YK:n kest辰v辰n kehityksen toimintaohjelman (agenda 2030) kansallisen toteutuksen valmistelua tukevan hankkeen alustavia tuloksia. Lis辰tietoja http//:www.syke.fi/hankkeet/avain2030
Polku2030 - Suomen kest辰v辰n kehityksen politiikan arviointiAnnukka Berg
油
Mihin kysymyksiin Suomen kest辰v辰n kehityksen politiikan tulisi keskitty辰? Mink辰 kouluarvosanan asiantuntijat antavat Suomelle kest辰vyyden edist辰j辰n辰? Miss辰 ovat politiikan vahvuudet, haasteet ja kehitt辰misen paikat?
Kest辰v辰n kehityksen toimikunta kokooontui asiantuntijapaneelin yhdess辰 Sitran kanssa fasilitoimaan ty旦pajaan pohtimaan suuntaviivoja omalle toiminnalleen. L辰hes 60-henkinen joukko ty旦sti ison m辰辰r辰n ev辰it辰 toimikunnan uuden kauden startiksi.
Kest辰v辰n kehityksen toimikunnan apulaip辰辰sihteeri Marja Innasen esitys toimikunnan ty旦pajassa 1.2.2016. Esitys kokosi yhteen kokemuksia kest辰v辰n kehityksen yhteiskuntasitoumuksesta ja sen hy旦dynt辰misest辰 viestinn辰ss辰.
Este documento presenta informaci坦n sobre normas ASME para el dise単o de tuber鱈as de proceso. Describe varios c坦digos ASME como B31.1, B31.3, B31.4 y B31.8 que establecen requisitos para el dise単o, materiales, fabricaci坦n y pruebas de tuber鱈as. Tambi辿n cubre clasificaciones de servicios de fluidos, condiciones de dise単o, y esfuerzos en tuber鱈as. El objetivo principal del documento es proporcionar una introducci坦n a las normas ASME para el dise単o de sistemas de tuber鱈as
Kest辰v辰n kehityksen asiantuntijapaneelin puheenjohtaja Eeva Furman piti esityksen Sitran fasilitoiman paneelin n辰kemyksist辰 hallituksen Agenda2030 -toimeenpanosuunnitelmasta. Esitys pidettiin 7.12.2016 kest辰v辰n kehityksen toimikunnan ja kehityspoliittisen toimikunnan yhteiskokouksessa.
POLKU2030-hankkeen p辰辰tavoitteina oli tuottaa riippumaton ja kokonaisvaltainen n辰kemys Suomen kest辰v辰n kehityksen politiikasta, erityisesti Suomen kansallisen politiikan, Agenda2030:n toimeenpanon ja ulkopolitiikan osalta sek辰 tuottaa konkreettisia suosituksia Suomen kest辰v辰n kehityksen politiikan jatkosuunnista.
Lis辰tietoja: https://tietokayttoon.fi/hankkeet/hanke-esittely/-/asset_publisher/kehittava-arviointi-suomen-kestavan-kehityksen-politiikasta-ja-muutospoluista-polku-2030-
Nuorisotoimenjohtaja Tommi Laition esitelm辰 j辰lkimodernista julkisen sektorin johtamisesta Helsingin yliopiston J辰lkimodernin johtamisen kurssilla 1.4.2014.
Miten kest辰vyyskriisi, yhteiskunnallisten haasteiden lis辰辰ntyv辰 kompleksisuus ja maailmanmenon ep辰varmuus haastavat ymm辰rryksemme kest辰v辰st辰 kehityksest辰? Miten kest辰v辰n kehityksen politiikka vastaa siihen Suomessa ja maailmalla?
Kest辰v辰 kehitys ja valtion talousarvio -seminaari 20.11.2017, Helsinki.
"Kest辰v辰n kehityksen ja taloustieteen yhteensovittaminen"
Ylijohtaja Anni Huhtala, VATT
"Kest辰v辰n kehityksen tavoitteet ja Suomen toimet"
P辰辰sihteeri Annika Lindblom, kest辰v辰n kehityksen toimikunta
"Valtion talousarvio kest辰v辰n kehityksen v辰lineen辰"
Budjettip辰辰llikk旦 Hannu M辰kinen, valtiovarainministeri旦
"Johdatus ty旦ryhm辰ty旦skentelyyn"
Talouspolitiikan koordinaattori Sami Yl辰outinen, valtiovarainministeri旦
SAK:n tavoitteet vaalikaudelle 20032007. SAK:n julkaisusarja.
SAK:n tavoitteena on, ett辰 sopimisen, luottamuksen, sosiaalisen p辰辰oman ja
yhteisvastuun Suomi on entist辰 parempi koti niin palkansaajalle kuin tuotannollekin.
Suomen Perusta -ajatuspajan pikkujouluseminaarin 10.2.2013 Mill辰 ev辰ill辰 valtiontalous ja kilpailukyky saadaan kuntoon? ensimm辰inen esitys. Esitti Kai J辰rvikare
Indikaattority旦ll辰 kohti kest辰v辰辰 tulevaisuutta: loikkien vai laahustaen?Jari Lyytim辰ki
油
Miten erilaiset seurantaindikaattorit edist辰v辰t tai est辰v辰t kest辰vyysmurroksen toteuttamista? Esityksess辰 esitet辰辰n kolme mahdollisuutta ja kolme tiedon k辰ytt旦旦n liittyv辰辰 riski辰
Kest辰v辰n kehityksen mittaaminen mahdoton urakka vai sujuvaa rutiinia?Jari Lyytim辰ki
油
Kest辰v辰n kehityksen indikaattoreiden k辰ytt旦kelpoisuutta pohtiva esitys Kuntaliiton tilaisuudessa. Mittaroinnin riskit ja mahdollisuudet sek辰 indikaattoriviidakosta selviytymisen haasteet.
More Related Content
Similar to Agenda 2030 Suomessa - alustavia tuloksia Avain2030-hankkeesta (20)
POLKU2030-hankkeen p辰辰tavoitteina oli tuottaa riippumaton ja kokonaisvaltainen n辰kemys Suomen kest辰v辰n kehityksen politiikasta, erityisesti Suomen kansallisen politiikan, Agenda2030:n toimeenpanon ja ulkopolitiikan osalta sek辰 tuottaa konkreettisia suosituksia Suomen kest辰v辰n kehityksen politiikan jatkosuunnista.
Lis辰tietoja: https://tietokayttoon.fi/hankkeet/hanke-esittely/-/asset_publisher/kehittava-arviointi-suomen-kestavan-kehityksen-politiikasta-ja-muutospoluista-polku-2030-
Nuorisotoimenjohtaja Tommi Laition esitelm辰 j辰lkimodernista julkisen sektorin johtamisesta Helsingin yliopiston J辰lkimodernin johtamisen kurssilla 1.4.2014.
Miten kest辰vyyskriisi, yhteiskunnallisten haasteiden lis辰辰ntyv辰 kompleksisuus ja maailmanmenon ep辰varmuus haastavat ymm辰rryksemme kest辰v辰st辰 kehityksest辰? Miten kest辰v辰n kehityksen politiikka vastaa siihen Suomessa ja maailmalla?
Kest辰v辰 kehitys ja valtion talousarvio -seminaari 20.11.2017, Helsinki.
"Kest辰v辰n kehityksen ja taloustieteen yhteensovittaminen"
Ylijohtaja Anni Huhtala, VATT
"Kest辰v辰n kehityksen tavoitteet ja Suomen toimet"
P辰辰sihteeri Annika Lindblom, kest辰v辰n kehityksen toimikunta
"Valtion talousarvio kest辰v辰n kehityksen v辰lineen辰"
Budjettip辰辰llikk旦 Hannu M辰kinen, valtiovarainministeri旦
"Johdatus ty旦ryhm辰ty旦skentelyyn"
Talouspolitiikan koordinaattori Sami Yl辰outinen, valtiovarainministeri旦
SAK:n tavoitteet vaalikaudelle 20032007. SAK:n julkaisusarja.
SAK:n tavoitteena on, ett辰 sopimisen, luottamuksen, sosiaalisen p辰辰oman ja
yhteisvastuun Suomi on entist辰 parempi koti niin palkansaajalle kuin tuotannollekin.
Suomen Perusta -ajatuspajan pikkujouluseminaarin 10.2.2013 Mill辰 ev辰ill辰 valtiontalous ja kilpailukyky saadaan kuntoon? ensimm辰inen esitys. Esitti Kai J辰rvikare
Indikaattority旦ll辰 kohti kest辰v辰辰 tulevaisuutta: loikkien vai laahustaen?Jari Lyytim辰ki
油
Miten erilaiset seurantaindikaattorit edist辰v辰t tai est辰v辰t kest辰vyysmurroksen toteuttamista? Esityksess辰 esitet辰辰n kolme mahdollisuutta ja kolme tiedon k辰ytt旦旦n liittyv辰辰 riski辰
Kest辰v辰n kehityksen mittaaminen mahdoton urakka vai sujuvaa rutiinia?Jari Lyytim辰ki
油
Kest辰v辰n kehityksen indikaattoreiden k辰ytt旦kelpoisuutta pohtiva esitys Kuntaliiton tilaisuudessa. Mittaroinnin riskit ja mahdollisuudet sek辰 indikaattoriviidakosta selviytymisen haasteet.
Kuka en辰辰 muistaa ett辰, viel辰 alkutalvesta keskustelu ilmastonmuutoksesta k辰vi kuumempana kuin koskaan? Loppuvuoden 2018 ja alkuvuoden 2020 v辰lill辰 Helsingin Sanomat uutisoi ilmastokysymyksist辰 joka kuukausi keskim辰辰rin noin 120 jutussa. Maaliskuusta 2020 alkaen ilmasto sai v辰isty辰 viel辰 ahdistavamman huolenaiheen tielt辰, kun korona valtasi otsikot.
Ilmastoriskit eiv辰t kuitenkaan h辰vinneet minnek辰辰n. P辰invastoin, vuoden 2020 aikana on saatu entist辰kin synkempi辰 tietoja ilmastonmuutoksen etenemisest辰. Samalla ilmastopolitiikan puhti n辰ytt辰辰 lopahtaneen, eik辰 esimerkiksi hallitusohjelman kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden saavuttaminen ole ollenkaan itsest辰辰nselv辰辰. My旦s kansainv辰listen kehitystavoitteiden, kuten YK:n Agenda 2030 -tavoitteiden toteutuminen vaikuttaa entist辰 ep辰todenn辰k旦isemm辰lt辰.
Toivon pilkahduksiakin l旦ytyy. Kev辰辰ll辰 uutisoinnissa huomiota her辰tti taivaan kirkastuminen ja ilman raikastuminen monissa saastuneissa kaupungeissa ymp辰ri maailmaa, kun liikenne v辰heni ja saastuttavia tuotantolaitoksia seisautettiin. Monet suomalaisetkin ovat l旦yt辰neet l辰hiluonnon virkistysmahdollisuudet ja niin valtamedioissa kuin somep辰ivityksiss辰 on pohdittu my旦s pakkopys辰htymisen hyvi辰 puolia. Poikkeustila nostaa esiin el辰m辰n t辰rkeit辰 asioita, joista on syyt辰 puhua. Millaisten ep辰varmuuksien kanssa voimme el辰辰 ja miten osaisimme v辰ltt辰辰 siet辰m辰tt旦m辰t suuret riskit ja korjaamattomat haitat?
Uutisista on liian v辰h辰n apua t辰ss辰 pohdinnassa. Valeuutiset ja ep辰varmuutta lietsovat klikkiotsikot ovat vain osa ongelmaa. Syvempi ongelma on, ett辰 journalistisista kriteereist辰 kiinni pit辰v辰n uutismedian kyky rakentavaan keskusteluun muutosten suuruusluokasta, ep辰varmuuksista ja yhteenkytkenn旦ist辰 on kovin rajallinen. Uutisen kun pit辰辰 kertoa tarkasti rajattu, ajantasainen ja tiiviisti esitetty asia nykytodellisuudesta. T辰llaiset tiedonpalat johtavat herk辰sti j辰sentym辰tt旦m辰辰n informaatiotulvaan, jossa kaikki on totta, mutta mik辰辰n ei ole merkityksellist辰.
Ehk辰p辰 uutisoinnin t辰rkein teht辰v辰 ei olekaan kertoa luotettavasti, miten maailma makaa. Viel辰 t辰rke辰mp辰辰 on se, miten uutisointi kehitt辰辰 kyky辰mme kuvitella parempi tulevaisuus ja taitoamme arvioida sit辰, mit辰 t辰llaisen tulevaisuuden toteuttaminen vaatii.
Koronapandemia antaa konkreettista esimakua siit辰, miten arvaamattomasti yhteiskunta voi muuttua. Ilmastonmuutos on viel辰 isompi muutoshaaste. Jo nyt on n辰ht辰vill辰, ett辰 yhteiskuntamme voi muuttua jokseenkin hallitusti ennakoivaa ilmastopolitiikkaa toteuttamalla tai jokseenkin hallitsemattomasti ilmastonmuutoksen seurauksena.
Sustainable development indicators: food for thought or efficient tools for d...Jari Lyytim辰ki
油
The document discusses the evolution and roles of sustainable development indicators (SDIs) in Finland, highlighting their instrumental, conceptual, and symbolic uses. It outlines the history of SDIs in Finland through several phases, their alignment with the UN's Sustainable Development Goals, and addresses issues related to data availability and relevance. Additionally, it explores the challenges of creating impactful indicators and the societal factors influencing their effectiveness.
Tieteen p辰iv辰t 2019: Melskett辰 ja v辰lkett辰 vai hiljaisuutta ja h辰m辰ryytt辰 mon...Jari Lyytim辰ki
油
Millainen olisi nykyist辰 monimuotoisempi油 kaupungin 辰辰ni- ja valomaisema? Tekninen kehitys ja urbanisaatio ovat kyll辰st辰neet ymp辰rist旦mme melulla ja valolla, mutta kaupunkeihinkin on mahdollista rakentaa hiljaisuuden ja pimeyden taskuja. Mit辰 monimuotoisuus 辰辰niymp辰rist旦n suhteen tarkoittaisi ja miten tilaa saataisiin raivattua melulta pienille luonnon 辰辰nille ja kulttuurisesti merkityksellisille 辰辰nille? Saisimmeko t辰hdet takaisin n辰kyviin valosaasteen vaivaamissa kaupungeissakin?
Globaali ymp辰rist旦n tila on muuttunut rajusti viime vuosikymmenien aikana ja muutokset todenn辰k旦isesti kiihtyv辰t l辰hivuosikymmenin辰. Miten ihmiskunta n辰ist辰 muutoksista selvi辰辰?
Kest辰v辰n kehityksen toimenpidesitoumukset - kyselyJari Lyytim辰ki
油
Kest辰v辰n kehityksen yhteiskuntasitoumus: alustavia tuloksia sidosryhm辰kyselyst辰 2017. KekeArvi-hanke, Suomen ymp辰rist旦keskus, Demos Helsinki & Kaskas Media
Long term media coverage of climate changeJari Lyytim辰ki
油
The document analyzes 25 years of newspaper coverage regarding climate change and eutrophication in Finland, authored by Dr. Jari Lyytim辰ki from the Finnish Environment Institute. It references two key papers that explore prospects for environmental communication and the presence of environmental issues in media headlines. The document is geared towards understanding long-term media narratives surrounding climate-related topics.
Long term media coverage of climate changeJari Lyytim辰ki
油
Ad
Agenda 2030 Suomessa - alustavia tuloksia Avain2030-hankkeesta
1. Agenda2030 gap-analyysi
Avain2030 hankkeen alustavat tulokset
29.4. pidetyist辰 ty旦pajoista
Kest辰v辰n kehityksen asiantuntijapaneeli
Sitra, Helsinki
11.5.2016 I Jari Lyytim辰ki (SYKE), Satu L辰hteenoja (Demos Helsinki)
2. Mitk辰 ovat kest辰v辰n kehityksen laajan paketin
prioriteetit kansallisessa toimeenpanossa?
4. Ty旦pajan tavoitteena oli kertoa selvitysty旦n alustavista tuloksista ja
kuulla sidosryhmien n辰kemyksi辰
Sidosryhm辰ty旦pajassa osallistujia oli 30, asiantuntijaty旦pajassa 7
Kysely Screen.io -alustalla: Suomen vahvuudet ja heikkoudet
p辰辰tavoitteiden toteuttamisessa
Laadulliset perustelut alustalle kirjoitettuna & yleiskeskustelu
Ryhm辰keskustelut kolmesta kriittisimm辰ksi arvioidusta
p辰辰tavoitteista: syyt ja keinot
Asiantuntijaryhm辰n paneelikeskustelu sidosryhmien n辰kemysten
pohjalta
Sidosryhm辰seminaari ja asiantuntijaty旦paja 29.4.2016
5. Osallistujia pyydettiin arvioimaan kutakin p辰辰tavoitetta
asteikolla 1-5:
1= Suomella on suuria haasteita tavoitteen toteuttamisessa
5= Suomi on maailman edell辰k辰vij辰 tavoitteen toteuttamisessa
Suomen menestyst辰 pidettiin v辰hint辰辰n kohtuullisen
hyv辰n辰 kaikissa p辰辰tavoitteissa
Onko siis kaikki aika hyvin?
P辰辰tavoitteiden priorisointi p辰辰osin vastasi
aiempien kansainv辰listen vertailujen ydinviestej辰
7. Laadullisissa arvioissa selkeit辰 parannustarpeita kaikkien
p辰辰tavoitteiden toteuttamiseen
Ymp辰rist旦- ja luonnonvarakysymysten sek辰 ty旦llisyyden
ja talouden hoito kriittisimpi辰 aihepiirej辰
Koulutus ja osaaminen sek辰 yhteiskunnan vakaus ja
toimivat infrastruktuurit suurimpia vahvuuksia
Ponneton politiikka, urautuneet toimintamallit ja
leikkaukset vahvuusalueilla suurimpia huolenaiheita
mutta hyvinvoinnin perusta on vankka
Kaikki ei ole hyvin
8. Maailman paras
lukutaito (The Worlds
Most Literate Nations-
vertailu)
OECD-maiden k辰rke辰
koulutuksessa:
Better Life Index
Education - 1. sija
Toistaiseksi hyv辰
menestys PISA-
vertailuissa
Toiseksi tasa-arvoisin
maailman maa lapsille
(UNICEF: Fairness for
Children vertailu)
Sukupuolesta riippumattomat
tasa-arvoiset mahdollisuudet
opiskella.
Julkisin varoin kustannettu,
opiskelijalle maksuton
koulutus.
Kattava esiopetus, toimiva
peruskoulutus, opettajien
ammattitaito
Koulutusta koskevat
s辰辰d旦kset ja ohjaus sek辰
tiedon ja osaamisen arvostus
Hyv辰n menestyksen yll辰pito
vaatii mittavia panostuksia
my旦s jatkossa.
Koulutusj辰rjestelm辰n pit辰辰
olla joustava, tukea
elinik辰ist辰 oppimista ja
muutosta kohti hiilineutraalia
yhteiskuntaa.
Koulutustason 'periytymist辰
v辰hennett辰v辰 ja
maahanmuuttajat
integroitava paremmin
yhteiskuntaan.
9. Suomi on maailman
vakain valtio (Fragile
State Index -vertailu)
Toimiva hallinto ja
demokratia (Sustainable
governance indicators: 5.
sija)
V辰h辰inen korruptio
(Transparency
international, 2. sija)
Avoin yhteiskunta (Open
data, 5. sija)
Instituutioiden vakaus, lakien
ja m辰辰r辰ysten kunnioitus,
viranomaisten rehellisyys
Yritystoiminnan
vastuullisuus
Konsensuspohjainen
p辰辰t旦ksenteko, riitt辰v辰
l辰pin辰kyvyys ja
demokraattisuus.
Yhteiskunnallinen tasa-arvo,
matalat hierarkiat
Ennaltaehk辰ist辰辰n
nykyist辰 pontevammin
eriarvoistumista ja
syrj辰ytymist辰.
Uudistetaan yhteiskunnan
rakenteita ja s辰辰ntely辰
vastaamaan globalisaation
haasteisiin
Tehd辰辰n julkisista
hankinnoista yhteiskunnan
vastuullisten valintojen
suunnann辰ytt辰j辰
10. Korkea ty旦tt旦myys
(9,4 % 2/2016)
Kilpailukyvyn
hiipuminen (Global
Competitiveness Index: 8.
sija; Global
Entrepreneurship Index
18. sija)
Taloudellinen hyvinvointi
maailman k辰rke辰, mutta
kehitys heikentynyt
(Legatum prosperity index;
12. sija)
Suomi ei ole pysynyt mukana
ty旦n muutoksessa.
Uudenlaisen ty旦n tekemisen
muodoille ja kest辰v辰lle
kulutukselle on rakenteellisia
esteit辰.
Aiempien vahvuusalojen
rapistuminen ja vanhoja
rakenteita yll辰pit辰v辰 ohjaus
Innovaatioiden riitt辰m辰t旦n
jalostaminen erityisesti
aloittelevien yritysten kautta
Tehd辰辰n
ty旦lains辰辰d辰nn旦llisi辰
muutoksia, joilla
ty旦markkinoiden ketteryytt辰
lis辰t辰辰n.
Panostetaan uusiutuvaan
energiaan ja muihin nouseviin
aloihin
Arvioidaan toimenpiteit辰
monipuolisesti,
Huomioidaan talouskasvun ja
ymp辰rist旦haittojen irtikytkent辰
11. Hidas ja riitt辰m辰t旦n
ilmastopolitiikka.
Raskas teollisuus, pohjoinen
sijainti ja pitk辰t et辰isyydet,
suuret p辰辰st旦t.
Suuri energian ja materiaalien
kulutus.
Kierr辰tyksess辰 ja
resurssituottavuudessa paljon
parannettavaa.
Kasvihuonekaasujen
p辰辰st旦t laskeneet, mutta
tavoitteet koventuvat
nopeasti
Luonnonvarojen suuri
k辰ytt旦
(Ekologinen jalanj辰lki
maailman 15. suurin)
Paljon parannettavaa
uusiutuvassa energiassa
(RECAI-vertailu, 36. sija)
Silti maailman paras
ymp辰rist旦kysymysten
hoidossa (Environmental
performance index)
Siirtyminen uusiutuviin
hajautettuihin
energiamuotoihin
Talouden ja teollisuuden
rakennemuutos:
v辰h辰hiiliset korkean
jalostusarvon tuotteet ja
erityisesti palvelut
Ilmastotavoitteet
uudistamaan liikenne- ja
rakentamispolitiikkaa
12. Vastaavatko tulokset ennakko-oletuksianne Suomen
prioriteeteist辰? Tulisiko rajata tarkemmin tai ottaa kaikki
haltuun kerralla?
Mitk辰 ovat t辰rkeimm辰t keinot jalkauttaa 2030-
prioriteettitavoitteet Suomessa? Millainen rooli
indikaattoreille?
Millainen tieto on hy旦dyllisint辰 Agenda2030:n
toteuttamiselle jatkossa?
Keskustelua