�ݺ�ߣ

Teemoittaiset toiminnan suunnittelukortit
sekä vaikutusten arviointi SOLA-mallilla
Keski-Suomessa
perusturvajohtaja Raija Harju-Kivinen, Petäjäveden kunta
EPT tiedolla johtamisen –hanke, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri,

Ihmiskäsitys
• Muutos yhdellä osa-
alueella vaikuttaa
muihin osa-alueisiin
• Perustarpeet
Keski-Suomen EPT-mallin viitekehys suunnittelun pohjana
Päihdeavainindikaattorit: ennakoivat tekijät, saatavuus ja käyttö, vaikutukset hyvinvointiin
Yhteiskunnan sosiaalisen laadun malli: ympäröivä yhteiskunta ja hyvä elämä

HALUTTU MUUTOS
Tavoite / osatavoitteet
(täsmälliset ja mitattavat)
Toimenpiteiden valinta
(kohde: yksilö, läheiset,
lähiympäristö, yhteiskunta)
Toimenpiteiden
vastuutahot
(kunta, hyvinvointialue,
järjestö, THL…)
Aikataulu
(toiminta, seuranta,
arviointi)
Päätöksenteko
(suunnitteluasiakirjat,
talousarvio, valtuusto,
hallitus, lautakunta)
TOIMINTA
Vaikuttavuus,
kustannukset, säästöt
HYVÄ ELÄMÄ
läheisyys, vapaus valita,
merkityksellisyys, toisten
hyväksi toimiminen
1. Perehdytään ilmiöön
2. Keskustellaan yhdessä mitä
tämä meille tarkoittaa
3. Päätetään muutostavoite
4. Määritellään tavoitteet ja
mittarit
5. Valitaan työmenetelmät
6. Määritellään vastuut ja
aikataulu
7. Viedään päätöksentekoon
8. Seurataan, arvioidaan ja
viestitään
9. Tehdään tarvittavat
korjausliikkeet
SOSIOEKONOMINEN TURVALLISUUS – SOSIAALINEN VALTAISTUMINEN – SOSIAALINEN OSALLISUUS – KOHEESIO
- Vaikuttaminen näihin osa-alueisiin edistää asukkaiden hyvinvointia ja vähentää päihteiden käyttöä ja haittoja -
Toimenpidekortit tavoitellun muutoksen saavuttamiseksi

• Muutostavoite: tietopohja ja
yhteisödialogi
• Muutos on mitattavissa
• Vastuu toimeenpanosta
jakautuu sosioekologisen
mallin mukaisesti
• Sosiaalisen laadun malli /
hyvän elämän ulottuvuudet
ohjaavat toimenpiteitä ja
työmenetelmien valintaa
esim. osaamisen
vahvistaminen, osallistava
budjetointi, yhteisöllisyys ja
toimiminen toisten hyväksi

Kohti SOLA-matriisia…
• Lähtötilanteessa arvioitiin SOLA/EPT viitekehyksessä yhteensä 48 eri
indikaattoria EPTT-hankkeen Nykytila ja mittarit -jaostossa (saatavuus,
kuntakohtaisuus, edustavuus)
• Yhdessä Sosped keskuksen kanssa valittiin 17 indikaattoria jatkoon. Keski-
Suomen maakunta, Laukaa ja Äänekoski skenaariotyöpajojen pilottialueina
• Syntyi skenaariotyökalu Keski-Suomen kuntien käyttöön
– Prosessi auttanut ymmärtämään päihdeilmiön moniulotteisuutta ja ennakoivaa työtä
• EPTT-hankkeessa jatkettiin työtä arvioimalla muutosten kustannusvaikutuksia (7
+ 2 mittaria) yhdessä Sosped, Vaikuttavuuden talo (UEF) ja Laukaan ja
Äänekosken kunnat
• Laskentamatriisi Keski-Suomen kuntien käyttöön
• Jatkokehitystyö yhdessä kansallisten toimijoiden kanssa. Sparraajana
Vaikuttavuusinvestoimisen osaamiskeskus (TEM)
24.10.2021 Raija Harju-Kivinen, EPTT-hanke

Yhteiskunnan sosiaalisen laadun malli (SOLA)
Mitä parempi on yhteiskunnan sosiaalinen laatu, sitä parempi on kansalaisten hyvinvointi
Sosiaalisen laadun perustekijät (noin 20 indikaattoria)
1. Sosioekonominen turvallisuus = suoja köyhyyttä ja muita materiaalisia
riskejä vastaan, sekä tarvittavien palvelujen ja tuen riittävyys
2. Sosiaalinen valtaistuminen = tasavertaiset elämän mahdollisuudet,
tiedot ja taidot ja mahdollisuus käyttää kapasiteettejaan maksimaalisesti
itsensä ja yhteiskunnan hyväksi tavoilla, jotka tukevat hyvinvointia.
3. Sosiaalinen osallisuus = osallisuus kaikissa yhteiskunnan taloudellisissa,
poliittisissa ja muissa avaintoiminnoissa. Tunne siitä, että kuuluu
yhteiskuntaan ja on osa yhteisöä, ja että voi vaikuttaa siihen, miten
yhteiskuntaa kehitetään.
4. Koheesio, ”yhteiskunnan eheys” = saa elää yhteiskunnassa ja yhteisössä,
joita luonnehtii luottamus julkiseen valtaan ja toisiin ihmisiin, toisista
välittäminen, sekä mielipiteen ja ilmaisun vapaus.
(Lähde: Beck ym. 1997; van der Maesen & Walker 2012, Pieper ym. 2019 ja Vaarama & Mäki-Opas 2020)

Tulevaisuuskenaario 2030
SOSIOEKONOMINEN TURVALLISUUS
1. Joutunut tinkimään ruuasta, lääkkeistä tai lääkärikäynneistä rahan puutteen vuoksi %, 20-74 –vuotiaat
2. Lasten pienituloisuusaste
3. Ei ole päässyt kouluterveydenhoitajalle yrittämisestä huolimatta lukuvuoden aikana, % 8. ja 9. luokan
oppilaista
SOSIAALINEN VALTAISTUMINEN
1. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17 - 24-vuotiaat
2. Hyvät vaikutusmahdollisuudet koulussa, %
3. Vapaa-ajan liikuntaa harrastamattomien osuus %, aikuisväestö
4. Harrastaa vapaa-ajallaan hengästyttävää liikuntaa korkeintaan 1 h viikossa, % 8. ja 9. luokan oppilaista ja
toisen asteen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista
5. Huonot liikenneyhteydet haittaavat %

Tulevaisuusskenaario 2030
SOSIAALINEN OSALLISUUS
1. Työlliset / työttömät ja työvoiman ja koulutuksen ulkopuolella olevat
2. Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa %
3. Aktiivisesti (järjestötoimintaan tms.) osallistuvien osuus (%)
YHTEISKUNNAN EHEYS (luottamus, välittäminen)
1. Ei koe olevansa tärkeä osa luokka- tai kouluyhteisöä, % 4. ja 5. luokan ja 8. ja 9. luokan oppilaista
2. Toimintakyvyltään heikentynyttä henkilöä säännöllisesti kotona selviytymään auttavien osuus (%)
3. Kokenut vanhempien tai muiden huoltapitävien aikuisten fyysistä väkivaltaa vuoden aikana , % 4. ja 5.
luokan ja 8.-9. luokan oppilaista
4. Lapsen tavallisuudesta poikkeava epäsosiaalinen käytös, % 4. ja 5. luokan oppilaista
5. Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus, % 8. ja 9 luokan oppilaista, toisen asteen 1. ja 2. vuoden
opiskelijoista
6. Psyykkinen kuormittuneisuus, % 20-54 vuotiaista naisista

Skenaarioilla kuvataan toimintaympäristön vaihtoehtoisia tulevaisuuksia, jotka
rakentuvat tunnistettujen muutostekijöiden, trendien, nousevien ilmiöiden sekä
erilaisten epävarmuustekijöiden ja niiden kehitysvaihtoehtojen pohjalta.

Skenaariotyökalu

SOLA-matriisi; hyvinvoinnin
johtamisen työväline
• Kuvaa sosioekonomista turvallisuutta, sosiaalista valtaistumista,
osallisuutta ja yhteiskunnan eheyttä kansallisten indikaattoreiden avulla
(alue- ja kuntataso)
• Taloudelliset vaikutukset perustuvat perus- ja erityistason palveluhintoihin,
olemassa olevaan tutkimustietoon ja asiantuntijahaastatteluihin
• SOLA-matriisissa kunta- tai aluekohtaisia avainlukuja muuttamalla saadaan
kokonaisvaltainen arvio eri ilmiöiden taloudellisista vaikutuksista
• Matriisi arvioi yksilöön, läheisiin, yhteiskuntaan ja eri toimialoille
kohdistuvat kustannukset sekä kohderyhmän suuruuden
• Arvoja muuttamalla työkalun käyttäjä voi kokeilla vaikutusta tuleviin
kustannuksiin (muutos parempaan/huonompaan)
24.10.2021 Raija Harju-Kivinen

Sosioekonominen turvallisuus:
- Koulupsykologille pääsy (14-15-vuotiaat), perheen koettu toimeentulo (13-17-
vuotiaat), tulojen riittävyys (20-54-vuotiaat)
Sosiaalinen valtaistuminen:
- Psyykkinen kuormittuneisuus (20-54-vuotiaat), lapsen epäsosiaalinen käytös (9-
12-vuotiaat)
Sosiaalinen osallisuus:
- Harrastusmahdollisuudet (13-17-vuotiaat)
Koheesio, (yhteiskunnan ”eheys”)
- Koulukiusaaminen (9-17-vuotiaat), huoltapitävien fyysinen väkivalta (9-17-
vuotiaat), avun riittävä saaminen (55 v. täyttäneet)
SOLA-matriisiin valitut indikaattorit:

SOLA-matriisin etulehti

SOLA-matriisin etulehden toiminnallisuuksia

”Laskentamatriisin taustakoneisto”

Yhteys hyte-työhön ja sen vaikuttavuuteen
• Matriisi pohjautuu vaikuttavuusketjuajatteluun ja sitä on mahdollista skaalata eri kohderyhmien,
ilmiöiden ja interventioiden tarkasteluun. Yksittäisessä kuntatason indikaattorissa tapahtuva muutos
aiheuttaa yhteiskunnallisia laskennallisia kustannuksia eri sidosryhmille (yksilö, lähipiiri, yhteisö).
• SOLA-laskentamatriisi auttaa hahmottamaan eri kohdejoukkojen määrää kunnassa, eri ilmiöihin
liittyviä kustannuksia sekä auttaa arvioimaan säästöpotentiaalia, joka syntyy muutoksesta
indikaattoreiden arvoissa.
• Kuntien ja hyvinvointialueiden näkökulmasta SOLA-matriisi tarjoaa välineen hyvinvointivajeiden
tunnistamiseen ja ennakointiin sekä resurssien vaikuttavampaan ohjaukseen.
• Matriisin kokonaisvaltainen ajattelu, voi edistää toimialojen välistä yhteistyötä ja tämän myötä myös
interventioiden vaikuttavuus lisääntyy.
• SOLA-malli tuo lisäarvoa myös hyvinvointikertomusten tietopohjan sosiaaliseen ulottuvuuteen
• Jatkokehitystyössä matriisin painopistettä tullaan siirtämään aiempaa vahvemmin hyvinvoinnin ja
sen edellytysten vahvistumisen mittaamiseen sairauksien tai ongelmien ehkäisyn lisäksi.
• Laskentamatriisin jatkokehitys verkkopohjaiseksi lisäisi työkalun käytettävyyttä ja automatisoisi
tiedonhaun.

Hyvinvoinnin vahvistaminen on vaikuttavinta ehkäisevää päihdetyötä! -
YouTube

�ݺ�ߣ

Harju-Kivinen, Raija: Teemoittaiset toiminnan suunnittelukortit sekä vaikutusten arviointi SOLA-mallilla Keski-Suomessa

Recommended

More Related Content

What's hot (20)

Similar to Harju-Kivinen, Raija: Teemoittaiset toiminnan suunnittelukortit sekä vaikutusten arviointi SOLA-mallilla Keski-Suomessa (20)

More from THL (20)

Harju-Kivinen, Raija: Teemoittaiset toiminnan suunnittelukortit sekä vaikutusten arviointi SOLA-mallilla Keski-Suomessa