FinTerveys-tutkimuksesta tietoa sote-uudistukseen: ennaltaehkäisy ja palvelujen tarve
0 likes547 views
FinTerveys-tutkimuksesta tietoa sote-uudistukseen: ennaltaehkäisy ja palvelujen tarve. Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL. Kansanterveyspäivän 13.4.2018 esitys.
More Related Content
What's hot (20)
Similar to FinTerveys-tutkimuksesta tietoa sote-uudistukseen: ennaltaehkäisy ja palvelujen tarve (20)
More from THL (20)
FinTerveys-tutkimuksesta tietoa sote-uudistukseen: ennaltaehkäisy ja palvelujen tarve
- 1. Tuoretta tietoa suomalaisten terveydestä, toimintakyvystä sekä terveyden edistämisen ja palvelujen tarpeesta FINTERVEYS 2017 -TUTKIMUS
- 2. TAVOITTEET JA TAUSTA  Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa luotettavaa ja ajankohtaista tietoa Suomen aikuisväestön terveydestä, toimintakyvystä ja hyvinvoinnista sekä niihin vaikuttavista tekijöistä  Tutkimuksesta saatavien tietojen avulla voidaan – tutkia sairauksien ehkäisyä ja hoitoa – edistää suomalaisten toimintakykyä ja hyvinvointia – parantaa terveys- ja hyvinvointipalveluja Suomessa – Suunnata SOTE-voimavaroja tarkoituksenmukaisesti  Tutkimus yhdistää THL:n aikaisempien Terveys 2000/2011 ja FINRISKI- tutkimusten perinteet 13.4.2018 2Koskinen, Koponen, Borodulin, Lundqvist ja Sääksjärvi
- 3. KAKSI TUTKIMUSPERINNETTÄ YHDISTYI FINTERVEYS-TUTKIMUKSEKSI 13.4.2018 Koskinen, Koponen, Borodulin, Lundqvist ja Sääksjärvi 3 FINRISKI Terveys 2000/2011 FinTerveys
- 4. AINEISTO JA MENETELMÄT • Tutkittavat – Satunnaisesti valitut henkilöt (n=10 305), jotka edustavat koko Manner-Suomen 18 vuotta täyttänyttä väestöä – Nyt raportoidaan 30 vuotta täyttäneitä koskevat tulokset. Heistä tutkimukseen osallistui 71 % • Tutkimuksen sisältö – Terveystarkastus, johon kuului mm. verenpaineen, pituuden ja painon mittaus, toimintakykytestejä ja verinäytteen otto – Kyselylomakkeita, joissa oli laajasti kysymyksiä terveydestä, toimintakyvystä ja hyvinvoinnista sekä niihin vaikuttavista tekijöistä 13.4.2018 4Koskinen, Koponen, Borodulin, Lundqvist ja Sääksjärvi
- 5. ESIMERKEJÄ TULOKSISTA: - ELÄMÄNLAATU - TYÖKYKY - TERVEYDEN ERIARVOISUUS 13.4.2018 5Koskinen, Koponen, Borodulin, Lundqvist ja Sääksjärvi
- 6. ELÄMÄNLAATU 13.4.2018 6Koskinen, Koponen, Borodulin, Lundqvist ja Sääksjärvi
- 7. ELÄMÄNLAATUNSA HYVÄKSI KOKEVIEN OSUUS (%) IÄN JA SUKUPUOLEN MUKAAN VUONNA 2017 13.4.2018 Koskinen, Koponen, Borodulin, Lundqvist ja Sääksjärvi 7
- 8. ELÄMÄNLAATUNSA HYVÄKSI KOKEVIEN OSUUS (%) VUOSINA 2011 JA 2017 13.4.2018 Koskinen, Koponen, Borodulin, Lundqvist ja Sääksjärvi 8
- 9. ELÄMÄNLAATU  Pitkä ja laadukas elämä on sekä yksittäisten kansalaisten että koko yhteiskunnan keskeinen päämäärä.  Naisten ja miesten elämänlaadussa ei ole selkeitä eroja.  Monien osoittimien valossa elämänlaatu heikkenee jonkin verran iän mukana. – Eläkeikäiset ovat kuitenkin nuorempia ikäryhmiä tyytyväisempiä taloudelliseen tilanteeseensa ja saavutuksiinsa elämässä  Iäkkäiden elämänlaatu on jo pitkään kohentunut, mutta työikäisillä muutokset ovat olleet vähäisiä. 13.4.2018 9Koskinen, Koponen, Borodulin, Lundqvist ja Sääksjärvi
- 10. TYÖKYKY 13.4.2018 10Koskinen, Koponen, Borodulin, Lundqvist ja Sääksjärvi
- 11. TÄYSIN TYÖKYKYISENÄ ITSEÄÄN PITÄVIEN OSUUS (%) IÄN JA SUKUPUOLEN MUKAAN VUONNA 2017 13.4.2018 Koskinen, Koponen, Borodulin, Lundqvist ja Sääksjärvi 11 30-69 30-69
- 12. TÄYSIN TYÖKYKYISENÄ ITSEÄÄN PITÄVIEN OSUUS (%) VUOSINA 2011 JA 2017 13.4.2018 Koskinen, Koponen, Borodulin, Lundqvist ja Sääksjärvi 12 65-69 65-6930-69 30-69
- 13. TYÖKYKY  Lähes yhdeksän kymmenestä 30–49-vuotiaasta arvioi olevansa täysin työkykyinen, ja 60–69-vuotiaistakin selvästi yli puolet.  Sukupuolten väliset työkyvyn erot ovat melko vähäisiä, ja niiden suunta riippuu tarkasteltavasta työkyvyn mittarista.  Jaksolla 2000–2011 havaittu väestön itse raportoidun työkyvyn koheneminen on pysähtynyt tai jopa kääntynyt lievään laskuun.  Työkyvyn parantaminen, jäljellä olevan työkyvyn tukeminen ja työn sovittaminen työntekijän edellytyksiin ovat työterveyshuollon ja laajemmin koko hyvinvointipolitiikan keskeisiä tehtäviä. 13.4.2018 13Koskinen, Koponen, Borodulin, Lundqvist ja Sääksjärvi
- 14. TERVEYDEN ERIARVOISUUS 13.4.2018 14Koskinen, Koponen, Borodulin, Lundqvist ja Sääksjärvi
- 15. ELÄMÄNLAATU, TYÖKYKY JA KOHONNUT SYDÄN- JA VERISUONITAUTIEN RISKI KOULUTUSRYHMITTÄIN 13.4.2018 15 MIEHET MIEHET MIEHETNAISET NAISET NAISET Koskinen, Koponen, Borodulin, Lundqvist ja Sääksjärvi Hyvä elämänlaatu Täysin työkykyinen Kohonnut sydän- ja verisuonitaudin riski Kohonnut sydän- ja verisuonitautien riski (ikä 50-69 vuotta)
- 16. TYÖPAIKKARUOKALA KÄYTETTÄVISSÄ, SÄÄNNÖLLISET HAMMASLÄÄKÄRI- TARKASTUKSET JA INTERNETIN KÄYTTÖ KOULUTUSRYHMITTÄIN 13.4.2018 16 MIEHET MIEHET MIEHETNAISET NAISET NAISET Koskinen, Koponen, Borodulin, Lundqvist ja Sääksjärvi Hyvä elämänlaatu Työpaikkaruokala käytettävissä Säännöllinen hammas- lääkärin tarkastus Internetin käyttö sähköiseen asiointiin (ikä 70+)
- 17. TERVEYDEN ERIARVOISUUS  Koulutusryhmien välillä isot erot: korkea-asteen koulutuksen saaneet ovat paljon terveempiä ja toimintakykyisempiä kuin perusasteen koulutuksen saaneet.  Väestöryhmien välisten terveyserojen kaventaminen on ollut jo pitkään suomalaisen terveyspolitiikan keskeisiä tavoitteita, mutta siinä on onnistuttu huonosti.  Tarvitaan määrätietoista hyvinvointipolitiikkaa, joka vahvistaa erityisesti huono-osaisimpien väestöryhmien mahdollisuuksia, voimavaroja ja motivaatiota tehdä terveyttä edistäviä valintoja. 13.4.2018 17Koskinen, Koponen, Borodulin, Lundqvist ja Sääksjärvi
- 18. JOHTOPÄÄTÖKSET  Monet tänään julkistettavista tuloksista viittaavat siihen, että kansanterveyden pitkään jatkunut suotuisa kehitys on osin hidastunut tai jopa pysähtynyt.  Kansanterveysongelmien ehkäisy on kriittisen tärkeää, jotta palvelutarpeen ja kustannusten kasvua voidaan hillitä. Sote-uudistuksessa terveyden edistämiseen on panostettava kuntien ja maakuntien yhteistyössä.  Liikunta, terveellinen ravinto, riittävä yöuni, tupakoinnin ja päihteiden käytön välttäminen sekä kognitiivinen ja sosiaalinen aktiivisuus suojaavat useimmilta tärkeiltä kansanterveysongelmilta.  Terveyttä edistäviä valintoja tulee tukea sekä poliittisessa päätöksenteossa että asiakas- ja potilasneuvonnassa.  Kun väestön ikärakenne nopeasti vanhenee, kansalaisten terveyden ja toimintakyvyn edistämisen on oltava ensisijainen tavoite – niin SOTE-palveluissa kuin yhteiskuntapolitiikan muillakin lohkoilla – kiinnittäen erityistä huomiota vähän koulua käyneiden ja pienitulosten tilanteen kohentamiseen. 13.4.2018 18Koskinen, Koponen, Borodulin, Lundqvist ja Sääksjärvi
- 19. LÄMPIMÄT KIITOKSET !  FinTerveys 2017 -tutkimukseen osallistuneille tutkittaville  Tiedonkeruun toteuttaneille tutkimushoitajille  Tiedonkeruun suunnitteluun ja toteutukseen sekä aineiston käsittelyyn, analysointiin ja raportointiin osallistuneille asiantuntijoille  Tutkimuspaikkakunnille  Muille yhteistyökumppaneille 13.4.2018 Koskinen, Koponen, Borodulin, Lundqvist ja Sääksjärvi 19
- 20. LISÄTIETOJA  FinTerveys-tutkimuksen verkkosivut: www.thl.fi/finterveys  FinTerveyden tutkimusraportti: http://urn.fi/URN:ISBN:978- 952-343-105-8  Tuloksia julkaistaan myös Terveytemme.fi -portaalissa ensi viikolla  Seuraa Twitterissä hashtagilla #FinTerveys 13.4.2018 Koskinen, Koponen, Borodulin, Lundqvist ja Sääksjärvi 20