Janne Heliölä - METSO-tutkimusseminaari Helsingissä 16.11.2016
0 likes133 views
Tuoreita näkökulmia metsien monimuotoisuuden turvaamiseen – METSO-tutkimusseminaari Helsingissä 16.11.2016
More Related Content
Viewers also liked (7)
More from Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke) (20)
Janne Heliölä - METSO-tutkimusseminaari Helsingissä 16.11.2016
- 1. Paahdeympäristöjen hoito auttaa harjusinisinisiipeä Janne Heliölä, Suomen ympäristökeskus YM:n rahoittama PUTTE-hanke (2015-2016) METSO-tutkimusseminaari, 16.11.2016
- 2. ● Lyhyesti Säkylänharjusta ja harjusinisiivestä ● Alueella tehdyt hoitotoimet ja perhoskannan seuranta ● Harjusinisiiven kannankehitys vuodesta 1996 ● Vuosien 1990 ja 2015 tarkemmat kannanarviot ● Hoitotoimien vaikuttavuus harjusinisiiven kannalta ● Päätelmät ja näkymiä tulevaan 2 Esityksen sisältö
- 5. 5
- 6. 6 Umpeenkasvu on alituinen ܳ첹ٱ쾱ä
- 7. ● Paahteisten harjualueiden perhonen. ● Vaatii avointa maastoa ja paljasta maanpintaa. ● Elinympäristöt lähes kadonneet nyky- Suomesta. ● Korvaavina voisivat osin toimia hiekkakuopat, lentokentät jne. ● Ravintokasvina kangasajuruoho. 7 Lyhyesti harjusinisiivestä Kuva: Teemu Rintala
- 8. ● Parasta lentoaikaa yleensä kesäkuun alkupuoli. ● Naaraita voin nähdä heinäkuussakin. ● Koirailla reviirit, naaraat liikkuvampia. ● Toukilla läheinen suhde muurahaisiin, joilta saavat suojaa petoja vastaan. ● Talvehtii mitä ilmeisimmin kotelona. 8 Harjusinisiiven elinkierto KOIRAS NAARAS
- 9. ● Pienaukot hakattiin harjun rinteille 1993 (PorPr & WWF). ● Niitä laajennettiin ja vesakko raivattiin 2003, jolloin raivauksia myös KRH-maalialueilla. ● Osa raivauskohteista kulotettiin 2005. ● Täydentäviä raivauksia mm. 2007, 2011 ja 2012. ● Lisäksi ammunnat sytyttäneet maastopaloja lähes vuosittain. 9 Alueen hoitohistoria 1990-luvulta lähtien
- 10. 10 Ammunnoissa syntyy tärkeitä maanpaljastumia
- 11. 11 …ja niistä syntyneet maastopalot luovat laajemminkin uutta elinpiiriä
- 12. 12 Maan paljastaminen tavalla kuin tavalla lisää ajuruohoa ja parantaa perhosen elinoloja Varvikkoa revitty pois ns. Kivääriradalta Raskailla maastoajoneuvoilla rikottu tarkoituksella maanpintaa Ammunnat
- 13. ● Erkki Kallion vuosien työ! Tiedot analysoitiin nyt osana PUTTE-hanketta ● Vuosien välinen vaihtelu suurta, kuten tyypillistä ● Perhoskanta oli pohjalla 1998-2003 Riittämätön peruskunnostus? ● Sitten runsastui selvästi Hoitotoimet 2004-2005 ● Kanta huipussaan 2013 ● 2014-2015 sääoloiltaan kurjia kesiä; selvä lasku. 13 Havaintomäärien kehitys 1996-2015
- 14. ● Laajimmilla KRH-maalialueilla ei trendiä, joskin suurta vuosien välistä vaihtelua ● V.1993 raivattujen pienaukkojen perhosmäärät olivat ensin alhaisia; nousseet selvästi 2000-luvulla ● Kivääriradan aiemmin vahva kanta laski (mutta toipui 2016) ● Kunnostettu ns. Klopin monttu on ollut viime vuosien tähti 14 Osa-alueiden välillä eroja kehityksessä
- 15. 15 Raivattujen uusien ympäristölaikkujen merkitys perhoskannalle noussut rajusti UUDET ALUEET 2013 ja 2015 jo yli puolet havainnoista uusilta alueilta!
- 16. ● Pienaukkojen perhos- kannat lähtivät rajuun nousuun. ● Kontrollina tässä KRH- radat, joilla ei trendiä. ● ’Klopin montussa’ myös jatkotoimia, jotka nostivat sen omaan luokkaansa. ● V.2015 perhosta löydettiin myös viereisestä supasta, joka kunnostettiin samaan aikaan. 16 2003-2005 tehdyt hoitotoimet tuottivat hyvää tulosta
- 17. ● Tarkka kuva alueen perhoskannan koosta ● Vuosien mahdollisimman hyvä vertailtavuus ● Samat menetelmät ● Sama aluerajaus ● Mahdollisimman vakioitu pyyntiteho ● Toteutus 2015 (ja 2016) PUTTE-rahoituksella 17 Merkintä-jälleenpyynnit 1990 ja 2015 Kuva: Tuomo Hurme
- 18. ● 1990 ja 2015 otantateho oli jokseenkin sama ● Kesä 1990 oli helteinen, 2015 taas hyvin kolea ● Sekä yksilöitä että jälleen- pyyntejä silti nyt enemmän ● 2016 merkinnät vähemmän kattavia, mutta yksilöitä lähes 2x verrattuna 2015! ● 1990 vs. 2015 perhoset runsastuneet enemmistössä 50x50 m otantaruutuja. 18 Merkintä-jälleenpyynnit 1990 ja 2015 (+2016) Vuosi 1990 2015 2016 Havainnointipäiviä 10 9 5 Merkittyjä yksilöitä 294 409 727 - koiraita 211 264 607 - naaraita 83 145 120 - naaraiden osuus (%) 28 35 17 Jälleenpyydettyjä yksilöitä 127 205 276 - koiraita 114 146 264 - naaraita 13 59 12 Jälleenpyyntejä yht. 231 379 387
- 19. 19 Koiraiden esiintyminen 1990 ja 2015 sekä alueelliset runsausmuutokset VIELÄ RAIVAAMATTA VUONNA 1990!
- 20. ● Säkylänharjun kanta on kehittynyt 2000-luvulla suotuisasti ● Kolea kesä 2014 aiheutti notkahduksen, joka jäi tilapäiseksi ● Kanta on edelleen vahva, ja sopivaa habitaattia nyt enemmän kuin 1990-luvulla ● Tehdyt kunnostustoimet ovat olleet oikeanlaisia ja tehokkaita ● Vuonna 2015 alueen paahdeympäristöjen tila oli edelleen pääosin hyvä, mutta monin paikoin oli kunnostustarvetta ● Parannusta kesällä 2016, kun Metsähallituksen Paahde-LIFE –hankkeessa tehtiin laajamittaisia kunnostustoimia ● Armeijan harjoitustoiminta alueella jatkuu, ehkä laajentuukin Harjusinisiiven tulevaisuus Säkylässä näyttää lupaavalta! 20 Harjusinisiiven nykytila - ja tulevaisuus?