�ݺ�ߣ

Lihavuuden ehkäisy –
mitä saavutettu,
mitä tarvitaan?
Lihavuuden Käypä hoito –suositus
käyttöön 11.9.2020
Satu Männistö
Dosentti, tutkimuspäällikkö
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
satu.mannisto@thl.fi

Valtaosa on ylipainoisia tai lihavia
- Mitatut paino- ja pituustiedot; Finterveys 2017
11.9.2020
ylipainoinen = BMI ≥ 25 kg/m2, lihava = ≥ 30 kg/m2
!
BMI 25-29.9
LIPAINO
LIHAVIA 26 %
VÄHINTÄÄN
YLIPAINOISIA 72 %
LIHAVIA 28 %
VÄHINTÄÄN
YLIPAINOISIA 63 %
Satu Männistö/THL Kalvo: Annamari Lundqvist

Lähes joka toinen on vyötärölihava;
Finterveys 2017
11.9.2020
Vyötärönympärys miehillä > 100 cm, naisilla > 90 cm
!
BMI 25-29.9
LIPAINO
VYÖTÄRÖLIHAVIA
46 %
VYÖTÄRÖLIHAVIA
46 %

Keskivertosuomalaisen strategiset mitat
11.9.2020 Satu Männistö/THL

…Nyt tarvittaisiin samanlaista
herätystä kuin 1800-luvulla.
Urheilun ja liikunnan pitää
muuttua. Se tarkoittaa
urheilulajien,
liikuntapaikkojen, seurojen,
koulujen ja koko systeemin
ajattelemista uusiksi niin,
että se innostaa nykynuoret
liikkeelle niin kuin
urheiluaate teki sata vuotta
sitten…
Iltasanomat 2.9.2020

2008 2018
BMI ennen raskautta 24,2 kg/m2 25,2 kg/m2
BMI 25 kg/m2 raja saavutettiin 38 v 24 v
25-29-v synnyttäjistä joka 3. väh. ylipainoinen
joka 7. lihava
Poikkeava sokerirasitustesti <10 % 21 %
Raskausdiabetes diagnosoitu n. 6 % 18 %
 Terveydenhuollon resursseja pitäisi suunnata ylipainon ja lihavuuden ehkäisyyn ja
hoitoon ennen raskautta, koska raskaudenaikaisten interventioiden hyöty raskaus- ja
synnytyskomplikaatioiden ehkäisyssä on tutkimusnäytön perusteella rajallinen.
 Raskausdiabeteksen hoidon ja seurannan tehostaminen myös tärkeää.
Moni synnyttäjä on ylipainoinen
Mäki P, ym. THL-Blogi 9.4.2020.

Satu Männistö: Lihavuuden ehkäisy – mitä saavutettu, mitä tarvitaan?

Tulevaisuudessa joka kolmas on lihava?
Finterveys 2017
11.9.2020
Lihavuus (BMI ≥ 30 kg/m2) yleistyy.
Jos sama kehitys jatkuu, lähes joka kolmannen 40-vuotta
täyttäneen ennustetaan olevan lihava 10 vuoden kuluttua
25 %
28 %
2011 2017 2028
31 %
30 %

Lihavuuden ehkäisyn tavoitteena on
painonnousun hallinta kaikissa ikäryhmissä
Lihavuus (lapset, nuoret ja aikuiset) – Käypä hoito 2020
 Estää lihavuuden eteneminen
– Paino nousee 300-500 g/vuosi (Pajunen P ym. 2012)
– nousun pysäyttäminen jo onnistuminen
– 5-10 % laihtuminen terveysteko
 Auttaa painonhallinnassa
 Ehkäistä ja hoitaa lihavuuden aiheuttamia sairauksia, esim.
– Diabeteksen riski lähes puolittuu (7-10 v aikana), henkilöillä, joilla heikentynyt
sokerinsieto (100 kg henkilö, jos paino laskee 3-5 kg, Lindström ym. 2013)
– Diabetes: laihduttaminen korjaa sokeritasapainoa ja vähentää lääkityksen tarvetta
– Laihtuminen (+suola ) alentaa verenpainetta.
– Laihtuminen vaikuttaa edullisesti myös veren rasva-arvoihin
 Parantaa työ- ja toimintakykyä sekä elämänlaatua

Ehkäisy tärkeää - laihduttaminen ja
laihdutustuloksen ylläpito haastavaa
Nordmo M ym. 2020, systematic review
 Lihavuushoitotutkimukset
– Ei kirurgiaa/ei lääkkeitä
– Väh. 3 v seuranta
– Väh. 5 % painon lasku
– Ei interventioita
seurantajaksolla
– Alle 30 %
keskeyttäneitä
seuranta-aikana
 8 tutkimusta

Onnistuneet lihavuuden ehkäisytoimet vaativat
laajaa yhteistyötä, Lihavuus Käypä hoito 2020
 Vastuu yksilöillä, perheillä, terveydenhuollolla ja yhteiskunnalla.
– Esim. terveydenhuolto, varhaiskasvatus ja koulut, ruokapalvelut, liikuntatoimi,
yhdyskuntasuunnittelu, sosiaali- ja terveysjärjestöt, elintarviketeollisuus, kauppa sekä
ravitsemus-, liikunta- ja terveyspolitiikkaa tekevät päätöksentekijät.
 Toimijoilla on erilaisia keinoja, esim. ravitsemus-, liikunta- ja unisuosituksiin
perustuvat keinot, lainsäädäntö ja verotus.
– Elintapoihin voidaan vaikuttaa myös muokkaamalla ihmisten valintaympäristöä
 Tuuppaus (nudging)
 Esim. ruokalinjaston tarjoilujärjestys, kauppojen hyllyjärjestys ja annoskokojen pienentäminen
 Tarvitaan lisää tutkimuksia tuuppauksen vaikutuksista painon kehittymiseen
– Epäterveellisten ruokien markkinointi lapsille
 Eri toimijoita koskevia tavoitteita lihavuuden ehkäisemiseksi ja ehdotuksia
käytännön toimista on koottu kansallisen lihavuusohjelman
toimintasuunnitelmaan.

Terveydenhuollon tehtävät lihavuuden ehkäisyssä
Lihavuus Käypä hoito 2020
 Tunnistaa ja määritellä työtä tukevat rakenteet ja toimenpiteet.
 Toimia asiantuntijana monitahoisessa ehkäisytyössä.
 Painon seuranta ja oikea-aikainen tuki toimivat paremmin kuin
epäterveellisten elintapojen ja lihomisen riskien korostaminen.
– Tiedon kirjaaminen potilastietojärjestelmiin ja tiedon aktiivinen seuranta.
– Terveydenhuollon ammattilaisten ohjausosaamista tulee kehittää, jotta elintapaohjaus
olisi mahdollisimman motivoivaa, monipuolista ja yksilöllistä.
 Realistiset tavoitteet
 Mielihalujen voimakkuudet vaihtelevat (lihavat vs. norm.painoiset)
 Tartutaan painonnousuun ja sen syihin! mahdollisimman aikaisin.
 Kartoittaa terveydentila kokonaisvaltaisesti
– Havaita henkilöt, joilla on riski lihoa, ja ohjata heidät ehkäisyn ja hoitotoimien piiriin.

 Seurataan tarttumattomien sairauksien riskiryhmiin kuuluvien painoa
– Esim. kohonnut verenpaine, tyypin 2 diabetes, uniapnea ja mielenterveys
 Huomioidaan elintapamuutoksille otolliset elämänvaiheet
– Esim. perheen perustaminen, työttömyys, vaihdevuodet, eläköityminen ja
sairastuminen
 Järjestelmällisen ehkäisevän terveydenhuollon ulkopuolelle jäävät
ryhmät vaativat lihavuuden ehkäisyn tarpeen tunnistamista, ohjausta ja
toimijoiden välistä yhteistyötä. Maksuttomat ja matalan kynnyksen palvelut.
– Esim. ilman opiskelu- tai työpaikkaa olevat nuoret aikuiset, työttömät,
maahanmuuttajat ja iäkkäät

Mona Lisa, Botero 1977
Miksi?
 Ravinto
 Liikunta
 Uni
 Stressi
 Masennus
 Perintötekijät
 jne.

Ruoat ja painonmuutos
Schlesinger S ym. 2019, syst. katsaus - 43 tutkimusta
 
Täysjyvävalmisteet Puhdistetut viljavalmisteet
Hedelmät Punainen liha
Pähkinät Sokeroidut juomat
Palkokasvit
Kala

Kasviksia, hedelmiä ja marjoja
riittämättömästi
9.1.2019 FinRavinto 2017 / Niina Kaartinen / @NiinaKaartinen / #FinRavinto 18
86 %
78 %

Syödyt annokset ovat kasvaneet
 Interventiot osoittaneet, että
isompi annos houkuttelee
syömään enemmän
(Hollands ym. 2015).
 Suomalainen tutkimus:
> 1/3 henk.ravintoloiden
asiakkaista valitsi
huomattavan suuren
annoksen. Annoksen kokoa
kasvatti erillinen salaatti-
lautanen (Nelimarkka ym. 2018).

Metabolinen ruokahävikki
 ”Huomio pitää kiinnittää myös metaboliseen ruokahävikkiin eli
ruuan liialliseen kulutukseen. Syöminen yli ravitsemuksellisen
tarpeen johtaa kasvihuonekaasupäästöihin, jotka olisi mahdollista
välttää hyvinvoinnista tinkimättä. Metabolinen ruokahävikki ei ole
marginaalinen ongelma, ylipainosta koituvien merkittävien
terveyshaittojen ohella sillä on myös merkittäviä ilmastovaikutuksia”
(Jaana Husu-Kallio, MMM-Blogi 22.1.2020).
 Terveyttä edistävä ravitsemus on keskeisessä osassa kestävän
kehityksen tavoitteiden toteutumisessa
 ”Kestävä paino”

Esim. Australiassa ruoan ylimääräisen
kulutuksen osuus on noin 33%
elintarvikkeiden kasvihuonekaasuista
(IPCC-raportti, YK, Climate Change and Land, 2019).
.
IPCC-raportti, YK, Climate Change and Land, 2019

Mitä saavutettu, mitä tarvitaan ?
 Paljon tehty, mutta tähänastiset toimet eivät riittäviä.
– Ylipaino/lihavuus tärkeimpiä suomalaisten terveyttä uhkaavia tekijöitä
– Kallis kansantaloudelle
 Vastuu kaikilla – eri toimijoiden yhteistyö!!
– Tarvitaan uusia/innovatiivisia/mukaansatempaavia/
”huomaamatta tapahtuvia” ehkäisynäkökulmia/toimia
– Metabolinen ruokahävikki/ ihmisen ja maapallon terveys
 Ehkäisyn arvostus – ajoissa tarttuminen läpi elämänkaaren
 Ihminen on kokonaisuus – yksilöllinen lähestymistapa
– Kannustavuus ja myönteisyys, ei syyllistämistä
– Erityisryhmät (esim. ikäihmisten punnitseminen, etniset ryhmät)
 Toiminta tutkimukseen perustuvaa
 Ravitsemusnostot: kasvikset, hedelmät ja täysjyvävilja; annoskoot

�ݺ�ߣ

Satu Männistö: Lihavuuden ehkäisy – mitä saavutettu, mitä tarvitaan?

Recommended

More Related Content

What's hot (20)

Similar to Satu Männistö: Lihavuuden ehkäisy – mitä saavutettu, mitä tarvitaan? (20)

More from THL (20)

Satu Männistö: Lihavuuden ehkäisy – mitä saavutettu, mitä tarvitaan?