Mitä aktiivimallin jälkeen?- Keinoja työllisyyden parantamiseen
Download as pptx, pdf0 likes53 views
Pilvi Torsti: Mitä aktiivimallin jälkeen? - Keinoja työllisyyden parantamiseen. Esitys Kelan Mitä aktiivimallin jälkeen? Keinoja työllisyyden parantamiseen -seminaarissa 7.11.2019.
Mitä aktiivimallin jälkeen?- Keinoja työllisyyden parantamiseen
- 1. Mitä aktiivimallin jälkeen? Keinoja työllisyyden parantamiseen Valtiosihteeri Pilvi Torsti 7.11.2019
- 2. VN.FI Hiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden turvaava Suomi Suomi kokoaan suurempi maailmalla Turvallinen oikeusvaltio Suomi Elinvoimainen Suomi Luottamuksen ja tasa-arvoisten työmarkkinoiden Suomi Kestävän talouden Suomi Oikeudenmukainen, yhdenvertainen ja mukaan ottava Suomi Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden Suomi Pääministeri Rinteen hallitusohjelma Suomi 2030 on sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävän kehityksen yhteiskunta Eriarvoisuus vähenee ja tuloerot pienenevät Julkinen talous on tasapainossa vuonna 2023 Työllisyysaste nostetaan 75 prosenttiin v. 2023 loppuun mennessä Suomi kulkee kohti hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä
- 3. Mistä 60 000 työllisen tavoite muodostuu? • Laskettu erotus VM:n ennusteuran ja 75 % työllisyysasteen välillä vuonna 2023 • Väestörakenteen muutos johtaa työvoiman supistumiseen 7.11.2019Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi 3 2019 5, 72.6 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 Työllisyysaste, 15-64-v. Työllisyysasteen (15-64) trendi VM ennuste Tavoite ~ 60 000 hlö
- 4. VN.FI Hiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden turvaava Suomi Suomi kokoaan suurempi maailmalla Turvallinen oikeusvaltio Suomi Elinvoimainen Suomi Luottamuksen ja tasa-arvoisten työmarkkinoiden Suomi Kestävän talouden Suomi Oikeudenmukainen, yhdenvertainen ja mukaan ottava Suomi Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden Suomi Pääministeri Rinteen hallitusohjelma Suomi 2030 on sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävän kehityksen yhteiskunta Eriarvoisuus vähenee ja tuloerot pienenevät Julkinen talous on tasapainossa vuonna 2023 Työllisyysaste nostetaan 75 prosenttiin v. 2023 loppuun mennessä Suomi kulkee kohti hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä
- 5. Ajatuksia tutkimustiedon käytöstä työllisyyspolitiikan valmistelussa / Heikki Räisänen • Lähtökohtaisesti politiikkavalmistelussa käytetään monipuolisia tutkimuksellisia tietolähteitä. Politiikkavalmistelijat tuntevat yleensä alansa keskeisimmät tutkimustulokset ainakin yleispiirteisesti • Usein itse hankitut tutkimukset vastaavat spesifimpiin kysymyksiin kuin muu tutkimus – hankinnalle on jokin syy • Tutkimustieto ei yleensä sellaisenaan suoraan politiikkavalmistelussa hyödynnettävissä. Edellyttää välittäjiä. Tutkijat tuntevat monesti operatiivisia politiikkavalmistelun yksityiskohtia heikosti, kuten politiikkavalmistelija tutkimuksellisia yksityiskohtia • Tutkimustieto vaikuttaa monesti pitemmällä aikavälillä, kun tulokset tulevat tunnetuiksi asiantuntijoiden ja päätöksentekijöiden parissa. Vain harvoin uusi tutkimustieto vaikuttaa välittömästi päätöksentekoon. Vaaditaan erityinen momentum • Referoidun tutkimusjulkaisun merkitys ei ole politiikkavalmistelussa samanlainen kuin tieteessä. Mikä tahansa hyvin tehty tutkimus voi olla politiikkavalmistelussa relevantti • Kansainvälisen tutkimuskirjallisuuden hyödyntämistä voi rajoittaa erilainen institutionaalinen ympäristö. Esimerkiksi Suomen vero-, sosiaaliturva- tai työlainsäädännön kannalta sovelluskelpoisia tuloksia saa lähinnä suomalaisella aineistolla • Hallinnolliset vastuut voivat myös vaikuttaa relevantin tutkimuksen seuraamista. Esimerkiksi ns. laaja työllisyyspolitiikka koostuu monien hallinnonalojen vastuista, kuten myös selvästi rajatumpi työvoimapolitiikka 7.11.2019Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi 5
- 6. Missä voitaisiin ainakin parantaa? / Heikki Räisänen • Politiikkahankkeiden, esim. säädösvalmistelun aikataulu on usein sellainen, ettei niitä varten ennätetä laatia alusta alkaen uutta tutkimushanketta. Sen sijaan käytetään meta-analyyseja ja jotain erityistä kysymystä tarkastelevia tutkimuksia. Päätöksentekijä kyllä ymmärtää, että tutkimustyöhön menee aikaa, mutta haluaa silti tulokset heti. Monilla päättäjillä tässä parannettavaa • Tutkija kyllä tietää, ettei tutkimustulos yleensä mene suoraan politiikkavalmisteluun, vaan se vaatii tiedon sopivaa tarjoilua ja pureskelua. Silti tutkimusten johtopäätökset jäävät usein niukoiksi ja monet tutkijat eivät ole innokkaita osallistumaan julkiseen keskusteluun. Monilla tutkijoilla tässä parannettavaa • TEM:ssä on tehty laajaa valmistelua ja käyty keskustelua työ- ja elinkeinopolitiikan yhteensovittamisesta, esim. elinkeinopolitiikan työllisyysvaikutuksista tai työvoiman saatavuuden merkityksestä elinkeinopolitiikalle. Tähän keskusteluun tutkijat ovat tervetulleita kontribuoimaan • Hallinnossa olisi budjetoitava aikaa tutkimusten seuraamiseen. Tieteellisten aikakauskirjojen saatavuutta myös muutoin kuin erikseen artikkeleita tilaamalla olisi parannettava • Politiikkavalmistelussa tarvittavan mallityön järjestelyjä on myös kehitettävä. • Ministeriöiden tutkimusresurssit ovat niukat. VN-TEAS on hyvä instrumentti, mutta sen 7.11.2019Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi 6
- 7. Kiitos!
- 8. Keskeiset havainnot työllisyystilanteesta Tilanne • Työllisten määrä kasvoi syyskuussa 40 000 hengellä vuodentakaiseen nähden. Hallituksen työllisyystavoitteesta puuttuu tällä hetkellä 75 300 työllistä • Työttömien työnhakijoiden määrä laskee nyt enää 6000 hengen vauhtia edellisen vuoden vastaavaan kuukauteen verrattuna. Vuoden 2017 joulukuun kaikkien aikojen ennätyksestä, yli 62 000 hengen laskusta on tultu voimakkaasti alas • 44 kuukautta peräkkäin laskenut lomautusten määrä pysähtyi 3 kuukauden ajaksi ja kääntyi elokuussa 500 hengen ja syyskuussa yli 1700 hengen nousuun 1. vuosipuolisko 2019 • Vuoden 2019 1. vuosipuoliskon kehityskuva on edelleen myönteinen, työllisyys kasvaa ja työttömyys laskee • Talouskasvun hidastuminen alkaa näkyä työmarkkinoilla • Työvoiman kysyntä on edelleen voimakasta 7.11.2019Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi 8
Editor's Notes
- #2: Hallituksen lähtökohdat työllisyyspolitiikkaan Tutkimuksen käyttö työllisyyspolitiikan valmistelussa? Parannettavaa? Omat: 1) esitysmuoto 2) aikataulu/aikaikkuna (yhteinen tilannekuva) 3) hallinto
- #6: Tässä muutama esimerkinomainen ajatus siitä, millaisia näkökohtia tutkimustiedon käytössä työllisyyspolitiikan valmistelussa ja päätöksenteossa kannattaa ottaa huomioon. On hyvä muistaa myös se, ettei tutkimustieto vanhene samalla tavoin kuin muu tieto, vaan voi olla pitkänkin ajan jälkeen paras tietämys asiasta.
- #7: Tässä ajatuksia siitä, missä ainakin on parantamisen paikka tutkimustiedon paremmaksi hyödyntämiseksi. Tutkijoilta toivoisin erityisesti aktiivisuutta keskusteluun osallistumiseen.
- #9: Työllisyystilanne on muuttumassa. Kahden viimeisen kuukauden työllisyyden kasvu on leikannut työttömyyttä vain vähän. Sen sijaan kuluvan vuoden alkupuolisko oli vielä myönteinen.