More Related Content
Similar to Minun tulevaisuuden kouluni 2030 - Tuija Kirveskari-Tähtinen (20)
More from Otavan Opisto (20)
Minun tulevaisuuden kouluni 2030 - Tuija Kirveskari-Tähtinen
- 1. Minun kouluni 2030 16.8.2012 TKI-Tä, KT, MBA
- 2. Haasteet • Mistä käsin koulun sivistystehtävä voi määräytyä – kasvava/ kasvatettava? • Mistä käsin koulun sopeuttava tehtävä (kasvatuslaitos) voi määräytyä – vapautta ja itsenäistä kasvun suuntaava / rajaava? • Millainen suhde oppilailla /opiskelijoilla voi olla koetussa koulutodellisuudessa – dialoginen suhde / ulkoisesti annettu tila?
- 3. Sivistystehtävä • Snellman: ”kansakunnan jäsen on valtiokansalainen, joka saavuttaa korkeamman siveellisyyden valtion jäsenenä”. = sivistysprojekti, yhteiskunnan kehittäminen ja työvoiman kasvattaminen muuttuvan työelämän tarpeisiin. • Kuurme, 2004: ”Kasvavassa on mahdollisuus olemisen erilaisten tarkoitusten toteutumiseen eli heidän kauttaan elämä voi uudistua”.
- 4. Sivistystehtävä jatk… Otso 16 v. 1.6.2012 peruskoulun päätöspuhe • Oppilaiden kesken avoin ja luova ilmapiiri • Opettajat ovat persoonallisia ja hyvin asiansa osaavia. • Opetus ylipäätään on laadukasta. • Syvennetty englannin opetus (sciense), kielitaitoa tarvitaan • Tilojen viihtyvyys, tiloissa aistikasta oman aikansa tyyliä. • Tulevaisuus: kannattaa opiskella; ilman koulutustakin voi tulla upporikkaaksi, mutta kovin todennäköistä se ei ole. Koulutus siis antaa selkänojan, jolloin todennäköisimmin tilille tippuu suurempi määrä euroja tai tulevaisuudessa esim. markkoja. • Rahasta puheen ollen, tilillä tai laatikossa ei kannata makuuttaa rahaa, sillä sen arvo laskee kuitenkin pikkuhiljaa
- 5. Sivistystehtävä, yhteenveto • S: Valtiokansalainen, joka kantaa vastuuta yhteisöstä ja sen kehittymisestä • K: Elämän uudistaminen • O: Esteettinen, avoin ja luova ympäristö omalle kasvulle • Vapaus myös erilaisiin syventäviin opintoihin
- 6. Koulun sopeuttava tehtävä, rajaava vai…
- 7. Sopeuttava tehtävä/ rajaava: • Yksiarvoiset yhteisöt: Halutun kulttuuriperinteen siirtäminen, olevan rajat tarkasti määritetty, kasvatuksen ulkoiset ehdot ennalta sovittuja ja tiukkoja. • Komiteamietintö 1907. Oppivelvollisuudesta / Komiteamietintö 1916 Kansakoulun opetussuunnitelma. • Englund, 1986: Curriculum as a political problem • Lehrplan teoreetikot, oppisuunnitelma tuntijakoineen ja oppimäärineen • (vrt. latojan huomautus) Nyt käytävä oppiainekeskustelu muistuttaa paluuta Lehrplan ajatteluun)
- 8. Kasvatuksen vapauttava tehtävä • Fröbeln 1826: Opetus on yhteisyyteen aktivointia, virheet ovat sallittuja, tiettyjä oppiaineita opitaan vihreässä opetustilassa, opetus mahdollistaa oman arvon kehittymisen ja opetusa/ oppiminen on kokeellista • Dewey 1903: lapsikeskeinen opetussuunnitelma • Komiteamietintö 1925: Maalaiskansakoulun opetussuunnitelma. Kulttuuria ja sivistystä ovat musiikki, kuvaamataide, puutarhanhoito, liikunta ja luonnnon järjestyksen ymmärrystä lisäävät oppiaineet lukemisen ja laskemisen lisäksi • Bruner, 1960, koulutus on prosessi, kasvu on spiraalimaisesti oppimisen ja ympäristön kanssa syvenevä ja etenevä • Kuurme, 2004: Kokemisen tila, menetysten korvaaminen ja uusien
- 9. Kasvua ja vastuuta korostava: yhteenveto, Koppeja järjestyneessä, ammattitaitoisessa ja avoimessa ympäristössä
- 10. Todellisuussuhde: annettu • Oppiainekeskeiset opetussuunnitelmat ja niitä tukevat erilaiset teoreettiset virtaukset, – joissa aika on lineaarinen jatkumo , loogisesti menneestä lähitulevaan ja pidemmän aikavälin tulevaan etenevä – sivistyksen sisältö on yksittäisiä oppiaineita, joita inkrementaalisesti poistamalla ja lisäämällä syntyy sivistynyt ihminen (erilaiset oppiainekiistat)
- 11. Todellisuussuhde on dialoginen • Erilaiset itsenäistä kasvua ja vapautta korostavat, yhteiskunnalliset opetussuunnitelmat (Steinerpedagogiikka, Sauri 1979: Suurten aukkojen perusteella opettaminen, opetussuunnitelmat, joissa paikallista toteuttamisvaraa) • Kuurne: Nuorilla on ”mielekkyyden haaste, jota he haluavat itse ratkoa, koulun tehtävä on olla kokemisen tila ja tukea kasvavassa olevien ihmisten erilaisten mahdollisuuksien toteutumista” • Otso: ”opettajat ovat persoonallisia, rikkaaksi tuloa pitää harjoitella , rahaa ei saa makuuttaa laatikon pohjalla. Menneitä ei ole järkeä iäisyyksiä muistella, joten tulevaan kannattaa myös siirtyä”.
- 12. Minun kouluni 2030 ” Kun matkaa tehdään ajatusten tasolla ilman tiukkaa kytkyä tämän päivän reaalielämään (vrt. erityisopetuksen tarpeessa 20% oppivelvollisuusikäisistä), päämäärän ei vielä tarvitse olla selvä (oppiaineista on vielä turha riidellä), Riittää, kun tässä vaiheessa 2012 on olemassa määrittelemätön kaipuu, tunne, että elämän tosiasiat voivat olla toisin (suurin osa väestöstä oppii , kehittyy ja parantuu menneisyyden / lapsuuden kivuista) ja aavistus siitä, että maailman muuttamisen, toisenlaisena olemisen mahdollisuus on ihmisten käsissä osittain, ainakin ihmisiä puolustavana ja yhdistävänä hyvänä elämänä”.
- 13. Vielä • Pelkään liian aikaisin tehtyjä, päivittämättömiksi jääviä skenaarioita. • Liian pitkään koulutuspolitiikan tekijänä ja toimeenpanijana olen nähnyt, miten meihin ihmisiin aina vain tahtoo iskeä laiskuus, kun jotain valmista (koulutuksen tavoitteet, opetussuunnitelmat ja arviointijärjestelmät ) pitäisi saada aikaan. • En myöskään enää usko korjaamisiin, uskon vain vuonna 2030 toimiviin kaikkiin koulutuksen asiantuntijatahoihin (kasvattajat, oppijat, päätöksentekijät) ja heidän siinä ajassa syntyvään ajattelukykyynsä.