Väitöskirja - doctoral dissertation - TTS kalvot slides.
Download as PPTX, PDF1 like815 views
Doctoral dissertation 1.article preliminary results.
More Related Content
What's hot (20)
Similar to Väitöskirja - doctoral dissertation - TTS kalvot slides. (20)
More from Eero Siljander (20)
Väitöskirja - doctoral dissertation - TTS kalvot slides.
- 1. Vanhuspalveluiden kustannusvaikuttavuus ja tehokkuus, kysynnän riskitekijät ja palvelujen laatu. Henkilöt & yksikkö
- 2. Tutkimuksen tausta • Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), sosiaali- ja terveyspolitiikat toimialan (STAO/TA1) terveys- ja sosiaalitaloustieteen yksikössä (CHESS) on käynnistetty ”peruspalvelujen toimivuus, vaikuttavuus ja kustannukset” –hanke. • Peruspalvelut hankkeessa tutkitaan sekä sosiaalipalveluiden että terveyspalveluiden kustannusvaikuttavuutta, tehokkuutta, tuottavuutta sekä taloustieteellisillä panos-tuotos -menetelmillä että terveystaloustieteellisillä kustannustehokkuuden ja kustannus-vaikuttavuuden arvioinnin menetelmillä. • Tämän hankkeen osaprojektina on tarkoituksena ja tavoitteena toteuttaa erikoistutkija Eero Siljanderin väitöskirjahanke nimeltään: ”Vanhuspalveluiden kustannusvaikuttavuus ja -tehokkuus, kysynnän riskitekijät ja palvelujen laatu”. 14.1.2014 Eero Siljander, THL/STAO/CHESS 2
- 3. Motivaatio tutkimukselle • • • • Suomessa käynnissä oleva voimakas väestön ikääntymiskehitys lisää kustannuksia sosiaali- ja terveydenhuollossa. Siksi on tärkeää saada tietoa siitä, miten vanhusten hoiva järjestetään mahdollisimman kustannustehokkaasti ja kustannusvaikuttavasti. Vanhusten pitkäaikaishoivan ja terveydenhuollon menojen odotetaan kasvavan voimakkaasti. Suomessa nämä menot kasvavat ennusteiden perusteella 21,5 % vuoteen 2020 ja 59,2 % vuoteen 2039 mennessä nykytasolta (Häkkinen ym. 2008) Kustannusvaikuttavat, laadukkaat ja tehokkaat vanhuspalvelut sekä yleisemmin sosiaali- ja terveyspalvelut ovat Sosiaali- ja terveysministeriön kirjattujen tavoitteiden joukossa (Pekurinen & Sintonen, Terveystaloustiede, 2006; STM -julkaisuja 2005:10). Suomessa hallitus toteutti yhdessä johtavien ikääntymisen ja kansantalouden asiantuntijoiden kanssa raportin julkisen talouden kestävyydestä ja ikääntymisen aiheuttamista menopaineista. (Ikääntymisraportti, Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja, 1/2009 ) 14.1.2014 Eero Siljander, THL/STAO/CHESS 3
- 4. Teoreettinen tausta ja tavoitteet • Väitöskirjan tavoitteena tutkia vanhustenhuoltoa käyttäen terveys- ja sosiaalitaloustieteellisiä menetelmiä. • Hyödyntää aiempaa tutkimusta, erityisesti Perfect, Sakota-, Rai –hankkeessa kehitettyjä vaikuttavuuden ja kustannusvaikuttavuuden mittareita. • Osallistua peruspalveluiden kustannusvaikuttavuuden tutkimushankkeeseen. • Julkaista tuloksista artikkeleja kansainvälisissä ja kotimaisissa tieteellisissä aikakauslehdissä. • Kehittää uusia vanhustenhuoltoa koskevia kustannus-vaikuttavuuden mittareita ja indikaattoreita. 14.1.2014 Eero Siljander, THL/STAO/CHESS 4
- 5. Hyvinvoinnin tuotantoteoreema, sovellus vanhuspalveluihin (Knapp, 1984). Tarjontatekijät; Panokset: - Henkilöstöpanokset - Laite- ja tilapanokset - Inhimillinen pääoma - Tekninen kehitys Kysyntätekijät; Asiakasrakenne: •Sosiodemografiset tekjät; ikä, sukupuoli, perhekoko, asumine n. •Sosioekonomiset tekijät; koulutus, tulot, työmarkkinastatus •Fyysinen toimintakyky: terveydentila; krooniset taudit, lääkkeet, toimintakyky, kogn itio. •Psyykkinen toimintakyky: Dementia, alzheimer, parkinson ja muut muistin ja kognition sairaudet. •Sosiaalinen ympäristö •Asuminen 14.1.2014 Tuotantoprosessi; Sosiaalija terveyspalvelut, Järjestöt, O maishoito Tuottajat: •Perusterveydenhuolto •Erikoissairaanhoito •Vanhuspalvelut; laitoshoito, palveluasuminen. •Kotihoito, kotisairaanhoito, kotona asumisen tuki. •3.sektori: sosiaali- ja terveysjärjestöt, potilasjärjestöt. •Omaishoito, vapaaehtoistyö. •>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>> Käsitteet: •VÄLITUOTTEET; hoitopäivät, käyntikerrat, hoitoepis odit, hoitojaksot •TUOTTAVUUS; työn tuottavuus, pääoman tuottavuus, kokonaistuottavuus, skaalatuotot •KUSTANNUKSET; kokonais-, työ, pääomakustannukset, muut kustannukset. Eero Siljander, THL/STAO/CHESS Vaikutukset; Kustannusvaikuttavuus; - Terveyden muutokset - Hyvinvoinnin muutokset >>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>> Käsitteet: •VAIKUTTAVUUS; terveydentilan muutokset, elämänlaadun ja hyvinvoinnin muutokset. •KUSTANNUS-VAIKUTTAVUUS; kustannukset suhteessa vaikuttavuuteen, (ml. Inkrementaalinen). •ASIAKAS/POTILASTYYTYVÄISYYS; koettu hyvinvointi ja hoidon vaikuttavuus. 5
- 6. Ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän kuvauksista (esim. Noro 1998, SVT/Terveys 2004) TERVEYDENHUOLTO Akuutti vuodeosastohoito Akuutti/pitkäaik ainen vuodeosastohoito Välimuotoiset palvelut Avohoito 14.1.2014 SOSIAALIPALVELUT Erikoissairaanhoidon vuodeosastohoito * somaattinen * psykiatrinen - Perusterveydenhuollon vuodeosastohoito Vanhainkodit - Kotisairaanhoito - Perusterveydenhuollon avohoito - Erikoissairaanhoidon avohoito * somaattinen * psykiatrinen IKÄÄNTYNEIDEN HOITO JA PALVELUT Päiväsairaalat/ päiväkeskukset Päivä- ja yöhoito Palveluasuminen (tavallinen/tehostettu) Kotipalvelu 1. kodinhoitoapu 2. tukipalvelut Omaishoidontuki Eero Siljander, THL/STAO/CHESS Pääasiassa pitkäaikaishoitoa Välimuotoiset palvelut Sosiaalityö 6
- 7. Hyvinvoinnin tuotanto -malli Asiakkaan resurssit / kysyntä Palvelut / tarjonta / välituotteet Vaikutukset/kustannus-vaikuttavuus SOSIO-EKONOMISET TEKIJÄT - sukupuoli - ikä - siviilisääty - koulutus - taloudellinen asema TOIMINTAKYKY - Fyysinen (koettu terveys, IADL, ADL, elämäntavat) - Psyykkinen (kognitio, elämänhallinta, affektio, masennus, itsearvostus, yksinäisyys) - Sosiaalinen (perhe, sosiaaliset verkostot, elämän muutokset, läheisapu) - Modaliteetit, motivaatio KOMPENSAATIO palvelujen avulla (kustannukset) Elämänlaatu Hyvinvointi Onnellisuus Palvelujen hinta, määrä ja laatu Elämään tyytyväisyys Elämänhalu YMPÄRISTÖ - yksin asuminen - asumistaso - asuinympäristö - esteettömyys - lähipalvelumatkat - kulttuuri Koettu hyvinvointi Johtamisen laatu Potilas-/ Asiakastyytyväisyys PREFERENSSIT Vaarama et al. 2004 14.1.2014 Eero Siljander, THL/STAO/CHESS 7
- 8. Vanhuspalvelu -prosessi Panokset, rakenteet Palveluprosessit Vaikutukset Asiakkaan laatu Asiakkaan voimavarat, motivaatio, tarpeet ja odotukset Neuvotteleva vuoropuhelu ja vuorovaikutus asiakkaan kanssa, osallistaminen, voimaannuttaminen, kohtelu, responsiivinen palvelu Elämään tyytyväisyys, yksinäisyyden lieventyminen, ongelmien lieventyminen, koettu elämänlaatu (fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen, ympäristö) Ammatillinen laatu Ammattitaito, laatukriteerit, standardit, välineet, motivaatio Kattava tarpeen arviointi, laadukkaat palvelusuunnitelmat, tietoon perustuvat käytännöt, tiimityö, tavoitteellisuus, joustavuus, ystävällisyys, jatkuvuus Ammatillisten kriteerien täyttyminen, asiakkaan ongelmien ratkaisu tai lieventyminen, asiakaslaatu ja kliiniset tulokset Johtamisen laatu Missio, tavoitteellisuus, resurssit, määritellyt työprosessit, verkottuminen, johtamistapa, säännöllinen seuranta ja arviointi, välineet (tarpeen arviointi, dokumentointi), laillisuus, yhteistyö Resurssien käyttö, tavoitteelliset ja määritellyt toiminta- ja yhteistyöprosessit, arviointi, konfliktien ratkaisu, kehittäminen ja kehittyminen Vaikuttavat ja oikein kohdentuvat palvelut, oikeudenmukainen jako, järkevä työnjako 8
- 9. Väitöskirjan tutkimuskysymykset • Tässä tutkimuksessa selvitetään suomalaisen vanhusväestön omaishoito, koti- ja laitospalveluiden vaikuttavuutta, laatua ja kustannus-vaikuttavuutta sekä pitkäaikaishoidon kysyntään ja tarpeeseen vaikuttavia tekijöitä. • • Tutkimuksen tavoitteena on erityisesti: (1.) Mitata pitkäaikaisen hoivan kysyntää/tarvetta suomalaisen vanhusväestön keskuudessa ja tutkia , mitkä tekijät vaikuttavat pitkäaikaisen laitoshoidon kysyntään ja tarpeeseen. Kehittää ennakoivia indikaattoreita ja mittareita osaksi THL:n julkaisutoimintaa ja sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten sekä päättäjien informaatiotueksi. (2.) Tutkia vanhuspalveluiden vaikuttavuutta, laatua ja kustannusvaikuttavuutta, erityisesti tunnistaa ja identifioida kustannusvaikuttavia palvelumuotoja, hoitomuotoja ja hoitopolkuja. Raportoida tuloksista kansainvälisissä ja kotimaisissa julkaisuissa. Informoida valtio- ja kuntapäätöksentekijöitä kustannusvaikuttavimmiksi havaituista palveluista ja etuuksista. (3.) Kehittää menetelmiä ja mittareita vanhuspalveluiden kustannusvaikuttavuuden tutkimiseen rekisteriaineistoista. Liittää nämä mittarit ja indikaattorit osaksi THL:n säännöllistä tilastotuotantoa ja julkaisutoimintaa. • • • 14.1.2014 Eero Siljander, THL/STAO/CHESS 9
- 10. Laitoshoidon kysynnän riskitekijät (1.) • - Kohta 1. tutkimuskysymyksinä ovat laitospalveluiden kysyntä ja laitostumisen riskitekijät: • Miten sosioekonominen asema vaikuttavat laitostumisen riskitekijöihin, hoitoepisodien pituuteen, terveydentilaan ja sen muutoksiin? • Miten sosiaaliset verkostot, perhekoko, avo- / avioliitto vaikuttavat laitostumisen riskitekijöihin, hoitoepisodien pituuteen, terveydentilaan ja sen muutoksiin? • Terveyttä edistävien tekijöiden vaikutus: onko asumisen sijainti, asumismuoto tai kaupungistuneisuus henkilön terveyteen ja hyvinvointiin ja laitostumisen riskiin vaikuttava tekijä ? 14.1.2014 Eero Siljander, THL/STAO/CHESS 10
- 11. Vanhuspalveluiden tuottavuus- ja laatutekijät (2.) • - Kohta 2. tutkimuskysymyksiä liittyen vanhuspalveluiden tuottavuuteen ja laatuun Data envelopment analysis- (DEA) ja Production function frontier (PF) –malleja käyttäen ovat: • Millainen tuottavuustaso vallitsee vanhustenhuollon yksiköissä? Kuinka suuria ovat tuottavuuserot? • Onko tuottavuuden ja laadun välillä yhteys ja minkä tyyppinen? Onko tuottavuuden ja tehokkuuden välillä yhteys ja minkä tyyppinen? • Onko palveluiden tuotannossa havaittavissa skaalaetuja? Optimaalinen henkilöstö- ja laitoskoko? 14.1.2014 Eero Siljander, THL/STAO/CHESS 11
- 12. Vanhuspalveluiden kustannusvaikuttavuus (3.) • • • • • • - Kohta 3. Kehittää menetelmiä ja mittareita vanhuspalveluiden kustannus-vaikuttavuuden tutkimiseen rekisteriaineistoista. Tutkimuskysymyksiä tähän liittyen ovat: Millainen on eri vanhuspalveluiden kustannus-vaikuttavuus? Miten sitä voidaan mitata rekisteriaineistoista? Onko mahdollista tutkia ennen - jälkeen politiikkatoimenpiteiden vaikutusta? Kvasikokeellinen asetelma? Matching -menetelmät? Millainen elämänlaatu havaitaan suomalaisen vanhusväestön keskuudessa? Miten eri palveluiden piirissä olevat kokevat elämänlaatunsa? Yhteenvetona hankkeessa tarkastellaan vanhustenhuollon välituotteita, vaikuttavuutta, kustannuksia, tuottavuutta ja kustannusvaikuttavuutta. Tavoitteena on tuottaa tietoa kustannusvaikuttavuudesta, hoitoyksiköiden tuottavuudesta ja hoitoepisodien vaikuttavuudesta. 14.1.2014 Eero Siljander, THL/STAO/CHESS 12
- 13. Tulosten hyödynnettävyys • A) Tutkimus tuottaa terveydenhuollon päätöksentekijöille, tuottajille ja kuntien asukkaille monipuolisesti peruspalveluja koskevaa tietoa. Hankkeen tuottamaa tietoa voidaan käyttää myöhemmin myös tuotteistusta koskevassa työssä. • B) Toimintayksiköiden ja alueiden välisiä vertailuja raportoidaan osana tutkimusta. • C) Tavoitteena kehittää indikaattoreita ja mittareita osaksi THL:n julkaisutoimintaa ja sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten sekä päättäjien informaatiotueksi.Liittää nämä mittarit ja indikaattorit osaksi THL:n säännöllistä tilastotuotantoa ja julkaisutoimintaa. • D) Tutkimus tuottaa useita suomenkielisiä raportteja ja kansainvälisiä julkaisuja vanhuspalveluista. 14.1.2014 Eero Siljander, THL/STAO/CHESS 13
- 14. Aikataulu ja toteutus • Väitöskirjatutkimuksen, jota varten tässä hakemuksessa haetaan tutkintooikeuden palautusta ja suorituslupaa toteuttaa erikoistutkija Eero Siljander THL:n CHESS -yksikön toimitiloissa. Mahdollisuuksien mukaan väitöskirjahankkeeseen palkataan aputyövoimaa tarpeen mukaan. • Peruspalveluiden pilottihanke sekä sitä mahdollisesti seuraava laajempi tutkimushanke toteutetaan THL:n terveys- ja sosiaalitalouden yksikössä. Väitöskirja liittyy kiinteästi osahankkeena tähän hankkeeseen. CHESS yksikön työntekijöistä peruspalvelut -hankkeeseen osallistuvat LL, MSc Jutta Järvelin, Tutkimusprofessori Unto Häkkinen, Dosentti Miika Linna, erikoistutkija Eero Siljander, tutkija Satu Meriläinen, ATKsuunnittelijat Merja Juntunen ja Mikko Peltola. • Väitöskirjan toteutus vuosina 2011-2015. Peruspalvelujen pilottihankkeen aineiston keruun ja hoitoketjujen muodostaminen arvioidaan valmistuvan kesällä 2011, minkä jälkeen käynnistetään vaikuttavuuden ja kustannusten mittareiden kehittäminen ja aineiston tilastollinen analysointi. Pilottihankkeen tulokset valmistuvat kesällä 2012. Silloin arvioidaan myös pilottihankkeen onnistumista ja mahdollisuutta ulottaa tutkimus muihin kuntiin ja/tai koko maahan seuraavina vuosina 2012-2015. 14.1.2014 Eero Siljander, THL/STAO/CHESS 14
- 15. Lähteitä • • • • • • • • • • • Alila A., Siljander E. 2009, Skenaarioita sosiaalimenoista: terveyden edistämisen vaikutukset ja analyysimallin esittely, selvityksiä 7:2009, Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki Euroopan unioni, AWG komitea, 2010, http://europa.eu/epc/working_groups/ageing_en.htm Grabowski, D.C. & Stewart K.A., & Broderick S.Z. & Coots L.A. 2008, “Predictors of Nursing Home Hospitalization : A Review of the Literature”, Med Care Res Rev 2008 65: 3. Häkkinen U, Juslin B, Koivuranta-Vaara P, Liski A, Lyytikäinen M, Mäkelä M et al. Sairaalasta kotiin asti - Erikoissairaanhoidosta alkaneet hoitojaksoketjut pääkaupunkiseudun kunnissa. 2007;3. Häkkinen U., Martikainen P., Noro A., Nihtilä E., Peltola M., Aging, health expenditure, proximity to death, and income in Finland, Health Economics, Policy and Law (2008), 3: 165-195 Cambridge University Press. Ikääntymisraportti, Valtioneuvoston kanslia, VNK, 2009, http://www.vnk.fi/julkaisukansio/2009/j01-ikaantymisraportti-j04-ageingreport/pdf/fi.pdf Norton, E.C. 2000, “Long-term care”, Handbook of health economics, vol. 1, no. 2, pp. 955-994. PERFECT -hanke, THL/STAO -osasto/ CHESS-yksikkö, http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tutkimus/hankkeet/perfect Terveystaloustiede, Harri Sintonen, Markku Pekurinen, 1.-2. p., Helsinki - Porvoo : WSOY, 2006. – 295 s. ISBN 951-0-31744-6. Kirja. 14.1.2014 Eero Siljander, THL/STAO/CHESS 15
- 16. KIITOS MIELENKIINNOSTA ! • Lisätiedot: • Eero Siljander, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Sosiaali- ja terveystaloustieteen yksikkö (CHESS). • Eero.Siljander@thl.fi • Puh. 020 610 7729 14.1.2014 Eero Siljander, THL/STAO/CHESS 16