Leimio, Susanna: Yhteisen ymmärryksen rakentaminen päihdeoloista
0 likes172 views
Susanna Leimio. Ehkäisevän päihdetyön tietojohtaminen (osa I) miniwebinaari 12.10.2021
More Related Content
What's hot (20)
Similar to Leimio, Susanna: Yhteisen ymmärryksen rakentaminen päihdeoloista (20)
More from THL (20)
Leimio, Susanna: Yhteisen ymmärryksen rakentaminen päihdeoloista
- 1. Yhteisen ymmärryksen rakentaminen päihdeoloista Ehkäisevän päihdetyön tietojohtaminen: Kunnan hyvinvointikertomukseen potkua THL 12.10.2021 Susanna Leimio Päijät-Hämeen ehkäisevän työn seutukoordinaattori, YTM #neljätuulta #ehkäisevätyö #ehkäiseväntyönedelläkävijä
- 2. ”Yhteinen ymmärrys on mahdollista saavuttaa kuvaamalla päätöksentekoon osallistuvien näkemykset, mielipiteet ja arvot aiheesta sekä perustelut ja erimielisyydet.” finto.fi 12.10.2021 SLeimio
- 3. Tiedosta toimintaa 1/2 ”Päihdeongelmat ovat lisääntyneet” Mitä tiedämme? Taustatekijät Mitä ymmärrämme? - Tilasto- ja tutkimustieto - Asiakas- ja kyselytieto - Kokemus- ja kokeilutieto - Juurisyyt: - Lapsuusajan haitalliset kokemukset - Suoja- ja riskitekijät Yhteisö Yhteiskunta Yksilö Mitä teemme? Edistävä ja ehkäisevä työ PAIKKA ROOLI VASTUU TEHTÄVÄT 12.10.2021 SLeimio
- 4. Tiedosta toimintaa 2/2 Tieto herkistää • Herkistyä = tulla herkälle mielelle, liikuttua / muuttua herkemmin havaitsevaksi tai reagoivaksi. • Emme luontaisesti herkisty kaikelle oleelliselle tiedolle. Herkistymiseen vaikuttavat kokemuksemme, koulutuksemme, elämässämme olevat asiat. • HuuMa-konsepti perustuu siihen, että nuoren elämismaailma herkistää meitä, mutta konseptia voi skaalata myös esimerkiksi kuntalaisen elämismaailmaan. Ymmärrys motivoi • Ymmärrys = kykyä omaksua tieto syvällisesti ja perusteellisesti, käyttää asiaa koskevaa tietoa monipuolisesti hyväkseen / kykyä empatiaan, taitoa nähdä asia toisten ihmisten näkökulmasta riippumatta siitä, mitä mieltä itse on asiasta. Toiminta johtaa yhdessä oikeisiin asioihin! HuuMa – Päijät-Häme, huumeeton maakunta 2019-2021 -hanke 12.10.2021 SLeimio
- 5. 1 Vaikuttavuus halutaan kuntalaisen elämismaailmaan Kuntalaisen elämismaailma herkistää oikealle tiedolle Ymmärrys kuntalaisista • Ihmisen elämismaailma on hänen kokemuksellinen todellisuutensa • Ihmisellä on suhde itseen, vanhempiin/lapsiin, kavereihin, vertaisiin ym. • Käyttäytymisen taustalla on vaikuttimia ja ohjaavia tekijöitä, kuten unelmat, toiveet, tarpeet, pelot Kuntalaislähtöinen tieto • Havaitaan, selvitetään ja sanoitetaan esim. eri väestöryhmiä suojaavat ja haavoittavat tekijät • Kuullaan ja nähdään myös yllättävät asiat • Huomioidaan kuntalaisten erilaiset lähtökohdat m Kuntalaiset ovat osallisia. 2 Vaikutuksia halutaan suhteessa suojaaviin ja haavoittaviin tekijöihin Kuntalaisten hyvinvointia ja pahoinvointia tarkastellaan suoja- ja riskitekijöiden valossa. 3 Suojaavat ja haavoittavat tekijät näkyvät hyvinvointitiedossa Ehkäisevän työn tietomalli ohjaa oikean tiedon keräämisessä Minimitietosisältö • Sisältää kansallisesti kerättävän tutkimus- ja tilastotiedon sekä rakenteellisen asiakastiedon suhteessa suoja- ja riskitekijöihin Täydentävä osuus • Ohjaa kokoamaan muun asiakastiedon ja asiantuntijoiden kokemustiedon hyvinvoinnin tilasta suhteessa suoja- ja riskitekijöihin • Ohjaa huomioimaan kuntalaisten arjessa tiedolle antamat merkitykset e Valitaan kiinnostua kuntalaisten asioista ja hankkia tietoa tasapuolisesti e Valitaan kiinnostua toisen näkökulmasta, vaikka se vaikuttaisi vieraalta. 4 Vaikutusten tekijät liittyvät ihmisen systeemiin Ymmärrys herättää motivaation Ymmärrys kuntalaisten systeemeistä • Huomiota vaativat asiat nousevat pinnalle ilmiöinä • Ilmiöt voivat kytkeytyä toisiinsa • Systeemissä vaikuttavat kuntalaiset, yhteisöt ja asiantuntijat • Systeemi rakentuu koko ajan, ja toisaalta osa siitä on jo muutoksen ulottumattomissa Yhdessä muodostettu uusi, parempi tieto • Havaitaan kuntalaisten elämässä näkyvät ilmiöt • Ymmärretään tietoa ja ilmiöitä yhdessä kuntalaisten, asiantuntijoiden ja yhteisöjen kanssa • Systeeminen ja arkilähtöinen ymmärrys avaa kuntalaisten elämismaailmaa – elämismaailmat ovat erilaisia esim. eri väestöryhmillä Ymmärrys ja uusi, parempi tieto ehkäisevän työn taustalle muodostetaan vuoropuhelussa. 5 Tietoa ymmärretään vaikutusten tekijöiden kanssa Ilmiöpohjaisen ymmärtämisen malli ohjaa uuden tiedon muodostamisessa Ilmiöpöytä-menetelmä • Ohjaa ymmärtämään tietoa ja ilmiöitä yhdessä • Auttaa muodostamaan ymmärryksestä uutta tietoa toiminnan pohjaksi Verkostot uuden tiedon muodostajina • Ehkäisevän työn koordinaatiorakenne ohjaa monialaisen tiedon muodostamista • Vaikutusten tekijät eli kuntalaisten elämismaailmassa toimivat ymmärtävät ehkäisevän työn tietoa yhdessä • Ilmiöiden yhteen kietoutuminen tulee huomioitua • Ihminen on kokonaisuus, josta osataan puhua yhdessä m Ymmärretään vasta kun kaikki tieto on kuultu. Ennakoidaan. e Myötätunnetaan ja mahdollistetaan merkityksellinen toiminta ja vuoro- vaikutuksellinen kohtaaminen 6 Halutut vaikutukset nimetään ymmärryksen pohjalta Toiminta perustuu tietoon ja ymmärrykseen Vaikutuksia kuntalaisen arkeen • Suojaavia tekijöitä lisääviä • Haavoittavia tekijöitä ja niiden vaikutuksia ehkäiseviä, vähentäviä ja korjaavia • Arkisia tekoja ja strategisia päätöksiä • Suhteessa kuntalaiseen ja hänen ympäristöönsä Vaikutuksia lähelle ja kauas • Osa vaikutuksista tehdään jo ennen syntymää tai varhaislapsuudessa, iso osa ennen nuoruusikää • Kuntalaisilla ei ole samat lähtökohdat • Varhainen tunnistaminen ja tuki auttavat konkreettisesti • Positiivinen erityiskohtelu lisää tasa-arvoa ja ehkäisevän työn vaikuttavuutta m Teemme tulevaisuuden. 7 Elämismaailmaa koskettavista samansuuntaisista vaikutuksista syntyy vaikuttavuutta Ehkäisevän työn toiminta on kohtaamisia ja tekoja yhdessä 8 Vaikutuksia tehdään yhdessä Ehkäisevän työn tekeminen on vaikuttavaa Toimintasuunnitelma ohjaa työtä • Lisätään suojaavia tekijöitä ja vähennetään haavoittavia tekijöitä systemaattisesti • Toimitaan sekä yhteisöissä että asiakastyössä • Sovitaan roolit, osaaminen, tekemisen paikat ja käytännöt • Koordinaatio ohjaa tekemistä vaikuttavuudeksi • Sovitetaan työtä yhteen johtamisella Vaikutusten arviointi todentaa teot • lähtee haluttujen vaikutusten tunnistamisesta ja vaikutus- ketjun rakentamisesta • liittyy vaikutuksiin, jotka lisäävät suojaavia tekijöitä ja vähen- tävät, korjaavat tai ehkäisevät haavoittavien tekijöiden syn- tyä tai vaikutusta kuntalaiseen ja hänen ympäristöönsä • osoittaa tunnistetaanko riskissä olevat varhain, ja autetaanko heitä • on systemaattista Terveyden edistämisen määrärahalla toimineessa HuuMa – Päijät-Häme, huumeeton maakunta 2019-2021 hankkeessa tehtyä HuuMa-konseptia mukaillen
- 6. Oikea tieto herkistää ymmärtämään ”Emme voi lähteä kokoamaan tietoa vanhoista olettamuksista lähtien. Meidän täytyy valita kiinnostua kuntalaisten elämismaailmasta ja hankkia käsiimme kaikki se tieto, joka voi auttaa meitä ymmärtämään paremmin. Keitä kuntalaiset ovat, mitä he ajattelevat, tekevät, sanovat, tuntevat, pelkäävät, toivovat…miksi? Miksi he tekevät sellaisia päätöksiä kuin tekevät? Mitä vaikuttimia päätösten takana on? Mikä haavoittaa, mikä suojaa? Mistä lähtökohdista ponnistetaan?” ”Tiedon kerääminen ja kokoaminen on työlästä ja vie aikaa ymmärtämiseltä. Valmiiksi määritellyt tietosisällöt auttavat rakenteellisen tiedon kokoamisessa ja aikaa jää kokemus- ja kyselytiedon keräämiselle. Ja myöhemmin ymmärtämiselle.” E M PAT I ATA I D O T Terveyden edistämisen määrärahalla toimineessa HuuMa – Päijät-Häme, huumeeton maakunta 2019-2021 hankkeessa tehtyä HuuMa-konseptia mukaillen 12.10.2021 SLeimio
- 7. Lapsuusajan haitalliset kokemukset alueella Lapsuusajan haitalliset kokemukset • Lapseen kohdistuva henkinen ja fyysinen laiminlyönti • Seksuaaliväkivalta, hyväksikäyttö ja koulukiusaaminen • Perheen monimuotoiset ongelmat • Vanhempien ero • Vanhemman menetys tai epävakaa perheympäristö • Vaikea köyhyys • Yksittäiset voimakkaat traumaattiset tapahtumat LASTEN JA NUORTEN TURVATTOMUUS (Kouluterveyskysely 2019) ✓ Ala- ja yläkouluikäiset lapset (4. ja 5. lk) ja nuoret (8. ja 9. lk) kokivat vanhempiensa tai muiden huoltapitävien aikuisten henkistä (18 % / 29 %) ja fyysistä (13 %) väkivaltaa vuoden aikana ✓ Tyttöjen kokema henkinen väkivalta oli yleisempää kuin pojilla. ✓ Fyysinen väkivalta kohdistui yleisimmin pieniin poikiin ja vanhempiin tyttöihin. ✓ Alakoulun 4. ja 5.-luokkalaiset (5 %) kertoivat kokeneensa seksuaalista häirintää ja koskettelua tai painostamista (2 %) koskettamaan viimeisen vuoden aikana. ✓ Yläkoulun 8. ja 9. lk tytöt (11 %) ja pojat (5 %) kertoivat seksuaaliväkivaltakokemuksistaan. ✓ Koulukiusaaminen vähintään kerran viikossa kohdistui erityisesti ala- ja yläkouluikäisiin (alakoulun 4. ja 5. lk 8 %, yläkoulun 8. ja 9. lk 6 %) poikiin ✓ Yli 20 % alakouluikäisistä (4. ja 5. lk) oli osallistunut kiusaamiseen, erityisesti pojat. EPÄVAKAAT PERHETILANTEET (Lähteet: Finsote 2018; Syntyneiden lasten rekisteri 2019; LTH 2018; KELA 2020, Enjaksa-Chat) 13,5 % tupakoinut raskauden aikana 29,2 % käyttänyt liikaa alkoholia 9,0 % tunsi itsensä yksinäiseksi 20-64-vuotiaista 24,1 % saanut sairauspäivärahaa mielenterveysperusteisesti 25 - 64-vuotiaista 74 % mielenterveyteen liittyviä hakusanoja v. 2020 vanhemmille suunnatussa Enjaksa-chatissa 2087 lapseen liittyvää huolikartoitusta vanhempien chatissa PERHEET (Lähteet: Tilastokeskus 2019; Päihdetilannekysely 2019) 34 % taloudellisia vaikeuksia 27 % perheen taloudellinen tilanne kohtalainen tai sitä huonompi 14,5 % lasten pienituloisuusaste 13,1 % toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuus 25,5 % Yhden vanhemman perheitä 58 % ollut joskus huolissaan läheisensä alkoholinkäytöstä Päijät-Hämeen ehkäisevän työn toimintakertomus 2017-2021 12.10.2021 SLeimio
- 8. Neljän tuulen suoja- ja riskitekijätieto Mielen- terveys Perhe- ja lähisuhde- väkivalta Ongelma- pelaaminen Päihteiden käyttö N E L JÄ N T U U L E N PÄ I JÄT - H Ä M E S U O J A T E K I J Ä N Ä H Y V Ä M I E L E N T E R V E Y S J A R E S I L I E N S S I PÄIHTEIDEN KÄYTTÖ • 10 % 4.-5.-luokkalaisista pojista oli kokeillut tupakkatuotteita • 9 % 8.-9.-luokkalaisista pojista käytti tupakkatuotteita, 10 % oli ollut tosihumalassa kerran kuukaudessa ja 11 % kokeillut laittomia huumeita • 10 % lukion 1.-2.-luokkalaisista pojista käytti tupakkatuotteita, 20 % oli ollut tosihumalassa kerran kuukaudessa ja 22 % kokeillut laittomia huumeita • 26 % aol 1.-2.-luokkalaisista tytöistä käytti tupakkatuotteita, 27 % oli ollut tosihumalassa kerran kuukaudessa ja 27 % kokeillut laittomia huumeita • 59 % 8.-9.-luokkalaisista ja jopa 74 % aol:n opiskelijoista koki, että huumeita on helppo hankkia (Kouluterveyskysely 2019) RAHAPELAAMINEN • 11 % aol 1.-2.-luokkalaisista pelasi rahapelejä viikoittain • 47 % oli havainnut alaikäisten rahapelaamista (Päihdetilannekysely 2019) MIELENTERVEYS • 49 % Ammattioppilaitoksessa opiskelevista tytöistä koki nukkumiseen liittyviä vaikeuksia • 5 % 4.-5.-luokkalaisista koki itsensä yksinäiseksi • 30 % nuorista ei kokenut kuuluvansa itselleen tärkeään ryhmään tai yhteisöön (Kouluterveyskysely 2019) • 20 % neljävuotiaiden vanhemmista kertoi vähintään kaksi viikkoa kestäneestä masennusoireilusta ja • 25 % pitkäaikaisesta sairaudesta tai terveysongelmasta (LHT-tutkimus 2018) PERHE- JA LÄHISUHDEVÄKIVALTA • 25 % 8.-9.-luokkalaisista kertoi luottamalleen aikuiselle kokemastaan väkivallasta tai seksuaalisesta häirinnästä/väkivallasta • 30 % yläkouluikäisistä, lukiolaisista ja ammattioppilaitoksessa opiskelevista tytöistä oli kokenut häiritsevää seksuaalista ehdottelua tai ahdistelua vuoden aikana. (Kouluterveyskysely 2019) • 11 % PHHYKY:n alueella vuonna 2020 tehtyjen lastensuojeluilmoitusten vireilletulosyistä liittyi jollain tavalla lähisuhdeväkivaltaan ILONAIHEET • Alakouluikäiset pojat keskusteluyhteys vanhempien kanssa parantunut, osallistuminen kiusaamiseen vähentynyt, asioista uskalletaan kertoa paremmin • Alakouluikäiset tytöt saavat kannustusta ja tukea vanhemmiltaan, opettajat ovat kiinnostuneita kuulumisista • Yläkouluikäisten tyttöjen ja poikien tupakointi ja tosihumalaan juominen ovat vähentyneet ja raittius lisääntynyt, tytöt ovat tyytyväisempiä elämään ja pojat kokevat vaikutusmahdollisuuksia koulussa • Lukiolaiset uskaltavat kertoa terveystarkastuksissa asioistaan, lukiolaistyttöjen raittius ja vähäiset myöhästymiset koulusta, lukiolaispoikien rahapelaaminen on vähentynyt • Ammattioppilaitoksessa opiskelevien tyytyväisyys elämään ja hyvä keskusteluyhteys vanhempien kanssa, poikien tosihumalajuominen, rahapelaaminen ja koulu-uupumus on vähentynyt, HUOLENAIHEET • Alakouluikäisten poikien kiusaaminen ja päihteiden käyttö • Alakouluikäisten tyttöjen tyytymättömyys elämään, yksinäisyys, kodin henkinen väkivalta ja mielialaan liittyvät ongelmat • Yläkouluikäisten ja lukiolaistyttöjen univaikeudet, ahdistus- ja masennusoireet, ryhmään kuulumattomuus, yksinäisyys, nettipulmat, koulu-uupumus, opiskeluvaikeudet, opintojen merkityksettömyys, keskusteluvaikeudet kotona, vaille apua jääminen ja väkivalta • Yläkouluikäisten ja lukiolaispoikien päihteiden käyttö, koulupoissaolot, turvattomuus ja vailla yhtään ystävää oleminen • Ammattioppilaitoksessa opiskelevien tyttöjen pahoinvointi ja päihteiden käyttö, masennus- ja ahdistusoireilu, nukkuminen ja ryhmään kuulumattomuus. 12.10.2021 SLeimio Päijät-Hämeen ehkäisevän työn toimintakertomus 2017-2021
- 9. Ymmärrys jalostaa tietoa ja herättää motivaation 1/2 ”Me elämme systeemeissä. Asiat vaikuttavat toisiinsa, me vaikutamme toisiimme. Systeemisimmin toimimme, kun ymmärrämme koottua tietoa yhdessä. Vasta kun kaikki tieto on koossa.” ”Systeemien ymmärtäminen onnistuu hyvin esimerkiksi ilmiötyöskentelyn avulla. Me kaikki havaitsemme pinnalle tulevan ilmiön, joka kertoo jostakin pinnan alla olevasta. Mistä näkökulmista tarkastelemme sitä?” ✓ Tilasto- ja tutkimustieto ✓ Asiakas- ja kyselytietoa ✓ Kokemus –ja kokeilutieto Terveyden edistämisen määrärahalla toimineessa HuuMa – Päijät-Häme, huumeeton maakunta 2019-2021 hankkeessa tehtyä HuuMa-konseptia mukaillen 12.10.2021 SLeimio
- 10. Ymmärrys jalostaa tietoa ja herättää motivaation 2/2 Terveyden edistämisen määrärahalla toimineessa HuuMa – Päijät-Häme, huumeeton maakunta 2019-2021 hankkeessa tehtyä HuuMa-konseptia mukaillen 12.10.2021 SLeimio
- 11. Ehkäisevä työ pandemian valossa Hyvinvointiyhtymän alueella voidaan huonommin kuin maassa keskimäärin • Henkinen ja fyysinen väkivalta: Kotiolot, kiusaaminen, seksuaalinen häirintä • Yksinäisyys ja osattomuus: Eristäytyminen ja vieraantuminen, ystävien puute • Mielenterveys: Stressi, alakulo, ahdistus, masennus, tyytymättömyys • Uni: Nukkumisen vaikeudet jo alakouluikäisillä • Päihteiden käyttö: Päihdemyönteisyys, huumeiden saatavuus, käyttö ja kokeilu • Digi- ja rahapelaaminen: Pelihaitat, rahapelaamiseen liittyvät stressitekijät • Nuoret aikuiset: Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden osuus • Tytöt: Heikentynyt tilanne poikiin verrattuna lähes kaikilla osa-alueilla Päijät-Hämeen ehkäisevän työn toimintakertomus 2017-2021 12.10.2021 SLeimio
- 12. Korona vahvisti suojatekijöitä • Perheet, joilla perusasiat ovat kunnossa • Perhekeskeisesti elävät ihmiset: lupa elää kodin ja lähipiirin kautta • Sosiaalisia tilanteita karttavat • Elämäntilanteensa kaoottisena kokevat: saattaneet ulkoiset virikkeet/ vaatimukset vähentyä • Sosiaalisen elämän tuomista paineista ja ärsykkeistä kuormittuvat: pystyvät keskittymään paremmin • Kiireiset, työ- ja harrastusorientoituneet vanhemmat: on ollut pakko hellittää vähän kaikesta • Työn ja perhe-elämän yhdistämisen kanssa kamppailleet • Ongelmallisesti pelaava: rahapeliautomaatit ovat olleet kiinni • Kiusattujen ollut helpompaa keskittyä opintoihin ja on ollut turvallisempi olo olla kotona • Introvertit • Omatoimiset • Oman johtamisen hallitsevat • Perheet, aikuiset, myös ikäihmiset: luonnossa liikkuminen on lisääntynyt • Ikääntyneiden uusien digitaalisten yhteyksien käyttö on lisääntynyt • Häpeän tai kiireen vuoksi tukea aiemmin hakematta jättäneet: digimahdollisuudet ovat parantuneet • Nuoret: on vähemmän ns. bileitä, päihteiden käyttöä vähemmän. Korona ei ole vaikuttanut suoja- ja riskitekijöihin toimintakykyisissä perheissä, joissa on toimivat sisäiset suhteet ja samalla riittävästi kykyä erillisyyteen. Mikäli perusasiat ovat perheessä kunnossa, korona näyttäytyy kuormituksena, joka on väliaikaista. Tähän sopeudutaan porukalla ja kehitellään erilaisia selviämiskeinoja luovasti. Tällaisessa perheessä on hyvä psyykkinen resilienssi ja perusturvallisuuteen liittyvät asiat kunnossa Seutukoordinaatioryhmien nostoja alueellisesta tiedosta – webropol-kysely 6.4.2021 12.10.2021 SLeimio
- 13. Korona lisäsi riskitekijöitä • Yksinäisyys ja muutokset sosiaalisessa kanssakäymisessä – Fyysisten kontaktien väheneminen, kohtaamatta jääneet – Koti ja ympärillä olevat ihmiset eivät välttämättä luoneet turvaa – Erityisryhmät: Yksilötapaamisten ja vertaisryhmien puute • Yhteiskuntaan kiinnittymättömyys, oppimisvaikeudet ja pudokkuus – Etätyö ja –opiskelu, tauot harrastuksissa ja hyvinvointipalveluihin osallistumisessa • Toimeentulon heikentymisen synnyttämä stressi – turvattomuus, ristiriidat, erot, päihteiden käyttö ja lähisuhdeväkivalta • Pahoinvoinnin pahentuminen jo valmiiksi haavoittuvassa asemissa olevilla – Ahdistus, pelko, poissaolot, elämäntilannekriisit, psyykkiset ongelmat, päihteiden käyttö, turvattomuus, levottomuus, riippuvuuksien lisääntyminen – Masentuneet ja ahdistuneet lukiolaistytöt Perheiden kuormittuminen on lisääntynyt samanaikaisesti monilla tasoilla Seutukoordinaatioryhmien nostoja alueellisesta tiedosta – webropol-kysely 6.4.2021 12.10.2021 SLeimio
- 14. Ymmärrys motivoi toimimaan Ymmärrys motivoi toimimaan ja toiminta näkyy tekoina. Empaattinen ja ennakoiva asukaslähtöinen ehkäisevä työ näkyy arjen tekemisessä, kohtaamisessa, puuttumisessa, auttamisessa, suhtautumisessa itseen ja toiseen, ja toisen asiaan. Työ vaatii roolien ja yhdessä tekemisen tapojen ja paikkojen tunnistamista, osaamista ja yhteisiä käytäntöjä. Ehkäisevän työn toiminta perustuu tietoon ja ymmärrykseen. Kuntalaisille se on arkisia tekoja ja vuorovaikutuksessa lisääntyvää ymmärrystä ja hyvinvointia. Asiantuntijan työtä on ymmärtää miten suojaavia tekijöitä vahvistetaan ja miten riskejä ehkäistään ja pienennetään systemaattisesti. Kun ymmärrämme kuntalaisen elämismaailmaa, herkistymme oikealle tiedolle ja muodostamme yhdessä uutta tietoa, ymmärrämme myös miten vaikutuksia saadaan aikaan. Useat samansuuntaiset vaikutukset saavat aikaan vaikuttavuutta. Ehkäisevä työ vaatii yhteensovittavaa johtamista ja ymmärrystä myös toisten tekemästä työstä. HuuMa – Päijät-Häme, huumeeton maakunta 2019-2021 -hanke 12.10.2021 SLeimio
- 15. 12.10.2021 SLeimio Tavoitteet (vaikutukset) Toimenpiteet Vaikutusmittarit Yhteys alueellisiin hyte-kärkiin ja muihin suunnitelmiin Päijät-Hämeen ehkäisevän työn toimintakertomus 2017-2021 4W ehkäisevän työn TARVE on tunnistettu TIEDON pohjalta • Ylisukupolvisuuden haaste: Lapsuuden haitallisia kokemuksia on ehkäistävä • Ehkäisevää työtä on tehtävä läpi elämän: Oikeus tulla nähdyksi ja kuulluksi elinkaaren eri vaiheissa ja muutostilanteissa • Neljä tuulta ja koordinaatiorakenne sen tukena • Osista kokonaiseksi: Tekemisten välisiä systeemejä rakentaen, ehkäisystä hoitoon • Inhimillisten ja taloudellisten kustannusten vähentämiseksi yksilöiden, läheisten ja yhteisöjen näkökulmasta Toimintakertomus 2017-2021 ja toimintasuunnitelma 2021-2025