際際滷

際際滷Share a Scribd company logo
SUJUU KUIN TANSSI

musiikki, liike ja tunteet
Tommi Himberg
Kajaani 5.2. 2015
Yhteystiedot
Neurotieteen ja l辰辰ketieteellisen
tekniikan laitos
mindsync.wordpress.com
tommi.himberg@aalto.鍖
@tijh
www.slideshare.net/tijh/
2
Johtop辰辰t旦kset
 olemme kaikki musikaalisia
 musiikilla on meihin emotionaalisia,
kognitiivisia ja sosiaalisia vaikutuksia
 ihminen on sosiaalinen el辰in, joka on
virittynyt vuorovaikutukseen ja kokee sen
palkitsevaksi
 musiikki on ihmisen辰 olemista
3
Musiikkia l旦ytyy kaikista
kulttuureista ymp辰ri maailman.

Miksi? 

Mit辰 musiikki tekee, mit辰
hy旦ty辰 siit辰 on?
Mist辰 puhumme, kun
puhumme musiikista?
 Henri Chopin (1922-2008): D辿鍖nitions 5
 Silbo Gomero
6
 Maorien Haka
7
 Uuden Seelannin Haka
http://www.youtube.com/watch?v=83U_Vg1GRvA
 Thai Elephant Orchestra
8
 Thailand Elephant Orchestra
http://www.youtube.com/watch?v=5UMJ8qfw-4E
Musiikin m辰辰ritelmi辰
 musiikki on j辰rjestetty辰 辰辰nt辰 (organised sound) (Var竪se)
 humanly organised sound for soundly organised humanity (Blacking)
 human communication outside the scope of language (Nettl)
 Without musicality no music. (Honing)
 ...music is whatever people choose to recognise as such... (Nattiez)
 You just pick a chord, go twang, and you've got music (Sid Vicious)
 The emotional essence of an experience crystallised in tone (Mursell)
9
Music is clearly not just

a passive, auditory stimulus, 

it is an engaging,
multisensory, 

social activity.
Overy & Molnar-Szakacs 2009
Musikaalisuus
 sykkeen havaitseminen -> metrinen rakenne
 s辰velkorkeuksien erottaminen -> tonaalinen rakenne
 biologinen valmius <-> kulttuurinen harjaantuminen
 musiikin passiivinenkin kuuntelu edellytt辰辰
musikaalisuutta!
11
http://aeon.co/magazine/culture/how-all-humans-got-to-be-music-experts/
Musikaalisuus evoluution
n辰k旦kulmasta?
 sukupuolivalinta (Darwin, 1871; Miller, 2000)
 vauvan ja vanhempien siteen vahvistaminen (Dissanayake, 2008)
 henkisen ja sosiaalisen kehityksen edist辰minen (Cross, 2007)
 sosiaalisen yhten辰isyyden lis辰辰minen (Merker, 2000)
 vaikuttava keksint旦 (Patel, 2010)
 hy旦dyllinen leikki, joka haastaa kognitiiviset kyvyt (Honing, 2011)
12(Honing & Ploeger, 2012)
Mik辰 on voimakkain
musiikillinen
kokemuksesi?
Musiikki ja tunteet
 tunteiden havaitseminen musiikissa
 musiikin her辰tt辰m辰t tunteet
 musiikin esitt辰j辰n tunnetilat
 musiikki tunteiden tutkimuksen v辰lineen辰
14
Dimensiomalli
Valenssi
Aktiviteetti
+
+-
-
Tyydyttynyt
Rauhallinen
Tyyni
Rento
Masentunut
Surullinen
Synkk辰
Tylsistynyt
V辰synyt
Unelias
Kiihke辰
Vihainen
Turhautunut
rsyyntynyt
Pelokas
J辰nnittynyt
Pel辰stynyt
Iloinen
Ilahtunut
Yll辰ttynyt
Tyytyv辰inen
Onnellinen
J辰nnittynyt (pos.)
Russell (1980),
Hevner (1936) 15musiclab.cc.jyu.鍖/visualization
Musiikki, tunteet ja aivot
 voimakkaat tunnekokemukset aktivoivat
aivojen tunnealueita, palkitsemis-
j辰rjestelm辰辰 ja mm. vireystilan s辰辰tely辰
(Blood & Zatorre, 2001)
 musiikin harrastaminen * ik辰 vs.
aivokuoren paksuus
 motoriset alueet, DLPFC, OFC, p辰辰laenlohko
 tulkinta: motoriikka, tilanhahmotus,
tunteet, impulssikontrolli
16
17Hudziak et al. 2014
Tunteidens辰辰tely
 miksi musiikkia kuunnellaan?
 Saarikallio: p辰辰m辰辰r辰t, strategiat,
musiikilliset toiminnat
18
Musiikki arkiel辰m辰ss辰
Aktiviteetti %
Ajaessa / py旦r辰illess辰 22
Kotit旦iss辰 22
Ty旦skennelless辰 14
Nukkumaan menness辰 14
Sy旦dess辰 12
Her辰tess辰 6
Liikunnan aikana 4
Taustana juhlissa jne. 4
Romantt. tapaht. taustalla 4
Julkisissa kulkuneuvoissa 4
K辰ytt旦tarkoitus %
Muisteleminen / nostalgia 50
Mielialan parantaminen 16
Halu liikuttua 14
V辰hent辰辰 stressi辰 8
Vahvistaa mielialaa 8
Henkinen kokemus 6
Nautinnon l辰hde 6
Motivaatio 2
Visuaaliset mielikuvat 2
Lohdutuksen l辰hde 4
Sloboda (1999) N = 500 19
Strategioita
Viihdyke
Pekka: Jos m辰 oon jossain tietokoneella ni
kyl m辰 sillon aina kuuntelen musiikkia. Kyl mul
periaattees taukoomatta soi musiikki. Et se
tuo sellast t辰ytett辰 ja se tuo hyv辰辰 鍖ilist辰 ku
kuuntelee hyvii b辰ndei.
Elpyminen
Joonas: Rankan viikon p辰辰tteeksi sai hetkeksi
omaa rauhaa ja kuuntelin The Crashi辰, joka
on eritt辰in hyv辰辰 rentoutumismusiikkia.
El辰mykset
Liisa: Sitku m辰 kuuntelen tota (lempibiisi), ni
joskus ku kuuntelee oikein tarkkaan ni tulee
oikein kylm辰t v辰reet, se on mahtava tunne.
Irtautuminen
Sara: Jos on kauheen masentava 鍖ilis ni kyl sit
on niinku mun mielest paljo kivempi alkaa
kunteleen jotain pirist辰v辰辰.
20Saarikallio, 2007 jne.
Strategioita
Purkaminen
Simo: Jos niinku, hirveen.. ahdistaa tai on
hirveen masentunu, on se kyl sillee ihan jees
pist辰辰 sit jotain kunnon m辰tt旦旦 niinku tulee
sielt辰. 
Mielikuvaty旦skentely
Sara: M辰 rauhotun iltasin ennen
nukkumaanmenoo sillee et m辰
kuuntelen musiikkii, sit samal siin m辰
ajattelen niit p辰iv辰n asioita koska sen
j辰lkeen ku m辰 oon aatellu ne, sit m辰
pystyn nukahtaan, et nyt n辰辰 on
selvitettyj辰.
Lohtu
Pekka: Jos mulla on ollu joku asia mik辰
mua on h辰irinny, sit ku m辰 kuuntelen
jotain kappaletta, sit m辰 saan niinku
lohtua siit辰 et joku muuki ajattelee
noin.
21
Musiikki ja liike
Sujuu kuin tanssi! Musiikki, liike ja tunteet
Tahdistuminen
24
Simulaatio ja video: Petri Toiviainenhttps://vimeo.com/50903469
Tahdistuminen on
sosiaalista
 lapset taputtavat
tarkemmin toisen
ihmisen kuin robotin
kanssa
 jo 2.5 vuotiaat
tahdistuvat
 imitointi keskeinen
oppimistapa
 tahdistuminen t辰rke辰
my旦s kielenoppimisessa
25Kirschner & Tomasello, 2009, 2010
26
Musiikki ja liike
https://vimeo.com/102126754
27
Musiikki ja liike
Himberg & Thompson, 2011
28
Musiikki ja liike
Tahdistumisen
vastustaminen
29Lucas, Clayton & Leante, 2011
Empatia
30
Musiikin vaikutuksia
oppimiseen, muistiin,
辰lykkyyteen
Mozart-efekti
 Musiikin kuunteleminen parantaa
suoritusta spatio-temporaalisessa
teht辰v辰ss辰 (Rauscher, Shaw & Ky 1993,
1995)
 Musiikin kuunteleminen lis辰辰
辰lykkyytt辰!
 laaja uutisointi, poliittiset vaikutukset:
vauva-cd:t ja opetusohjelmat
32
Soittoharrastus
 harjoittaa laajaa taitojen kirjoa:
 motoriikka, ulkoa oppiminen, musiikilliset rakenteet, teoria, tunteiden
ilmaiseminen ja havaitseminen, keskittyminen ja tavoitteellinen,
itsen辰inen harjoittelu
 aiheuttaa my旦s pitk辰aikaisia muutoksia aivoissa (Schlaug 2001)
 rakenteelliset ja toiminnalliset muutokset
 auditoriset, motoriset ja koordinaatioalueet
 spesialisaatio musiikin havaitsemiseen
33
Musiikin harrastamisen
siirtovaikutuksia
 Musiikaalisuustesteiss辰 p辰rj辰辰minen korreloi positiivisesti:
yleisen 辰lykkyyden kanssa (Anvari 2002)
symbolisen p辰辰ttelykyvyn kanssa (Gromko 1998)
spatiaalisten kykyjen kanssa (Hassler 1985)
analogiaan perustuvan p辰辰ttelyn kanssa (Nelson 1989)
 Soittoharrastus korreloi positiivisesti:
n辰旦n ja motoriikan kanssa (Orsmond 1999)
valikoivan huomion kanssa (Hurwitz 1975)
kielellisen muistin kanssa (Ho 2003, Jakobson 2003)
 pieni辰 yhteyksi辰, vaikutusten suunta ep辰selv辰
34
35
http://xkcd.com/1462/
Aivot!
https://vimeo.com/32859237
Aivojen toiminnalliset ja
rakenteelliset muutokset
 aivojen plastisuus: toimintojen ja rakenteen
muutokset aivojen k辰yt旦n seurauksena
38
Shahin et al. 2003
Schlaug et al. 2005
Muusikon aivot
 ammattimuusikot > amat旦旦rit > ei-muusikot
39
Schlaug et al. 2005
Sointujen erottaminen
40Putkinen et al. 2014
Yhteismusisoinnin positiivisia
terveysvaikutuksia
41
Vanheneminen
42Sluming et al. 2002
43S辰rk辰m旦 et al.2008, 2014
Stroke Dementia
Musiikkiterapia
 laaja k辰ytt旦alue
 aivohalvauksesta toipuminen, masennus, autismi, dementia
 musiikki turvallinen keino k辰sitell辰 vaikeita tunteita
 musiikillisiin rakenteisiin voi heijastaa psyykkisi辰
prosesseja
 musiikin symbolinen et辰isyys voi helpottaa vaikeiden
asioiden k辰sittely辰 (Ahonen, 1993)
 musiikin tunnemerkitykset sidoksissa positiivisiin
tunteisiin
44
Sosiaalipsykologiaa
Sosiaalisen tilanteen vaikutus
 Aschin viivakoe
osoitti paineen
mukautua yhteis旦n
n辰kemykseen
faktoista riippumatta:
37%, 25% ei
ollenkaan, 5% aina
 Milgramin
s辰hk旦shokkikoe:
auktoriteetin
vaikutus: 37/40
valmis antamaan
kuolettavan iskun
46
1 2
A B C
Havainto vai
p辰辰t旦ksenteko?
 Aschin kokeen
variantti: fMRI-
tutkimus ja teht辰v辰n辰
mentaalinen rotaatio
 mukautumisvaikutus
toimii paitsi
p辰辰t旦ksenteon my旦s
havainnon tasolla
47
Sosiaaliset aivot
 sosiaalinen vuorovaikutus muovaa toiminnan havaitsemista
 vuorovaikutuspartnerin toiminta nostaa aktiviteettia
Kourtis et al. 2010
Peilineuronit (mirror neurons)
 l旦ydettiin puolivahingossa makaki-
apinoiden aivoalueelta F5
 motorinen alue: peilisolut
aktivoituvat kun apina tarttuu tai
kun h辰n n辰kee toisen tarttuvan
 mielen teoria, kommunikointi,
evoluution suuri harppaus?
Gallese et al. 1996
49
Peilineuronit: keskustelua
 onko ihmisill辰 lainkaan peilineuroneita?
 yksitt辰isten aivosolujen mittaus: on(Mukamel et al. 2010)
 miten systeemi on kehittynyt? (adaptaatio vai
assosiaatio-oppimisen tulos?) (Heyes 2010)
 vain tietyill辰 aivoalueilla vaiko joka puolella?
 auditoriset peilineuronit (Gazzola et al. 2006)
 huomattavan paljon hype辰, liitetty mit辰 erilaisimpiin
ilmi旦ihin tutkimatta asiaa ollenkaan (Hickok, 2009, 2014)
50
51Himberg, 2014 / Gallese 2003
52
https://vimeo.com/102126329
2-person neuroscience
 sosiaalista vuorovaikutusta pit辰辰 tutkia
aidossa tilanteessa
 hyperscanning, hyperbrain
 synkronisaatio aivojen v辰lill辰
 ongelmia: miten hyperaivojen odotetaan
toimivan?
 Aalto: MEG-2-MEG
53S辰nger, Lindenberger & M端ller, 2011
2-person neuroscience
54B辰 et al. 2012
Aalto Media Factoryhttps://vimeo.com/98542820
Loppuyhteenveto
Kulttuurin teht辰v辰?
 muistuttaa m辰辰ritelmien ja raja-aitojen
keinotekoisuudesta
 kytke辰 ihmiset yhteen; pareiksi, ryhmiksi ja
yhteiskunnaksi
 opettaa, miten ajan ja tilan rajoitukset voidaan
ylitt辰辰 ja luoda vaihtoehtoisia maailmoja
 liikuttaa kehoa ja mielt辰
 viritt辰辰 ja kehitt辰辰 tunneilmaisua, tunne-
kokemuksia, empatiaa, mielenlukua
57
58
Tiivistetysti: olemme kaikki musikaalisia, ja musiikillinen
kehityksemme alkaa jo kohdussa, mutta musiikkiharrastuksen
aloittamiselle ole yl辰ik辰rajaa.
Musiikki hy旦dynt辰辰 niit辰 mekanismeja, jotka ovat evoluution
my旦t辰 tehneet ihmisist辰 sosiaalisia el辰imi辰; musiikki suuntaa
huomiota, tahdistaa meit辰 muihin, saa meid辰t liikkumaan
yhdess辰 ja aiheuttaa mielihyv辰辰 ja empatiaa.
Musiikki j辰sent辰辰 aikaa, antaa tilaa ja luo uusia maailmoja.
Tutkimuksen my旦t辰 tied辰mme, ett辰 musiikki muovaa aivoja,
tukee niiden kehityst辰, vahvistaa tunneprosesseja, ja suojaa
aivojamme vanhenemisen vaikutuksilta. Musiikki on sosiaalista
toimintaa, joka syntyy liikkeest辰. Musiikki on virtuaalista liikett辰 ja
se saa meid辰t liikkumaanyhdess辰.
Musiikki on silta mielten v辰lill辰, l辰辰ke empatiavajeeseen. Musiikki
tukee yksil旦n ja yhteis旦n hyvinvointia, mutta on ennen kaikkea
kivaa.
tommi.himberg@aalto.鍖 mindsync.wordpress.com @t蝶h 壊鉛庄糸艶壊鞄温姻艶.稼艶岳/岳蝶鞄

More Related Content

Sujuu kuin tanssi! Musiikki, liike ja tunteet

  • 1. SUJUU KUIN TANSSI musiikki, liike ja tunteet Tommi Himberg Kajaani 5.2. 2015
  • 2. Yhteystiedot Neurotieteen ja l辰辰ketieteellisen tekniikan laitos mindsync.wordpress.com tommi.himberg@aalto.鍖 @tijh www.slideshare.net/tijh/ 2
  • 3. Johtop辰辰t旦kset olemme kaikki musikaalisia musiikilla on meihin emotionaalisia, kognitiivisia ja sosiaalisia vaikutuksia ihminen on sosiaalinen el辰in, joka on virittynyt vuorovaikutukseen ja kokee sen palkitsevaksi musiikki on ihmisen辰 olemista 3
  • 4. Musiikkia l旦ytyy kaikista kulttuureista ymp辰ri maailman. Miksi? Mit辰 musiikki tekee, mit辰 hy旦ty辰 siit辰 on?
  • 5. Mist辰 puhumme, kun puhumme musiikista? Henri Chopin (1922-2008): D辿鍖nitions 5
  • 7. Maorien Haka 7 Uuden Seelannin Haka http://www.youtube.com/watch?v=83U_Vg1GRvA
  • 8. Thai Elephant Orchestra 8 Thailand Elephant Orchestra http://www.youtube.com/watch?v=5UMJ8qfw-4E
  • 9. Musiikin m辰辰ritelmi辰 musiikki on j辰rjestetty辰 辰辰nt辰 (organised sound) (Var竪se) humanly organised sound for soundly organised humanity (Blacking) human communication outside the scope of language (Nettl) Without musicality no music. (Honing) ...music is whatever people choose to recognise as such... (Nattiez) You just pick a chord, go twang, and you've got music (Sid Vicious) The emotional essence of an experience crystallised in tone (Mursell) 9
  • 10. Music is clearly not just a passive, auditory stimulus, it is an engaging, multisensory, social activity. Overy & Molnar-Szakacs 2009
  • 11. Musikaalisuus sykkeen havaitseminen -> metrinen rakenne s辰velkorkeuksien erottaminen -> tonaalinen rakenne biologinen valmius <-> kulttuurinen harjaantuminen musiikin passiivinenkin kuuntelu edellytt辰辰 musikaalisuutta! 11 http://aeon.co/magazine/culture/how-all-humans-got-to-be-music-experts/
  • 12. Musikaalisuus evoluution n辰k旦kulmasta? sukupuolivalinta (Darwin, 1871; Miller, 2000) vauvan ja vanhempien siteen vahvistaminen (Dissanayake, 2008) henkisen ja sosiaalisen kehityksen edist辰minen (Cross, 2007) sosiaalisen yhten辰isyyden lis辰辰minen (Merker, 2000) vaikuttava keksint旦 (Patel, 2010) hy旦dyllinen leikki, joka haastaa kognitiiviset kyvyt (Honing, 2011) 12(Honing & Ploeger, 2012)
  • 14. Musiikki ja tunteet tunteiden havaitseminen musiikissa musiikin her辰tt辰m辰t tunteet musiikin esitt辰j辰n tunnetilat musiikki tunteiden tutkimuksen v辰lineen辰 14
  • 16. Musiikki, tunteet ja aivot voimakkaat tunnekokemukset aktivoivat aivojen tunnealueita, palkitsemis- j辰rjestelm辰辰 ja mm. vireystilan s辰辰tely辰 (Blood & Zatorre, 2001) musiikin harrastaminen * ik辰 vs. aivokuoren paksuus motoriset alueet, DLPFC, OFC, p辰辰laenlohko tulkinta: motoriikka, tilanhahmotus, tunteet, impulssikontrolli 16
  • 18. Tunteidens辰辰tely miksi musiikkia kuunnellaan? Saarikallio: p辰辰m辰辰r辰t, strategiat, musiikilliset toiminnat 18
  • 19. Musiikki arkiel辰m辰ss辰 Aktiviteetti % Ajaessa / py旦r辰illess辰 22 Kotit旦iss辰 22 Ty旦skennelless辰 14 Nukkumaan menness辰 14 Sy旦dess辰 12 Her辰tess辰 6 Liikunnan aikana 4 Taustana juhlissa jne. 4 Romantt. tapaht. taustalla 4 Julkisissa kulkuneuvoissa 4 K辰ytt旦tarkoitus % Muisteleminen / nostalgia 50 Mielialan parantaminen 16 Halu liikuttua 14 V辰hent辰辰 stressi辰 8 Vahvistaa mielialaa 8 Henkinen kokemus 6 Nautinnon l辰hde 6 Motivaatio 2 Visuaaliset mielikuvat 2 Lohdutuksen l辰hde 4 Sloboda (1999) N = 500 19
  • 20. Strategioita Viihdyke Pekka: Jos m辰 oon jossain tietokoneella ni kyl m辰 sillon aina kuuntelen musiikkia. Kyl mul periaattees taukoomatta soi musiikki. Et se tuo sellast t辰ytett辰 ja se tuo hyv辰辰 鍖ilist辰 ku kuuntelee hyvii b辰ndei. Elpyminen Joonas: Rankan viikon p辰辰tteeksi sai hetkeksi omaa rauhaa ja kuuntelin The Crashi辰, joka on eritt辰in hyv辰辰 rentoutumismusiikkia. El辰mykset Liisa: Sitku m辰 kuuntelen tota (lempibiisi), ni joskus ku kuuntelee oikein tarkkaan ni tulee oikein kylm辰t v辰reet, se on mahtava tunne. Irtautuminen Sara: Jos on kauheen masentava 鍖ilis ni kyl sit on niinku mun mielest paljo kivempi alkaa kunteleen jotain pirist辰v辰辰. 20Saarikallio, 2007 jne.
  • 21. Strategioita Purkaminen Simo: Jos niinku, hirveen.. ahdistaa tai on hirveen masentunu, on se kyl sillee ihan jees pist辰辰 sit jotain kunnon m辰tt旦旦 niinku tulee sielt辰. Mielikuvaty旦skentely Sara: M辰 rauhotun iltasin ennen nukkumaanmenoo sillee et m辰 kuuntelen musiikkii, sit samal siin m辰 ajattelen niit p辰iv辰n asioita koska sen j辰lkeen ku m辰 oon aatellu ne, sit m辰 pystyn nukahtaan, et nyt n辰辰 on selvitettyj辰. Lohtu Pekka: Jos mulla on ollu joku asia mik辰 mua on h辰irinny, sit ku m辰 kuuntelen jotain kappaletta, sit m辰 saan niinku lohtua siit辰 et joku muuki ajattelee noin. 21
  • 24. Tahdistuminen 24 Simulaatio ja video: Petri Toiviainenhttps://vimeo.com/50903469
  • 25. Tahdistuminen on sosiaalista lapset taputtavat tarkemmin toisen ihmisen kuin robotin kanssa jo 2.5 vuotiaat tahdistuvat imitointi keskeinen oppimistapa tahdistuminen t辰rke辰 my旦s kielenoppimisessa 25Kirschner & Tomasello, 2009, 2010
  • 27. 27 Musiikki ja liike Himberg & Thompson, 2011
  • 32. Mozart-efekti Musiikin kuunteleminen parantaa suoritusta spatio-temporaalisessa teht辰v辰ss辰 (Rauscher, Shaw & Ky 1993, 1995) Musiikin kuunteleminen lis辰辰 辰lykkyytt辰! laaja uutisointi, poliittiset vaikutukset: vauva-cd:t ja opetusohjelmat 32
  • 33. Soittoharrastus harjoittaa laajaa taitojen kirjoa: motoriikka, ulkoa oppiminen, musiikilliset rakenteet, teoria, tunteiden ilmaiseminen ja havaitseminen, keskittyminen ja tavoitteellinen, itsen辰inen harjoittelu aiheuttaa my旦s pitk辰aikaisia muutoksia aivoissa (Schlaug 2001) rakenteelliset ja toiminnalliset muutokset auditoriset, motoriset ja koordinaatioalueet spesialisaatio musiikin havaitsemiseen 33
  • 34. Musiikin harrastamisen siirtovaikutuksia Musiikaalisuustesteiss辰 p辰rj辰辰minen korreloi positiivisesti: yleisen 辰lykkyyden kanssa (Anvari 2002) symbolisen p辰辰ttelykyvyn kanssa (Gromko 1998) spatiaalisten kykyjen kanssa (Hassler 1985) analogiaan perustuvan p辰辰ttelyn kanssa (Nelson 1989) Soittoharrastus korreloi positiivisesti: n辰旦n ja motoriikan kanssa (Orsmond 1999) valikoivan huomion kanssa (Hurwitz 1975) kielellisen muistin kanssa (Ho 2003, Jakobson 2003) pieni辰 yhteyksi辰, vaikutusten suunta ep辰selv辰 34
  • 38. Aivojen toiminnalliset ja rakenteelliset muutokset aivojen plastisuus: toimintojen ja rakenteen muutokset aivojen k辰yt旦n seurauksena 38 Shahin et al. 2003 Schlaug et al. 2005
  • 39. Muusikon aivot ammattimuusikot > amat旦旦rit > ei-muusikot 39 Schlaug et al. 2005
  • 43. 43S辰rk辰m旦 et al.2008, 2014 Stroke Dementia
  • 44. Musiikkiterapia laaja k辰ytt旦alue aivohalvauksesta toipuminen, masennus, autismi, dementia musiikki turvallinen keino k辰sitell辰 vaikeita tunteita musiikillisiin rakenteisiin voi heijastaa psyykkisi辰 prosesseja musiikin symbolinen et辰isyys voi helpottaa vaikeiden asioiden k辰sittely辰 (Ahonen, 1993) musiikin tunnemerkitykset sidoksissa positiivisiin tunteisiin 44
  • 46. Sosiaalisen tilanteen vaikutus Aschin viivakoe osoitti paineen mukautua yhteis旦n n辰kemykseen faktoista riippumatta: 37%, 25% ei ollenkaan, 5% aina Milgramin s辰hk旦shokkikoe: auktoriteetin vaikutus: 37/40 valmis antamaan kuolettavan iskun 46 1 2 A B C
  • 47. Havainto vai p辰辰t旦ksenteko? Aschin kokeen variantti: fMRI- tutkimus ja teht辰v辰n辰 mentaalinen rotaatio mukautumisvaikutus toimii paitsi p辰辰t旦ksenteon my旦s havainnon tasolla 47
  • 48. Sosiaaliset aivot sosiaalinen vuorovaikutus muovaa toiminnan havaitsemista vuorovaikutuspartnerin toiminta nostaa aktiviteettia Kourtis et al. 2010
  • 49. Peilineuronit (mirror neurons) l旦ydettiin puolivahingossa makaki- apinoiden aivoalueelta F5 motorinen alue: peilisolut aktivoituvat kun apina tarttuu tai kun h辰n n辰kee toisen tarttuvan mielen teoria, kommunikointi, evoluution suuri harppaus? Gallese et al. 1996 49
  • 50. Peilineuronit: keskustelua onko ihmisill辰 lainkaan peilineuroneita? yksitt辰isten aivosolujen mittaus: on(Mukamel et al. 2010) miten systeemi on kehittynyt? (adaptaatio vai assosiaatio-oppimisen tulos?) (Heyes 2010) vain tietyill辰 aivoalueilla vaiko joka puolella? auditoriset peilineuronit (Gazzola et al. 2006) huomattavan paljon hype辰, liitetty mit辰 erilaisimpiin ilmi旦ihin tutkimatta asiaa ollenkaan (Hickok, 2009, 2014) 50
  • 51. 51Himberg, 2014 / Gallese 2003
  • 53. 2-person neuroscience sosiaalista vuorovaikutusta pit辰辰 tutkia aidossa tilanteessa hyperscanning, hyperbrain synkronisaatio aivojen v辰lill辰 ongelmia: miten hyperaivojen odotetaan toimivan? Aalto: MEG-2-MEG 53S辰nger, Lindenberger & M端ller, 2011
  • 57. Kulttuurin teht辰v辰? muistuttaa m辰辰ritelmien ja raja-aitojen keinotekoisuudesta kytke辰 ihmiset yhteen; pareiksi, ryhmiksi ja yhteiskunnaksi opettaa, miten ajan ja tilan rajoitukset voidaan ylitt辰辰 ja luoda vaihtoehtoisia maailmoja liikuttaa kehoa ja mielt辰 viritt辰辰 ja kehitt辰辰 tunneilmaisua, tunne- kokemuksia, empatiaa, mielenlukua 57
  • 58. 58 Tiivistetysti: olemme kaikki musikaalisia, ja musiikillinen kehityksemme alkaa jo kohdussa, mutta musiikkiharrastuksen aloittamiselle ole yl辰ik辰rajaa. Musiikki hy旦dynt辰辰 niit辰 mekanismeja, jotka ovat evoluution my旦t辰 tehneet ihmisist辰 sosiaalisia el辰imi辰; musiikki suuntaa huomiota, tahdistaa meit辰 muihin, saa meid辰t liikkumaan yhdess辰 ja aiheuttaa mielihyv辰辰 ja empatiaa. Musiikki j辰sent辰辰 aikaa, antaa tilaa ja luo uusia maailmoja. Tutkimuksen my旦t辰 tied辰mme, ett辰 musiikki muovaa aivoja, tukee niiden kehityst辰, vahvistaa tunneprosesseja, ja suojaa aivojamme vanhenemisen vaikutuksilta. Musiikki on sosiaalista toimintaa, joka syntyy liikkeest辰. Musiikki on virtuaalista liikett辰 ja se saa meid辰t liikkumaanyhdess辰. Musiikki on silta mielten v辰lill辰, l辰辰ke empatiavajeeseen. Musiikki tukee yksil旦n ja yhteis旦n hyvinvointia, mutta on ennen kaikkea kivaa.
  • 59. tommi.himberg@aalto.鍖 mindsync.wordpress.com @t蝶h 壊鉛庄糸艶壊鞄温姻艶.稼艶岳/岳蝶鞄