Soten vaiheet
Download as PPTX, PDF0 likes252 views
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus, vaiheet, sote-historia
More Related Content
What's hot (20)
Similar to Soten vaiheet (20)
More from Timo Aronkyt旦 (6)
Soten vaiheet
- 1. Sote-uudistusten pitk辰 historia - miss辰 ollaan nyt? #Uusimaa2019 Timo Aronkyt旦, muutosjohtaja, sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus, Uudenmaan liitto Uudenmaan maakunta
- 2. Ennen vanhaan 60 80 % julkisista menoista kohdistui sodank辰yntiin
- 6. Miten tavoitteet saavutetaan? Vastuu sosiaali- ja terveyspalveluiden j辰rjest辰misest辰 maakunnalle ison kokonaisuuden ohjat yksiss辰 k辰siss辰. J辰rjest辰j辰 ja tuottaja on erotettu toisistaan - My旦s yksityiset tuottavat palveluita, maakunta maksaa ne asiakkaan puolesta. Asukkaiden valinnanvapaus ja asiakkaiden itsem辰辰r辰辰misoikeus lis辰辰ntyv辰 - laatu paranee kun kilpaillaan asiakkaista Digitalisointi mahdollistaa tehokkaat tavat toimia Etunimi Sukunimi
- 7. Hallitusohjelma: Hallitus vahvistaa julkisen talouden kest辰vyytt辰 rakenteellisilla uudistuksilla. Tavoitteena v辰hint辰辰n 4 miljardin euron taloudelliset vaikutukset, sote-uudistuksen osuus 3 mrd euroa
- 8. Suomen Kuvalehti 1959 Moni maalaiskunta on kerran toisensa j辰lkeen kokenut karvaan pettymyksen yritt辰ess辰辰n saada edes yhden l辰辰k辰rin Nuori l辰辰k辰ripolvi n辰ytt辰辰 k辰sitt辰v辰n asian niin, ett辰 edistyminen l辰辰k辰rin teht辰v辰ss辰 on samaa kuin kannusten hankkiminen erikoisl辰辰k辰rin辰 Mink辰s teet kun nuoret l辰辰k辰rit eiv辰t en辰辰 halua asettua kuntiin. He haluavat edisty辰 ja se vaatii spesialisoitumista Hyv辰n kunnanl辰辰k辰rin tulee kyet辰 tuntemaan kiinnostusta ihmiseen - ei vaan tiettyyn sairauteen
- 9. Keskeiset arvot ja tavoitteet Suomen terveydenhuollon suurimmissa muutoksissa Keisarillinen julistus 1869 Terveyspalvelujen taloudellisuus, valtion vastuun v辰heneminen, vastuun siirtyminen paikallistasolle Keskussairaalaverkon rakentaminen 1950-1960- Kansalaisten tasa-arvo ja oikeus saada terveyspalveluja Sairausvakuutuslaki 1964- 1967 Palvelujen saatavuuden parantaminen, sairauskustannusten kohtuullistamien, valinnan vapaus Kansanterveyslaki 1972 Kansalaisten tasa-arvo ja oikeus saada terveyspalveluja, palvelujen maksuttomuus Ty旦terveyshuolto 1979 Ty旦kyvyn yll辰pito Valtionosuusuudistus 1993 Paikallisen p辰辰t旦ksenteon korostaminen, kunnan talouden yll辰pito, maksullisuus, yksil旦vastuu Hoitotakuu 2005 Potilaan mahdollisuus saada hoitoa kunnan taloudesta riippumatta Terveydenhuoltolaki 2011 Potilaan valinnanvapauden lis辰辰ntyminen, hoitotakuuaikojen t辰smentyminen
- 10. Keskeiset arvot ja tavoitteet Suomen terveydenhuollon suurimmissa muutoksissa Keisarillinen julistus 1869 Kunnat m辰辰r辰ttiin huolehtimaan asukkaidensa terveydenhuollosta. Kunnat olivat saaneet itsehallinnon vain muutama vuosi aiemmin ja uusi paikallinen itsehallinto sai heti alussa merkitt辰v辰n ja vastuullisen teht辰v辰n, Valtio luopui sote-vastuusta kuntapolku alkoi sote- palvelujen kehitys (terveydenhuolto) oli kansainv辰lisesti katsoen osin ala-arvoista ensimm辰iset vuosikymmenet.
- 11. Keskeiset arvot ja tavoitteet Suomen terveydenhuollon suurimmissa muutoksissa Keisarillinen julistus 1869 Terveyspalvelujen taloudellisuus, valtion vastuun v辰heneminen, vastuun siirtyminen paikallistasolle Keskussairaalaverkon rakentaminen 1950-1960- Kansalaisten tasa-arvo ja oikeus saada terveyspalveluja Sairausvakuutuslaki 1964- 1967 Palvelujen saatavuuden parantaminen, sairauskustannusten kohtuullistamien, valinnan vapaus Kansanterveyslaki 1972 Kansalaisten tasa-arvo ja oikeus saada terveyspalveluja, palvelujen maksuttomuus Ty旦terveyshuolto 1979 Ty旦kyvyn yll辰pito Valtionosuusuudistus 1993 Paikallisen p辰辰t旦ksenteon korostaminen, kunnan talouden yll辰pito, maksullisuus, yksil旦vastuu Hoitotakuu 2005 Potilaan mahdollisuus saada hoitoa kunnan taloudesta riippumatta Terveydenhuoltolaki 2011 Potilaan valinnanvapauden lis辰辰ntyminen, hoitotakuuaikojen t辰smentyminen
- 12. Keskeiset arvot ja tavoitteet Suomen terveydenhuollon suurimmissa muutoksissa Keskussairaalaverkon rakentaminen 1950-1960- Kansalaisten tasa-arvo ja oikeus saada terveyspalveluja l辰辰ketieteen kehitys 1940 luvulla valtio alkoi rakentaa keskussairaaloita, koska kunnat eiv辰t olleet onnistuneet niiden suunnittelussa. Sota. Keskussairaalaverkon rakennusty旦 1940 1970 Viimeisen辰 P辰ij辰t-H辰meen keskussairaala 1978
- 13. Keskeiset arvot ja tavoitteet Suomen terveydenhuollon suurimmissa muutoksissa Keisarillinen julistus 1869 Terveyspalvelujen taloudellisuus, valtion vastuun v辰heneminen, vastuun siirtyminen paikallistasolle Keskussairaalaverkon rakentaminen 1950-1960- Kansalaisten tasa-arvo ja oikeus saada terveyspalveluja Sairausvakuutuslaki 1964- 1967 Palvelujen saatavuuden parantaminen, sairauskustannusten kohtuullistamien, valinnan vapaus Kansanterveyslaki 1972 Kansalaisten tasa-arvo ja oikeus saada terveyspalveluja, palvelujen maksuttomuus Ty旦terveyshuolto 1979 Ty旦kyvyn yll辰pito Valtionosuusuudistus 1993 Paikallisen p辰辰t旦ksenteon korostaminen, kunnan talouden yll辰pito, maksullisuus, yksil旦vastuu Hoitotakuu 2005 Potilaan mahdollisuus saada hoitoa kunnan taloudesta riippumatta Terveydenhuoltolaki 2011 Potilaan valinnanvapauden lis辰辰ntyminen, hoitotakuuaikojen t辰smentyminen
- 14. Keskeiset arvot ja tavoitteet Suomen terveydenhuollon suurimmissa muutoksissa Sairausvakuutuslaki 1964- 1967 Palvelujen saatavuuden parantaminen, sairauskustannusten kohtuullistamien, valinnan vapaus Jo aikaisemmin: Saksalaistyyppist辰 sairausvakuutusj辰rjestelm辰辰 yritettiin Suomeen 1920 luvulla. - Eduskunta hylk辰si (maaseutua edustavat puolueet eiv辰t voineet hyv辰ksy辰 j辰rjestelm辰辰, joka olisi alkuvaiheessa koskenut vain palkkaty旦ntekij旦it辰, ty旦nantajat pelk辰siv辰t kustannuksia)
- 15. Keskeiset arvot ja tavoitteet Suomen terveydenhuollon suurimmissa muutoksissa Keisarillinen julistus 1869 Terveyspalvelujen taloudellisuus, valtion vastuun v辰heneminen, vastuun siirtyminen paikallistasolle Keskussairaalaverkon rakentaminen 1950-1960- Kansalaisten tasa-arvo ja oikeus saada terveyspalveluja Sairausvakuutuslaki 1964- 1967 Palvelujen saatavuuden parantaminen, sairauskustannusten kohtuullistamien, valinnan vapaus Kansanterveyslaki 1972 Kansalaisten tasa-arvo ja oikeus saada terveyspalveluja, palvelujen maksuttomuus Ty旦terveyshuolto 1979 Ty旦kyvyn yll辰pito Valtionosuusuudistus 1993 Paikallisen p辰辰t旦ksenteon korostaminen, kunnan talouden yll辰pito, maksullisuus, yksil旦vastuu Hoitotakuu 2005 Potilaan mahdollisuus saada hoitoa kunnan taloudesta riippumatta Terveydenhuoltolaki 2011 Potilaan valinnanvapauden lis辰辰ntyminen, hoitotakuuaikojen t辰smentyminen
- 16. Keskeiset arvot ja tavoitteet Suomen terveydenhuollon suurimmissa muutoksissa Suomalaisten terveyspalvelut eurooppalaisittain surkeita sodan j辰lkeen. Suomalaiset Euroopan sairain kansa tilastojen mukaan. Sairausvakuutuslaki 1964- 1967 Palvelujen saatavuuden parantaminen, sairauskustannusten kohtuullistamien, valinnan vapaus Kansanterveyslaki 1972 Kansalaisten tasa-arvo ja oikeus saada terveyspalveluja, palvelujen maksuttomuus
- 17. Keskeiset arvot ja tavoitteet Suomen terveydenhuollon suurimmissa muutoksissa Keisarillinen julistus 1869 Terveyspalvelujen taloudellisuus, valtion vastuun v辰heneminen, vastuun siirtyminen paikallistasolle Keskussairaalaverkon rakentaminen 1950-1960- Kansalaisten tasa-arvo ja oikeus saada terveyspalveluja Sairausvakuutuslaki 1964- 1967 Palvelujen saatavuuden parantaminen, sairauskustannusten kohtuullistamien, valinnan vapaus Kansanterveyslaki 1972 Kansalaisten tasa-arvo ja oikeus saada terveyspalveluja, palvelujen maksuttomuus Ty旦terveyshuolto 1979 Ty旦kyvyn yll辰pito Valtionosuusuudistus 1993 Julkisessa terveydenhuollossa kuntien valtion ohjaus loppui. P辰辰t旦ksenteon korostaminen, kunnan talouden yll辰pito, maksullisuus, yksil旦vastuu . Hoitotakuu 2005 Potilaan mahdollisuus saada hoitoa kunnan taloudesta riippumatta Terveydenhuoltolaki 2011 Potilaan valinnanvapauden lis辰辰ntyminen, hoitotakuuaikojen t辰smentyminen
- 18. Keskeiset arvot ja tavoitteet Suomen terveydenhuollon suurimmissa muutoksissa Valtionosuusuudistus 1993 Julkisessa terveydenhuollossa kuntien valtion ohjaus loppui. P辰辰t旦ksenteon korostaminen, kunnan talouden yll辰pito, maksullisuus, yksil旦vastuu . Laissa potilaan oikeudesta korostettiin, ett辰 kunnallisia terveyspalveluja annetaan voimavarojen puitteissa", kunnat ratkaisivat voimavaroista itse. Saatavuus heikkeni etenkin peruspalveluissa ESH siirtyi omaan ansaintalogiikkaan (lasku kunnille) L辰hetteen saantia kunnasta esh:oon tiukennettiin joissain kunnissa hoidon laatu heikkeni Ei sanktiota kunnalle, vaikka potilas ei saanut lain mukaista hyv辰辰 hoito
- 19. Keskeiset arvot ja tavoitteet Suomen terveydenhuollon suurimmissa muutoksissa Keisarillinen julistus 1869 Terveyspalvelujen taloudellisuus, valtion vastuun v辰heneminen, vastuun siirtyminen paikallistasolle Keskussairaalaverkon rakentaminen 1950-1960- Kansalaisten tasa-arvo ja oikeus saada terveyspalveluja Sairausvakuutuslaki 1964- 1967 Palvelujen saatavuuden parantaminen, sairauskustannusten kohtuullistamien, valinnan vapaus Kansanterveyslaki 1972 Kansalaisten tasa-arvo ja oikeus saada terveyspalveluja, palvelujen maksuttomuus Ty旦terveyshuolto 1979 Ty旦kyvyn yll辰pito Valtionosuusuudistus 1993 Julkisessa terveydenhuollossa kuntien valtion ohjaus loppui. P辰辰t旦ksenteon korostaminen, kunnan talouden yll辰pito, maksullisuus, yksil旦vastuu . Hoitotakuu 2005 Potilaan mahdollisuus saada hoitoa kunnan taloudesta riippumatta Terveydenhuoltolaki 2011 Potilaan valinnanvapauden lis辰辰ntyminen, hoitotakuuaikojen t辰smentyminen
- 20. 22.4.2018 20
- 21. 2-3% sote-menosta korvataan vakuutuksesta = 500 / vakuutuksenottaja 20% ei luota j辰rjest辰j辰辰n perusterveydenhuollon j辰rjest辰j辰辰n (kuntaan, maakuntaan) Yksityinen vakuutus 20%:lla asukkaita Luottavatko asukkaat sote-j辰rjest辰j辰辰n? (rahoittajaan?)
- 22. 22 Vuosi 2007, helmikuu: Kunta- ja palvelurakenneuudistus eli PARAS-laki tulee voimaan (p辰辰ministeri Vanhasen hankkeessa pakotettiin aivan pienimm辰t kunnat yhteisty旦h旦n perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen j辰rjest辰misess辰, kesti vuoteen 2011 asti, kun p辰辰ministeri Kataisen hallitus pys辰ytti sen. Hankkeen aikana ei tehty muita sote-ehdotuksia) Vuosi 2009, huhtikuu: V辰lim辰en mallit I/II/III (vv. 2010- 2013) (70 000 asukasta; vahva peruskunta), ei johtanut mihink辰辰n ohitettiin pidetiin sekavina. Mutta: ministerit Hyss辰l辰 ja Risikko melkein maaliin 2012(?) Vuosi 2013, maaliskuu: selvityshenkil旦t ei kelvannut. Hallituksen kehysriihen (21.3.2013) sote-linjaukset: vahvat kunnat, integraatio, rahoitusvastuu/j辰rjest辰misvastuu isoilla kunnilla jne. Sekava. Orpon malli ei menestynyt. Vuosi 2014, maaliskuu: puolueiden puheenjohtajien sopimus viidest辰 sote-alueesta. Uusi avaus. Sote-toivo her辰辰 j辰lleen. 5 ERVAa (j辰rjest辰misvastuualueet) ja 19 tuottamisvastuualuetta Perustuslakivaliokunta tyrm辰辰! Perustuslakivaliokunta katsoo, ett辰 sosiaali- ja terveyspalvelujen tehostamiselle, integraatiolle sek辰 j辰rjest辰jien kantokyvyn vahvistamiselle on olemassa akuutti tarve my旦s sosiaalisten perusoikeuksien toteutumisen n辰k旦kulmasta. Perustuslakivaliokunnan lausunnon (PeVL 67/2014 vp) mukaan itsehallinto kuntaa suuremmalla alueella, jossa kansanvaltaisuus toteutuisi v辰litt旦mien vaalien kautta ja jolla olisi verotusoikeus, olisi perustuslain kannalta mahdollinen vaihtoehto. SOTE:n tuotantokaudet I - IV
- 23. 23 T辰m辰n kertainen alku Valinnanvapaus lis辰辰 kilpailua Yksikanavainen rahoitus tasoittaa rajahy旦dyn, terveysrajahy旦dyn Integraatiolla terveyshy旦ty辰, rakenneuudistuksella tuottavuutta
- 24. Lakikolmikko SOTE Valinnanvapauslaki SOTE J辰rjest辰mislaki Maakuntalaki Maakuntakonserni J辰rjest辰misvastuu ja vastuu oikeuksien toteutumisesta Maakunnan liikelaitokset Asiakkaan valinnanvapaus 1. Suora valinta 2. Maakunnan liikelaitoksen valinta (keskussairaala) 3. Asiakasseteli 4. Henkil旦kohtainen budjetti J辰rjest辰misen ja tuottamisen erottaminen Palvelukokonaisuuksien m辰辰rittely Kunta- ja maakuntayhteisty旦 Palvelutuottaminen palvelutuottajien hyv辰ksyminen palvelutuottajien velvollisuudet korvaukset palvelutuottajille
- 25. Maakunta valmistuu vaiheittain Esivalmistelu Tavoitteisiin p辰辰st辰辰n 2020-luvulla (Palvelulupauksen toteuttaminen ja vision 2027 tavoittelu) V辰liaikais- hallinto K辰ynnistymis -vaihe Toiminta alkaa 12/20165/2018 (p辰辰ttyy lakipaketin tullessa voimaan) Uudenmaan liiton alainen projekti Kartoituksia, selvityksi辰, suunnitelmia 6/201812/2018 Maakunta toimijana syntyy, p辰辰t旦ksenteko- oikeudet rajatut. Valmistellaan maakunnan asioita mahdollisimman pitk辰lle ja j辰rjest辰辰n maakuntavaalit lokakuussa 2018. 1/201912/2019 Maakuntavaltuusto j辰rjest辰ytyy ja maakuntahallitus asetetaan. Valitaan ylimm辰t viranhaltijat. Maakunta on toimivaltainen. 1.1.2020 Maakunta ryhtyy toteuttamaan laissa s辰辰dettyj辰 teht辰vi辰辰n. Palvelujen j辰rjest辰misvastuu siirtyy maakunnalle.
- 26. Uusi julkisen hallinnon toimija valtion ja kuntien v辰liss辰 Sote Pelastus ja varautuminen Maatalous ja maaseudun kehitt辰minen Ymp辰rist旦- terveydenhuolto Alueiden kehitt辰minen Ymp辰rist旦, alueiden k辰ytt旦 ja kehitt辰minen Kala- ja vesitalous Liikennej辰rjestelm辰- suunnittelu ja tienpito Maakunnallinen identiteetti, koordinoi: kulttuuri ja liikunta
- 27. Sote on osa taloutta Ravinto Teollisuustuotanto K辰sity旦l辰istuotanto Asuminen Liikenne Tietoliikenne DIGITALISAATIO Hyvinvointi
- 29. Kiitos
- 30. Timo Aronkyt旦 Muutosjohtaja, sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus F旦r辰ndringsledare, social- och h辰lsov奪rdsreformen + 358 40 631 5011 timo.aronkyto@uudenmaanlitto.fi
Editor's Notes
- #5: V辰est旦n ik辰rakenteen muutokset kansallisesti ja alueellisesti; henkil旦st旦n saatavuus, huoltosuhde V辰est旦n vaatimustason nousu: potilaiden (omaisten) hoito-odotukset ja teknologia maksavat enemm辰n kuin yhteiskunnalla on varaa (Thwaitesin ongelma), medikalisaatio. Uudet kansansairaudet: lihavuus (DM), masennus, alkoholismi (p辰ihteet), sek辰 sosiaalisten ongelmien ker辰辰ntyminen; syrj辰ytyminen, pitk辰aikaisty旦tt旦myys Muuttoliike, monikulttuurisuus Terveyserojen/hyvinvointierojen kasvu Terveydenhoitoj辰rjestelm辰n taloudellinen kest辰vyys
- #23: SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN油uudistus on sanarimpsu, joka on kuultu moneen kertaan viime vuosina. Kunnianhimoista hanketta on yritetty edist辰辰 kerta toisensa j辰lkeen, erilaisin mallein. N辰in on ollut etenkin kuluvalla hallituskaudella. Nyt sote-uudistus on油taas toistaiseksi haudattu, kunnes seuraava hallitus ottaa sen油asialistalleen. Viimeisen kymmenen vuoden aikana erilaisia sote-malleja on esiintynyt useita. HS ker辰si ne sosiaali- ja terveysministeri旦st辰 sek辰 Ylen toimittajan油Tiina Merikannonkokoamasta listasta kommentteineen. SOTEN油k辰sittely jatkuu ensi hallituskaudella. P辰辰ministeri油Alexander Stubb油(kok) kutsui torstaina muiden puolueiden puheenjohtajat yhteen puimaan asiaa. Perussuomalaisten油Timo Soini油ehti jo kielt辰yty辰 kunniasta. Sosiaali- ja terveysministeri旦n neuvotteleva virkamies油Kari Haavisto油on seurannut soten taivalta jo l辰hes kymmenen vuotta l辰helt辰. Kuluvan hallituskauden r辰pellyksest辰 huolimatta h辰n ei ole heitt辰nyt toivoaan. "Toivottavasti saadaan ratkaisu seuraavan hallituksen aikana." Vuosi 2007, helmikuu: Kunta- ja palvelurakenneuudistus eli PARAS-laki tulee voimaan. P辰辰ministeri油Matti Vanhasen油(kesk) ensimm辰isen hallituksen kev辰辰ll辰 2006 k辰ynnist辰m辰ss辰 sote-hankkeessa pakotettiin aivan pienimm辰t kunnat yhteisty旦h旦n perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen j辰rjest辰misess辰. PARAS-hanke kesti vuoteen 2011 asti, kun p辰辰ministeri油Jyrki Kataisen(kok) hallitus pys辰ytti sen. Hankkeen aikana ei tehty muita sote-ehdotuksia. Vuosi 2011, huhtikuu: Pitk辰n sote-hiljaisuuden j辰lkeen valmistuu sosiaali- ja terveysministeri旦n kansliap辰辰llik旦n油Kari V辰lim辰enty旦ryhm辰n loppuraportti. Se kantaa nime辰 "Sosiaali- ja terveydenhuollon j辰rjest辰mist辰, kehitt辰mist辰 ja valvontaa koskevan lains辰辰d辰nn旦n uudistaminen". V辰lim辰en raportista油-油joka ei johtanut mihink辰辰n - alkoi koko hallituskauden kest辰nyt sote-uudistusten kultakausi, joka p辰辰ttyi torstaina, kun eduskunnan perustuslakivaliokunta l辰hetti sosiaali- ja terveysvaliokunnan rukkaaman esityksen油lopullisesti romukoppaan. Vuosi 2011, kes辰kuu: Hallitusohjelman kirjaukset sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisesta. Vuosi 2012, kes辰kuu: Palvelurakennety旦ryhm辰n v辰liraportti. Pidettiin sekavana. Vuosi 2013, tammikuu: Palvelurakennety旦ryhm辰n loppuraportti. Sekava. Vuosi 2013, maaliskuu: Selvityshenkil旦ty旦ryhm辰n ehdotukset. Hallitus ei kelpuuttanut. Vuosi 2013, maaliskuu: Hallituksen kehysriihen sote-linjaukset. Sis辰ll旦llisi辰 ristiriitoja. Vuosi 2013, toukokuu:油Petteri Orpon油(kok) johtaman koordinaatioryhm辰n sote-linjaukset. Vuosi 2013, joulukuu: Sosiaali- ja terveydenhuollon j辰rjest辰mislain ensimm辰inen versio. Pohjautui Orpon koordinaatioryhm辰n linjauksiin. Romukoppaan. Vuosi 2014, maaliskuu: Puolueiden puheenjohtajien sopimus viidest辰 sote-alueesta. Uusi avaus. Sote-toivo her辰辰 j辰lleen. Vuosi 2014, kes辰kuu: Parlamentaarisen ohjausryhm辰n sopu j辰rjest辰mislaista. Vuosi 2014, marraskuu: Parlamentaarisen ohjausryhm辰n sopu 19 tuottamisvastuualueen mallista. Vuosi 2014, marraskuu: Parlamentaarisen ohjausryhm辰n sopu sote-palvelujen j辰rjest辰mislaista. Vuosi 2014, joulukuu: Hallituksen esitys j辰rjest辰mislaista eduskuntaan. Vuosi 2015, 19. helmikuuta: Eduskunnan perustuslakivaliokunta antaa tyrm辰辰v辰n lausunnon sote-esitykseen. Useimpien kuntien ja niiden asukkaiden vaikutusmahdollisuudet j辰isiv辰t heikoiksi. My旦s rahoituksessa on ongelmia. Vuosi 2015, 24. helmikuuta:油Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta rukkaa esityst辰 poistamalla sen keskeisen osan eli viisi sote-aluetta. Muutos on niin merkitt辰v辰, ett辰 perustuslakiasiantuntijat ihmettelev辰t onko kyseess辰 en辰辰 hallituksen esitys. Vuosi 2015, 5. maaliskuuta: Sote-uudistus tuli tiens辰 p辰辰h辰n, eduskunnan perustuslakivaliokunnan annettua toistamiseen lausunnon, jossa se huomautti esityksen perustuslaillisista ongelmista. Sen j辰lkeen sosiaali- ja terveysvaliokunta p辰辰tti, ett辰 lakiesityksen k辰sittely辰 ei en辰辰 jatketa eduskunnassa. Maakuntamalli (20) Risikon malli (40-60) Parasmalli (100 150) Kuntamalli (250-300)
- #24: Demografiset muutokset ja alueiden v辰lisen tasapainon j辰rkkyminen johtavat siihen, ett辰 nykymuotoinen j辰rjest辰misvastuu on liian hajanaisella kuntakent辰ll辰 Ty旦voimapula ja palvelutarpeen kasvu edess辰 jo l辰hivuosina Terveydenhuollon rakenteet ovat vanhentuneita ja uudistuminen on hidasta (vrt. PARAS, eli tahto puuttuu). Aluemalli ja muut viritelm辰t. Erotetaanko strateginen tilaajataso ja operatiivinen tuottajataso?. Valtion nykyinen informaatio-ohjaus ei yksin辰辰n riit辰 Kuntien sis辰iset sopimusohjausj辰rjestelm辰t ovat tehottomia. Ne eiv辰t tue peruspalvelujen asemaa.