Ilmiöjakson suunnittelu lukiossa
1 like7,320 views
Ilmiöpohjainen oppiminen johdattaa tutkivaan opiskelutapaan. Kohteina ovat autenttisen maailman ilmiöt, joiden avulla opiskellaan useamman oppiaineen tavoitteiden mukaisesti. Tähän esitykseen on koottu vinkkejä lukioväelle ilmiöpohjaisen opetuksen suunnittelusta.
Ilmiöjakson suunnittelu lukiossa
- 1. Ilmiöpohjaisuutta lukiossa Vinkkejä suunnitteluun 2017 Anne Rongas, Otavan Opisto
- 2. Mitä on ilmiöpohjainen opetus ja oppiminen? Ilmiöpohjainen opetus ja oppiminen lähtee kokonaisvaltaisista, aitojen todellisen maailman ilmiöiden yhteisestä tarkastelusta oppimisyhteisössä. Tarkastelussa ei rajoituta vain yhteen näkökulmaan, vaan ilmiöitä tarkastellaan kokonaisvaltaisesti eri näkökulmista oppiainerajat ylittäen. (Pasi Silander 2009, Seoppi-lehti)
- 3. Vaikuttavan ja toimivan ilmiöjakson avainsanat ● Näkyväksi tekeminen: selkeys, dialogisuus, dokumentointi ● Systeeminen ajattelu: ei sirpaleita tai puuhastelua vaan kokonaisuuksien hahmottamista ja yleissivistystä ● Merkityksellisyys: autenttisuus, osallisuus prosessissa ● Mielekkyys: opiskelutaitojen oppiminen, motivoivat sisällöt ● Ajattelun oppiminen: itsenäinen ja jaettu asiantuntijuus, opitaan käyttämään lukiossa ja muualla opittuja tietoja
- 4. Kritiikki huomioon Hyvin suunniteltu kurssi välttää karikot
- 6. HS 19.9.2015 Aurora Morén, Mielipide Hyvällä suunnittelulla nämä ongelmat voidaan välttää. “Koulutuksesta leikataan koko ajan. Miksi ihmeessä ilmiöpohjaiseen oppimiseen liittyvät muutokset lukioissa pitää tehdä nyt? Jos opettajille annettaisiin lisää aikaa ja rahaa suunnitteluun, ilmiöistä saattaisi tulla onnistuneita. Minun koulussani ilmiöpohjainen jakso oli viides eli viimeinen jakso. Kaikki oppilaat olivat rankan vuoden jälkeen jo väsyneitä ennen jakson alkua, emmekä osanneet odottaa, kuinka seuraava jakso puuduttaisi meitä paljon enemmän kuin normaali jakso. Työmäärä kaksinkertaistui kaikissa aineissa. Jokaisessa aineessa oli projekti, jossa oli monta osiota ja lisäksi koe. Kokeita oli sekä ennen koeviikkoa että koeviikolla. Tuntui siltä, että koeviikko olisi kestänyt monta viikkoa. Oppilailta saatua palautetta ei oteta vakavasti. Näyttää siltä, että halutaan ainoastaan kuulla myönteisiä mielipiteitä eikä kiinnitetä huomiota epäkohtiin.”
- 7. Tunnistettuja ilmiöpohjaisen opetuksen kipukohtia ● Yhteisen suunnitteluajan löytäminen ● Oppiainerajojen ylittämisessä sekä yhteistyössä koulun ulkopuolelle: sujuva yhteydenpito opiskelun ohjauksessa ● Arviointikäytänteet, jos samaa kurssia opettaa useampi ● Kytkentä OPSiin: ei pakollista ja päälleliimattua suoritusta vaan aidosti tavoitteiden mukaista oppimista ● Sujuvan tiimityön organisointi kaikilla tasoilla, työskentely on reilua kaikkia kohtaan (ei vapaamatkustajia) ● Käytännön toimintamalleja ei ole, aika abstraktit yleislinjat ohjeena ● Jaksosta oppiminen: kunnollinen purkaminen ja reflektointi
- 8. Kokeneiden huomioita tunnistetuista kipukohdista ● Suunnitteluaika: johdon rooli organisoinnissa. ● Ilmiöstä ei tule päälleliimattua, kun hyvin suunniteltu. ● Ei riitä se, että on suunnittelupäiviä: ilmiötyöskentely on prosessi, ohjeet ja rakenne pitää olla selkeää, kun opiskelu alkaa, mutta tarkennuksia myös matkan varrella. ● On olemassa opettajia, jotka ovat tottuneet tekemään työnsä yksin, heille tämänkaltainen työskentely vaatii sopeutumista. ● Luontevinta olisi, että ne, jotka tekevät lähimpänä toisiaan, vetävät ilmiöitä. Toisaalta koko koulun yhteinen helpottaa mm. opettajajärjestelyjä.
- 9. Hyvin suunniteltu kurssi välttää karikot. Suunnittelun yleisiä periaatteita voi soveltaa mille tahansa sisällöille.
- 10. Ilmiön kytkeminen laajempiin systeemeihin Bremenin Übersee-museoon on koottu pysyväisnäyttelyn, jonka nimi on Mikä maailmaa liikuttaa (What makes the world go round, http://www.uebersee-museum.de/en/). Nämä seitsemän suurta muutosvoimaa ovat: ● ilmastonmuutos ● viestintä ja vuorovaikutus ● sukupuoli ja seksuaalisuus ● aika ● ihmisoikeudet ● muuttoliike ja ● maailmantalous. Kokemuksesta on opittu, että ilmiöteema kannattaa olla riittävän yleisellä tasolla, jotta se ei tyhjene hetkessä ja sitä voidaan lähestyä monesta suunnasta. Ilmiöjaksot lukiossa esityksessään Saila Linkopuu, Etu-Töölön lukio
- 11. Ilmiöiden suunnittelussa oppijan autenttinen elämismaailma ja muuttuvassa maailmassa toimimisen kompetenssit. Menneeseen ja tulevaan voidaan sukeltaa eläytyen ja simuloimalla. Kehä mallin keskellä on minä . Ihminen tarkastelee ja tutkii itseä ä n ja ympä rö ivä ä maailmaa. Emme voi astua itsemme ulkopuolelle. Minä -kehä ltä edetä ä n lä hiympä ristö n yhteisö ihin ja yhteiskuntaan, kulttuu- reihin, luontoympä ristö ö n ja edelleen todellisuuden rakennetta tarkastele- valle erä ä nlaiselle metakehä lle. Nä ille kehille sijoittuu eri vuosina eri nimisiä ilmiö itä . Kehä mallin tarkoituksena on pitä ä keskeisesti ilmiö oppimisessa lä snä myö s osaamisten eli kompetenssien nä kö kulma. Otavan Opistolla ilmiöteemojen suunnittelun apuvälineenä kehät. Lähde: Ilmiöopas s. 30, Tiina Airaksinen (alun perin blogissa).
- 12. Oppimisprosessi Lähde: Aki Luostarinen 2013, ilmiöjakson vaiheet Otavan Opistolla
- 13. Rakenne-elementit kuntoon Minna Lakkala: Hyvät käytänteet digiteknologian tukemassa opetuksessa: Pedagogisen infrastruktuurin malli hyvä tiivistys (dia 5): pedagogisen infrastruktuurin rakentamisesta.
- 14. Tiedonkäsittelyn vaikeustasot suunnittelussa huomioon Bloomin taksonomiasta jalostettu malli: Muistaa Ymmärtää Soveltaa Analysoi Arvioi Luo Faktatieto (perusasiat) Käsitetieto (tiedon rakenteet) Menetelmä- tieto (miten) Metakogni- tiivinen tieto (toiminnan- ohjaus) Ilmiötöteutuksissa painotus näihin.
- 15. Pekka Peuran blogista: Bloomin taksonomia Opitaan käyttämään perustietoja eli opitut asiat muuttuvat korkeamman tason osaamiseksi. Bloomin taksonomian uutta versiota (Krathwohl-Anderson) käytetään YO-tutkinnon tehtävätyyppien muotoilussa reaaliaineissa, ks. YTL:n tiedote.
- 16. Krathwohl & Anderson Opitaan käyttämään perustietoja eli opitut asiat muuttuvat korkeamman tason osaamiseksi. Bloomin taksonomian uutta versiota (Krathwohl-Anderson) käytetään YO-tutkinnon tehtävätyyppien muotoilussa reaaliaineissa, ks. YTL:n tiedote.
- 17. Esimerkki Otavan Opistolta Aki Luostarisen bloggaus: Metaforat auttavat hahmottamaan ja keskustelemaan valitusta ilmiöstä. Tutkittavana ilmiönä oli “Toinen todellisuus”. Puu tarjosi yhden mahdollisuuden, jolla saattoi jäsentää ja mallintaa ilmiötä. Puun eri oksat kuvaavat eri näkökulmia ja painotuksia, joista seuraa luontevasti eri oppiaineiden sisältöjä. Kuva: Robert Blomerus, Otavan Opisto
- 18. Etu-Töölön lukion kokemuksia ilmiöopiskelusta Saila Linkopuu summasi 2016 ilmiöpedagogiikan koulutustilaisuudessa: ● eniten hyvää palautetta opiskelijoilta tulee autenttisista työtavoista: peput irti pulpetista ● ettei puuhastelua: hyvin mietitty ja suunniteltu ● ettei uuvuttaisi: kun otetaan jotain uutta, pitää luopua jostain vanhasta, mikä on tarpeellista ● ilmiöjaksolla työskentelyn rytmitys: 2 x 75 min ja 1 x 75 min, paremmin aikaa keskittyä ● vaatii jatkuvaa kehittämistä ● keskitytty opiskelijoiden osallisuuden lisäämiseen, mm. saavat vaikuttaa ilmiöteemojen valintaan ● tutustu lisää: Tylyn ilmiöitä
- 19. Etu-Töölön lukion ilmiötoteutuksista tammikuussa 2016 Vararehtori Saila Linkopuu ja opiskelija Akseli Anttila kertoivat neljättä vuotta toteutuksessa olevasta ihmiötyöskentelystä (blogi Tylyn ilmiöitä) Koulutuskeskiviikko-tapahtumassa 27.1.2016. Ks. tapahtuman tallenne.
- 20. Etu-Töölön lukiossa opiskelijoiden tiedetutortoimintaa Blogi TIEDETUTORTOIMINTA ETU-TÖÖLÖN LUKIOSSA – intoa, iloa, oppia ja oivallusta luonnontieteiden opiskelussa
- 21. Ylöjärven lukio on yhdistänyt oppiaineita tiimijaksoilla Suunnittelun merkitys on tärkeä. Näkyväksi tekeminen auttaa yhteissuunnittelua ja reflektointia. Toteutuksista opitaan. Tavoitteiden asettaminen on täreää. Ks. Ylöjärven lukion Tiimijakso -blogi 26.11.2016.
- 22. Apuvälineitä suunnitteluun esim. listoja ja kaavioita
- 23. Suunnitteluntarkistuslista ilmiöjaksoille 1. suunnittelun organisointi 2. ilmiön ideointi ja kytkeminen opetussuunnitelmaan 3. kohdentaminen ja rajaus 4. ideoitten jalostaminen oppimisprosessin aikajanalle 5. oppimistehtävien muotoilu 6. ohjeistuksen ja tukirakennelmien luominen 7. suunnitelman testaaminen, arviointi ja viimeistely 8. työskentelyn käynnistäminen 9. työskentelyn seuranta ja dokumentointi 10. palautteen kerääminen ja suunnitelmarungon parantaminen
- 24. Kokeneiden huomioita suunnittelusta ● oppilaiden osallisuus: organisointi ja aikajana, missä vaiheessa, kuinka paljon, millä volyymillä ● dokumentointi ja arviointi: yhteisiä linjauksia ● vertaisoppiminen ja vertaisarviointi ● aiheen valinta: että jaksaa ja pystyy tutkimaan pidempää ● ilmiön abstraktiotaso sopivaksi ● ilmiön valinnan merkitys: tavoitteet mietitty ● ei liian helppoa, oivallustilaisuuksia ● onko aiheesta saatavilla sopivaa tietoa ja lähteitä, mistä hyviä lähteitä ja aineistoa, opiskelijoiden teidonhankintataitojen lisääminen
- 25. Hallinnollinen tarkistuslista 1. Miten ryhmä muodostetaan? 2. Miten ja milloin oppiskelijat osallistuvat ilmiöjakson suunnitteluun? 3. Miten opetus ja ohjaus järjestetään? 4. Ilmiötyöskentelyn aikataulutus 5. Mitä ylimääräisiä resursseja tarvitaan ja miten ne hankitaan? 6. Miten arviointi toteutetaan? 7. Miten ilmiöjakso viedään opintosuorituksiin?
- 26. Kokeneiden huomioita puitteiden järjestämisestä ● Ryhmissä osaaminen laajalla skaalalla: tiimityöskentelyn taidot, kaikkien saaminen mukaan. ● Opiskelijoissa oleva potentiaali, ryhmän tuntemus tärkeää järjestelyissä. ● Kokeilun uskallus: kuoriutuu yllättäviä onnistumisia. ● Aikaa yhteissuunnitteluun ● Sijaiset? Jos opettaja sairastuu? ● Miten tiedotetaan? Miten kokemukset ja kokeilut jaetaan yhteisössä? ● Koulurajojen ylityksissä useamman koulun yhteiset tunnit ● Yhteiset jaetut pedagogiset tavoitteet, yhteisymmärrys.
- 27. Kuinka ihmiset saadaan toimimaan? Aikuiset keskenään Opiskelijat ja aikuiset keskenään Opiskelijat keskenään
- 28. Kokeneiden huomioita ihmisten välisestä toiminnasta ● Struktuuri ja aikataulut heti alussa selkeästi: toiminnan kehykset, sovitut asiat, mikä ei muutu. ● Rajaaminen johdon tasolta, kalentereissa lukkoon lyöty ● Aikuisten yhteistyön kannalta: aikaa kuluu usein vänkäämiseen, kun kaikki eivät halua. Toimintakulttuuri muuttuu hitaasti. Tämän hitauden sietäminen. ● Tarvitaan yleiset kehykset, mutta myös liikkumatilaa erilaisille työtavoille ja osaajatyypeille.
- 29. Kokeneiden huomioita ihmisten välisestä toiminnasta ● Opiskelijat mukana ilmiöiden valinnassa ja määrittelyssä. ● Resursseja lähellä olevista toimijoita, esim. kunnan eri laitokset, järjestöt, muut oppilaitokset. Muistakaa myös hyödyntää huoltajien osaaminen ja heidän verkostonsa. ● Oppilaiden itse- ja vertaisarviointi / oppimispäiväkirja ryhdittää työtä. Yhteiset keskustelutuokiot: mikä ollut tukevaa ja mikä haasteellista, miten jatketaan. ● Yhdistetään sopivasti ryhmä- ja yksilötyötä, mm. hyviä kokemuksia yksilöllisestä arvioinnista kännyköillä. ● Toisilta oppiminen, toisille opettaminen, jakaminen.
- 30. Ilmiöprosessin kuvaukseen runko (mieti kohderyhmää) 1. Ilmiön nimi 2. Ilmiön tavoitteet (LOPS-kytkentä) 3. Ilmiön mahdollinen verkkosivu 4. Ilmiöön osallistuvat opettajat ja heidän roolinsa 5. Ilmiöön osallistuvat opiskelijat (ilmoittautuminen) 6. Muut ilmiöön osallistuvat (vierailijat, tukihenkilöt ym.) 7. Ilmiön lyhyt kuvaus opinto-oppaaseen (LOPS-kytkentä) 8. Miten ilmiötyöskentely arvioidaan 9. Millaisen todistusmerkinnän ilmiöjaksosta saa 10. Aikataulu (mielellään selventävä kaavio tai piirros)
- 31. AIHE (ilmiöteeman kehittelyä opettajien kesken) Pohdi yksin, kirjoita. Miten aihetta voisi havaita, tutkia tai käsitellä minun oppiaineeni kautta? Miksi aihetta ei voi käsitellä oppiaineeni kautta? Pohdi yksin, kirjoita. Miten aiheen käsittely lukiossa liittyy yleissivistykseen? Motivaation ja mielekkyyden löytäminen, LOPS-kytkentä. Pohdi yksin, kirjoita. Millaisia tietoja, taitoja tai osaamista aiheen käsittely lukiossa voisi kasvattaa? Kiinnostuksen herättäminen, mielekkyys, merkityksellisyys. YHDESSÄ: Eläytykää lukiolaisen asemaan. Miten te lukiolaisina haluaisitte aihetta opiskella? Käyttäkää hyödyksi yksin pohtimaanne. Millainen ajanjakso? Millainen työskentelytapa? Millainen kiinnitys lukion opetussuunnitelmaan? Millaisia työskentelymuotoja? Millaista aiheen oppimisen näyttöä? Millaista ohjausta, palautetta ja arviointia? Millainen kurssisuoritus? Suositeltavaa on myös pohtia, mitä ongelmia aiheen opiskeluun ja oppiainerajoja ylittävään opintokokonaisuuteen liittyy OPISKELIJAN NÄKÖKULMASTA. Näitä asioita voi myös työstää opiskelijoiden kanssa. OHJE 1. Pohtikaa jokainen omien oppiaineidenne kautta ylärivin kysymyksiä. Muistiinpanot. Käyttäkää 10-15 min. 2. Vaihtakaa näkökulma eläytyen lukiolaisiksi. Ideoikaa aiheen opiskelu lukiossa yhdistäen opettamianne aineita ja hyödyntäen yksin pohtimaanne. Olkaa myös kriittisiä. Käyttäkää 30 – 25 min. Muistiinpanot. 3. Yhteenveto, sivualisointi, palautetta muilta.
- 32. Aika Prosessia edistävät teot (ohjaus, palaute, arviointi) Esityöt Opiskelijoiden rooli ja toiminta Jälki- työt Ilmiöjakson suunnitteluluonnos Työnjako
- 33. Suunnittelu → kokeilu → muutokset Eteenpäin vieviä voimia → ← Esteitä ja ratkottavia ongelmia Kehitä työmuotoa kokeilun jälkeen: pitkän aikavälin tavoite (keskity yhteen konkreettiseen kehittämiskohteeseen) Ketkä voivat edistää asiaa?TavoitetilaNykytila Anne Rongas, Jari Välkkynen ja Aki Luostarinen 2016, mukaelma lähteestä: http://leanchange.org/2013/12/a-leaner-lean-canvas/ Lean Change Management by http://www.leanchange.org Creative Commons Attribution-ShareAlike 3.0 Aiemmin tehty Suunniteltu, ei tehty Työn alla TO DO pitäisi tehdä Seuraava askel
- 35. LOPS + ilmiö + arviointi Menetelmien valinta ● Itsearviointi ● Vertaisarviointi ● Ryhmäarviointi ● Arviointikeskustelut ● Asiantuntija-arviointi (koulun ulkopuolelta) ● Opettajan arviointi (opettajatiimin arviointi) Hyviä menetelmiä tuotoksiin ja arviointiin löytyy mm. Olli Hyppänen ja Satu Lindén (2009): Opettajan käsikirja – Opintojaksojen rakenteet, opetusmentelmät ja arviointi
- 36. LOPS + ilmiö + arviointi ● suunnitelmallisuus palautteen ja arvioinnin menetelmistä, työvälineistä ja aikatauluttamisesta ● selkeys, erityisesti ensimmäisissä toteutuksissa ● feedback >> feed forward ● oppimista edistävä ja innostava ● prosessiarviointi > prosessi näkyväksi, palautteen antamisen etappeja, opiskelijoiden osallistuminen
- 37. LOPS + ilmiö + arviointi Susanna Jokimies (2014) Ilmiölähtöisen opetuksen arviointi Nostetta oppimiseen -artikkelikooste HY opeopiskelijat 2014: ★ “Arviointikriteerit prosessille ja lopputulokselle tulee luoda yhdessä oppilaiden kanssa prosessin alussa ja ne on tehtävä näkyviksi ja selviksi opettajalle, oppilaille sekä heidän vanhemmille. Tällöin arviointi on oikeudenmukaista ja luo oppilaille koulunkäyntiin struktuuria ja turvallisuutta.”
- 38. Lisätietoja: verkostoista ja verkkosivuilta ● Facebook ○ Ryhmä: Ilmiöoppimista Helsingissä (ja muuallakin), ylläpitäjinä Helsingin opetusviraston ilmiöpohjaisen oppimisen asiantuntijatiimiläiset ○ Ryhmä: Ilmioppi (ks. myös Ilmioppi-blogi) ○ Sivu: Ilmiöpohjainen oppiminen ● Blogi ○ Ylöjärven lukion tiimijakso ○ Tylyn ilmiöitä (Etu-Töölön lukio) ○ Aki Luostarinen: Sisäheitto-blogin ilmiötekstit ○ Tiina Airaksinen: Verkkopedagongi-blogin ilmiötekstit ○ Hannu Linturi: Maailman mahtavin ja kyseisen ilmiöjakson yhteenveto ● Ilmiöopas ○ AVO1-hankkeen opas ja AVO2-hankkeen opas
- 39. Lisätietoja: Ilmiöt pelissä -hankkeen arviointikriteerit OPH:n rahoittama Ilmiöt pelissä -hankkeessa on mukana 7 kuntaa, Taloudellinen tiedotustoimisto TAT ja Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitos. Yliopisto on arvioinut tuotettuja pelejä pedagogiselta kannalta. Arvioinnin pohjalta on julkaistu kriteeristö (Vaara & Lonka), jonka avulla ilmiöjaksojen suunnittelua voidaan parantaa: “Arviointityökalua voidaan hyödyntää ilmiölähtöisen oppimisen arvioinnissa siten, että jokainen työskentelyn vaihe arvioidaan erikseen esimerkiksi asteikolla yhdestä viiteen. Oppimisprosessin suunnittelussa jokainen taulukon vaihe pyritään ottamaan mahdollisimman hyvin huomioon.” Lisätietoja: Opetin.fi 9.1.2017
- 40. Tämä esitys on lisenssoitu avoimesti CC BY-SA 4.0 creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0/deed.fi Saat jakaa ja muuntaa tätä diasarjaa, myös kaupallinen hyödyntäminen on sallittu. Ehtona on, että viittaat aina alkuperäiseen tekijään ja lähteeseen, tämän diasarjan osalta: Anne Rongas 2016. Muokattu teos tulee jakaa tällä samalla lisenssillä. Tätä lisenssiä laajempia oikeuksia voit kysyä tekijältä: anne.rongas-ÄT-otavanopisto.fi