Koulupäivän aikainen liikunta ja oppiminen
0 likes581 views
Tieteellisessä tutkimuksessa liikunnalla on havaittu useita vaikutuksia oppimiseen. Opetushallitus ja LIKES-tutkimuskeskus ovat julkaisseet tutkimuskatsauksen vuosien 1990–2016 aikana tiedelehdissä julkaistuista tutkimuksista, jotka käsittelevät koulupäivän aikaista liikuntaa ja oppimista. Lisätietoja: https://www.likes.fi/ajankohtaista/koulupaivan-aikainen-liikunta-ja-oppiminen
Koulupäivän aikainen liikunta ja oppiminen
- 1. Koulupäivän aikainen liikunta ja oppiminen Marko Kantomaa, erikoistutkija
- 2. Julkaisut
- 3. Sisältö • Katsauksen tarkoitus ja toteutus • Koulupäivän aikainen liikunta ja koulumenestys • Koulupäivän aikainen liikunta ja tiedollinen toiminta • Koulupäivän aikainen liikunta ja oppimisen mahdollistavat tekijät • Koulupäivän aikaisen liikunnan ja oppimisen yhteyksiä välittäviä tekijöitä • Pohdintaa ja johtopäätöksiä
- 4. Tarkoitus ja kohderyhmä • Tuoda esiin koulupäivän aikaisen liikunnan monitahoinen vaikutus akateemisten tietojen ja taitojen oppimiseen. • Tukea liikunnan hyödyntämistä oppimisessa ja opettamisessa. • Suunnattu opettajille, opetushenkilökunnalle ja opetuksesta päättäville.
- 5. Toteutus ja tekijät • Tarkastellaan vuosien 19902016 aikana ilmestyneitä tutkimuksia. • Yhteensä 99 tutkimusta • 39 koulumenestys • 43 tiedollinen toiminta • 17 oppimisen mahdollistavat tekijät • ¾ interventiotutkimuksia • Tekijät: Marko Kantomaa (LIKES), Heidi Syväoja (LIKES), Sirpa Sneck (LIKES), Timo Jaakkola (Jyväskylän yliopisto), Kirsi Pyhältö (Oulun ja Helsingin yliopistot), Tuija Tammelin (LIKES)
- 7. Koulupäivän aikainen liikunta ja koulumenestys
- 8. Koulumenestys • Kuinka hyvin oppilas saavuttaa opetussuunnitelman tavoitteet? • Suomessa arvioidaan oppimistuloksia, työskentelyä ja käyttäytymistä. • Kansainvälisissä tutkimuksissa mittareina usein standardoidut testit.
- 9. Koulupäivän aikaisen liikunnan vaikutus koulumenestykseen • Oppitunnin aikaisella liikunnallisella tauolla ja opetukseen integroidulla liikunnalla on positiivinen vaikutus koulumenestykseen. • Myös liikuntakerhoilla ja muulla koulupäivän aikaisella ohjatulla liikunnalla on positiivisia vaikutuksia. • Lisää tutkimustietoa tarvitaan liikuntatuntien, välituntien ja koulumatkaliikunnan vaikutuksista.
- 10. Istumisen tauottaminen ja koulumenestys Tekijä, vuosi (n) Mitä tehtiin? Tulokset Fedewa ym. 2015 (n=460) Järjestettiin 5 minuutin liikunnallisia taukoja koulupäivän aikana (yht. 20 min reipasta liikuntaa). Matematiikan testitulokset paranivat koeryhmässä. Lukemisessa ei eroa koe- ja vertailuryhmien välillä.
- 11. Opetukseen integroitu liikunta ja koulumenestys Tekijä, vuosi (n) Mitä tehtiin? Tulokset Mullender- Wijnsma ym. 2016 (n=499) Lisättiin oppitunneille reipasta perusliikuntaa ja akateemisiin tavoitteisiin nivottua liikuntaa kolme kertaa viikossa. Koeryhmän oppilaat menestyivät vertailuryhmää paremmin matematiikan ja oikeinkirjoituksen testeissä. Lukemisessa ei eroja ryhmien välillä.
- 12. Tekijä, vuosi (n) Mitä tehtiin? Tulokset Bunketorp Käll ym. 2015 (n=545) Lisättiin kouluviikkoon 2 ylimääräistä liikuntatuntia yhteistyössä paikallisen urheiluseuran kanssa. Interventiokoulun tytöt läpäisivät matematiikan ja äidinkielen testit useammin kuin vertailukoulun tytöt. Pojilla ei tilastollisesti merkitseviä eroja. Koulujen välillä ei ollut eroja englannin kielen testissä. Liikuntakerhot ja koulumenestys
- 13. Koulupäivän aikainen liikunta ja tiedollinen toiminta
- 14. Tiedollinen toiminta • Liittyy tiedon vastaanottamiseen, tallentamiseen, käsittelyyn ja käyttöön. • Esim. tarkkaavaisuus, havaitseminen, muisti ja ajattelu. • Toiminnanohjaus ohjaa ja säätelee ajattelua ja muita tiedollisia toimintoja.
- 15. Koulupäivän aikaisen liikunnan vaikutus tiedolliseen toimintaan • Koulupäivän aikainen liikunta vaikuttaa myönteisesti tiedolliseen toimintaan. • Erityisesti toiminnanohjaukseen ja tarkkaavaisuuteen. • Voi osaltaan selittää koulupäivän aikaisen liikunnan myönteisiä vaikutuksia koulumenestykseen.
- 16. Liikuntatunnit ja tiedollinen toiminta Tekijä, vuosi (n) Mitä tehtiin? Tulokset Schmidt ym. 2015 (n=104) Koe ryhmä osallistui erilaisia koordinaatioharjoituksia sisältävälle liikuntatunnille. Vertailuryhmä osallistui inaktiiviselle äidinkielen tunnille. Tarkkaavaisuutta mitattiin 90 min oppituntien jälkeen. Liikuntatunnille osallistuneet oppilaat pärjäsivät tarkkaavaisuustestiss ä paremmin kuin inaktiiviselle äidinkielen tunnille osallistuneet oppilaat.
- 17. Välituntiliikunta ja tiedollinen toiminta Tekijä, vuosi (n) Mitä tehtiin? Tulokset Van der Niet ym. 2016 (n=105) Lisättiin koulupäivään puoli tuntia reipasta liikuntaa lounastauon aikana 2 kertaa viikossa. Osallistuminen välituntiliikuntaan oli positiivisesti yhteydessä inhibitioon, tarkkaavaisuuteen ja työmuistiin, mutta ei muihin toiminnanohjauksen osa- alueisiin.
- 18. Koulumatkaliikunta ja tiedollinen toiminta Tekijä, vuosi (n) Mitä tehtiin? Tulokset Lopez-Vicente ym. 2016 (n=2 904) Tutkittiin koulumatkaliikunnan yhteyttä inhibitioon ja työmuistiin. Mittaukset tehtiin 4 kertaa vuoden aikana. Yli 50 minuuttia koulumatkaliikuntaa päivässä oli positiivisesti yhteydessä inhibitioon ja työmuistiin.
- 19. Koulupäivän aikainen liikunta ja oppimisen mahdollistavat tekijät
- 20. Oppimisen mahdollistavat tekijät • Oppimisen kannalta tärkeitä tekijöitä. • Esim. luokkahuonekäyttäytyminen, tehtäviin keskittyminen ja oppitunteihin osallistuminen. • Taitava oppija tarkkailee, arvioi ja säätelee ajatteluaan, motivaatiotaan ja käyttäytymistään.
- 21. Koulupäivän aikaisen liikunnan vaikutus oppimisen mahdollistaviin tekijöihin • Koulupäivän aikaisella liikunnalla on myönteinen vaikutus oppimisen mahdollistaviin tekijöihin. • Lisää tutkimustietoa kaivataan esim. vaikutuksista viihtyvyyteen. • Uusi ja oppimisen kannalta mielenkiintoinen tutkimusalue.
- 22. Oppitunnin aikainen tauko ja oppimisen mahdollistavat tekijät Tekijä, vuosi (n) Mitä tehtiin? Tulokset Carlson ym. 2015 (n=1 322) Sisällytettiin opetukseen vähintään yksi 10 minuutin liikunnallinen tauko päivittäin. Oppitunnin aikainen tauko vaikutti myönteisesti tehtäviin keskittymiseen, käyttäytymiseen, motivaatioon, asenteisiin ja yrittämiseen oppitunnilla.
- 23. Opetukseen integroitu liikunta ja oppimisen mahdollistavat tekijät Tekijä, vuosi (n) Mitä tehtiin? Tulokset Riley ym. 2016 (n=240) Sisällytettiin matematiikan opetukseen liikunnallisia elementtejä 3 oppitunnilla viikossa. Opetukseen integroitu liikunta vaikutti positiivisesti tehtäviin keskittymiseen. Liikunnalla ei ollut vaikutusta asenteisiin matematiikan opiskelua kohtaan.
- 24. Liikuntakerhot ja oppimisen mahdollistavat tekijät Tekijä, vuosi (n) Mitä tehtiin? Tulokset Spitzer & Hollmann, 2013 (n=148) Lisättiin kouluviikkoon 30 minuutin ohjattu liikuntatuokio kolmena aamuna viikossa. Ohjatulla liikunnalla oli positiivinen vaikutus sosiaaliseen toimintaan, erityisesti toisten oppilaiden auttamiseen.
- 25. Koulupäivän aikaisen liikunnan ja oppimisen yhteyksiä välittäviä tekijöitä
- 27. Liikunta, aivot ja oppiminen Liikkuminen • Lisää aivojen verenkiertoa, • Parantaa hapensaantia, • Lisää välittäjäaineiden ja aivoperäisen hermokasvutekijän määrää, • Lisää aivojen sähköistä aktiivisuutta Drollette ym. 2014. Developmental Cognitive Neuroscience. Levossa Liikunnan jälkeen Hyvin suoriutuneet Heikosti suoriutuneet
- 28. Muutokset aivojen rakenteissa • Hyvä kestävyyskunto on yhteydessä suurempaan hippokampuksen ja tyvitumakkeiden etuosien tilavuuteen lapsilla. • Liikunnan vaikutukset aivojen rakenteisiin ja toimintaan lisäävät ihmisen oppimispotentiaalia. 6200 6400 6600 6800 7000 7200 7400 7600 7800 8000 8200 Heikkokuntoiset Hyväkuntoiset Tilavuus(mm2) Hippokampuksen tilavuus hyväkuntoisilla ja heikkokuntoisilla. (Chaddock ym. 2010. Brain Research.)
- 29. Motoriset ja tiedolliset taidot • Motoriset ja tiedolliset taidot kehittyvät rinnakkain. • Samat keskushermoston mekanismit vastaavat sekä motoristen että tiedollisten taitojen ohjauksesta. • Tiedollista toimintaa edistävät etenkin motorisesti haastavat liikuntamuodot, kuten pallopelit, tanssi ja voimistelu.
- 30. Vuorovaikutus ja sosiaaliset taidot Liikunta • Tarjoaa mahdollisuuksia sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja sosiaalisten taitojen oppimiseen. • Kehittää kykyä ottaa vastuuta itsestään ja muista, asettua toisen asemaan, ja nähdä vaivaa asioiden eteen. • Tarjoaa mahdollisuuksia tunteiden purkamiseen ja käsittelyyn.
- 31. Kouluruokailu tukee oppimista • Hyvä ravitsemus on yhteydessä hyviin oppimistuloksiin, vähäisempiin poissaoloihin ja vähäisiin käyttäytymisen häiriöihin. • Aterioiden välttely ja epäterveellinen ruoka aiheuttaa väsymystä, heikentää keskittymiskykyä ja altistaa oppimisen vaikeuksille. • Koulupäivän aikainen liikunta tukee kouluruokailusuosituksen toteutumista.
- 32. Uni ja oppimisen edellytykset • Riittävällä unella on positiivisia vaikutuksia oppimiseen, muistiin ja tunteiden säätelyyn. • Lasten yöunen pituus on lyhentynyt viime vuosikymmeninä 30─60 minuuttia. • Liikunta voi pidentää unen kestoa, lisätä unen tehokkuutta, lyhentää nukahtamiseen kuluvaa aikaa sekä vähentää uneliaisuutta.
- 34. Yhteenveto tutkimustuloksista • Koulupäivän aikainen liikunta edistää oppimista. • Erityisesti oppitunnin aikainen tauko ja opetukseen integroitu liikunta ovat yhteydessä hyviin oppimistuloksiin. • Useat koulupäivän aikaisen liikunnan osa-alueet vahvistavat tiedollista toimintaa ja vaikuttavat myönteisesti oppimisen mahdollistaviin tekijöihin. • Liikunnan myönteiset vaikutukset sosiaaliseen toimintaan, käyttäytymiseen, tehtäviin keskittymiseen, motivaatioon ja yrittämiseen oppitunnilla tukevat taitavaa oppimista.
- 35. Tutkimustulosten tulkitseminen ja soveltaminen • Suurin osa tutkimuksista on tehty ulkomailla, pääosin Yhdysvalloissa. • Monissa maissa koulupäivä poikkeaa merkittävästi suomalaisesta koulupäivästä. • Kansainvälisten tutkimustulosten tulkitseminen ja soveltaminen edellyttää kulttuuristen tekijöiden huomioimista.
- 36. Johtopäätökset • Koulu tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet koulupäivän aikaisen liikunnan lisäämiseen ja sitä kautta oppimisen tukemiseen. • Monipuolista, ikä- ja kehitystasolle sopivaa liikuntaa tulisi sisällyttää osaksi pedagogisia ratkaisuja oppimisessa ja opettamisessa.
- 37. liikkuvakoulu.fi