1. Musiikki on minulle kaikki
el辰m辰ss辰ni ja viel辰 enemm辰n
Tutkimusaihe: aikuinen soiton ja
laulun harrastajana
Luentokalvot
Musiikin koulutusohjelma
KT Esko Johnson
Kokkola 21.10.2014
2. Sis辰lt旦
Laulun ja soiton harrastuksen
tutkimustoiminta lyhyt katsaus
Oma tutkimushankkeeni:
l辰ht旦kohdat, tavoitteet, menetelm辰t
ja tulokset
4. Laulun ja soiton (harrastuksen) tutkimustoiminta (1)
Oppimisteoriat luonnolliset, arkiset ja
tieteelliset uskomukset oppimisesta
m辰辰ritt辰v辰t sen, mist辰 l辰hdet辰辰n liikkeelle, mit辰
sanotaan ja tehd辰辰n
ONeill & Senyshyn (2011), Webster (2011):
konstruktivistiset k辰sitykset/teoriat (vasta nyt)
nousemassa n辰kyv辰mmin esiin; l辰hinn辰 behaviorismi
ollut vallalla (oppija = [eriasteisesti] taitava suorittaja)
K辰sitepulmat ovat merkitt辰vi辰:
Mit辰 on vaikkapa harrastaa (aktiivisesti) musiikkia?
Musiikki suorituksena, erityistekniikkana, genrena jne
vs. musiikki sosiaalisena el辰m辰n辰 ja vuorovaikutuk-
sena (ml tanssi)
Musiikin k辰ytt旦 vs. musiikin tuottaminen (att spela och
sjunga Bossius & Lilliestam 2011)
Musicking-k辰site (Small 1998)
Presentational music vs. participatory music (Turino
2008)
5. Laulun ja soiton (harrastuksen) tutkimustoiminta (2)
Musiikin ja ihmis- ja kulttuuritieteiden opiskelijat
ja ammattitutkijat ovat mm.
kriittisesti tarkastelleet musiikin opetuksessa ja
tutkimuksessa vakiintuneita k辰sitteit辰 ja k辰sitystapoja
(esim. Small 1998; Turino 2008)
tutkineet yksitt辰isten laulajia/soittajia tapauksina, joko
genrens辰 tai tekniikkansa edustajina/kehitt辰jin辰 (esim.
Janka-Murros 2010; 2014 [mestaripelimanni Tuure
Niskasesta])
tutkineet harrastajaorkestereissa toimimista ja
oppimista (k辰yt辰nt旦)yhteis旦n n辰k旦kulmasta (esim.
Laes 2014; Hietala 2009)
6. Laulun ja soiton (harrastuksen) tutkimustoiminta (3)
Musiikin ja ihmis- ja kulttuuritieteiden opiskelijat
ja ammattitutkijat ovat mm.
tuottaneet musikologisia, musiikkisosiologisia ja
kansatieteellisi辰 analyyseja (mm. muusikoiden
identiteetit, alakulttuurit ja ajankuvat; esim. Suutari
2000; Nordman 2003; Ruud 1997)
tutkineet musiikkiharrastusta el辰m辰ntarinoina ja
oppimiskokemusten kannalta (esim. Bossius & Lilliestam
2011; Ruism辰ki, Juvonen & Lehtonen 2013)
tutkineet musiikin sosiaalista, kulttuurista ja
terapeuttista merkityst辰 ja muuta el辰m辰辰n ja el辰m辰ss辰
vaikuttamista (Creech ym. 2013; Cunha & Lorenzino
2012; DeNora 2000; Lindstr旦m 2006; Taylor 2011)
tutkineet (omia) musiikin opettamisen-oppimisen-
opiskelun tapoja ja/tai ajattelumalleja jostakin
n辰k旦kulmasta (esim. Green 2002; Lundsten 2009;
Paimen 2014)
7. TUTKIMUSHANKKEENI
Tarkoitukseni on tutkia soiton ja laulun harrastajan musiikin
oppimista ja osallistumista musiikkiryhm辰n (orkesteri, yhtye
tai kuoro) toimintaan.
- Tutkimukseni rajautuu harrastajasoittajien ja laulajien
kokemukseen omasta musiikin harrastamisestaan
ajassa ja paikassa.
- Teoreettinen n辰k旦kulma: el辰m辰nlaajuisen oppimisen ja
harrastamisen (muuttuva, konstruoituva)
yksil旦kokemus
- Musiikin harrastaminen on dialogisessa suhteessa:
harrastaminen merkitykset muotoutuvat yksil旦llisell辰 ja
sosiaalisella perustalla
8. TUTKIMUSHANKKEENI (jatk)
- Tutkimuskysymykset:
(1) Kuinka tullaan harrastajasoittajaksi tai -laulajaksi?
(2) Kuinka pysyt辰辰n ja kehityt辰辰n harrastajasoittajana tai
laulajana?
(3) Millaiseksi muodostuu t辰ss辰 kokemuksessa dialogi
yksil旦n ja sosiaalisen ulottuvuuden v辰lill辰?
Lis辰kysymys:
(4) Miten soiton ja laulun harrastus ilmenee harrastajien
k辰ytt辰m辰ss辰 kieless辰 (esim. metaforissa)?
9. K辰yt辰n kertomuksellista eli narratiivista tutkimusotetta (Clandinin &
Connelly 2000; my旦s Johnson 2012).
Laadullinen tapaustutkimus
Harrastajasoittajat ja laulajat edustavat eri ik辰isi辰 aikuisia Kokkolan
seudulla
Harrastavat erilaisia musiikkilajeja: kansanmusiikkia, tanssimusiikkia,
klassista musiikkia, pop/rytmimusiikkia ja (kuoro)laulua
L辰ht旦kohtaolettamukseni: harrastus muotoutuu eri tavoin
el辰m辰nkulussa, soiton ja laulun kokemuksen tekstuurissa
(kontekstualismi)
TUTKIMUKSEN ALKUVAIHEESSA: VERKKOKYSELY
Auttoi hahmottamaan tutkimusilmi旦t辰 ja valmistautumaan
haastatteluiden suorittamiseen
Johdatteli musiikkiharrastuksen monimuotoiseen ja
kokonaisvaltaiseen elettyyn kokemukseen ja kokemuksen ilmaisuun,
kieleen
NARRATIIVINEN HAASTATTELUTUTKIMUS
10. Kerronnallinen eli narratiivinen tutkimus:
- Muihin l辰hestymistapoihin verrattuna tavoitetaan
syv辰llisempi ymm辰rrys siit辰, miten henkil旦 esim.
paneutuu soiton ja laulun harrastukseensa
- Kertomus muotoaa tiet辰mist辰, ajattelua ja toimimista
sek辰 kokemusta n辰ist辰:
- olla soittaja ja laulaja oman tarinansa kautta
(vrt olla soittaja ja laulaja kappaleiden, soittimien,
tyylien ja tekniikoiden kautta)
- Tutkitaan oppimisen/kehityksen sis辰isi辰 ja ulkoisia
ehtoja
Ks. Clandinin & Connelly (2000); my旦s Johnson (2012)
11. Harrastajasoittajan/
-laulajan tarina
Ajallinen ulottuvuus
Vaiheet, k辰辰nteet
Tulevaisuus, odotukset
Henkil旦kohtaiset
tavoitteet (unelmat)
Verkostot musiikin
harrastuksessa: yhtye ja/tai
kuoro
Mik辰 vet辰辰 ja pit辰辰 henkil旦n
yhtyeess辰/kuorossa ja sen
musiikin tekemisess辰, mik辰
ei?
Mit辰 henkil旦 on sijoittanut
soittamiseen ja/tai
laulamiseen? Mit辰 saanut ?
Miten kehittynyt? Mit辰 h辰n (ja
ryhm辰/yhteis旦) tavoittelee?
Oppiminen ja edistyminen
(genret, ohjelmisto; tekniikat)
Haasteet, k辰辰nteet,
kohokohdat
Tunteet (ajassa ja paikassa)
Identiteetti (ajassa ja
paikassa)
Harrastajasoittajan/
-laulajan tarina
Haastattelututkimuksen teemat
12. Haastatteltavien valinta
Soittoharrastukseni ohessa syntyneen
verkostoni kautta
Eri-ik辰isi辰 ja eri tavoin soittoa ja laulua
harrastavia henkil旦it辰 Kokkolan seudulta
Suomen- ja ruotsinkielisi辰 henkil旦it辰
13. AINEISTON KSITTELY JA TULKINTA
Etenin kentt辰tekstist辰 kohti v辰liteksti辰, ja t辰st辰
suuntasin tutkimustekstiin
Kuuntelin haastattelutallenteet useaan kertaan
pys辰htym辰tt辰 ja tekem辰tt辰 muistiinmerkint旦j辰
Sen j辰lkeen kirjoitin yksityiskohtaisen narratiivin
(narrative condensation, Kvale 1996; Lehtomaa 2005)
L辰ht旦kohtana dialoginen merkitysrakenne
Member checking-periaate: tutkimushenkil旦
kommentoi ja t辰ydent辰辰 tarinaansa
14. Laulun ja soiton
Oma
N辰in kertoo rokkikoulun kasvatti Jenny, joka laulaa
ja soittaa pianoa (ja opiskelee luokanopettajaksi)
Laadittu http://www.wordle.net -pilvipalvelussa
18. Miten he tulivat harrastajasoittajiksi
/-laulajiksi? (1)
Kasvu (kehitys) soittajaksi/laulajaksi lapsuuden
kotiymp辰rist旦ss辰 - mutta ei suoraviivaista etenemist辰
Jenny muistaa kuinka 辰iti suostutteli, lahjoi ja suorastaan
pakotti h辰net oppimaan viulunsoittoa (my旦h. pianon soittoa);
Jenny ryhtyi laulamaan koululaisena, ja my旦hemmin vaihtoi
pianoon (ja kitaraan);
Yksin harjoittelu oli vaikeaa Jennylle jag 辰r s奪 j辰tted奪lig p奪
att 旦va (ensam)
Lassen is辰ll辰 oli paljon aikaa opastaa h辰nt辰 viulunsoiton
alkeissa
Ville: Kyll辰 se on tullut sielt辰 kotoa se alun perin se
musiikkihomma. Se tulee aika laajalti tuolta menneist辰
polvista t辰m辰 koko innostus musiikkiin. Siin辰 mieless辰
musiikki on periytynyt.
19. Miten he tulivat harrastajasoittajiksi
/-laulajiksi? (2)
Teini- ja nuoruusvuosina b辰ndi, orkesteri, kuoro,
vertaisryhm辰; opastajat, ohjaajat, opettajat (kurssit ja
musiikkikoulu) ja identifioinnin kohteet
Matias samaistui maailman johtaviin b辰ndeihin (pop, rock)
suosimansa genren piiriss辰
Ville k辰vi paljon seuraamassa tanssiyhtyeen harjoituksia ja
p辰辰si tuuraamaan keikalla siit辰 se l辰hti
N辰ytt辰辰 ett辰 erilaiset uudelleenarvioinnit, valintatilanteet,
siirtym辰t ja katkokset kuuluvat sek辰 nuoruuteen ett辰
aikuisik辰辰n
20. Miten he tulivat harrastajasoittajiksi
/-laulajiksi? (3)
Soittajan/laulajan sense of self eli itseys (identiteetti)
vahvistui nuoruusvuosina ja aikuisi辰ss辰
Villell辰 vakaumus, ett辰 h辰n tulee musiikkia harjoittamaan koko
loppuel辰m辰n, vaikkakin amat旦旦ripohjalta
H辰n ei ep辰r旦inyt p辰辰t旦st辰辰n silloin eik辰 my旦hemmink辰辰n
Jennyn kertoo l旦yt辰neens辰 itsens辰 musiikkiharrastuksen
avulla ja sen piirist辰; ratkaisevia t辰ss辰 olivat koulun
musiikinopetus, konservatorio ja erityisesti rokkikoulu ja sen
yhteis旦
Lasse: Man f奪r mycket sociala kontakter och () f旦r en
spelman 辰r det ett tv奪ng att f奪 spela () du kan inte 辰ndra,
och om man lyckas framf旦ra n奪gra stycken bra, d奪 辰r man
f旦rhoppningsvis n旦jd med sig sj辰lv, men att nog 辰r det litet
kanske [som] en sjukdom () s奪 kan man inte sluta
21. Mik辰 piti heid辰t harrastajasoittajina
/-laulajina? Toisaalta, mik辰 koetteli heit辰?
Villen piti soittajana ja laulajana yhtyeet, soittokaverit,
soittamassa kulkeminen; keikkojen tuoma lis辰ansio; verkosto ja
yst辰vyyssuhteet
Ville辰 koettelivat ty旦l辰辰t ja aikaa veiv辰t soittokeikat (varsinkin
aiemmin)
Jennyn piti laulajana (ja soittajana) omaan kehitykseen
panostaminen, laulajan/soittajan itseyden vahvistuminen sek辰
monet esiintymiset tunne-el辰myksineen (erit. laulun
koskettavuus)
Jennyn (harvoihin) kielteisiin kokemuksiin liittyv辰t tilanteet, joissa
puhuttiin pahaa muista kuoron j辰senist辰
Jennylle on yksin harjoittelu edelleenkin vaikeaa:
Man m奪ste koncentrera sig och det 辰r s奪 tungt () sen 辰r det hemskt
d奪 det l奪ter ju som s奪 hemskt, om det far fel och s奪 d辰r, ocks奪. S奪 d奪 blir
man s奪 irriterad och sen blir man p奪 d奪ligt hum旦r.
22. Kertoja
Teleologia: miksi harrastaa ja miten
kehittyy
Dialogin erityispiirteit辰
(yksil旦 ja sos. ymp辰rist旦)
Ville Keskeist辰 on ollut p辰辰sy ja osallis-
tuminen yhtyeiden toimintaan; niiss辰
toiminta/oppiminen; yhtyesoitta-
minen ja siin辰 kehittyminen muut-
tuvana el辰m辰ntapana; soittajan
(subjektiivinen) kulku eli soittajan
ura ja tunnekokemukset (+/-)
Sidoksisuus, el辰mykset/tunteet;
arvojen vaaliminen yhdess辰 ja yksin
(eri yhtyeiden [k辰yt辰nt旦]yhteis旦iss辰,
Wenger 1998); oman musiikkisuori-
tuksen kritiikki, kyseenalaistaminen ja
jatkuva parantaminen;
identiteettipolitiikka
Lasse Antaa soiton harrastamiselle
merkityksi辰 (l辰hinn辰) oman
el辰m辰nlaajuisen oppimisensa
kehyksess辰; soittamisen pakko
Ansioty旦n ja harrastuksen suhde;
soittoharrastuksen mahdollistama
vuorovaikutus; vuorovaikutuksen
hakeminen yleis旦n kanssa (genren
ehdoin)
Jenny Oman harrastuneisuuden juuret
saatu 辰idin vaikutuksesta ja
rokkikoulun dynaamiseksi koetusta
toiminnasta, nyt keski旦ss辰 oman
laulun ja soiton kehitys
Huippukokemukset, tunteet ja
el辰mykset (kontekstissa, tilanteissa);
oman lauluesityksen ainutlaatuinen
koskettavuus; self-enrichment & thrills,
Stebbins 1995)
Matias Yhteis旦/seurakunta; yhtyeen
rakentuminen, osallistuminen (yhtye
nyt kuitenkin telakalla); oman
genrensa esikuvat
Onnistumisen kokemukset yhtyeen
esiintymisist辰 ja niihin
valmistautumisesta (projekteina)
23. Stebbins (1995, 3): "Briefly, serious
leisure can be defined as the
systematic pursuit of and amateur,
hobbyist, or volunteer activity that is
sufficiently substantial and interesting
for the participant to find a career there
in the acquisition and expression of its
special skills and knowledge."
24. TULOSTEN TARKASTELUSSA ESIIN NOUSSUT
TOINEN KYSYMYS (KOKO TUTKIMUSHANKKE):
Miksi musiikin harrastajuus ihanteellistetaan, ja samalla
harrastajuus ja ammattilaisuus n辰hd辰辰n usein ik辰辰n kuin
toisilleen vastakkaisina?
Onko lopultakaan todella hyvi辰 perusteluita* sille, ett辰
n辰m辰 maailmat n辰hd辰辰n niin erilaisina?
Harrastajien kouluttautuminen, itsens辰 kehitt辰minen;
vakava ja pitk辰j辰nteinen, m辰辰r辰tietoinen paneutuminen;
haasteiden ratkaisu (serious leisure, Stebbins 1992)
Harrastamisesta syntyv辰t hy旦dyt ja palkkiot; tutkittavat
harvoin ilmoittavat hakevansa ty旦st辰 vapautumista tai ty旦lle
vastapainoa, pikemminkin korostavat harr. totaalisuutta
Harrastajuuden poissulkeminen (Bossius & Liliestam 2011),
vs. valittu ura soittajan/laulajan el辰m辰nkulkuna
Kehittyneet k辰yt辰nteet, ekspertiisit, arvo- ja roolij辰rjestelm辰t
ja yksil旦n- ja ryhm辰identiteetit
Harrastuksen ymp辰rille rakentunut talous ja infrastruktuuri
* kuin palkkaus(j辰rjestelm辰) ja ty旦suhteet; tilaaja/maksaja-toimittaja
25. KOONTI (1)
- N辰ytt辰辰 nousevan perusteltuja ja yll辰tt辰vi辰kin -
vastauksia tutkimuskysymyksiini
- Musiikin vakavan harrastuksen (serious leisure) ja
ammattilaisuuden kokemuksella/ kertomuksella on
p辰辰llekk辰isyytt辰, eiv辰t ole vastakohtia (vrt.
livsstilsmusikern, Nordman 2003, 231-236)
- Ja onko vakavan harrastuksen ja ei-vakavan
harrastuksen kokemuksessa/kertomuksessa jopa
edellist辰 merkitt辰v辰mpi辰 laadullisia eroja?
- Esim. Matias on telakalla mieluummin kuin harrastaa
mit辰 ja miten tahansa musiikkia (normit)
26. KOONTI (2)
- Silti: miten vakavat harrastajat voivat usein
stigmatisoida itse辰辰n muusikon metanarratiivien
yll辰pidolla (ks. Kuusinen 2004; Nordman 2005,
194-225), sis辰isesti ja ulkoisesti, ja luopuen
identiteettiens辰 puolustamisesta?
- Metafora-analyysi viel辰 tekem辰tt辰, samoin
kertomusten muun rakenteen (vs. sis辰ll旦n)
tarkastelu
27. KOONTI (3)
- Joitakin metaforia Villen kertomuksesta:
(1) musiikki on jotenkin periytynyt;
(2) porukka,
(3) ja mulle lankes sitte se kakkos辰辰nien ja
taustojen laulaminen, niin se oli melekonen
korkeakoulu siihen puoleen,
(4) oikeestaan suurin unelma on ett辰 sais olla
terveen辰 ja pystyis toteuttaan tekniikkaa mihin on
p辰辰ssy, ettei kovin pahasti rapistuis tuo
tekniikkapuoli
28. KOONTI (4)
- Metaforia Jennyn kertomuksesta:
(1) Hela h旦gstadiet s奪 det var just det h辰r
musikskolan, det var nog egentligen det som har
f奪tt mig g奪 fram奪t och allting. D辰r var det j辰ttemycket
upptr辰danden och s奪nt
(2) [Jennyn kuorokokemuksista] N奪 just inom gruppen
till exempel s奪 kan det ju pratas d奪ligt bakom ryggen
om n奪n annan (.) s奪 det 辰r det 辰r ganska det 辰r inte
s奪 positivt.
(3) [Jennyn saavutuksista] Nog har jag hittat mig sj辰lv
p奪 det s辰ttet och jag har f奪tt arbete p奪 grund av det
h辰r.
29. KIRJALLISUUS
Bossius, T. & Lilliestam, L. 2011. Musiken och jag: Rapport fr奪n
forskningsprojektet "Musik i M辰nniskors Liv". G旦teborg: Bo Ejeby.
Clandinin, D & Connelly, F. 2000. Narrative Inquiry: Experience and
Story in Qualitative Research. San Franciso, CA: Jossey-Bass.
Creech, A., Hallam, S., McQueen, H.& Varvarigou, M. 2013. The power
of music in the lives of older adults. Research Studies in Music Education
35, 87102.
Cunha, R. & Lorenzino, L. 2012. The Secondary Aspects of Collective
Music-making. Research Studies in Music Education 34, 73-88.
Green, L. 2002, How Popular Musicians Learn: A Way Ahead For Music
Education. London: Ashgate Press.
DeNora, T. 2000. Music in Everyday Life. Cambridge: Cambridge
University Press.
Johnson, E. 2012. Introduction to narrative inquiry with special
consideration of research on education. 際際滷share-esitys. Luettu 1.8.2014.
Saatavilla: http://www.slideshare.net/eskojohnson/introduction-tonarrative-
inquiryworkshop2012.
Kuusinen, J. 2005. Ei kokolihaa soittajille - tanssimuusikoiden keikka-
anekdootteja. Kuusinen.
.
30. KIRJALLISUUS
Laes, T. 2014. Empowering Later Adulthood Music Education: A Case Study of
a Rock Band for Third-Age Learners. International Journal of Music Education.
Lehtomaa, M. 2005. Fenomenologisen kokemuksen tutkimus: haastattelu,
analyysi ja ymm辰rt辰minen. Teoksessa J. Perttula (toim.) Kokemuksen
tutkimus. Helsinki: Dialogia, 163194.
Lindstr旦m, D. 2006. Sjung, sjung f旦r livet! En studie av k旦rs奪ng som
pedagogisk verksamhet och av deltagarnas upplevelse av h辰lsa och
livskvalitet. Licentiatuppsats. Lule奪: Lule奪 tekniska universitet, Institutionen f旦r
musik och medier.
Nordman, A. 2003. Takt och ton i tid. Instrument, musik och musiker i
svensk旦sterbottniska dansorkestrar 1920-1950. Turku: bo Akademi ONeill,
S. & Senyshyn, Y. 2011. How Learning Theories Shape Our Understanding of
Music Learners. Teoksessa MENC handbook of research on music learning.
Vol 1: Strategies. New York, NY: Oxford University Press, 3-34.
Ruism辰ki, H., Juvonen, A. & Lehtonen, K. 2013. KaraokeThe Chance to
Be a Star. The European Journal of Social & Behavioural Sciences 7 (4),
1222-1233.
Ruud, E. 1997. Musikk og identitet. Oslo: Universitetsforlaget.
Small, C. 1998. Musicking. The Meanings of Performing and Listening.
Hanover: Wesleyan University Press.
Stebbins, R.1992. Amateurs, Professionals and Serious Leisure. Montreal:
McGill-Queen's University Press.
31. KIRJALLISUUS
Suutari, P. 2000. G旦tajoen jenkka. Tanssimusiikki ruotsinsuomalaisen
identiteetin rakentajana. Helsinki & Tukholma: Suomen etnomusikologinen
seura & Ruotsinsuomalaisten arkisto 2000.
Turino, T. 2008. Music as Social Life. The Politics of Participation. Chigago,
Ill.: University of Chicago Pres
Vapaa-aikatutkimus 2002. Tilastokeskus. Luettu 11.7.2014. Saatavilla:
http://www.stat.fi/til/vpa/2002/index.html.
Webster, P. 2011. Construction of Music Learning. Teoksessa MENC
handbook of research on music learning. Vol 1: Strategies. New York, NY:
Oxford University Press, 35-83.
Wenger, E. 1998. Communities of practice: learning, meaning, and identity.
Cambridge: Cambridge University Press.
Westerlund, H. 2002. Bridging Exprerience. Action, and Culture in Music
Education. Sibelius Academy. Music Education Department. Helsinki: Sibelius
Academy.
Editor's Notes
#5: 'To music is to take part, in any capacity, in a musical performance, whether by performing, by listening, by rehearsing or practising, by providing material for performance (what is called composing), or by dancing''油 (SMALL 1998:9 )
#11: Narrative inquiry, the study of experience as story, then, is first and foremost a way of thinking about experience. Narrative inquiry as a methodology entails a view of the phenomenon. To use narrative inquiry methodology is to adopt a particular view of experience as phenomenon under study. (Connelly & Clandinin 2006, p.
I learned that the concept of narrative, as such, was dynamic and multi-faceted like a prism. Narrative thinking was related to continuity and experience in a social and personal context, and that experience happened narratively (Clandinin & Connelly 2000; Ricoeur 1991). As Elbaz-Luwisch (2005) argues, teachers ways of knowing about their work are not based on rational and linear development. We live, think, act and learn by storying, so narrative research should not only be a method for me. So I could not analyse, thematise and interpret the data in the conventional way that I was used to. I was also necessary for me to understand I was also necessary for me to understand the truth and validity claims of my narrative work. (Johnson & Heo [forthcoming])
#14: Yhteenveto on narratiivinen merkitysrakenne ja samalla kentt辰teksti (ks. Clandinin & Connelly 2000), josta etenen kohti tutkimusteksti辰. Narratiivista yhteenvetoa kirjoittaessa pid辰n t辰rke辰n辰, ett辰 se kuvastaa haastattelun intersubjektiivisuutta, haastattelua keskusteluna (Kvale 1996) ja kasvokkain olemi- sena, jossa toinen on minulle itse辰ni todellisempi (Berger & Luckmann 1994, 40). Haastattelussa kielellistyv辰 kokemus sek辰 vastaavat narratiiviin kirjatut merkitykset ovat monessa suhteessa meille kahdelle yhteisi辰, eiv辰t pelk辰st辰辰n haastateltavalta saatua dataa. (Johnson 2011)
#23: Teleologia on p辰辰m辰辰riin pyrkiv辰 toimintaa, ts. jonkin henkil旦n tai agentin toimintaa jonkin tavoitteen toteuttamiseksi. Kerronnallisessa tutkimuksessa p辰辰m辰辰r辰 selvi辰辰 tai vahvistuu j辰lkik辰teen (eli retrospektiivisesti).
Knud Illeris (2008) kirjoittaa Wengeri辰 (1998) lainaten k辰yt辰nt旦yhteis旦ist辰: "For individuals, [understanding and supporting learning] means that learning is an issue of engaging in and contributing to the practices of their communities (.) Learning in this sense is not a separate activity (.) [S]ituations that bring learning into focus are not necessarily those in which we learn most, or most deeply. The events we can point to are perhaps nore like volcanic eruptions whose fiery bursts reveal for one dramatic moment the ongoing labour of the earth." (Illeris 2008, 213)
Identity politics油are politicalarguments that focus upon the interest and perspectives of groups that people identify with. Identity politics includes the ways in which people's politics may be shaped by aspects of their identity through loosely correlated social organizations. Examples include social organizations based on race, class, religion, gender, ethnicity, ideology, nation, sexual orientation, culture, information preference, history, musical or literary preference, medical conditions, professions or hobbies. Not all members of any given group are necessarily involved in identity politics. (http://en.wikipedia.org/wiki/Identity_politics)
#25: Stebbins (1995, 3): "Briefly, serious leisure can be defined as the systematic pursuit of and amateur, hobbyist, or volunteer activity that is sufficiently substantial and interesting for the participant to find a career there in the acquisition and expression of its speacial skills and knowledge."