Onko tyonteon kannustimilla väliä? Kurkistus suomalaiseen järjestelmäänMauri KotamäkiPidetty 1.11.2016 seminaarissa nimeltä "Mistä kannustinongelmat johtuvat ja miten vähentää niitä?
Työn ja sosiaaliturvan yhteensovittaminen"
Sosiaalipolitiikan vaihtoehtoja –seminaarisarja on osa Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa Tackling Inequalities in Time of Austerity – Eriarvoisuuden torjuminen niukkuuden aikana (TITA) -tutkimushanketta. Hankkeessa ovat mukana Turun yliopisto, Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Tukholman yliopisto, Diakonia-ammattikorkeakoulu, THL ja Kela.
Kilpailukykysopimuksen vaikutusarvioOlli KärkkäinenArvio siitä, kuinka työmarkkinajärjestöjen ehdotus kilpailukykysopimukseksi vaikuttaisi palkansaajien nettotuloihin ja tuloeroihin. Mukana myös arvio siitä, kuinka sos.vak.maksukorotukset ja lomarahaleikkaukset jakautuisivat miesten ja naisten välillä.
Tulopolitiikan sitkeysSuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAKSAK:in erikoistutkijan Tapio Bergholmin esitys SAK:n koulutuspäivillä opinto-ohjaajille sekä historian- ja yhteiskuntaopin opettajille 12.9.2014 Kokoushotelli Siikarannassa.
SDP:n vaihtoehto talouden ja työllisyyden parantamiseksiSDPTutustu Lauri Ihalaisen kalvosarjaan, jossa esitellään SDP:n vaihtoehto talouden ja työllisyyden parantamiseksi.
SAK:n EU-puheenvuoro: EU tarvitsee luottamusta ja reiluja pelisääntöjäSuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAKSuomen EU-puheenjohtajuus vuonna 2019 osuu uudistamisen aikaan. SAK tuo mukaan keskusteluun työntekijöiden näkökulman. Haluamme vaikuttaa hyvän työelämän, reilujen pelisääntöjen sekä hyvinvoinnin puolesta.
Työn vastaanottamisen kannustimet SuomessaPalkansaajien tutkimuslaitosTässä tutkimuksessa käsitellään työn vastaanottamisen kannustimia Suomessa. Työn vastaanottamisen kannustimia tarkastellaan laskemalla mikrosimulaation avulla työttömille työllistymisveroasteita. Työllistymisveroaste kertoo, kuinka suuri osa työllistymisen aiheuttamasta tulon kasvusta menee kasvaneisiin veroihin ja vähentyneisiin sosiaalietuuksiin. Työn vastaanottamisen kannustimia tarkastellaan sekä kokoaikaisen että osa-aikaisen työn tapauksessa. Osa-aikaisen työn kannustimia laskettaessa huomioidaan myös työttömän mahdollisuus soviteltuun työttömyysetuuteen. Työllistymisveroasteiden lisäksi tutkimuksessa lasketaan efektiivinen marginaaliveroaste tapauksessa, jossa puolipäivätyötä tekevä siirtyy kokopäivätyöhön. Tutkimuksen tuloksien mukaan työllistymisveroasteet ovat keskimäärin pienempiä kokopäivätyötä vastaanotettaessa kuin soviteltua puolipäivätyötä vastaanotettaessa. Ilman työttömyysetuuksien sovittelua on keskimääräinen työllistymisveroaste puolipäivätyötä vastaanotettaessa hyvin korkea, yli 90 %. Puolipäivätyöstä kokopäivätyöhön siirtyvän taloudelliset kannustimet riippuvat huomattavasti siitä, työllistyykö soviteltua puolipäivätyötä tekevä korkeammalle tulotasolle kuin työtön. Jos puolipäivätyöstä työllistyy korkeammalle palkkatasolle, ovat soviteltua puolipäivätyötä tekevän kannustimet kokopäivätyön vastaanottamiseen huomattavasti paremmat kuin työttömällä. Jos odotettu palkka on molemmille sama, on puolipäivätöitä tekevien keskimääräinen efektiivinen marginaaliveroaste pienempi kuin työttömien työllistymisveroaste, mutta kannustinloukussa olevien osuus on puolipäivätöissä suurempi. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös, kuinka työn vastaanottamisen kannustimia voitaisiin parantaa vero- ja sosiaaliturvajärjestelmää muuttamalla. Kannustinpaketeissa muutettiin kunnallisverotuksen ansiotulovähennystä siten, että vähennys on suurempi lapsiperheille. Yhdessä paketissa pienennettiin myös asumistuen omavastuuosuuksia. Parhaiten kannustinloukkuja yksinhuoltajilta vähensi paketti, jossa toteutettiin muutos sekä ansiotulovähennykseen että asumistukeen.
Taustaa kannustinloukkuihin ja työttömyysturvaan liittyvistä uudistuksistaTyö- ja elinkeinoministeriöTutkimusjohtaja Heikki Räisäsen esitys tiedotustilaisuudessa 18.4.2016
Kannustinloukkujen purkaminen ja työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laaje...Työ- ja elinkeinoministeriöHallitusneuvos Päivi Kermisen esitys tiedotustilaisuudessa 18.4.2016
SDP:n vaihtoehto talouden ja työllisyyden parantamiseksiSDPTutustu Lauri Ihalaisen kalvosarjaan, jossa esitellään SDP:n vaihtoehto talouden ja työllisyyden parantamiseksi.
SAK:n EU-puheenvuoro: EU tarvitsee luottamusta ja reiluja pelisääntöjäSuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAKSuomen EU-puheenjohtajuus vuonna 2019 osuu uudistamisen aikaan. SAK tuo mukaan keskusteluun työntekijöiden näkökulman. Haluamme vaikuttaa hyvän työelämän, reilujen pelisääntöjen sekä hyvinvoinnin puolesta.
Työn vastaanottamisen kannustimet SuomessaPalkansaajien tutkimuslaitosTässä tutkimuksessa käsitellään työn vastaanottamisen kannustimia Suomessa. Työn vastaanottamisen kannustimia tarkastellaan laskemalla mikrosimulaation avulla työttömille työllistymisveroasteita. Työllistymisveroaste kertoo, kuinka suuri osa työllistymisen aiheuttamasta tulon kasvusta menee kasvaneisiin veroihin ja vähentyneisiin sosiaalietuuksiin. Työn vastaanottamisen kannustimia tarkastellaan sekä kokoaikaisen että osa-aikaisen työn tapauksessa. Osa-aikaisen työn kannustimia laskettaessa huomioidaan myös työttömän mahdollisuus soviteltuun työttömyysetuuteen. Työllistymisveroasteiden lisäksi tutkimuksessa lasketaan efektiivinen marginaaliveroaste tapauksessa, jossa puolipäivätyötä tekevä siirtyy kokopäivätyöhön. Tutkimuksen tuloksien mukaan työllistymisveroasteet ovat keskimäärin pienempiä kokopäivätyötä vastaanotettaessa kuin soviteltua puolipäivätyötä vastaanotettaessa. Ilman työttömyysetuuksien sovittelua on keskimääräinen työllistymisveroaste puolipäivätyötä vastaanotettaessa hyvin korkea, yli 90 %. Puolipäivätyöstä kokopäivätyöhön siirtyvän taloudelliset kannustimet riippuvat huomattavasti siitä, työllistyykö soviteltua puolipäivätyötä tekevä korkeammalle tulotasolle kuin työtön. Jos puolipäivätyöstä työllistyy korkeammalle palkkatasolle, ovat soviteltua puolipäivätyötä tekevän kannustimet kokopäivätyön vastaanottamiseen huomattavasti paremmat kuin työttömällä. Jos odotettu palkka on molemmille sama, on puolipäivätöitä tekevien keskimääräinen efektiivinen marginaaliveroaste pienempi kuin työttömien työllistymisveroaste, mutta kannustinloukussa olevien osuus on puolipäivätöissä suurempi. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös, kuinka työn vastaanottamisen kannustimia voitaisiin parantaa vero- ja sosiaaliturvajärjestelmää muuttamalla. Kannustinpaketeissa muutettiin kunnallisverotuksen ansiotulovähennystä siten, että vähennys on suurempi lapsiperheille. Yhdessä paketissa pienennettiin myös asumistuen omavastuuosuuksia. Parhaiten kannustinloukkuja yksinhuoltajilta vähensi paketti, jossa toteutettiin muutos sekä ansiotulovähennykseen että asumistukeen.
Taustaa kannustinloukkuihin ja työttömyysturvaan liittyvistä uudistuksistaTyö- ja elinkeinoministeriöTutkimusjohtaja Heikki Räisäsen esitys tiedotustilaisuudessa 18.4.2016
Kannustinloukkujen purkaminen ja työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laaje...Työ- ja elinkeinoministeriöHallitusneuvos Päivi Kermisen esitys tiedotustilaisuudessa 18.4.2016
Miten työnteko saadaan kannattamaan? Laskelmia sosiaaliturvan ja verotuksen m...Palkansaajien tutkimuslaitosTutkimuksessa tarkastellaan, miten hyvin sosiaaliturvan tulosidonnaisuutta vähentävät toimenpiteet parantavat työn vastaanottamisen kannustimia. Laskemme JUTTA-mikrosimulaatiomallin avulla myös, millaisia vaikutuksia sosiaaliturvan muutoksilla on valtiontalouteen ja tulonjakoon. Tarkastelemamme kannustinpaketti kohentaa pienituloisten ja erityisesti yksinhuoltajien, eli niiden jotka tyypillisesti ovat pahimmissa työttömyysloukuissa, saamaa nettotulohyötyä heidän työllistyessään. Lisäksi vertaamme kannustinpaketin vaikutuksia yleiseen työtuloverojen alennukseen ja sosiaaliturvan perustasoa nostavaan köyhyyspakettiin. Annamme myös suuntaa-antavia arvioita toimenpiteiden työllisyysvaikutuksista.
Jukka Haapakoski: Muuttuuko pitkäaikaistyöttömien asema?THLJukka Haapakoski: Muuttuuko pitkäaikaistyöttömien asema? Esitetty seminaarissa Tete vai Sote? Työllisyyspalvelujen uudet järjestelyt sote-uudistuksessa 12.4.2016.
Kannattaako työn tekeminen ja työn teettäminen Suomessa?Mauri KotamäkiKatsaus työmarkkinoihin. Kannattaako Suomessa tehdä ja teettää työtä?
Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari, Kevätkokous 24.5.2019
Vammaiset ja osatyökykyiset kestävyysvajeen kampittajinaHarri HietalaVammaiset ja osatyökykyiset henkilöt kestävyysvajeen kampittajina, esitys, Vates-päivät, 9.-10.4.2014
Vammaiset ja osatyökykyiset kestävyysvajeen kampittajinaHarri HietalaVammaiset ja osatyökykyiset henkilöt kestävyysvajeen kampittajina, esitys, Vates-päivät, 9.-10.4.2014
Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisestiSuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAKSAK purkaisi kannustinloukkuja alentamalla pienituloisten verotusta ja vähentämällä työtulojen vaikutusta asumistukeen. Kannustinpaketti sisältää myös uudistusten rahoitusehdotuksen.
Vähemmän keppiä, enemmän porkkanaaSuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAKTyöttömät tarvitsevat nykyistä enemmän kannustavuutta ja mahdollisuuksia hyödyntää työttömyysaikaa opiskeluun. Työn tekemisen muoto ja määrän vaihtelu eivät saisi lisätä epävarmuutta siitä, onko työttömällä oikeutta työttömyysturvaan. Työelämäasioiden johtaja Saana Siekkinen esitteli myös ammatillisen koulutuksen ongelmia työmarkkinaseminaarissa 16. elokuuta 2016.
Työllistamistuet helppohallinto.fiKauppakamari Työllistämistukien toimivuus on merkittävä aihe niin yhteiskunnallisesti, inhimillisesti kuin taloudellisesti.
Työllistäminen on yksi yhteiskuntamme suurimmista haasteista. Henkilöille työ takaa elannon ja määrittää identiteettiä. Työntekijät ovat työpaikkojen tärkein voimavara.
Yritykset haluaisivat kantaa yhteiskunnallista vastuuta tarjoamalla tehtäviä vaikeasti työllistettäville. Mutta byrokratiamylly hitsaa kiinni. Yritys, tekijä ja tuki eivät löydä toisiaan.
Kauppakamarien yritysjohtajakysely selvitti, mistä kiikastaa.
http://helppohallinto.fi/case-iss-byrokratiahaaste/
http://helppohallinto.fi/miljoonan-euron-haaste/
Varanka, Marjatta Tuottavuus - kaikki mukaan työelämäänղöٱٴDzVATES-säätiön toimitusjohtaja Marjatta Varangan esitys Tuottavuus kaikki mukaan työelämään seminaarissa Hyvä työelämä työkulttuuriksi 5.6.2013 Helsingin Allergiatalolla.
Vammaisten ja osatyökykyisten työllistymisen kannustimetHarri HietalaVammaisten, osatyökykyisten ja pitkäaikaistyöttömien työllistymisen kannustimet ja työllistämisen kustannukset työnantajille
SAK vastaa Juha Sipilän kysymyksiin yhteiskuntasopimuksestaSuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAKSAK vastaa kysymyksiin, joita Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä esitti työmarkkinaosapuolille yhteiskuntasopimuksesta.
Uudistuksia työttömyysturvassa - kuinka käy tulonjaon ja työllisyyden? Mauri ...TilastokeskusTalouden, vakuutuksen ja rahoituksen mallinnusseminaari, 2.12.2015 Tilastokeskus
Kauppakamarin talouskatsaus huhtikuu 2020Mauri KotamäkiKauppakamarin talouskatsauksessa käsitellään lyhyesti ja ytimekkäästi ajankohtaisia talousasioita. Katsauksissa käydään yleensä tiivistetysti läpi kotimaista ja kansainvälistä taloustilannetta, taloudellista toimintaympäristöä selittäviä ilmiöitä sekä talouskehitystä kuvaavia ja siihen vaikuttavia tilastoja. Tässä katsauksessa keskitytään koronaviruspandemian talousvaikutuksiin. Katsaus julkaistaan neljästi vuodessa.
Tiedote: https://kauppakamari.fi/tiedote/kauppakamarin-talouskatsaus-koronakriisin-taloudelliset-menetykset-turvattava-terveydellisesti-turvallisella-tavalla/
Katsaus: https://kauppakamari.fi/wp-content/uploads/2020/05/kauppakamarin-talouskatsaus-2-2020-1-1.pdf
Kohti vakuuttavampaa ansioturvaa. Arvio ansiosidonnaisen työttömyysturvan keh...Mauri KotamäkiSelvitykseni löytyy osoitteesta http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-4003-1.
Tässä tiedotustilaisuuden kalvot.
Selvityksen tiivistelmä:
Ansiosidonnaisen työttömyysturvan rahoitus perustuu merkittävältä osalta kaikkien palkansaajien maksamiin työttömyysvakuutusmaksuihin. Työttömyyskassojen jäsenmaksujen osuus rahoituksesta on 5,5 prosenttia. Ansiosidonnaiseen päivärahaan ovat oikeutettuja ainoastaan työttömyyskassojen jäsenet. Työttömyyskassan jäsenmaksun voi vähentää verotuksessa. Työttömyyskassoihin kuulumattomat henkilöt rahoittavat siis osaltaan ansiosidonnaista työttömyysturvaa, mutta eivät ole oikeutettuja itse vakuutukseen. Näitä peruspäivärahaan oikeutettuja henkilöitä oli vuonna 2017 yli 70 000. Peruspäivärahaa saavat henkilöt ovat keskimäärin heikommassa työmarkkina-asemassa kuin ansiopäivärahaa saavat verrokkinsa. Edellä kuvattu yhdenvertaisuusongelma olisi mahdollista korjata muuttamalla järjestelmä yleiseksi kaikille työssäoloehdon täyttäneille henkilöille. Tällöin järjestelmässä rahoittajien ja hyötyjien välillä olisi parempi yhteys ja vakuutusperustaisuus parantuisi. Tässä selvityksessä on tutkittu kolmea erilaista uudistusvaihtoehtoa, joilla kaikille yhtäläinen ansiopäiväraha olisi mahdollista järjestää. Ensimmäisenä vaihtoehtona on tarkasteltu peruspäivärahan muuttamista ansiosidonnaiseksi etuudeksi. Toisena vaihtoehtona on arvioitu työttömyyskassan pakollista jäsenyyttä ja kolmantena ansiosidonnaisen työttömyysturvan hallinnoinnin ja toimeenpanon siirtämistä Kansaneläkelaitokselle. Uudistusvaihtoehdot olisivat nykyistä ansiosidonnaista työttömyysturvajärjestelmää yksinkertaisempia, yhdenvertaisempia ja muodostaisivat loogisemman kokonaisuuden.
Eläkerahoituksen kestävyys / Pardia edustajakokousMauri KotamäkiKatsaus eläkerahoituksen kestävyyteen erityisesti väestörakenteen muutoksen ja työmarkkinoiden kautta.
Työttömyysvakuutus ei vakuuta kaikkia (ETK Onnela 150522)Mauri KotamäkiMitä jos kaikki sairasvakuutusmaksua maksavat palkansaajat eivät saisikaan palkallista sairauslomaa? Entä jos eläkevakuutusmaksu ei kerryttäisikään eläkettä? Hieman kärjistäen tällainen tilanne vallitsee suomalaisen työttömyysvakuutuksen kohdalla.
Suomessa kaikki palkansaajat maksavat työttömyysvakuutusmaksua. Käytännössä maksu on jaettu työnantajalle ja työntekijälle, mutta molemmat ovat oikeammin katsottuna työntekijän palkan sivukuluja. Harva kuitenkaan tulee ajatelleeksi, että näistä maksuista hyötyvät lähinnä työttömyyskas-saan kuuluvat henkilöt. Työttömyyskassojen osuus ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan rahoi-tuksesta on kuitenkin vain noin 5,4 prosenttia.
...
Työttömyysvakuutus ei vakuuta kaikkia (ETK Onnela 150522)Mauri Kotamäki
Ad
Työnteon kannustimet Suomessa
1. Onko työnteon kannustimilla väliä?
Kurkistus suomalaiseen järjestelmään
15.11.2016 Mauri Kotamäki SISU-seminaari
Mistä kannustinongelmat johtuvat ja miten niitä vähentää? Työn ja sosiaaliturvan
yhteensovittaminen
2. Esityksen sisältö
1. Onko kannustimilla väliä?
2. (Määritelmiä)
3. Minkälaiset ovat työn tekemisen kannustimet
Suomessa?
2
9. Muutama määritelmä
‒ Henkilö on kannustinloukussa, kun työn
tekeminen ei taloudellisesti kannata
‒ Tuloloukku viittaa tilanteeseen, jossa lisätulojen
hankkiminen ei kannata
‒ Työttömyysloukussa olevan henkilön ei (taloudellisesti)
kannata työllistyä lainkaan
9
10. Määritelmiä (2)
‒ Efektiivinen marginaaliveroaste (METR)
‒ Kuinka iso osa tulojen lisäyksestä menee veroihin ja
muihin maksuihin
‒ Intensiivinen marginaali
‒ Työllistymisveroaste (PTR)
‒ Kuinka iso osa tuloista menee veroihin ja muihin
maksuihin, kun henkilö työllistyy
‒ Ekstensiivinen marginaali
10
11. Kuinka kannustinloukkuja voi purkaa?
1. Sosiaaliturvan leikkaus
‒ Halpaa, mutta kasvattaa tuloeroja ja on poliittisesti
hankalaa
2. Työntulojen ja etuuksien ”parempi”
yhteensovittaminen
‒ Suojaosat (ongelma siirtyy), vähenemisasteet (kallis,
osa-aikainen työ)
3. Verotus
‒ Toimivaa, mutta kallista
11
20. Vielä sama lukuina
Kahden lapsen yksinhuoltaja
Työtön Töissä osa-
aikaisesti
Töissä
kokoaikaisesti
Palkka (€/kk) 0 1300 3200
KTU (€/kk) 1942 2573 2608
KTU muutos - 631 666
20
22. Lopuksi: joitain ideoita yleisellä tasolla
• Etuuksien leikkaukset
• Verotus
• Verotuksen keventäminen (entisestään) etenkin matalilla
tulotasoilla
• Työtulovähennyksen ja kunnallisen ansiotulovähennyksen
yhdistäminen ja kasvattaminen (entisestään)
• Asuminen
• Asumistuen uudelleen miettiminen - YLAT uudistettu vastikään
• Asumisen hinta – kaavoitus, toimeentulotuen asumismenojen
omavastuu
• Päivähoidon asiakasmaksun merkittävä alentaminen
Suurin osa toimenpiteistä (pl. etuuksien leikkaus) maksaa
vaatii säästöjä muista julkisista menoista, mikäli velkatavoitteista
halutaan pitää kiinni
22