�ݺ�ߣ

Erikoistutkija, Eero Siljander, STM. 04/14/15
Terveyden edistämisen
taloudelliset vaikutukset
pitkällä aikavälillä
- onko Suomella
malttia kerätä tuotot?

2 04/14/15
Erikoistutkija, Eero Siljan
Johdanto
 Valtioneuvoston kanslian ikääntymisraportin 1/2009
mukaan:
 Väestön terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
edellyttää terveysnäkökulman kytkemistä laaja-
alaisesti eri politiikkoihin ts. ”terveys kaikissa
politiikoissa”.
 Terveyden ja toimintakyvyn keskeinen
edistämisympäristö ovat kunnat.
 Erityinen painopiste tulee olla sosiaalisesti
heikommassa asemassa olevien elintapamuutosten
tukeminen (päihdeongelmat ja tupakointi).

3 04/14/15
Terveyden edistämisen taloudelliset
vaikutukset – SOME-malli
 Sosiaalimenojen kehityksen ennustamiseen on STM:ssä
kehitetty ns. SOME-malli.
 SOME-mallissa voidaan ottaa huomioon: terveydenhuollon ja
sosiaalitoimen yksikkökustannukset, käyttäjämäärät, etuuksien
indeksointi jne. keskeiset muuttujat.
 SOME-mallin tulokset ovat absoluuttisia euromääriä, BKT-
osuuksia, sektorikohtaisia rahoitusosuuksia ja väestö-osuuksia.
 Mallin tuottamat ennusteet pohjautuvat väestöennusteisiin sekä
oletuksiin talous- ja työllisyyskehityksestä.
 Talouden tuottavuuskehityksen oletetaan hidastuvan
merkittävästi tulevina vuosikymmeninä.
 Inflaation ja työttömyyden oletetaan pysyvän lähellä nykytasoa.
 Työllisyyttä edistävän talouspolitiikan ansiosta ja väestön
ikääntymisestä johtuen työllisyysasteen oletetaan kasvavan.
 Huom.! Terveys- ja sosiaalipalveluiden menokehitys indeksoitu
asukasta kohden lasketun BKT:n kasvun mukaiseksi.

4 04/14/15
SOME-malliskenario: EU:n AWG-komitea

5 04/14/15
Terveet ja sairaat elinvuodet menojen kannalta
- Terveenä elettyjen lisäelinvuosien
osuus vaikuttaa huomattavasti
menokehitykseen (50 tai 100 %).
- STAKESin Death related cost
–malli viimeisiltä 2 elinvuodelta
viittaa samaan.

6 04/14/15
Taulukko 1. Kuinka suuri osuus (%) eräistä tärkeistä
kansanterveysongelmista poistuisi, jos ongelma olisi koko
väestössä yhtä harvinainen kuin korkea-asteen koulutuksen
saaneilla.
Terveysongelma Vältettyjen tapausten osuus (%)
kaikista tapauksista
Hampaattomuus 80 %
Hengityselinsairaudet: kuolemat 50–75 %
Alkoholikuolemat 50–60 %
Toimintakyvyn rajoituksista johtuva päivittäisen avun tarve 50 %
Sepelvaltimotautikuolemat 30–50 %
Tapaturmaiset ja väkivaltaiset kuolemat 20–45 %
Diabetes 30 %
Selkäsairaudet 30 %
Nivelrikko 30 %
Aivoverisuonisairauskuolemat 20–40 %
Syöpäkuolemat 20–30 %
Näkö- ja kuulovammat 20 %
Lähde: Koskinen ja Martelin 2007

7 04/14/15
Taulukko 2. Terveydenhuollon kustannukset eräiden keskeisten
elintapariskien osalta suuruusluokaltaan:
Elintapariski Terveydenhuollolle aiheutuneet kustannukset
–Lihavuus 190 milj. €
–Liikkumattomuus 200 - 250 milj. €
–Tupakointi 246 milj. €
–Alkoholi 123 - 226 milj. €
–Tapaturmat 207 - 240 milj. €
 Yhteensä vähintään 966 milj. €
Lähde: Kiiskinen 2008

8 04/14/15
Terveyden edistämisen kustannusvaikuttavuus
 Kolme vaihtoehtoista
skenariota:
 a) kaikki sosioekonomiset
ryhmät saavuttavat
korkeakoulutettujen tason
v.2020 -> menot 1 mrd. €
per vuosi pienemmät
nykyhinnoin.
 b) kaikki sosioekonomiset
ryhmät saavuttavat parhaan
teollisuusmaan sairaus-
ryhmittäisen tason v.2020 ->
menot 2 mrd.€ pienemmät.
 c) status quo - ei muutoksia
-> menot yli 10 % BKT:sta.

9 04/14/15
Yhteenveto terveyden edistämisen
vaikuttavuudesta
 Skenario A. Korkeakoulutettujen suomalaisten terveystaso
v.2020 lähtien kaikilla:
 80 000 henkilötyövuotta välittömästi saavutettavissa.
 Työllisyysaste 75 %:iin v.2050 mennessä.
 Mahdolliset terveydenhuollon säästöt 1,5-2 Mrd.€ vuosittain
(15-20 % menoista).
 Skenario C. Status quo – ”nykymeno jatkuu kansanterveyden ja
erityisesti terveyserojen kehityksessä”:
 Työllisyysaste n. 73 % vuonna 2050.
 Terveydenhuoltomenot / BKT n. 1-2 % korkeammat kuin
vaihtoehdoissa A. tai B.
 Terveydenhuollon kustannukset 2-3 Mrd. € korkeammat kuin
myönteisen kehityksen vaihtoehdoissa.

10 04/14/15
Miten terveyttä voidaan edistää kunnissa?
 Liikuntahankkeet: esim. Kainuussa –liikunnan mallimaakunta- ja
TELIRANE –terveyttä edistävä liikunta- ja
ravitsemusneuvontamalli-hankkeet.
 Savuton maakunta: pyrkimyksenä on vä hentä ä
kainuulaisten tupakointia tarjoamalla maksutonta
tupakkavieroitushoitoa sekä haastamalla mukaan
maakunnan alueen työnantajat.
 Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen
suunnittelussa kaikkien uudistusten tavoitteena on
terveyserojen kaventaminen. Perhetyössä painotetaan
varhaista puuttumista ja palveluja kohdennetaan erityistä
tukea tarvitseville.
 Maankäytössä, kaavoituksessa ja kaupunkisuunnittelussa
turvallisen liikenteen ja liikkumismahdollisuuksien huomioiminen
(toimivat liikuntapaikat, pyörätiet, ali-/ylikulut, risteykset).
 Liikkumisen esteettömyyden huomiointi ikääntyneiden
asumisessa ja palveluissa.
 Paltamon ”kaikki töihin” –hanke -> pitkäaikaistyöttömyyden
ehkäisy.
 Toimiva työnjako: maakunta-kuntayhtymät-kunnat
+ järjestöt ja seurat -> KASTE-, ESR-, ym. hankkeet.

11 04/14/15
Terveyden edistämisen kustannusvaikuttavuus:
esim. korkea kolesteroli.
 Verrattuna moniin käytössä oleviin terveydenhuollon menetelmiin
elintapoja muokkaavat toimenpiteet ovat erittäin kustannusvaikuttavia,
esim:
 – Liikuntainterventioiden kustannukset laatupainotettua elinvuotta kohti
€ 1 780 – 17 000 (esim. liikuntaresepti € 1 780 /QALY),
 – Ravitsemus- ja painonhallintaneuvonta € 7 000 – 30 000,
 – Tupakoinnin vähentäminen edelleen yksi kustannusvaikuttavimmista
alueista. Terveydenhuollon ammattilaisen (lääkäri, terveydenhoitaja)
antaman lopettamisohjauksen kustannukset vaihtelevat kirjallisuuden
mukaan välillä € 500 – 4 000 lisäelinvuotta kohti.
Vertailun vuoksi esim. kolesterolitason alentaminen lääkehoidolla (statiinit):
 – Korkean riskin väestössä € 2 000 – 50 000 / QALY,
 – Matalan riskin väestössä (primaaripreventio) jopa > € 200 000
lisäelinvuotta kohden !
 lähde: Kiiskinen 2008.

12 04/14/15
KIITOS MIELENKIINNOSTA !
 lisätiedot:
 STM-selvityksiä 7:2009
 STM:n TEROKA-hanke

�ݺ�ߣ

Terveyden edistämisen taloudelliset vaikutukset pitkällä aikavälillä.

Recommended

More Related Content

Similar to Terveyden edistämisen taloudelliset vaikutukset pitkällä aikavälillä. (20)

More from Eero Siljander (20)

Terveyden edistämisen taloudelliset vaikutukset pitkällä aikavälillä.