3. Johtop辰辰t旦kset
olemme kaikki musikaalisia
musiikilla on meihin emotionaalisia,
kognitiivisia ja sosiaalisia vaikutuksia
ihminen on sosiaalinen el辰in, joka on
virittynyt vuorovaikutukseen ja kokee sen
palkitsevaksi
musiikki on ihmisen辰 olemista
3
9. Musiikin m辰辰ritelmi辰
musiikki on j辰rjestetty辰 辰辰nt辰 (organised sound) (Var竪se)
humanly organised sound for soundly organised humanity (Blacking)
human communication outside the scope of language (Nettl)
Without musicality no music. (Honing)
...music is whatever people choose to recognise as such... (Nattiez)
You just pick a chord, go twang, and you've got music (Sid Vicious)
The emotional essence of an experience crystallised in tone (Mursell)
9
10. Music is clearly not just
a passive, auditory stimulus,
it is an engaging,
multisensory,
social activity.
Overy & Molnar-Szakacs 2009
11. Musikaalisuus
sykkeen havaitseminen -> metrinen rakenne
s辰velkorkeuksien erottaminen -> tonaalinen rakenne
biologinen valmius <-> kulttuurinen harjaantuminen
musiikin passiivinenkin kuuntelu edellytt辰辰
musikaalisuutta!
11
http://aeon.co/magazine/culture/how-all-humans-got-to-be-music-experts/
12. Musikaalisuus evoluution
n辰k旦kulmasta?
sukupuolivalinta (Darwin, 1871; Miller, 2000)
vauvan ja vanhempien siteen vahvistaminen (Dissanayake, 2008)
henkisen ja sosiaalisen kehityksen edist辰minen (Cross, 2007)
sosiaalisen yhten辰isyyden lis辰辰minen (Merker, 2000)
vaikuttava keksint旦 (Patel, 2010)
hy旦dyllinen leikki, joka haastaa kognitiiviset kyvyt (Honing, 2011)
12(Honing & Ploeger, 2012)
14. Musiikki ja tunteet
tunteiden havaitseminen musiikissa
musiikin her辰tt辰m辰t tunteet
musiikin esitt辰j辰n tunnetilat
musiikki tunteiden tutkimuksen v辰lineen辰
14
20. Strategioita
Viihdyke
Pekka: Jos m辰 oon jossain tietokoneella ni
kyl m辰 sillon aina kuuntelen musiikkia. Kyl mul
periaattees taukoomatta soi musiikki. Et se
tuo sellast t辰ytett辰 ja se tuo hyv辰辰 鍖ilist辰 ku
kuuntelee hyvii b辰ndei.
Elpyminen
Joonas: Rankan viikon p辰辰tteeksi sai hetkeksi
omaa rauhaa ja kuuntelin The Crashi辰, joka
on eritt辰in hyv辰辰 rentoutumismusiikkia.
El辰mykset
Liisa: Sitku m辰 kuuntelen tota (lempibiisi), ni
joskus ku kuuntelee oikein tarkkaan ni tulee
oikein kylm辰t v辰reet, se on mahtava tunne.
Irtautuminen
Sara: Jos on kauheen masentava 鍖ilis ni kyl sit
on niinku mun mielest paljo kivempi alkaa
kunteleen jotain pirist辰v辰辰.
20Saarikallio, 2007 jne.
21. Strategioita
Purkaminen
Simo: Jos niinku, hirveen.. ahdistaa tai on
hirveen masentunu, on se kyl sillee ihan jees
pist辰辰 sit jotain kunnon m辰tt旦旦 niinku tulee
sielt辰.
Mielikuvaty旦skentely
Sara: M辰 rauhotun iltasin ennen
nukkumaanmenoo sillee et m辰
kuuntelen musiikkii, sit samal siin m辰
ajattelen niit p辰iv辰n asioita koska sen
j辰lkeen ku m辰 oon aatellu ne, sit m辰
pystyn nukahtaan, et nyt n辰辰 on
selvitettyj辰.
Lohtu
Pekka: Jos mulla on ollu joku asia mik辰
mua on h辰irinny, sit ku m辰 kuuntelen
jotain kappaletta, sit m辰 saan niinku
lohtua siit辰 et joku muuki ajattelee
noin.
21
25. Tahdistuminen on
sosiaalista
lapset taputtavat
tarkemmin toisen
ihmisen kuin robotin
kanssa
jo 2.5 vuotiaat
tahdistuvat
imitointi keskeinen
oppimistapa
tahdistuminen t辰rke辰
my旦s kielenoppimisessa
25Kirschner & Tomasello, 2009, 2010
32. Mozart-efekti
Musiikin kuunteleminen parantaa
suoritusta spatio-temporaalisessa
teht辰v辰ss辰 (Rauscher, Shaw & Ky 1993,
1995)
Musiikin kuunteleminen lis辰辰
辰lykkyytt辰!
laaja uutisointi, poliittiset vaikutukset:
vauva-cd:t ja opetusohjelmat
32
33. Soittoharrastus
harjoittaa laajaa taitojen kirjoa:
motoriikka, ulkoa oppiminen, musiikilliset rakenteet, teoria, tunteiden
ilmaiseminen ja havaitseminen, keskittyminen ja tavoitteellinen,
itsen辰inen harjoittelu
aiheuttaa my旦s pitk辰aikaisia muutoksia aivoissa (Schlaug 2001)
rakenteelliset ja toiminnalliset muutokset
auditoriset, motoriset ja koordinaatioalueet
spesialisaatio musiikin havaitsemiseen
33
34. Musiikin harrastamisen
siirtovaikutuksia
Musiikaalisuustesteiss辰 p辰rj辰辰minen korreloi positiivisesti:
yleisen 辰lykkyyden kanssa (Anvari 2002)
symbolisen p辰辰ttelykyvyn kanssa (Gromko 1998)
spatiaalisten kykyjen kanssa (Hassler 1985)
analogiaan perustuvan p辰辰ttelyn kanssa (Nelson 1989)
Soittoharrastus korreloi positiivisesti:
n辰旦n ja motoriikan kanssa (Orsmond 1999)
valikoivan huomion kanssa (Hurwitz 1975)
kielellisen muistin kanssa (Ho 2003, Jakobson 2003)
pieni辰 yhteyksi辰, vaikutusten suunta ep辰selv辰
34
38. Aivojen toiminnalliset ja
rakenteelliset muutokset
aivojen plastisuus: toimintojen ja rakenteen
muutokset aivojen k辰yt旦n seurauksena
38
Shahin et al. 2003
Schlaug et al. 2005
44. Musiikkiterapia
laaja k辰ytt旦alue
aivohalvauksesta toipuminen, masennus, autismi, dementia
musiikki turvallinen keino k辰sitell辰 vaikeita tunteita
musiikillisiin rakenteisiin voi heijastaa psyykkisi辰
prosesseja
musiikin symbolinen et辰isyys voi helpottaa vaikeiden
asioiden k辰sittely辰 (Ahonen, 1993)
musiikin tunnemerkitykset sidoksissa positiivisiin
tunteisiin
44
46. Sosiaalisen tilanteen vaikutus
Aschin viivakoe
osoitti paineen
mukautua yhteis旦n
n辰kemykseen
faktoista riippumatta:
37%, 25% ei
ollenkaan, 5% aina
Milgramin
s辰hk旦shokkikoe:
auktoriteetin
vaikutus: 37/40
valmis antamaan
kuolettavan iskun
46
1 2
A B C
47. Havainto vai
p辰辰t旦ksenteko?
Aschin kokeen
variantti: fMRI-
tutkimus ja teht辰v辰n辰
mentaalinen rotaatio
mukautumisvaikutus
toimii paitsi
p辰辰t旦ksenteon my旦s
havainnon tasolla
47
48. Sosiaaliset aivot
sosiaalinen vuorovaikutus muovaa toiminnan havaitsemista
vuorovaikutuspartnerin toiminta nostaa aktiviteettia
Kourtis et al. 2010
49. Peilineuronit (mirror neurons)
l旦ydettiin puolivahingossa makaki-
apinoiden aivoalueelta F5
motorinen alue: peilisolut
aktivoituvat kun apina tarttuu tai
kun h辰n n辰kee toisen tarttuvan
mielen teoria, kommunikointi,
evoluution suuri harppaus?
Gallese et al. 1996
49
50. Peilineuronit: keskustelua
onko ihmisill辰 lainkaan peilineuroneita?
yksitt辰isten aivosolujen mittaus: on(Mukamel et al. 2010)
miten systeemi on kehittynyt? (adaptaatio vai
assosiaatio-oppimisen tulos?) (Heyes 2010)
vain tietyill辰 aivoalueilla vaiko joka puolella?
auditoriset peilineuronit (Gazzola et al. 2006)
huomattavan paljon hype辰, liitetty mit辰 erilaisimpiin
ilmi旦ihin tutkimatta asiaa ollenkaan (Hickok, 2009, 2014)
50
57. Kulttuurin teht辰v辰?
muistuttaa m辰辰ritelmien ja raja-aitojen
keinotekoisuudesta
kytke辰 ihmiset yhteen; pareiksi, ryhmiksi ja
yhteiskunnaksi
opettaa, miten ajan ja tilan rajoitukset voidaan
ylitt辰辰 ja luoda vaihtoehtoisia maailmoja
liikuttaa kehoa ja mielt辰
viritt辰辰 ja kehitt辰辰 tunneilmaisua, tunne-
kokemuksia, empatiaa, mielenlukua
57
58. 58
Tiivistetysti: olemme kaikki musikaalisia, ja musiikillinen
kehityksemme alkaa jo kohdussa, mutta musiikkiharrastuksen
aloittamiselle ole yl辰ik辰rajaa.
Musiikki hy旦dynt辰辰 niit辰 mekanismeja, jotka ovat evoluution
my旦t辰 tehneet ihmisist辰 sosiaalisia el辰imi辰; musiikki suuntaa
huomiota, tahdistaa meit辰 muihin, saa meid辰t liikkumaan
yhdess辰 ja aiheuttaa mielihyv辰辰 ja empatiaa.
Musiikki j辰sent辰辰 aikaa, antaa tilaa ja luo uusia maailmoja.
Tutkimuksen my旦t辰 tied辰mme, ett辰 musiikki muovaa aivoja,
tukee niiden kehityst辰, vahvistaa tunneprosesseja, ja suojaa
aivojamme vanhenemisen vaikutuksilta. Musiikki on sosiaalista
toimintaa, joka syntyy liikkeest辰. Musiikki on virtuaalista liikett辰 ja
se saa meid辰t liikkumaanyhdess辰.
Musiikki on silta mielten v辰lill辰, l辰辰ke empatiavajeeseen. Musiikki
tukee yksil旦n ja yhteis旦n hyvinvointia, mutta on ennen kaikkea
kivaa.