Mitä tehtavissä lihavuuden ja diabeteksen vähentämiseksi?
0 likes1,466 views
Tutkimusprofessori Tiina Laatikainen.THL. Itä-Suomen yliopisto. Mitä tehtävissä lihavuuden ja diabeteksen vähentämiseksi? Kansanterveyspäivän 13.4.2018 esitys.
More Related Content
What's hot (10)
Similar to Mitä tehtavissä lihavuuden ja diabeteksen vähentämiseksi? (20)
More from THL (20)
Mitä tehtavissä lihavuuden ja diabeteksen vähentämiseksi?
- 1. 12.4.2018 1 Mitä tehtävissä lihavuuden ja diabeteksen vähentämiseksi? Tutkimusprofessori Tiina Laatikainen, THL, Itä-Suomen yliopisto
- 2. 1) Lihavuuden ennaltaehkäisy – aloitettava varhain 2) Diabetesriskin tunnistaminen – oikein kohdennetut interventiot 3) Diabeteksen varhainen tunnistaminen – hyvä hoidon laatu ja komplikaatioiden ehkäisy 12.4.2018 Tiina Laatikainen 2
- 3. Ylipaino Kouluterveyskysely Vuosi 2013 14-17 % 18-21 % 22-24 % 13 % 25-27 % Aluerajat © MML, 2012 Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat Vuosi 2017 14-17 % 18-21 % 22-24 % 13 % 25-27 % Aluerajat © MML, 2012
- 4. Ylipaino Kouluterveyskysely Vuosi 2013 14-17 % 18-21 % 22-24 % 13 % 25-27 % Aluerajat © MML, 2012 AOL 1. ja 2. vuoden opiskelijat Vuosi 2017 14-17 % 18-21 % 22-24 % 13 % 25-27 % Aluerajat © MML, 2012
- 6. Lähde: Avohilmo aineisto 2016-2017
- 7. Lapsuuden lihavuus on yhteydessä sydän- ja verisuonisairauksiin, mutta ei ole niiden riippumaton riskitekijä. – Jos lihava tai ylipainon lapsi ei ole aikuisena lihava, sairausriski on sama kuin niillä, jotka eivät ole koskaan lihavia. Ongelmana on lihavuuden jatkuminen aikuisuuteen. – Valtaosa lapsena ylipainoisista on lihavia aikuisenakin – Toisaalta vain 20% lihavista aikuisista on ollut ylipainoisia lapsena
- 8. Suomalaisten painonmuutos aikuisiässä eri vuosikymmeninä 12.4.2018 8 19721977198219871992199720022007 Naiset 60 70 80 90 19721977198219871992199720022007 Miehet Painolähtö-jaseurantatilanteessa,kg Painon lisääntyminen/vuosi: Miehet: 0.32 kg/vuosi -> 0.27 kg/vuosi Naiset: 0.25 kg/vuosi -> 0.53 kg/vuosi ”Lihomisnopeus” aikuisiässä riippuu ainakin iästä, lähtötilanteen BMI:stä ja tupakoinnista Pajunen et al. Eur J Public Health 2012:22;107-12
- 9. www.siunsote.fi Lihavilla lapsilla on merkittävästi sokeriaineenvaihdunnan häiriöitä Dalla Valle M ym. Annals of Medicine, 2015 Niistä lapsista, joista kaikki keskeiset metaboliset tiedot olivat saatavissa (n=360), vain 3%:lla oli normaalit arvot eli he olivat metabolisesti täysin terveitä.
- 10. www.siunsote.fi Erikoissairaanhoidon hoitotulokset lihavien lasten hoidossa: KYS, PKKS, Mikkelin KS 12.4.2018 Dalla Valle M ym. Acta Pediatrica 2017;106, pp. 1842–1850; 10
- 11. Mitkä asiat assosioituvat lasten ylipainoon ja lihavuuteen? • Runsas sokerin saanti, erityisesti sokeroidut juomat • Epäsäännöllinen ateriarytmi, aamupalan syömättä jättäminen • Vähäinen kuidun saanti ravinnosta • Energiatiheä, ravintoköyhä ruokavalio • Vähäinen fyysinen aktiivisuus • Vähäinen yöuni • Vanhempien lihavuus • Perheen sosioekonominen asema • Äidin tupakointi • Rintaruokinnan lyhyys, varhainen lisäravinnon antaminen Mutta mikään yksittäinen tekijä ei selitä lihavuuden lisääntymistä väestötasolla
- 12. Mikään yksittäinen interventio ei poista ylipainoisuusongelmaa Tarvitaan laajaa yhteistyötä, verkostoitumista ja oikeanlaista viestintää
- 13. 12.4.2018 13 Lihavuus laskuun Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta Kansallinen lihavuusohjelma 2012-2018
- 14. Ohjelman päätavoitteena on väestön lihomiskehityksen kääntäminen laskuun • Entistä harvemmasta lapsesta ja nuoresta kasvaa lihava aikuinen. • Entistä harvempi lihoo aikuisiässä. • Väestöryhmien väliset erot lihavuuden yleisyydessä kaventuvat. • Lihavuuteen liittyvien sairauksien suhteen korkeassa riskissä olevat laihtuvat tai eivät liho edelleen.
- 15. Ohjelman toteutus yhteistyöllä • Päättäjät • Terveydenhuolto • Varhaiskasvatus • Koulut ja oppilaitokset • Tekninen toimi ja yhdyskuntasuunnittelu • Järjestöt • Puolustusvoimat • Työnantajat • Kauppa ja elinkeinoelämä • Media Julkaisun pysyvä osoite on: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-245-948-0
- 16. Terveydenhuollossa 12.4.2018 Tiina Laatikainen 16 • Tehostetaan painon ja vyötärönympäryksen mittaamista, lihavuuden tunnistamista (BMI) ja kirjaamista potilastietojärjestelmiin. • Lasten kasvun seurantaan sekä elintapojen arviointiin ja -ohjaukseen soveltuvia, toimiviksi todettuja työkaluja otetaan käyttöön. • Tehostetaan ylipainon ja lihavuuden tunnistamista ja puheeksi ottamista sekä tarjotaan mini-interventiota kaikissa terveydenhuollon palveluissa. • Tarjotaan monipuolisesti lihavuuden hoitoa sitä tarvitseville
- 17. Varhaiskasvatus • Fyysisen aktiivisuuden arviointi ja tukeminen sisältyy lapsen yksilölliseen varhaiskasvatussuunnitelmaan • Päiväkotiruokailu järjestetään lasten ravitsemussuositusten mukaisesti • Lasten osallisuus huomioidaan ruokailun suunnittelussa, ruoan valmistuksessa ja tarjoilussa • Ruokakasvatuksessa hyödynnetään esim. SAPERE -hankkeessa kehitettyjä menetelmiä, materiaaleja ja käytännön esimerkkejä • Varhaiskasvatuksen toimintakulttuuria ja lasten hoitopäivää kehitetään aktiivisesti istumista vähentäväksi ja fyysistä aktiivisuutta sekä liikuntaa lisääväksi • Tehdään yhteistyötä eri toimijoiden kanssa lasten terveellisen ravitsemuksen ja liikunnan edistämiseksi • Varhaiskasvatuksessa tuetaan vähän liikkuvien lasten ja perheiden liikunnallisen elämäntavan muodostumista ja liikuntaharrastusten aloittamista.
- 18. Yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelu • Liikunnan edistäminen ja turvallisuusnäkökulmat huomioidaan kunnan liikenne- ja yhdyskuntasuunnittelussa • Lähiliikuntapaikkoja ja monipuolisia matalan kynnyksen liikuntaharrastamismahdollisuuksia on tarjolla eri-ikäisille • Pidetään huolta kaupungin ja kunnan puistoista ja metsistä, siten että ne houkuttelevat liikkumaan • Yhdyskunta- ja liikennesuunnittelussa kehitetään koulumatka- ja työmatkaliikuntaa ja muuta arkiliikuntaa (mm. kevyen liikenteen väylät ja verkostot, niiden kunnossapito, valaistus) • Ravintoloiden, kauppojen ja kioskien yms. sijoittelun suunnittelussa huomioidaan terveysnäkökohdat 1812.4.2018
- 20. Elinkeinoelämä, kauppa 12.4.2018 20 U.K. Supermarkets To Ban Energy Drinks For Shoppers Under 16
- 21. Diabeteksen ehkäisy • Terveyden edistämisen toimia kaikilla yhteiskunnan sektoreilla • Diabetesriskin varhaista tunnistamista • Riskissä oleville tukitoimia omahoitoon • Ohjausta terveydenhuollon palveluihin ja siellä oikein kohdennettuja, vaikuttavia interventioita 12.4.2018 Tiina Laatikainen 21
- 22. Tyypin 2 diabetes on ehkäistävissä – tiedosta käytäntöön (StopDia -tutkimus) Yhteiskunnan, elinympäristö ja yksilöt 3) Yhdessä >20 yhteiskunnallisen toimijan/päättäjän kanssa 2) Työympäristön tuuppaustoimia (engl. nudging) 16 suuren työpaikan >180 työpisteessä 1) Tyypin 2 diabeteksen (ja muiden kansansairauksien) ehkäisyn toimintamalli osana kolmen maakunnan normaalitoimintaa
- 23. #stopdia | stopdia.fiPannaan stoppi tyypin 2 diabetekselle. Tuloksia: > 100 000 tehtyä riskitestiä koko maassa Kolmen maakunnan alueella > 30 000 riskitestiä N 5% väestöstä; n 15% riskissä olevista aikuisista n 3000 lähtenyt mukaan tutkimukseen Suuri tunnistettujen riskihenkilöiden määrä luo tarpeen digitaaliseen, ajasta ja paikasta riippumattomaan interventioon (omahoitoon) Tavoite: Kattava tyypin 2 diabeteksen riskin tunnistaminen • Omatoiminen digitaalinen tunnistaminen Omatoiminen riskintunnistus integroituna SOTE:en
- 24. #stopdia | stopdia.fiPannaan stoppi tyypin 2 diabetekselle. Tavoite: Digitaalinen omahoitomalli osaksi terveydenhuollon normaalia toimintaa • Pienet Teot sovellus • Perustuu omaan yksilölliseen valintaan • Kattaa kaikki elämänalueet (13 kategoriaa) • Tarjoaa ohjeita, samalla kerää tietoa valituista teoista Digitaalinen omahoito integroituna SOTE:en (Pienet Teot) Tuloksia: >3 000 käyttäjää satunnaistetussa tutkimuksessa >900 000 päivittäistä tekoa digitaalisessa sovelluksessa > 60% käyttää > 4kk ajan Keskimäärin 3-4 tekoa/pv Skaalattavissa koko väestöön Kieliversioita testataan (englanti) 10 0008 0006 0004 0002 0000 YHT. MERKINTÖJEN LUKUMÄÄRÄ
- 25. Mitä varhaisemmassa vaiheessa diabetes tunnistetaan, sitä helpompaa on saavuttaa hyvä hoitotasapaino ja ehkäistä komplikaatiot 12.4.2018 25
- 26. www.siunsote.fi Ikävakioitu T2D prevalenssi Pohjois-Karjalan kunnissa 2011-2012 2015-2016
- 27. www.siunsote.fi HbA1c tyypin 2 diabetespotilailla 2013-2014 Mittaus vähintään 3 kk diagnoosista Hoitotavoitteisiin pääsyssä on alueellisia eroja Suomessa hyvin päivittyvät Käypä hoito –suositukset ja osaavia ammattilaisia Tieto hoidon laadusta tukisi hoitoprosessien kehittämistä