Marina erhola miten thl asemoituu sotessa erityisesti mielenterveys ja päihd...THLMielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2009-2015 seurantakokous 6.9.2017
Virpi heikkinen pirkamaan toimintakykykeskus ja mieli suunnitelman periaattee...THLMielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2009-2015 seurantakokous 6.9.2017
Lotta hämeen anttila-mielenterveys- ja päihdelainsäädännön uudistaminen 6.9.2017THLMielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2009-2015 seurantakokous 6.9.2017
Tuija Koivisto: Miten tästä eteenpäinTHLKeski-Suomen muutosagentti Tuija Koiviston esitys Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaiken ikäisten omaishoitoa (I&O) -kärkihankkeen maakuntatilaisuudessa Jyväskylässä 18.10.2016
Sari Kehusmaa: Keski-Suomen alueprofiili - I&O-kärkihankkeen aluekierrosTHLSari Kehusmaan esitys Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaiken ikäisten omaishoitoa (I&O) -kärkihankkeen maakuntatilaisuudessa Jyväskylässä 18.10.2016. THL:n tuottama alueprofiili antaa kattavan käsityksen iäkkäiden palvelujen ja omaishoidon nykytilasta ja tulevien vuosien haasteista Keski-Suomessa.
www.thl.fi/iomaakunnat
Helena Vorma: Mielenterveys- ja päihdelain ja itsemääräämisoikeuslakien uudis...THLHelena Vorma. Psykiatrian alojen ja päihdehoidon johtajien päivä 17.11.2017
Leena Turpeinen: Miten Helsingissä on integroitu mielenterveys-, päihde- ja s...THLLeena Turpeinen, Psykiatrian alojen ja päihdehoidon johtajien päivä 17.11.2017
Esa Nordling: Miten MIELI-hankkeen pitäisi näkyä sote-uudistuksessa? THLSosiaalipalvelut sote-uudistuksessa - päihde- ja mielenterveysnäkökulma -seminaari 9.2.2016. Esa Nordling: Miten MIELI-hankkeen pitäisi näkyä sote-uudistuksessa?
Sari Kehusmaa: Uudenmaan maakuntaprofiili - I&O-kärkihankkeen aluekierrosTHLSari Kehusmaan esitys Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaiken ikäisten omaishoitoa (I&O) -kärkihankkeen maakuntatilaisuudessa Järvenpäässä 1.12.2016. THL:n tuottama maakuntaprofiili antaa kattavan käsityksen iäkkäiden palvelujen ja omaishoidon nykytilasta ja tulevien vuosien haasteista Uudellamaalla.
www.thl.fi/iomaakunnat
Soili Partanen: Miten tästä eteenpäin?THLUudenmaan muutosagentti Soili Partasen esitys Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaiken ikäisten omaishoitoa (I&O) -kärkihankkeen maakuntatilaisuudessa Järvenpäässä 1.12.2016
Sari Kehusmaa: Pohjois-Savon alueprofiili - I&O-kärkihankkeen aluekierrosTHLSari Kehusmaan esitys Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaiken ikäisten omaishoitoa (I&O) -kärkihankkeen maakuntatilaisuudessa Kuopiossa 19.10.2016. THL:n tuottama alueprofiili antaa kattavan käsityksen iäkkäiden palvelujen ja omaishoidon nykytilasta ja tulevien vuosien haasteista Pohjois-Savossa.
www.thl.fi/iomaakunnat
Vanhuspalvelujen tila 2016THLEsityksessä kuvataan vanhuspalvelujen tilaa ja alueellisia eroja vuonna 2016 sekä muutoksen suuntia vuodesta 2014. Kuvaus perustuu Vanhuspalvelujen seuranta -tutkimukseeen, jossa kysyttiin kunnilta ikääntyneiden palvelujen järjestämisestä.
www.thl.fi/vanhuspalvelujentila
Kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon asiakkaat, henkilöstö ja johtaminen ...THLEsityksessä kuvataan kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon
- asiakkaita, henkilöstöä ja johtamista vuonna 2016
- muutoksen suuntia vuodesta 2014
- eroja julkisten ja yksityisten palveluntuottajien välillä.
Kuvaus perustuu Vanhuspalvelujen seuranta -tutkimukseeen. Kyselyyn vastasivat kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon toimintayksiköt.
www.thl.fi/vanhuspalvelujentila
Tuija Koivisto: Miten tästä eteenpäinTHLKeski-Suomen muutosagentti Tuija Koiviston esitys Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaiken ikäisten omaishoitoa (I&O) -kärkihankkeen maakuntatilaisuudessa Jyväskylässä 18.10.2016
Sari Kehusmaa: Keski-Suomen alueprofiili - I&O-kärkihankkeen aluekierrosTHLSari Kehusmaan esitys Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaiken ikäisten omaishoitoa (I&O) -kärkihankkeen maakuntatilaisuudessa Jyväskylässä 18.10.2016. THL:n tuottama alueprofiili antaa kattavan käsityksen iäkkäiden palvelujen ja omaishoidon nykytilasta ja tulevien vuosien haasteista Keski-Suomessa.
www.thl.fi/iomaakunnat
Helena Vorma: Mielenterveys- ja päihdelain ja itsemääräämisoikeuslakien uudis...THLHelena Vorma. Psykiatrian alojen ja päihdehoidon johtajien päivä 17.11.2017
Leena Turpeinen: Miten Helsingissä on integroitu mielenterveys-, päihde- ja s...THLLeena Turpeinen, Psykiatrian alojen ja päihdehoidon johtajien päivä 17.11.2017
Esa Nordling: Miten MIELI-hankkeen pitäisi näkyä sote-uudistuksessa? THLSosiaalipalvelut sote-uudistuksessa - päihde- ja mielenterveysnäkökulma -seminaari 9.2.2016. Esa Nordling: Miten MIELI-hankkeen pitäisi näkyä sote-uudistuksessa?
Sari Kehusmaa: Uudenmaan maakuntaprofiili - I&O-kärkihankkeen aluekierrosTHLSari Kehusmaan esitys Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaiken ikäisten omaishoitoa (I&O) -kärkihankkeen maakuntatilaisuudessa Järvenpäässä 1.12.2016. THL:n tuottama maakuntaprofiili antaa kattavan käsityksen iäkkäiden palvelujen ja omaishoidon nykytilasta ja tulevien vuosien haasteista Uudellamaalla.
www.thl.fi/iomaakunnat
Soili Partanen: Miten tästä eteenpäin?THLUudenmaan muutosagentti Soili Partasen esitys Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaiken ikäisten omaishoitoa (I&O) -kärkihankkeen maakuntatilaisuudessa Järvenpäässä 1.12.2016
Sari Kehusmaa: Pohjois-Savon alueprofiili - I&O-kärkihankkeen aluekierrosTHLSari Kehusmaan esitys Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaiken ikäisten omaishoitoa (I&O) -kärkihankkeen maakuntatilaisuudessa Kuopiossa 19.10.2016. THL:n tuottama alueprofiili antaa kattavan käsityksen iäkkäiden palvelujen ja omaishoidon nykytilasta ja tulevien vuosien haasteista Pohjois-Savossa.
www.thl.fi/iomaakunnat
Vanhuspalvelujen tila 2016THLEsityksessä kuvataan vanhuspalvelujen tilaa ja alueellisia eroja vuonna 2016 sekä muutoksen suuntia vuodesta 2014. Kuvaus perustuu Vanhuspalvelujen seuranta -tutkimukseeen, jossa kysyttiin kunnilta ikääntyneiden palvelujen järjestämisestä.
www.thl.fi/vanhuspalvelujentila
Kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon asiakkaat, henkilöstö ja johtaminen ...THLEsityksessä kuvataan kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon
- asiakkaita, henkilöstöä ja johtamista vuonna 2016
- muutoksen suuntia vuodesta 2014
- eroja julkisten ja yksityisten palveluntuottajien välillä.
Kuvaus perustuu Vanhuspalvelujen seuranta -tutkimukseeen. Kyselyyn vastasivat kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon toimintayksiköt.
www.thl.fi/vanhuspalvelujentila
Miten tietojärjestelmät palvelevat terveydenhuollon ammattilaisten työtä? Vai...THLDigityö ja stressi -hankkessa pureudutaan terveydenhuollon tietojärjestelmien käyttöprosesseihin ja tietojärjestelmien vaikutuksiin terveydenhuollon ammattilaisten työhön. Erityisesti tietojärjestelmien vaikutus johtamiseen ja henkilöstön työhyvinvointiin ovat keskeisiä kiinnostuksen kohteita.
Talouden kovat reunaehdot - Miten maakuntien sote-kustannuksia mitataan kansa...THLNina Knapen esitys Sote - tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaarissa Joensuussa 16.-17.11.2017
Palvelujen koordinointi ja seuranta keskitetyllä toimintamallillaTHLRAI-seminaari 6.10.2016 Helsinki Paasitorni.
”Luottamuksellinen, vuorovaikutteinen arviointi on asiakkaan näkökulmasta vaikuttavampaa kuin numeroihin perustuva seuranta.” - Vuokko Lehtimäki, päällikkö vs., Ikäihmisten asiakasohjausyksikkö, Hämeenlinnan kaupunki
Lasten ja nuorten lihavuuden ehkäisy kansallisen lihavuusohjelman painopisteenäTHLPäivi Mäki, kehittämispäällikkö, THL
Lihavan lapsen hoitopolku Satakunnassa, 9.2.2017
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuntajohdossa - TEA 2017THLJohtava asiantuntija Timo Ståhl, 13.11.2017. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen TEAviisariin liittyvän tiedonkeruun päätulokset 2017. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuntajohdossa -aineisto tarkastelee erityisesti kuntajohdon roolia ja merkitystä kunnan kaikkia toimialoja koskevassa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä.
Kunta10-tutkimuksen päätulokset 2016ղöٱٴDzKunta10-tutkimuksen mukaan johtaminen kunnissa on parantunut. Tutkimuksessa ovat mukana Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku, Tampere, Oulu, Raisio, Naantali, Nokia, Valkeakoski ja Virrat. Helsinki on mukana toista kertaa. Työterveyslaitoksen johtama Kunta10 tehdään joka toinen vuosi alkaen 2008.
Biopankkien toimintojen yhtenäistäminenSosiaali- ja terveysministeriö / yleisetBiopankkien toimintoja yhtenäistetään. Sitä varten on perustettu Biopankkien Osuuskunta Suomi – FINBB. Johanna Arolan esitys 1.11.2017.
Timo Ståhl: Kuntien terveydenedistämisaktiivisuus TEAviisarin valossa - tulok...THLTimo Ståhl
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen päivä 2017
16.11.2017
Asiakaslähtöisyyden ytimessä! Miten asiakaspalaute muodostuu osaksi tiedolla ...THLMaijaterttu Tiaisen esitys toisessa kansallisessa laaturekisterikonferenssissa THL:ssä 19.11.2019.
Sairauspäivärahalla korvatut sairauspoissaolot ovat vähentyneet jo kymmenen v...Kelan tutkimus / Research at KelaJenni Blomgren: Sairauspäivärahalla korvatut sairauspoissaolot ovat vähentyneet jo kymmenen vuoden ajan. Esitys Sairauspoissaolojen trendit ja työkyvyttömyyden polut -seminaarissa 5.12.2017.
շշ-ä쾱UKK-instituuttiVESOTE eli Vaikuttavaa elintapaohjausta sosiaali- ja terveydenhuoltoon poikkihallinnollisesti -hanke oli yksi STM:n rahoittamista hallituksen kärkihankkeista vuosina 2017–18.
Puolen Suomen sote-hanke vahvisti ja kehitti vaikuttavaa ja tavoitteellista elintapaohjausta. Hankkeen kehittämistoimet painottivat liikkumista, ravitsemusta ja unta sekä hyvien käytäntöjen jakamista. Hankkeessa kehitettiin sote-ammattilaisten elintapaohjauksen osaamista, rakennettiin ja vahvistettiin hoito- ja palveluketjuja, luotiin yhteistyöverkostoja, lisättiin liikkumisen sekä unen objektiivisen seurantatiedon hyödyntämistä elintapaneuvonnassa ja arvioitiin neuvonnan vaikuttavuutta.
UKK-instituutin koordinoimassa hankkeessa oli mukana kolme valtakunnallista järjestötoimijaa, kaksi sisältöasiantuntijatahoa ja 11 VESOTE-hankealuetta. Hankkeessa mukana olleet sairaanhoitopiirit ja liikunnan aluejärjestöt kattoivat yhteensä 184 kuntaa ja yli 4 miljoonaa asukasta.
Tutustu hankekoosteeseen ja katso lisätiedot alueellisista toimijoista verkkosivulta: www.ukkinstituutti.fi/vesote
Raitasalo_Nuorten_paihteidenkayton_yleiskuva_10102022.pdfTHLKirsimarja Raitasalo, THL: Miksi päihdehaittoja on tärkeää ehkäistä kouluissa ja oppilaitoksissa - Nuorten päihteidenkäytön yleiskuva. Ehkäisevä päihdetyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukijana kouluissa ja oppilaitoksissa -verkkoaineisto sujuvamman työn tueksi -webinaari, 10.10.2022
Hietanen_Peltola_Jahnukainen_Miten_opiskeluhuoltopalvelut_tukevat_hyvinvointi...THLMarke Hietanen-Peltola & Johanna Jahnukainen, THL: Miten opiskeluhuoltopalvelut tukevat hyvinvointia ja ehkäisevät päihdehaittoja. Ehkäisevä päihdetyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukijana kouluissa ja oppilaitoksissa -verkkoaineisto sujuvamman työn tueksi -webinaari, 10.10.2022.
Lansikallio_Paihdekasvatus_EPT_oppilaitoksissa_10102022.pdfTHLRiina Länsikallio, OPH: Päihdekasvatus ja ehkäisevä päihdetyö kouluissa ja oppilaitoksissa. Ehkäisevä päihdetyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukijana kouluissa ja oppilaitoksissa -verkkoaineisto sujuvamman työn tueksi -webinaari, 10.10.2022
Markkula_Vaikuttava ehkaiseva paihdetyo_10102022.pdfTHLJaana Markkula, THL, Ehkäisevä päihdetyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukijana kouluissa ja oppilaitoksissa -verkkoaineisto sujuvamman työn tueksi -webinaari, 10.10.2022
Synthetic Opioid Preparedness in EuropeTHLWhat is the current Synthetic opioid situation in Europe? How can countries be better prepared and equipped for a continued rise in synthetic opioid prevalence, use, and incidents?
Johannes Kohal: Henkilöstömitoituksen seurantaan tarvittavat tiedot ja tiedon...THLKeskustelutilaisuus 8.6.2022: Vanhuspalvelujen henkilöstömitoituksen seurantaan tarvittavat tiedot ja tiedon toimittamisen käytännöt
Hanna Alastalo: Henkilöstömitoituksen seurannan kehitys ja aikatauluTHLKeskustelutilaisuus 8.6.2022: Vanhuspalvelujen henkilöstömitoituksen seurantaan tarvittavat tiedot ja tiedon toimittamisen käytännöt
Tarja seuri toiminnalliset muutokset pakon käytön vähentämiseksi kssh pssä 6.9.2017
1. Toiminnalliset muutokset
pakon käyttö vähentämiseksi
Keski-Suomessa
-sotea kohti
THL 6.9.2017
Tarja Seuri
Ylilääkäri, toimialueen johtaja
KSSHP
Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman seurantakokous 6.9.2017 / Tarja Seuri
2. Keski-Suomen sairaanhoitopiiri
• Maan 5. suurin sairaanhoitopiiri
• Suurin ei-yliopistollinen sairaanhoitopiiri
• Alueella 250 000 asukasta (+Jämsä 25.000 v. 2019-
20?)
• Keskussairaala sijaitsee Jyväskylässä
• Kuuluu Kuopion yliopistollisen sairaalan
erityisvastuualueeseen
• Vastaa jäsenkuntien erikoissairaanhoidosta yhteistyössä
• Kuopion yliopistollisen sairaalan (erityisvastuualue) ja
• Muiden erityistason palveluja tuottavien sairaaloiden
kanssa (mm. Niuvanniemi ja Vanha Vaasa)
Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman seurantakokous 6.9.2017 / Tarja Seuri
3. Keskussairaala palvelee 19
kuntaa
Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman seurantakokous 6.9.2017 / Tarja Seuri
PIHTIPUDAS
KINNU
LA
KIVIJÄRVI
VIITASAARI
KYYJÄRVI
KARSTU
LA
SAARIJÄRVI
ÄÄNE-
KOSKI
KONNEVE
SI
MULTIA UURAINEN
KEURUU
PETÄJÄVESI
LAUKAA
HANKASALMI
JYVÄSKYLÄ
MUURAME
TOIVAKKA
LUHANKA
JOUTSA
KANNONKOSKI
Keski-Suomen
keskussairaala
– 442
sairaansijaa,
joista
psykiatrialla
63+10
Omat mt
avohoitoyksiköt
Wiitaunioni,
Saarikka, Keuruu ja
Äänekoski
(n 110.000 as)
4. Muutoksessa mukana
• Asennemuutos
• Työyhteisöt ja osallisuus
• Johdon tuki
• Hoitojärjestelmän aktiivinen kehittäminen
• yhdyspinnat
• Yhteiskunnalliset muutokset
Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman seurantakokous 6.9.2017 / Tarja Seuri
5. Muutoksen taustoja
vuodelta 2006
• Keski-Suomen psykiatrisen sairaalahoidon
käyttö on lievästi suurempaa kuin maassa
keskimäärin
• Keski-Suomen kuntien välillä on merkittäviä
määrällisiä eroja sairaalahoidon käytössä
• Avohoidon voimavarat ovat Jyväskylän
seudulla maakunnan muuhun tasoon verrattuna
merkittävästi alhaisemmat suhteutettuna
seutukuntien väestömäärään
Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman seurantakokous 6.9.2017 / Tarja Seuri
6. Taustaa pakon käytön
vähenemälle
• 2000-luvun alussa väkivallanhallinta-hanke
• 2005-2010 Keski-Suomen psykiatrian
kokonaishanke
• 2009-2015 Mieli ja Kaste-hankkeet
• Sairaansijojen vähentäminen -> resurssit avohoitoon
• Liikkuvuus, yhteistyö, työkierto, koulutus
• Vastaanotto-osaston ja rajoittamisen keskittäminen
• Kokemusasiantuntijat mukaan opintopiiriin
• Ei ylhäältä alaspäin
Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman seurantakokous 6.9.2017 / Tarja Seuri
7. Sairaansijojen alasajo ->
henkilöstö avohoitoon
• V. 2008 Sisä-Suomen sairaala ja v. 2016 Juurikkaniemen
sairaala lakkautettiin
• Avohoidon tehostaminen yhdessä pth:n kanssa
• Terveysasemat dh ja ph sekä tk-psykologit
• Akuuttityöryhmä joka päivä klo 8-21
• Liikkuva kuntoutus joka päivä klo 8-21
• Palveluasuminen haltuun (kilpailutus)
• Konsultaatiokeskus arkisin klo 9-15
• Liikkuva vanhustyöryhmä arkisin klo 8-16
• Liikkuva nuorisotyöryhmä arkisin klo 8-16
• Erityistason päihdepalvelut ostetaan
Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman seurantakokous 6.9.2017 / Tarja Seuri
9. Skitsofrenian vuoksi hoidetun potilaan
suunnittelematon vuode-osastohoidon
uusiutuminen 30 päivän kuluessa
sairaanhoito-piireittäin 2012, %
kotiutetuista, mikä tahansa sairaala
Lähde: OECD:n terveyden-
huollon laatuindikaattorit
Suomessa 2011–2012. THL
Tilastoraportti 20/2014.
Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman seurantakokous 6.9.2017 / Tarja Seuri
10. Sairaansijat v.2017 (250.000as)
ja v. 2020 (275.000as)
2017 ss Ss/100.000as 2020 ss Ss/100.000as
Aikuiset:
Osastot 1-4 63 53 (Nova)
Osasto 5 19 19
Yhteensä 82 0.33 72 0.26
+Niuva ja VV 27 27
Yhteensä 109 0.44 99 0.36
Nuoret: 10 10
Yhteensä 82+10 72+10
Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman seurantakokous 6.9.2017 / Tarja Seuri
11. Henkilöstön mielestä ratkaisevaa
pakon käytön vähentämisessä
• Asennemuutos
• Työilmapiirin avoimuus, työyhteisö puhaltaa yhteen hiileen
• Johdon tuki (koulutukset, palkitseminen, kehittämispäivät)
• Vaikeahoitoisten potilaiden keskittäminen yhdelle osastolle
• Tahdosta riippumattomien hoitotoimien tarkempi valvonta
• Potilaan itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen ja
lisääntyminen hoidossa
• Yhteistyö potilaan ja hänen verkostonsa kanssa,
kokemusasiantuntijat mukaan
• Vanhojen toimintatapojen kyseenalaistaminen ja rohkeus
kokeilla uutta
• Valtakunnallinen verkosto ja asiasta puhuminen
• Moniammatillinen yhteistyö (hoitajat voivat löysentää linjauksia)
Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman seurantakokous 6.9.2017 / Tarja Seuri
12. Toimintatapojen muutokset
osastohoidossa
• Eristämisen prosessi
• Keskustelu, lääkitys yms, ei suoraan eristykseen!
• Vierihoito (huone-erityksessä hoitaja mukana)
• vuorot 15 min-1h
• Lääkehoito
• Hoidollinen kiinnipito
• Tilaratkaisut
• Eristyskäytävän käyttö (osaston sisällä oleva erillinen
käytävä)
• Ennakointi, joka alkaa jo esitietoja saadessa
• Turhien kieltojen karsiminen ja kyseenalaistaminen
• Potilaalla mahdollisuus itse päättää arvotavaroiden
säilyttämisestä, ulkoilut tarkkailuaikana, tietokoneen käyttö
• Säännölliset/päivittäiset lääkärin kierrot
• Vuorovaikutustaidot, avoimuus, yksilöllisyys, ajan anto
• Henkilöstövahvuus on hyvä
Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman seurantakokous 6.9.2017 / Tarja Seuri
16. Sote ja Nova v. 2020
• Maakunnallinen malli
• Lean menetelmän jalkauttaminen
• Oma ”muutosagentti” maakunnan
mielenterveys- ja päihdetyössä
• Vakiointi kehittämispäivien myötä
• Mallinnus ja visualisointi sekä prosessikuvaus
• Perehdytyskansio, josta aukeavat kaikki prosessit,
lait, lomakkeet, KH suositukset yms
Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman seurantakokous 6.9.2017 / Tarja Seuri
17. Laajan palvelun Sote-keskus (erikoistunut
mielenterveys- ja päihdepalveluihin)
Palveluihin ohjaus, ennalta ehkäisy,
somaattisten sairauksien hoitoSote-keskus
Palveluihin ohjaus, ennalta ehkäisy,
somaattisten sairauksien hoito
Maakunnan liikelaitos
Henkilökohtainen budjetti
Palveluasuminen
Osastohoito
Hoitokeskus: TMS, ECT
Konsultaatiokeskus
Päivystys 24/7
Paljon
palveluja
tarvitsevat
Joustava
yhteistyö ja
siirtymät, ei
lähetettä
Matalan kynnyksen
mielen-terveys- ja
päihdepalvelut:
palveluohjaus, hoidon tarpeen
arviointi, asiakassuunnitelma,
hoito ja kuntoutus, akuuttityö,
liikkuvuus
Matalan kynnyksen ja
erityistason
mielenterveys- ja
päihdepalvelut:
palveluohjaus, hoidon tarpeen
arviointi, asiakassuunnitelma,
hoito ja kuntoutus, akuuttityö,
liikkuvuus
Asiakas
-seteli
Asiakas
-seteli
Asiakas
-seteli
Asiakas
-seteli
Asiakas
-seteli
Asiakas
-seteli
Asiakas
-seteli
Asiakas
-seteli
Oma
työntekijä
liikkuu
mukana
Oma
työntekijä
liikkuu
mukana
Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman seurantakokous 6.9.2017 / Tarja Seuri
18. Konsultointi yhteistyötahoille
Face to face, puhelu, netti, palvelu tulee asiakkaan luo
Perusproses
si:
asiakassuunnitelma,
palveluohjaus,
väliarvioinnit,
prosessivastuu
Matalan kynnyksen päihde- ja
mielenterveyspalvelut
Ensi-
tapaa-
minen
Käsittely
tiimissä,
työntekijän
valinta
Tutkimusja
kso 1 – 5
käyntiä
Diagnosointi
ja hoito-
suunnitelma
Hoidon
kesto
1 – 6 kk
Poti-
laan
tarv
e
Perusproses
si:
asiakassuunnitelma,
palveluohjaus,
väliarvioinnit,
prosessivastuu
Erityistason päihde- ja
mielenterveyspalvelut
Itsenäinen
tai tuettu
elämän-
hallinta
Hoidon ja
kuntoutuk-
sen kesto
korkein-
taan 2 v
Keskustel
u
ohjaavan
tahon
kanssa
Käsittely
tiimissä,
työnteki-
jän
valinta
Tutkimu
s-jakso
1 – 5
käyntiä
Hoidon ja kuntou-
tuksen
suunnittelu
yhdessä
psykiatrin
kanssa, jatkossa
½ vuoden välein
Poti-
laan
tarve
Osast
o-
hoito/
uusi
potila
s
Kehitykselliset neuropsykiatriset
häiriöt -tiimi (autismin kirjo, ADHD, ADD,
Tourette)
Somatopsykiatrian tiimi
Syömishäiriötiimi
Konsultoivat tiimit
Epävakaa persoonallisuushäiriö -tiimi
Konsultaatiokeskus
Akuuttityöryhmä
Tiimi Tiimi
Sosiaalisen toimintakyvyn arvio
Työ- ja toimintakyvyn arviointi
Komorbidi- ja multimorbidipotilaiden osalta,
moniammatillinen hoito –ja kuntoutussuunnitelma
Toimintakyvyn
arvio
Psykologiset tutkimukset
Persoonallisuus ja kognitiivinen
taso
Ammatillinen kuntoutus
Työtervey
s
Työ- ja toimintakyky
Toimintakeskuspalvelut
Laajat työkyky- ja
kuntoutustarveselvitykset esm.
Kuntoutustutkimusyksikkö, Verve, Peurunka…
Työllisyyspalvelu
t
Päätökset: Kela,
työeläkelaitokset
Ravitsemussuunnittelu
Fysioterapia
Sosiaality
ö
Psykoterapia: Yksilö- ja
ryhmäterapia
Face to face ja netti
Järjestötoiminta
Puheterapi
a
Toimintaterapia
Terapia- ja ohjauspalvelut
Päihdehoidon
erityispalvelut
Kokemusasiantuntija
Asiakkaan pal-
velutarpeena
hoidon tarpeen
arviointi, työ- ja
toimintakyvyn
arviointi,
kuntoutuminen
ja/ tai toi-
mintakyvyn
ylläpitäminen
Nuoret Aikuiset Nuoret Aikuiset
Palveluasumine
n
Ryhmätoiminta
Potilaiden tarpeiden mukaan määrittyvät
rymätoiminnot esim. toimintaterapiaryhmät ja
toiminnalliset ryhmät, psykoedukatiiviset ja
psykososiaaliset ryhmät, järjestötoimijoiden
ryhmäpalvelut, vertaistuki
Osastohoito
Kuntoutus
Leponex-seuranta, injektiohoito
Hoitokeskus
Arjen hallinta
Akuuttityöryhmä
ECT, TMS
Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman seurantakokous 6.9.2017 / Tarja Seuri
19. PalveluohjausperusprosessissaPalveluohjaustyökykykoordinaattorintoimesta
ICT (potilastietojärjestelmän kirjaukset, ajanvaraus, huonevaraus, tutkimusten tilaus)
Nettipalvelut: netissä täytettävät lomakkeet, etäyhteys, videoneuvottelu
Laboratoriopalvelut
Tilapalvelut: siivous, huonevaraus
Vastuutyöntekijä
Sote-keskuslääkäri
Sosiaali-
työntekijä
Psykologi
Toimintaterapeutt
i
Psykiatri/
Konsultoiva
psykiatri
Kela/
yhteyshenkilö
Työeläkelaitos
Työllisyyspalvelut/
yhteyshenkilö
Potilaan
läheiset,
esimies, jne.
Aikajan
a
ArvoHukka
ICT (potilastietojärjestelmän kirjaukset, ajanvaraus, huonevaraus, tutkimusten tilaus)
Nettipalvelut: netissä täytettävät lomakkeet, etäyhteys, videoneuvottelu
Laboratoriopalvelut
Tukipalvelut: siivous, huonevaraus, sihteeripalvelut
Työterveyslääkäri/ työ-
ikäisen
terveydenhuolto,
opiskelijaterveydenhuol
to
Sote-keskuslääkäri
Sosiaali-
työntekijä
Psykologi
Kela/
yhteyshenkilö
Työeläkelaitos
Työllisyyspalvelut/
yhteyshenkilö
Potilaan läheiset
Palvelun tuottajat:
laajat selvitykset
Toiminta-
terapeutti
Osasto,
asumispalvelut
Vastuutyöntekijä
Työterveyslääkäri/ työ-
ikäisen terveydenhuolto
Psykiatri
Muut erikoisalan
lääkärit
Aikajan
a
ArvoHukka
Potilaantyökyvynarvioinninprosessipäihde-ja
mielenterveyspalveluissa
Ensikäyn
ti
Työkykykoordi-
naattori
Esikysel
y
Mahdollinenpalvelutarvetodettu:Potilasitse,läheiset,työnantaja,hoitavataho
Esikysel
y
Sairauslo
-ma-arvio
Sairauslo
-ma-arvio
Sairauslo
-ma-arvio
Kyselyt,
haastattelut
Prosessi
n
päättyes
-sä
potilas
on työky-
kyinen ja
mahdol-
lisesti
myös-
kään
hoi-don
tar-vetta
ei enää
ole,
tai hän
on pysy-
vällä
eläkkeell
ä ja
jatkaa
harvajak
-soisia
käyntejä
matalan
kynnyk-
sen
palveluis
-sa
Ensikäyn
ti
Hoito- ja
oirehistoria
Hoito- ja
oirehistoria
Hoito- ja
oirehistoria
Hoito- ja
oirehistoria
Völiarvio, hoitosuunnitelma, työkyvyn arvio
Völiarvio, hoitosuun-
nitelma, työkyvyn arvio
Völiarvio, hoitosuun-
nitelma, työkyvyn arvio
Työ-, opiskelu- ja
toimintakyvyn historia
Toimintakyvyn
historia
Työ- ja opiskelu-
kyvyn historia
Työ- ja opiske-
lukyvyn historia
Toimintakyvyn
historia
Hoito ja kuntoutus, työkyvyn
seuranta
Völiarvio, hoitosuunnitelma, työkyvyn arvio ½ v välein tai
sairausloma-/ kuntoutustukijakson päättyessä
Völiarvio, hoitosuun-
nitelma, työkyvyn arvio
Völiarvio, hoitosuun-
nitelma, työkyvyn arvio
Lausunto
Lausunto
Lausunto
Lausunto
Lausunto
Lausunto
Völiarvio, hoitosuun-
nitelma, työkyvyn arvio
Völiarvio, hoitosuun-
nitelma, työkyvyn arvio
…
Lisä-
selvitykset
Lisä-
selvitykset
Palvelu-
tarvearvi
o
Palvelu-
tarvearvi
o
Palvelu-
tarvearvi
o
Palvelu-
tarvearvi
o
Palvelu-
tarvearvi
o
Palvelu-
tarvearvi
o
Palvelu-
tarvearvi
o
Ohjaus
työ-
kykykoordi-
naattorin
palveluoh-
jaukseen
Päätös Päätös
Selvittelykäynnit
Tarvittavien palvelujen
koordinointi
Potilaan palveluohjaus
hakuprosessissa
Potilaan palveluohjaus
kuntoutusprosessissa
Työkyvyn arvioinnin prosessi päättyy yhtei-seen
tapaamiseen potilaan (työterveyslääkä-rin) ja
vastuutyöntekijän kanssa, jossa teh-dään
jatkosuunnitelma saadun päätöksen perusteella.
Potilas jatkaa vastuutyöntekijän palveluohjauksessa
ja tarvittaessa työkyvyn arvioinnin prosessiin
voidaan palata uudelleen myöhemminMahdollinen valitus,
lisäselvitykset ja uusi haku
Lisätiedon
hankinta
Lisätiedon
hankinta
Lisätiedon
hankinta
Lisätiedon
hankinta
Lisätiedon
hankinta
Lisätiedon
hankinta
Lisätutki-
mukset
Lisätutki-
mukset
Lisätutki-
mukset
Lisätutki-
mukset
Lisätutki-
mukset
Lisätutki-
mukset
Lisätutki-
mukset
Lisätutki-
mukset
Lisätutki-
mukset
Lausunto
Lausunto
Lausunto
Yhteinen päätös etuuden
hausta, kokoava lausunto
Lausunto
Lausunto
Yhteen-
veto
Yhteen-
veto
Yhteen-
veto
Sairausloma-, eläke- tai
kuntoutushakuprosessi
Päätös
Vastuutyöntekijän informointi Potilaan palveluohjaus
kuntoutusprosessissa
Mahdollinen valitus,
lisäselvitykset ja uusi haku
Päätös Potilaan palveluohjaus
kuntoutusprosessissa
Jo kerätyn tiedon siirto
…. = potilas
mukana
Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman seurantakokous 6.9.2017 / Tarja Seuri