Doctrina esitys 13_3_2014_es
0 likes717 views
Terveystaloustiede, uusi, trendit, kansanterveys, Suomi. Health economics, Finland, results. Uusia tutkimustuloksia terveystaloustieteen ja epidemiologian alueelta Suomessa. Diabetes kasvaa r辰j辰hdysm辰isesti, Stroke ja syd辰nsairaudet v辰henev辰t. Diabetes on a massive increase, stroke and coronary events on the decrease in Finland. Potential savings in health care could amount to 500 M. euros per year with efficient and productive SOTE-services.
More Related Content
What's hot (9)
Similar to Doctrina esitys 13_3_2014_es (20)
More from Eero Siljander (20)
Doctrina esitys 13_3_2014_es
- 1. Terveystaloustieteellisen vaikuttavuuden kehitysn辰kym辰t ja kansansairaudet. - uusia tutkimustuloksia 2014. Eero Siljander, CHESS, THL, 13.3.2014. 08/17-19/2011 the economic risk factors of LTC care / Eero Siljander 1
- 2. L辰辰kekehityksen tulevaisuuden painopisteet? T辰rkeimpi辰 yksitt辰isi辰 ty旦kyvytt旦myyteen johtavia sairauksia ovat: mielialah辰iri旦t, selk辰sairaudet ja skitsofrenia. My旦s verenkiertoelinten sairaudet, nivelrikko ja vammat aiheuttavat melko paljon ty旦kyvytt旦myytt辰. Sairaalakustannuksia aiheuttavista yksitt辰isist辰 sairauksista merkitt辰vin on dementia (15 %), ja seuraavina tulevat skitsofrenia ja aivoverisuonisairaudet (kumpikin 9 %). Tuoreiden suomalaisten tulosten mukaan koko v辰est旦n el辰m辰nlaatua heikent辰v辰t eniten lonkka- ja polvinivelrikko, masennus, selk辰vaivat, virtsainkontinenssi sek辰 tapaturmien aiheuttamat vammat. 9.6.2014 EERO SILJANDER / ERIKOISTUTKIJA / CHESS / THL. 2 Puska, Pekurinen (toim.), VNK-julkaisu 4/2007.
- 3. Sosio-ekonominen aspekti unohdettu ? Yksi v辰h辰n tutkittu ja ymm辰rretty aihe on kuitenkin hoitomy旦ntyvyyden sosio-ekonominen puoli. Kysymykset: Aiheuttaako huono hoito huonoa komplianssia ? Vai sosio-ekonominen status huonoa komplianssia ? Aiheuttaako huono komplianssi sosio-ekonomisia terveyseroja? -> n辰ist辰 teemoista l旦ytyy v辰h辰n tutkimuksia. 08/17-19/2011 the economic risk factors of LTC care / Eero Siljander 3
- 4. Kuvio 1. Kuolleisuuserot (suhteelliset) tuloryhmitt辰in Suomessa, 30 vuotta t辰ytt辰neet naiset ja miehet. Suhteellinen kuolleisuus 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 1 Suurituloisin 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Pienituloisin Tulokymmenykset Naiset Miehet L辰hde: Martikainen ym. 2001 9.6.2014 EERO SILJANDER / ERIKOISTUTKIJA / CHESS / THL. 4
- 5. Taulukko 1. Kuinka suuri osuus (%) er辰ist辰 t辰rkeist辰 kansanterveysongelmista poistuisi, jos ongelma olisi koko v辰est旦ss辰 yht辰 harvinainen kuin korkea-asteen koulutuksen saaneilla. Terveysongelma V辰ltettyjen tapausten osuus (%) kaikista tapauksista Hampaattomuus 80 % Hengityselinsairaudet: kuolemat 5075 % Alkoholikuolemat 5060 % Toimintakyvyn rajoituksista johtuva p辰ivitt辰isen avun tarve 50 % Sepelvaltimotautikuolemat 3050 % Tapaturmaiset ja v辰kivaltaiset kuolemat 2045 % Diabetes 30 % Selk辰sairaudet 30 % Nivelrikko 30 % Aivoverisuonisairauskuolemat 2040 % Sy旦p辰kuolemat 2030 % N辰k旦- ja kuulovammat 20 % L辰hde: Koskinen ja Martelin 2007. 9.6.2014 EERO SILJANDER / ERIKOISTUTKIJA / CHESS / THL. 5
- 6. Mit辰 terveyseroille voidaan tehd辰? I. Prim辰辰ripreventio: Taloustieteellisess辰 kirjallisuudessa tehokkaimmaksi elintapojen ohjauskeinoksi on osoitettu haitakeverotus- ja tulonsiirrot. Erityisesti alkoholi- ja tupakkaverotus sek辰 huumeiden vastainen politiikka. Interventiot ty旦terveyshuollossa ja terveystoimessa, liikunta- ja elintapaneuvonta. Ravitsemusneuvonta ja -terapia: v辰h辰rasvainen, v辰h辰suolainen & terveellinen ruokavalio. II. Sekund辰辰ripreventio: L辰辰ketieteelliset innovaatiot ja tekninen kehitys, tutkimusresurssien riitt辰vyyden turvaaminen. Seulontojen ja rokotusten laajempi hy旦dynt辰minen. Perusterveydenhuollon kehitt辰minen niin, ett辰 l辰辰k辰reille j辰辰 enemm辰n aikaa potilasty旦h旦n. Jatkuvuus potilassuhteissa. Kuntien hankkeet: hyv辰tasoiset ja hoidetut liikuntapaikat, turvallinen liikenne, ennakkoluulottomat terveyskampanjat. 9.6.2014 EERO SILJANDER / ERIKOISTUTKIJA / CHESS / THL. 6
- 7. Mit辰 tied辰mme terveystaloustieteellisest辰 vaikuttavuudesta ? Terveystaloustieteellinen ja epidemiologinen PUBMED-haku esim. sanalla compliance tuotti 100 000 tieteellist辰 artikkelia ! Duodecim, Cohcrane-library -> kirjallisuuskatsaukset. Terveysportti.fi, l辰辰k辰rin tietokannat. THL:n kansalliset tietoarkistot: Hilmo, avoHilmo, Terveys2011-, ATH-, Dehko- ym. seurantadata. Johtop辰辰t旦s: tieteellist辰 tutkimusta l旦ytyy runsaasti, mutta miten on sen soveltaminen laita? L旦ydett辰vyys? 08/17-19/2011 the economic risk factors of LTC care / Eero Siljander 7
- 8. Lis辰辰k旦 tieto tuskaa ? Monet l辰辰kitykset, jotka ovat vaikuttavampia ja sivuvaikutuksiltaan v辰h辰isempi辰 saattavat olla marginaalisten potilasryhmien kannalta aivan maksuhalukkuuden ja kyvyn rajoilla. Ristiriita: tutkimustulokset vs. yhteiskunnallinen agenda? Ristiriita: asiantuntijat vs. some ja muut tietol辰hteet? Esim. Ik辰辰ntyneiden naisten statiinihoidoilla todettu huono kliininen vaikuttavuus, silti hoitoa annetaan. Esim. rokotukset, informaation runsaus ja paikoittainen j辰sentym辰tt旦myys. Informaatio辰hky? 08/17-19/2011 the economic risk factors of LTC care / Eero Siljander 8
- 9. UUSIA TULOKSIA IKNTYNEIDEN LAITOSHOITO 08/17-19/2011 the economic risk factors of LTC care / Eero Siljander 9
- 10. IKNTYNEIDEN ERITYISKYSYMYKSET - FAKTAT: * Diagnoosien vakioinnista huolimatta laitoshoitoon p辰辰tymisess辰 on merkitt辰vi辰 sosioekonomisia eroja. * Alimmassa tuloviidenneksess辰 oleva henkil旦 (nettotuloilla mitattuna) siirtyy laitoshoitoon 2-kertaa todenn辰k旦isemmin kuin suurituloisimmassa viidenneksess辰 oleva. * Tulos huomioi sairaudet, i辰n, sukupuolen, siviilis辰辰dyn ja leskeytymisen. * Pohjautuu kattavaan THL:n Terveys2000- aineistoon. L辰hde: Siljander, Eero (2014): Income as a determinant of Institutional LTC care. 08/17-19/2011 the economic risk factors of LTC care / Eero Siljander 10
- 11. Ik辰辰ntyneiden laitoshoidon riskit - Ik辰辰ntyneiden laitoshoidon riskej辰 on tutkittu THL:ss辰 ja HY:ss辰 kattavasti. Julkaistu mm. ETLA B253 julkaisuna: hoivariskit ja hoivaturva. - Tutkimus perustuu kymmenen vuoden rekisteriseurantaan laitosjaksoista terveys2000-tutkimuksen j辰lkeen, jossa suoritettiin l辰辰k辰rin tutkimus ja toimintakyvyn testaus. - Laitosjakso on v辰hint辰辰n 90-p辰iv辰n yht辰jaksoinen episodi tehostetussa palveluasumisessa, vanhainkodissa tai terveyskeskuksen pitk辰aikaisosastolla. Keskeiset tulokset (julkaistaan tieteellisess辰 journaalissa) - Suurimmat laitoshoitoa ennustavat tekij辰t ovat tulotaso, muistisairaudet ja toimintakyvyn vajeet. - My旦s aivoinfarkti, sy旦p辰 ja tules -ongelmat (lonkan ja polven nivelrikko) merkitt辰vi辰 riskitekij旦it辰. 9.6.2014 EERO SILJANDER / ERIKOISTUTKIJA / CHESS / THL. 11
- 12. Yhteenveto omaishoidon tuki - palkkiot (1). Kunnissa on hyvin vaihtelevia k辰yt辰nt旦j辰 omaishoidon tuen ja sen palkkioiden suhteen. Erityisesti palkkioluokkien lukum辰辰r辰 vaihtelee huomattavasti (p辰辰asiassa 2-4 kpl). Lakis辰辰teisesti ohjatut alin palkkio (364,35 /kk, v.2012) ja hoidollisesti raskaan siirtym辰vaiheen palkkio (728,69 /kk) muodostavat kaksi selke辰sti erottuvaa palkkioluokkaa kuntien palkkiotaulukoissa. Keskim辰辰r辰inen omaishoidon tuen palkkio oli brutto 445 /kk, keskihajonta 76 /kk vuonna 2012. 88 % maksetuista palkkioista keskittyy kahteen alimpaan palkkioluokkaan, joiden keskiarvopalkkiot olivat brutto 366 /kk ja 536 /kk. - Omaishoidon tuen palkkiot vaihtelevat p辰辰asiassa v辰lill辰 brutto 366 /kk 737 /kk. N辰ihin luokkiin mahtuu 97 % tuensaajista. 9.6.2014 EERO SILJANDER, CHESS/THL. 12
- 13. 9.6.2014 EERO SILJANDER, CHESS/THL. 13 Terveyden ja toimintakyvyn heikkeneminen ja muistisairaudet omaishoidon suurimpina tarvetekij旦in辰 ! 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 4500 5000 Kuvio. Omaishoidon p辰辰asiallinen tarvetekij辰, hl旦辰, 2012.
- 14. Omaishoitajien ik辰jakauman kehitys, 2012-2010. 9.6.2014 EERO SILJANDER, CHESS/THL. 14
- 15. Yhteenveto - omaishoitajien vapaap辰iv辰t (2) Kunnat tarjoavat monipuolisesti lyhytaikaisia laitoshoito- ja palveluasumispaikkoja sek辰 sijaishoitoa omaishoitajan vapaiden ajaksi. My旦s palveluseteleiden k辰ytt旦 on yleistym辰ss辰. Silti l辰hes 50 % omaishoitajista ei useista eri syist辰 pit辰nyt lakis辰辰teisi辰 vapaitaan. Useimmiten omaiset eiv辰t halunneet siirt辰辰, tai omaishoidettava ei itse halunnut l辰hte辰, tilap辰isesti muualle hoitoon kotoaan. Montako omaishoidon tuella hoidettavaa olisi laitoksessa ilman omaishoitoa ? Laskelma oli varsin suoraviivainen (n=182 kuntaa) ja t辰ss辰 tulokset: Max= 57 % tai 11188 oh -asiakasta, Keskiarvo-=44 % tai 8747 oh -asiakasta, Min=32 % tai 6305 oh -asiakasta. T辰m辰 suhteessa 19 642 omaishoidon asiakkaaseen. 9.6.2014 EERO SILJANDER, CHESS/THL. 15
- 16. The good news :) Suomessa todettu tutkimuksissa ja l辰辰k辰ripraktiikassa p辰辰osin hyv辰 hoitomy旦ntyvyys! Monissa sairauksissa kuten nivelreumassa saavutettu merkitt辰v辰辰 kehityst辰 2000-luvulla. Duodecim, Terveysportti.fi, K辰yp辰 hoito suositukset seuraavat uusinta kliinist辰 ja terveystaloustieteellist辰 tutkimustietoa. Mm. THL:ss辰 seurataan jatkuvasti kansansairauksien kehityst辰 ja hoitomy旦ntyvyyteen liittyvi辰 indikaattoreita. 08/17-19/2011 the economic risk factors of LTC care / Eero Siljander 16
- 17. skenaarioita 17Oletukset sepelvatimotaudin kehityksest辰: vuoden 2007 taso perustuu Kela korvausten ja Hilmo- tietojen perusteella laskettuun esiiintyvyteen (1. 6 milj henkil旦辰 vuonna 2006) ja muutokset KTL:n arvioon) 0 0.05 0.1 0.15 0.2 0.25 0.3 0.35 0.4 40 45 50 55 60 65 70 75 80 85 Sepelvaltimotauti naiset 2020 Sepelvaltimotauti naiset 2007 Sepelvaltimotauti miehet 2020 Sepelvaltimotauti miehet 2007 Prosentteina (1/100). Unto H辰kkinen ja Mikko Peltola Terveys- ja sosiaalitalouden yksikk旦 CHESS / THL 19.10.2008
- 18. 18 9.6.2014 Erikoistutkija, Eero Siljander, THL. Oletukset diabeteksen kehityksest辰 vuoden 2007 taso perustuu Kela korvausten ja Hilmo-tietojen perusteella laskettuun esiiintyvyteen (1. 6 milj henkil旦辰 vuonna 2006) ja muutokset KTL:n arvioon) 0 0.05 0.1 0.15 0.2 0.25 0.3 0.35 0.4 0.45 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 diabetes naiset 2040 diabetes naiset 2020 diabetes naiset 2007 diabetes miehet 2040 diabetes miehet 2020 diabetes miehet 2007 Unto H辰kkinen ja Mikko Peltola Terveys- ja sosiaalitalouden yksikk旦 CHESS / THL 19.10.2008
- 19. 08/17-19/2011 HEALTH AND SOCIAL CARE IN FINLAND 2011 / Eero Siljander 19 0% 2% 4% 6% 8% 10% 12% 14% 16% 18% 30 40 50 60 70 80 90 Age Stroke prevalence rates for 30-90 year olds. (Year 2007 level based on Prevalence data from the National pension insurance institution (Kela) and Care registers for social welfare and health care 2006 and changes 2007 onward on THL estimates) Stroke women 2040 Stroke women 2020 Stroke women 2007 Stroke men 2040 Stroke men 2020 Stroke men 2007
- 20. Tulokset ja johtop辰辰t旦kset: - Optimistisella ennusteella ja panostuksilla terveyden edist辰miseen voidaan saavuttaa (vrt. status quo): -> parhaimmillaan 10 prosentin s辰辰st旦 terveydenhuollon ja pitk辰aikaishoidon kustannuksissa v.2007- 2039. - Vuositasolla 1,26 % (best) vs. kustannusten kasvu vrt. 1,43 % (status quo) Kumuloituva kehitys ! 20 9.6.2014 Erikoistutkija, Eero Siljander, THL. 2007 milj euroa 2020 milj euroe 2039 milj euroa Muutos 2020/2007 % Muutos 2020/2007 % vuodessa Muutos 2039/2007 % Muutos 2040/200 7 % vuodessa Naivi ennuste Miehet 4919 6192 8037 25.9 1.94 63.4 1.55 Naiset 6696 7967 10240 19.0 1.46 52.9 1.34 Yhteens辰 11615 14159 18277 21.9 1.66 57.4 1.43 Kuoleman l辰heisyyden sis辰lt辰m辰 ennuste Miehet 4919 6001 7506 22.0 1.67 52.6 1.33 Naiset 6696 7785 10117 16.3 1.26 51.1 1.30 Yhteens辰 11615 13786 17624 18.7 1.44 51.7 1.31 Diabeteksen muutoksen ja kuoleman l辰heisyyden sis辰lt辰m辰 ennuste Miehet 4919 6340 8227 28.9 2.14 67.2 1.62 Naiset 6696 8022 10619 19.8 1.52 58.6 1.45 Yhteens辰 11615 14362 18846 23.6 1.78 62.2 1.52 Sepelvaltimotaudin muutoksen ja kuoleman l辰heisyyden sis辰lt辰m辰 ennuste Miehet 4919 5927 7948 20.5 1.57 61.6 1.51 Naiset 6696 7750 10070 15.7 1.22 50.4 1.28 Yhteens辰 11615 13677 18018 17.7 1.37 55.1 1.38 Stroken muutoksen ja kuoleman l辰heisyyden sis辰lt辰m辰 ennuste Miehet 4919 5947 7384 20.9 1.59 50.1 1.28 Naiset 6696 7713 9968 15.2 1.19 48.9 1.25 Yhteens辰 11615 13660 17352 17.6 1.36 49.4 1.26 Diabeteksen, sepelvaltimotaudin ja stroken muutoksen ja kuoleman l辰heisyyden sis辰lt辰m辰 ennuste Miehet 4919 6179 7435 25.6 1.92 51.1 1.30 Naiset 6696 8032 10390 19.9 1.53 55.2 1.38 Yhteens辰 11615 14211 17825 22.3 1.69 53.5 1.35 Terveyden- ja vanhustenhuollonmenojen kehitys erilaisilla skenaarioilla
- 21. KIITOS MIELENKIINNOSTA ! Eero Siljander, CHESS/THL, Puh. 029 524 7729 Eero.Siljander@thl.fi 08/17-19/2011 the economic risk factors of LTC care / Eero Siljander 21