mm旦ll辰 ja biokaasulla. Ei tueta yrityksi辰 fossiilisten polttoaineiden k辰ytt辰misest辰 vaan puhtaiden keksint旦jen tekemisest辰. K辰ytet辰辰n metsi辰mme vastuullisesti: tehd辰辰n mets辰hakkuita maltilla ja k辰ytet辰辰n puuta nykyist辰 enemm辰n rakentamiseen, suojellaan soita ja vanhoja metsi辰mme.
Kirsimarja Raitasalo, THL: Miksi p辰ihdehaittoja on t辰rke辰辰 ehk辰ist辰 kouluissa ja oppilaitoksissa - Nuorten p辰ihteidenk辰yt旦n yleiskuva. Ehk辰isev辰 p辰ihdety旦 lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukijana kouluissa ja oppilaitoksissa -verkkoaineisto sujuvamman ty旦n tueksi -webinaari, 10.10.2022
Marke Hietanen-Peltola & Johanna Jahnukainen, THL: Miten opiskeluhuoltopalvelut tukevat hyvinvointia ja ehk辰isev辰t p辰ihdehaittoja. Ehk辰isev辰 p辰ihdety旦 lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukijana kouluissa ja oppilaitoksissa -verkkoaineisto sujuvamman ty旦n tueksi -webinaari, 10.10.2022.
Riina L辰nsikallio, OPH: P辰ihdekasvatus ja ehk辰isev辰 p辰ihdety旦 kouluissa ja oppilaitoksissa. Ehk辰isev辰 p辰ihdety旦 lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukijana kouluissa ja oppilaitoksissa -verkkoaineisto sujuvamman ty旦n tueksi -webinaari, 10.10.2022
Jaana Markkula, THL, Ehk辰isev辰 p辰ihdety旦 lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukijana kouluissa ja oppilaitoksissa -verkkoaineisto sujuvamman ty旦n tueksi -webinaari, 10.10.2022
The SO-PREP webinar addressed the increasing prevalence of synthetic opioids in Europe, discussing preparedness strategies among Nordic countries. Key findings included rising availability and use of synthetic substances, highlighting the lessons learned from Estonia's fentanyl crisis. Recommendations for improved responses include proactive measures, better monitoring, and expanded harm reduction services to mitigate risks associated with synthetic opioid use.
1. Miten Suomi voi torjua
ilmastonmuutosta?
Jyri Sepp辰l辰
Suomen ymp辰rist旦keskus
Maailma muuttuu ent辰 me? Sosiaali- ja terveysalan tapahtuma Oulussa,
23.5.2019
2. Hallitusten v辰lisen ilmastopaneelin ns. 1,5 asteen raportti
lokakuussa 2018: maailman kannattaa pyrki辰 korkeintaan
1,5 asteen l辰mp旦tilan nousuun
Rikkaiden maiden tulee v辰hent辰辰 kasvihuonekaasup辰辰st旦j辰
huomattavasti nopeammin kuin k旦yhien
Ilmastonmuutoksen taustalla etenkin fossiilisten polttoaineiden k辰ytt旦旦n perustuva teollinen
vallankumous, vaurastumisen my旦t辰 tapahtunut luonnonvarojen k辰yt旦n kasvu (lineaarinen talous:
otto-k辰ytt旦-hylk辰ys) ja maank辰ytt旦muutokset
L辰ht旦kohta
23.5.2019TaneliDuunari-Ty旦ntekij辰inen,SYKE
2
3. Suomi pyrkii hiilineutraaliksi 2045 (KAISU) p辰辰st旦t ja
hiilinielut tasapainossa
Suomen ilmastopaneeli: 1,5 asteen tavoite ja globaali
oikeudenmukaisuus edellytt辰辰 Suomelta
kunnianhimoisempaa p辰辰st旦v辰hennyspolkua
Periaatteellinen kuva, Suomen ilmastopaneeli:
p辰辰st旦j辰 alas 60 % vuonna 2030, hiilineutraali jo 2035 (nielut ja p辰辰st旦t
tasapainossa), jonka j辰lkeen nettonegatiivisiin p辰辰st旦ihin
3
Suomi ilmastonmuutoksen hillinn辰ss辰
4. Suomen toteutuneet kasvihuonekaasup辰辰st旦t 1990, 2005 ja 2016;
Suomen p辰辰st旦tavoite 2030 nykyisten EU-sitoumuksilla (EU 2030) ja
Suomen ilmastopaneelin esitt辰m辰 ns. 1,5 asteen tavoitteen edellytt辰m辰
p辰辰st旦polku Suomelle 2030
23.5.2019
4
1990 2005 2016 EU 2030
1,5 asteen
polku 2030
5. J辰teveden k辰sittely 4,7 2,8 2 1,2 1,2
3 Maatalous 7,5 6,5 6,5 5,6 5,4
2F_F-kaasut 0 1,08 1,39 0,5 0,5
2 Teollisuusprosessit 5,4 5,6 4,7 3,7 2,92
1A4&5_Muu poltto yhteens辰 8,8 7 5,1 3,6 2,5
1A3_Kotimaan liikenne 12,1 12,9 12,6 7 4,44
1A2_Teollisuus ja rakentaminen
(polttoper辰iset p辰辰st旦t)
13,7 11,6 7,2 6,9 4,1
1A1_Energiateollisuus 19 22,1 19,1 10 6,6
0
10
20
30
40
50
60
70
80
MtCO2-ekv/v
5. Yhteiskunnalla on vahva tahtotila toimia 1,5 asteen tavoitteen
edellytt辰m辰ll辰 tavalla:
tehd辰辰n ajoissa tarvittavia p辰辰t旦ksi辰 (muutosten hyv辰 ennakoitavuus)
luodaan edellytykset ilmastomy旦nteiselle kulutukselle ja tuotannolle
(erityisesti verotukselliset ratkaisut)
julkinen sektori esimerkkin辰 ja mahdollistajana
tehd辰辰n v辰h辰hiilisyydest辰 Suomelle menestystekij辰
EU:n p辰辰st旦kaupassa jaettavien oikeuksien m辰辰r辰 v辰henee ja hinta
kasvaa => p辰辰st旦kauppasektoriin kuuluvan teollisuuden ja
energiatuotannon kiristyv辰 p辰辰st旦v辰hennyspolku
Kivihiilen energiak辰yt旦st辰 luopuminen 2029 menness辰, turpeen k辰yt旦st辰 ja
fossiilisesta l辰mmitys旦ljyst辰 pois energiasektorilla viimeist辰辰n 2035 (pl.
teollisuuden ja rakentamisen polttoper辰iset p辰辰st旦t)
L辰mmityksess辰 ja teollisuuden energiak辰yt旦ss辰 p辰辰st旦t旦n s辰hk旦
uudessa roolissa fossiilisten polttoaineiden korvaamisessa
Yhteiskunnan yleinen energiatehostuminen noin 20 % vuosina 2016-
2035 digitalisaation ja kiertotalouden vauhdittamana
L辰ht旦kohdat Suomen ilmastonmuutoksen
torjuntaty旦h旦n
23.5.2019TaneliDuunari-Ty旦ntekij辰inen,SYKE
5
6. Tuuli- ja aurinkovoima ja l辰mp旦pumput lis辰辰ntyv辰t
merkitt辰v辰sti.
Ydinvoima s辰ilytt辰辰 vahvan aseman my旦s tulevaisuudessa
lykk辰辰t s辰hk旦- ja kaukol辰mp旦verkot laajasti k辰yt旦ss辰
Niin kauan kun l辰mm旦n- ja s辰hk旦nvarastointia ei ole laajasti
k辰yt旦ss辰, niin bioenergian k辰ytt旦 lis辰辰ntyy
isoista voimalaitoksista ei kuitenkaan tule juurikaan
terveydelle vahingollisia pienhiukkasia ja ilmastoa
l辰mmitt辰vi辰 mustahiilen p辰辰st旦j辰
taajamien puun pienpolton hiukkasp辰辰st旦t ja
mustahiilen p辰辰st旦t parhaan tekniikan ja polton
rajoittamisen kautta laskuun
Kun kivihiilen, 旦ljyn ja turpeen k辰ytt旦
s辰hk旦n (ja kaukol辰mm旦n) tuotannossa
loppuu
23.5.2019TaneliDuunari-Ty旦ntekij辰inen,SYKE
6
7. Autokannan fossiilisten polttoaineiden korvaaminen ja
vaihtoehtoiset k辰ytt旦voimat
Henkil旦autoliikenne s辰hk旦istyy: jopa 700 000 -800 000
vuonna 2030. Biokaasua mahdollisimman paljon
liikenteeseen. Uusia polttomoottoriautoja ei en辰辰 2030
j辰lkeen
Linja-autokanta uusiutuu s辰hk旦- ja kaasuk辰ytt旦isill辰 linja-
autoilla. Kaasukuorma-autot suuntana. Kaasussa 50%
biokaasua.
Biodiesel suunnataan vain raskaassa liikenteen viimeist辰辰n
2030 (biokomponentti on 40 %).
Liikenteen p辰辰st旦v辰hennysten haasteet
(suuruusluokkia)
23.5.2019TaneliDuunari-Ty旦ntekij辰inen,SYKE
7
8. Ajoneuvojen energiatehokkuus
Uusien autojen energiatehokkuuden parantaminen
tavoitteiden mukaisesti, kuljetusten energiatehokkuuden
parantaminen v辰hent辰m辰ll辰 tyhj辰n辰 ajoa sek辰
kasvattamalla keskikuormaa.
Yhteiskuntarakenteen muutokset ja liikennej辰rjestelm辰n
energiatehokkuus
Kimppakyytien, yhteisk辰ytt旦autojen, joukkoliikenteen
kehitt辰misell辰 ja henkil旦autojen t辰ytt旦asteen parantumisen
ansiosta henkil旦autokanta ei kasva nykyisest辰 ja sen osuus
matkasuoritteessa laskuun
T辰ydennysrakentaminen ja muut kaavoitukselliset ratkaisut
Auto- ja ajoneuvoverouudistus
Liikkuminen jatkuu
23.5.2019TaneliDuunari-Ty旦ntekij辰inen,SYKE
8
9. Nautoja ja sikoja selv辰sti v辰hemm辰n nykyisest辰
ihmisten ruokatottumusten muutos terveellisemp辰辰
suuntaan
Turvepeltojen maiden p辰辰st旦jen hallinta:
turvepeltojen raivaus loppuu 2025
orgaanisten peltojen viljely monivuotisesti
muokkaamatta, nostetaan pohjaveden pintaa
metsitet辰辰n ja kosteikkometsitet辰辰n eloper辰isi辰 maita
Typpilannoituksen t辰sm辰- ja seurantak辰yt辰nn旦t,
lannoitettavan peltoalan v辰hentyminen (el辰intuotannon
rehu- ja nurmipinta-alan v辰hentyminen)
Biokaasutuotannon edist辰minen (lanta ja nurmi)
Maatalous (haasteellinen)
23.5.2019TaneliDuunari-Ty旦ntekij辰inen,SYKE
9
10. Maank辰ytt旦, maank辰yt旦n muutokset ja
mets辰talous (LULUCF) EU:n
ilmastopolitiikkaan 2021-2030
* 2030-2040 arvot vain suuruusluokka-arviota (Suomen ilmastopaneeli)
LULUCF-sektorin lopputulos (EU:n pelis辰辰n旦iss辰 nettonielu tai
p辰辰st旦l辰hde) 2021-2030 riippuu pitk辰lti mets辰tuhon ja turvepeltojen
p辰辰st旦jen v辰hent辰misest辰 ja mets辰maan nettonielun kehityksest辰
Mets辰maan (A) nettonielutaso riippuu
a) EU:n asettamasta mets辰maan referenssitasosta (selvi辰辰 ensi vuonna)
b) metsien hakkuista (ratkaiseva merkitys)
c) metsien tuottavuutta parantavista mets辰nhoitotoimista
d) orgaanisen mets辰maan (5,6 Mt CO2-ekv./a) ja ojituksen (2 Mt CO2-ekv./a) p辰辰st旦j辰 v辰hent辰vist辰 toimista
e) orgaanisten peltomaiden ja joutopeltojen metsityksest辰 (noin 400 000 ha potentiaali)
23.5.2019
10
Mt CO2 -ekv. 1990 2005 2015 2016 2030 2035 2040
4. Maank辰ytt旦, maank辰yt旦n muutokset ja mets辰talous (LULUCF) -14 -27,7 -28,8 -27,1 ? ? ?
A Mets辰maa -20 -37,3 -36,7 -34,1 ? ? ?
B Viljelysmaa 5,61 6,93 7,03 7,17 5,0 4,5 3,9
C Ruohikkoalueet 0,86 0,8 0,68 0,67 0,5 0,5 0,4
D Kosteikot 1,54 2,17 2,22 2,28 2,1 1,8 1,6
E Rakennetut alueet 0,88 1,68 0,71 0,59 0,4 0,4 0,3
G Puutuotteet -2,95 -1,97 -2,73 -3,64 -4,5 -4,5 -4,5
11. Otetaan vastuu my旦s meid辰n globaalin
hiilijalanj辰ljen pienent辰misest辰
23.5.2019TaneliDuunari-Ty旦ntekij辰ien,SYE
11
12. P辰辰st旦v辰hennysten toteuttamisesta
Jatkossa edellytt辰辰 kaikkien eri yhteiskuntaryhmien mukaantuloa,
p辰辰tt辰jien ja kuluttajien merkitys korostuu
P辰辰tt辰jilt辰 rohkeita p辰辰t旦ksi辰 ei sys辰t辰 vastuuta liikaa kuluttajille
Kuluttajat 辰辰nest辰v辰t valinnoillaan ilmastoyst辰v辰llinen kysynt辰
Hallinnon v辰linen yhteisty旦 eri tasolla
Valtio maakunta kunta
Valtion tuki- ja veropolitiikka t辰rke辰 maakuntien ja kuntien t旦iden vauhdittajana
Hallinto esimerkinn辰ytt辰j辰n辰
Luodaan helpot edellytykset kansalaisille ja yrityksille toimia
ilmastonmuutoksen torjunnassa
Johdon sitoutuminen keskeinen merkitys
P辰tee kaikkiin organisaatioihin
23.5.2019
12