Teknologian opetuksen sisällölliset kokonaisuudet
0 likes35 views
Lehtonen, Miika , & Hast, Miia. (2002, 12.12.). Teknologian opetuksen sisällölliset kokonaisuudet. Paper presented at the MET kutsuseminaari, MET, Eteläranta, Helsinki.
More Related Content
Similar to Teknologian opetuksen sisällölliset kokonaisuudet (20)
Recently uploaded (20)
Teknologian opetuksen sisällölliset kokonaisuudet
- 1. Teknologian opetuksen sisällölliset kokonaisuudet MET kutsuseminaari 12.12.2002 Miika Lehtonen & Miia Hast Lapin yliopisto Miika.Lehtonen@urova.fi Miia.Hast@urova.fi http://www.urova.fi/home/hkunta/milehton/
- 2. © Lehtonen 2002 2 Yleistä • Teknologian opetuksen sisällölliset kokonaisuudet: En pyri tässä esityksessä märittelemään niitä yksittäisinä kokonaisuuksina van pikemminkin esittämään lähtökohtia joilla sisällölliset kokonaisuudet voitaisiin tuottaa • Erityisesti on hyvä pohtia oppiaineen sisältöjen suhdetta aikaansa ja siihen kulttuuriin ja yhteiskunnalliseen tilanteeseen jossa elämme • Kehittämisen tulee lähteä kansallisista lähtökohdista, tämän ajan yhteiskunnallisista vaatimuksista ja tieteellisestä tutkimuksesta
- 3. © Lehtonen 2002 3 Yleistä • Teknologiakasvatusta tulee pohtia sekä yksilön että yhteiskunnan näkökulmasta • Mitä tarkoittaa elinikäinen oppiminen teknologian opetuksen alueella? • Nykyisessä globalisoituvassa maailmassa on syytä huomioida erityisesti kansainvälinen kehitys, muissa OECD-maissa ja tärkeimmissä kilpailijamaissamme tehdyt ratkaisut ja kehittämisvisiot.
- 4. © Lehtonen 2002 4 Metateesi • Teknologian opetus tai teknologiakasvatus ei ole käsityötä, taidekasvatusta tai luonnontiedettä
- 5. © Lehtonen 2002 5 Yhteydet luonnontieteisiin - Luonnontieteellisen ja teknis- tuotekehityksellisen näkökulman välinen ero •• Luonnontieteet ovat kiinnostuneita ”Miksi” taiLuonnontieteet ovat kiinnostuneita ”Miksi” tai ”miten””miten” --kysymyksistä, periaatteista ja laeista,kysymyksistä, periaatteista ja laeista, periaatteista eli miksi jokin tapahtuuperiaatteista eli miksi jokin tapahtuu •• Tekniikkaa ja tuotekehitystä kiinnostavat mitenTekniikkaa ja tuotekehitystä kiinnostavat miten kysymykset, se on kiinnostunut soveltamisesta,kysymykset, se on kiinnostunut soveltamisesta, keinoista joilla jokin asia ratkaistaankeinoista joilla jokin asia ratkaistaan (Allen 1997; Vincenti 1990; Perrowski; Alamäki 1999; Alamäki & Lehtonen 2000; Kananoja 1991; Ahtee 2000; TT 2000)
- 6. © Lehtonen 2002 6 Yhteydet luonnontieteisiin - Luonnontieteellisen ja teknis- tuotekehityksellisen näkökulman välinen ero Opittava asia MIKSI ? MITEN ? Luonnontieteet Tekninen työ, tekstiilityö, teknologiakasvatus Asiaa tarkastellaan eri suunnita (Allen 1997; Vincenti 1990; Alamäki 1999; Alamäki & Lehtonen 2000; Kananoja 1991; Ahtee 2000; TT 2000)
- 7. © Lehtonen 2002 7 Yhteydet luonnontieteisiin - Luonnontieteellisen ja teknis-tuotekehi- tyksellisen näkökulman välinen ero •• Luonnontieteiden perustana oleva prosessi (Luonnontieteiden perustana oleva prosessi (corecore processprocess) on luonnontieteellinen tutkimusprosessi) on luonnontieteellinen tutkimusprosessi ((inquiryinquiry)) •• Teknisen työn ja teknologiaksvatuksen pohjanaTeknisen työn ja teknologiaksvatuksen pohjana ongelmalähtöinen keksimisongelmalähtöinen keksimis-- jaja tuotekehitysprosessi (tuotekehitysprosessi (innnovationinnnovation / design)/ design) •• Luonnontieteen perustavoite on pyrkiäLuonnontieteen perustavoite on pyrkiä ymmärtämään ilmiötäymmärtämään ilmiötä •• Teknologisen prosessin perustavoite on tietynTeknologisen prosessin perustavoite on tietyn teknisen ongelman ratkaisu reaalitodellisuudessateknisen ongelman ratkaisu reaalitodellisuudessa (Allen 1997; Vincenti 1990; Alamäki 1999; Dugger 2000; Alamäki & Lehtonen 2000; Kananoja 1991; Ahtee 2000; TT 2000)
- 8. © Lehtonen 2002 8 Yhteydet luonnontieteisiin - Luonnontieteellisen ja teknis-tuotekehi- tyksellisen näkökulman välinen ero •• Luonnontieteiden tutkimusprosessilla pyritäänLuonnontieteiden tutkimusprosessilla pyritään tuottamaan periaatteessa yksi teoreettinen vastaustuottamaan periaatteessa yksi teoreettinen vastaus •• Teknisen työn ja teknologiakasvatuksenTeknisen työn ja teknologiakasvatuksen ongelmalähtöisen keksimisongelmalähtöisen keksimis-- jaja tuotekehitysprosessi tuottaa aina useitatuotekehitysprosessi tuottaa aina useita vaihtoehtoisia ratkaisuja kyseiseen ongelmaanvaihtoehtoisia ratkaisuja kyseiseen ongelmaan •• Teknologisen prosessin perustavoite on tietynTeknologisen prosessin perustavoite on tietyn teknisen ongelman ratkaisu eri tavointeknisen ongelman ratkaisu eri tavoin reaalitodellisuudessareaalitodellisuudessa -- kun luonnontieteenkun luonnontieteen perustavoite on pyrkiä ymmärtämään ilmiötäperustavoite on pyrkiä ymmärtämään ilmiötä (Allen 1997, Vincenti 1990, Alamäki 1999, Dugger 2000, Järvinen 2001a, Alamäki & Lehtonen 2000, Kananoja 1991, Ahtee 2000, TT 2000 perusteella)
- 9. © Lehtonen 2002 9 Yhteydet luonnontieteisiin - Luonnontieteellisen ja teknis-tuotekehi- tyksellisen näkökulman välinen ero •• Tekninen ja luonnontieteellinen opetusTekninen ja luonnontieteellinen opetus parhaimmillaan tukevat erittäin hyvin hyvin toinenparhaimmillaan tukevat erittäin hyvin hyvin toinen toisiaan.toisiaan. (Allen 1997; Vincenti 1990; Alamäki 1999; Alamäki & Lehtonen 2000; Kananoja 1991; Ahtee 2000; Lavonen 2000; TT 2000)
- 10. © Lehtonen 2002 10 Yhteydet luonnontieteisiin
- 11. © Lehtonen 2002 11 Teesi 1 • Miten teknologian sisällöt ilmaistaan tietona, taitona vai valmiuksina •• teknologian opetuksenteknologian opetuksen ((teknologian opiskelun jateknologian opiskelun ja oppimisenoppimisen)) sissisäällllööllisten kokonaisuuksienllisten kokonaisuuksien hahmottaminen ei onnistu vai perinteisihahmottaminen ei onnistu vai perinteisiää kognitiivisiakognitiivisia taitai tiedollisia osatiedollisia osa--alueita luettelemallaalueita luettelemalla.. –– Teknologiaa oppii parhaiten toimimalla tavalla jollaTeknologiaa oppii parhaiten toimimalla tavalla jolla yhteiskunnassa suunnitellaan valmistetaan, ja yllyhteiskunnassa suunnitellaan valmistetaan, ja yllääpidetpidetäääänn teknologiaateknologiaa –– sissisäällllööllisten kokonaisuuksien mllisten kokonaisuuksien määäärittelyssrittelyssää tulee ltulee läähtehteää kuvaamaan siskuvaamaan sisäältltööjjää tavalla joka pystyy kuvaamaan teknologiantavalla joka pystyy kuvaamaan teknologian opiskelutoiminnan eri puolia ja pystyy ylittopiskelutoiminnan eri puolia ja pystyy ylittäämmääään perinteisenn perinteisen kognitiivisen kouluoppimisen rajatkognitiivisen kouluoppimisen rajat
- 12. © Lehtonen 2002 12 Teesi 2 • Sisältöjen laadinta kansallisena ratkaisuna •• Laadittaessa teknologian opetuksen sisLaadittaessa teknologian opetuksen sisäällllööllisillisiää kokonaisuuksia tkokonaisuuksia täärkein lrkein läähthtöökohta tulee olla niidenkohta tulee olla niiden laadinta suomalaisesta kansallisesta llaadinta suomalaisesta kansallisesta läähthtöökohdastakohdasta kkääsinsin.. –– muissa maissa tehtyjmuissa maissa tehtyjää teknologian opetuksen ratkaisuistateknologian opetuksen ratkaisuista ((Australia, USA,Australia, USA, IsoIso--Britannia,Britannia, JapaniJapani, Israel, Israel ymym..) on) on llööydettydettäävissvissää hyvihyviää ja tarkoituksenmukaisia lja tarkoituksenmukaisia läähthtöökohtiakohtia –– sissisäällllöölliset kokonaisuudet tulee kuitenkin tuottaa vastaamaanlliset kokonaisuudet tulee kuitenkin tuottaa vastaamaan ensisijassa niihin kansallisiin yksilensisijassa niihin kansallisiin yksilöön ja yhteiskunnann ja yhteiskunnan odotettavissa olevin kvalifikaatiovaatimuksiin joilla maammeodotettavissa olevin kvalifikaatiovaatimuksiin joilla maamme eurooppalainen kansalainen ja yhteiskuntamme menestyyeurooppalainen kansalainen ja yhteiskuntamme menestyy 20002000 luvun jluvun jäälkiteollisessa informaatioyhteiskuntavaiheessalkiteollisessa informaatioyhteiskuntavaiheessa..
- 13. © Lehtonen 2002 13 Teesi 3 • Pohjoinen sijaintimme sisältöihin vaikuttajana •• Laadittaessa teknologian opetuksen sisLaadittaessa teknologian opetuksen sisäällllööllisillisiää kokonaisuuksia tkokonaisuuksia täärkein lrkein läähthtöökohta tulee olla niidenkohta tulee olla niiden laadinta suomalaisesta kansallisesta llaadinta suomalaisesta kansallisesta läähthtöökohdastakohdasta kkääsinsin.. –– sissisäällllööississää tulee ntulee nääkykyää niitniitää teknologian osateknologian osa--alueita jotka ovatalueita jotka ovat oman yhteiskuntamme toiminnan kannalta kaikkein kriittisimpioman yhteiskuntamme toiminnan kannalta kaikkein kriittisimpiää –– Skandinaviassa pohjoisella havumetsSkandinaviassa pohjoisella havumetsäävyvyööhykkeellhykkeellää tekniikka jatekniikka ja teknologia eri muodoissaan on ja on ollut vteknologia eri muodoissaan on ja on ollut väälttlttäämmäättöön osan osa eleläämmääää ja hengissja hengissää ssääilymistilymistää kautta vuosisatojenkautta vuosisatojen..
- 14. © Lehtonen 2002 14 Teesi 4 • Maamme raaka-ainevarat, tuotantotekijät ja kansantalouden rakenne vaikuttajana •• Laadittaessa teknologian opetuksen sisLaadittaessa teknologian opetuksen sisäällllööllisillisiää kokonaisuuksia tkokonaisuuksia täärkein lrkein läähthtöökohta tulee olla niidenkohta tulee olla niiden laadinta suomalaisesta kansallisesta llaadinta suomalaisesta kansallisesta läähthtöökohdastakohdasta kkääsinsin.. –– Teknologian opetuksen sisTeknologian opetuksen sisäällllööllisissllisissää kokonaisuuksissa tulisikokonaisuuksissa tulisi nnääkykyää niitniitää osaosa--alueita joissa maallamme on erityinen painotusalueita joissa maallamme on erityinen painotus muun muassa yhteiskuntamme rakenteesta, maamme raakamuun muassa yhteiskuntamme rakenteesta, maamme raaka-- ainevaroista tai maamme elinkeinoainevaroista tai maamme elinkeino-- ja tuotantoelja tuotantoeläämmäänn rakenteesta johtuenrakenteesta johtuen –– YleissivistYleissivistäävvään teknologian opetuksen sisn teknologian opetuksen sisäällllööllisistllisistää kokonaisuuksista ei tule kuitenkaan laatia puhdastakokonaisuuksista ei tule kuitenkaan laatia puhdasta teollisuuspoliittista instrumenttiateollisuuspoliittista instrumenttia..
- 15. © Lehtonen 2002 15 Teesi 4 • Jälkiteollinen informaatioyhteiskunta vaikuttajana •• Teknologian opetuksessa erilaiset jTeknologian opetuksessa erilaiset jäälkiteollisenlkiteollisen informaatioyhteiskunnan synnyttinformaatioyhteiskunnan synnyttäämmäät teknologiat teknologia-- alueet tulee liittalueet tulee liittääää oleellisiksi osiksi sisoleellisiksi osiksi sisäällllööllisillisiää kokonaisuuksia sekkokonaisuuksia sekää tytyöövväälineinlineinää ettettää opetuksen,opetuksen, opiskelun ja oppimisen kohteinaopiskelun ja oppimisen kohteina.. –– Informaatioteknologiasta ym. moderneista ratkaisuista ei tuleInformaatioteknologiasta ym. moderneista ratkaisuista ei tule kuitenkaan tehdkuitenkaan tehdää itsetarkoitusta eikitsetarkoitusta eikää kohtuuttoman suurta osaakohtuuttoman suurta osaa sissisäällllööllisillisiää kokonaisuuksia vaan ne tulee nkokonaisuuksia vaan ne tulee näähdhdää luonnollisenaluonnollisena osana sisosana sisäältltööjjää seksekää nykyaikaisena tynykyaikaisena työövväälineenlineenää ettettää teknologisena ratkaisuna, tuotteena tai palveluna osana sitteknologisena ratkaisuna, tuotteena tai palveluna osana sitää..
- 16. © Lehtonen 2002 16 Teesi 5 • Modernit teknologia-alat, kuten bio- ja kemianteknologia vaikuttajana •• SisSisäällllööllisissllisissää kokonaisuuksissa tulisi kkokonaisuuksissa tulisi kääsitellsitellää mymyöös esim. bios esim. bio-- ja kemianteknologian osaja kemianteknologian osa--alueitaalueita osana teknologiaa, sitosana teknologiaa, sitää miten biomiten bio-- jaja kemianteknologian vkemianteknologian väälineilllineillää ratkaistaan ihmisenratkaistaan ihmisen ongelmia ja kehitetongelmia ja kehitetääään uusia innovaatioitan uusia innovaatioita –– Koulun opetusta tulisi kehittKoulun opetusta tulisi kehittääää vastaamaan tvastaamaan täähhään haasteeseenn haasteeseen niitniitää oppiaineitaoppiaineita, (, (esimesim. YLT,. YLT, KemiaKemia,, BiologiaBiologia,, MaaMaa-- jaja MetsMetsäätaloustalous,, KotitalousKotitalous ymym).). jotka tjotka täällllää hetkellhetkellää sivuavat tsivuavat täättää aluettaaluetta,, kehittkehittäämmäällllää
- 17. © Lehtonen 2002 17 Teesi 6 • Teknologian sisällöllisten kokonaisuuksien tulee lähteä lapsen ja nuoren maailmasta •• Maria Montessoria mukaillen tulee olla tietoinenMaria Montessoria mukaillen tulee olla tietoinen siitsiitää mitmitää lapsi jo osaa ja tietlapsi jo osaa ja tietääää seksekää pystyy japystyy ja opettaa hopettaa hääntntää ttääststää lläähthtöökohdasta kkohdasta kääsinsin –– Tulee kokeillaTulee kokeilla,, kehittkehittääää,, pilotoida ja tutkia tapoja joilla tiettyjenpilotoida ja tutkia tapoja joilla tiettyjen sissisäällllööllisten kokonaisuuksien toteutus onnistuullisten kokonaisuuksien toteutus onnistuu tarkoituksenmukaisesti ja kehitttarkoituksenmukaisesti ja kehittääää sissisäällllööllisten kokonaisuuksienllisten kokonaisuuksien mmäääärittelyrittelyää iteratiivisesti titeratiivisesti tääststää lläähthtöökohdasta kkohdasta kääsinsin.. –– Koko teknologian opetuksen sisKoko teknologian opetuksen sisäältltöö tulee tuottaa rakenteeksitulee tuottaa rakenteeksi joka aidosti kiinnostaa lasta ja nuorta ja saa hjoka aidosti kiinnostaa lasta ja nuorta ja saa häänet toimivaanet toimivaa aktiivisesti sen parissaaktiivisesti sen parissa..
- 18. © Lehtonen 2002 18 Teesi 7 • Opiskelijan aktiivinen teknolooginen ongelmanratkaisutoiminta teknologian opetuksen tärkeimpänä sisältönä •• parhaiten tparhaiten täällllääinen tietoinen tieto rakentuurakentuu aktiivisessaaktiivisessa teknologisessateknologisessa ‘‘hands onhands on’’ toiminnassatoiminnassa..
- 19. © Lehtonen 2002 19 Teesi 7 • Toiminta koulun tasolla: Enemmän evolutiivisesti kuin revolutiivisesti •• pohdittava laajasti sitpohdittava laajasti sitää missmissää oppiainerakenteissa jaoppiainerakenteissa ja opettajankoulutuksen rakenteissa olisivat ne juuretopettajankoulutuksen rakenteissa olisivat ne juuret joiden pohjalta eri teknologian opetuksen osajoiden pohjalta eri teknologian opetuksen osa--alueetalueet voidaan saada syntymvoidaan saada syntymääään evolutiivisestin evolutiivisesti sateenvarjoksateenvarjokääsitteen teknologian opetus taisitteen teknologian opetus tai teknologiakasvatus allateknologiakasvatus alla –– jos kouluun halutaan saada syntymjos kouluun halutaan saada syntymääään jotakin uutta muutenn jotakin uutta muuten kuin paperillakuin paperilla,, kannattakannatta sese rakentaa evolutiivisesti niidenrakentaa evolutiivisesti niiden oppiaineiden varaan joillaoppiaineiden varaan joilla onon koko.. sissisäällllööllisen kokonaisuudenllisen kokonaisuuden juuretjuuret –– mikmikää taitai mitkmitkää nykyisistnykyisistää oppiainerakenteista ovat kehitetyssoppiainerakenteista ovat kehitetyssää muodossaan ydinoppiaineitamuodossaan ydinoppiaineita
- 20. © Lehtonen 2002 20 Teesi 8 • Alustavia konkreetteja lähtökohtia: Esimerkkejä mahdollisista sisällöllisistä kokonaisuuksista •• SisSisäältltööjen laadinta kansallisena projektina tulee ollajen laadinta kansallisena projektina tulee olla avointa ja keskustelevaa ja ulkomaisia esimerkkejavointa ja keskustelevaa ja ulkomaisia esimerkkejää kannattaa hykannattaa hyöödyntdyntääää niin paljon kuin mahdollistaniin paljon kuin mahdollista –– Teknologiakasvatuksen sisTeknologiakasvatuksen sisäällllööllisten kokonaisuuksien alueellallisten kokonaisuuksien alueella on julkaistu eritton julkaistu erittääin runsaasti ulkomaista tutkimusta ja mm. eriin runsaasti ulkomaista tutkimusta ja mm. eri tyyppisityyppisiää opetussuunnitelmia ja standardeja. Suomessa alueellaopetussuunnitelmia ja standardeja. Suomessa alueella useita vuseita vääititööskirjoja sekskirjoja sekää muita tutkimuksia joissa on otettumuita tutkimuksia joissa on otettu kantaa siskantaa sisäällllööllisiin kokonaisuuksiinllisiin kokonaisuuksiin
- 21. © Lehtonen 2002 21 Teesi 9 • Teknologian sisältökokonaisuudet yleissivistävän koulun valinnaiskursseilla, kerhoissa ja lasten ja nuorten vapaassa sivistystyössä •• Teknologian opetuksen tulee muodostaaTeknologian opetuksen tulee muodostaa kokonaisuus ja jatkumo lapsen ja nuorenkokonaisuus ja jatkumo lapsen ja nuoren maailmassa sekmaailmassa sekää yhteiskunnassayhteiskunnassa –– Tulee pohtia ydinoppimissisTulee pohtia ydinoppimissisäältltööjjää ja tavoitteita kussakinja tavoitteita kussakin opiskelumuodossaopiskelumuodossa –– Tulee pohtia mihin yhteiskunnan osaTulee pohtia mihin yhteiskunnan osa--alueisiin eri tyyppisetalueisiin eri tyyppiset teknologian opetuksen sisteknologian opetuksen sisäällllööt enemmt enemmään tai vn tai väähemmhemmäänn redusoituvatredusoituvat
- 22. © Lehtonen 2002 22 Teesi 9 • Sisältöjen kehittäminen ja operaationalisointi koulun tasolla suurimpana haasteena •• suurimpana haasteena teknologia opetuksensuurimpana haasteena teknologia opetuksen kehittkehittäämisessmisessää on kehitton kehittääää eri tyyppisineri tyyppisin pilottiprojektein ym. tapoja joilla tavoitteet ja sispilottiprojektein ym. tapoja joilla tavoitteet ja sisäällllöött konkretisoidaan kkonkretisoidaan kääytytäännnnöön kouluopetukseksi jan kouluopetukseksi ja opiskeluksiopiskeluksi –– Tarvitaan tTarvitaan tääydennyskoulutustaydennyskoulutusta,, tukituki--,, lläähdehde,, virikevirike-- jaja oppimateriaaleja joilla koppimateriaaleja joilla kääytytäännnnöön opetustyn opetustyööttää tekevtekeväät pystyvt pystyväätt soveltamaan uusia tavoitteita ja sissoveltamaan uusia tavoitteita ja sisäältltööjjää seksekää uudistamaanuudistamaan niitniitää.. –– Kannattaa pohtiaKannattaa pohtia mm.mm. erilaisia modernin tietoerilaisia modernin tieto-- jaja viestintviestintäätekniikan mahdollisuuksia opetuksessa ja oppimisessatekniikan mahdollisuuksia opetuksessa ja oppimisessa perinteisempien kirjallisten ymperinteisempien kirjallisten ym.. materiaalien rinnallamateriaalien rinnalla..
- 23. © Lehtonen 2002 23 Tärkein kysymys • Yleissivistävän koulun kehittämisessä on kunkin oppiaineen kohdalla syytä kysyä: •• MitMitää sellaisia seksellaisia sekää yksilyksilööllisestillisesti,, ettettää yhteiskunnallisesti merkittyhteiskunnallisesti merkittääviviää valmiuksiavalmiuksia,, kvalifikaatioita ja kehityksen osakvalifikaatioita ja kehityksen osa--alueitaalueita kyseisesskyseisessää oppiaineessa toteutettavaoppiaineessa toteutettava toiminta antaa ja edisttoiminta antaa ja edistääää joilla lapsetjoilla lapset pystyvpystyväät yllt yllääpitpitäämmäääänn,, kehittkehittäämmääään jan ja rakentamaan sekrakentamaan sekää nykyistnykyistää ettettää tulevaisuuden maailmaatulevaisuuden maailmaa??
- 24. © Lehtonen 2002 24 Haasteita • Kutakin oppiainetta tai opetuskokonaisuutta tulee kehittää vastaamaan tätä aikaa jota elämme. • Tästä lähtökohdasta käsin esim. teknistä työtä tulisi mielestämme kehittää käsityöpainotuksen sijaan enemmän tietyllä tavalla teknologisempaan, suurempia kokonaisuuksia hahmottavampaan suuntaan • Onnistunut kehittäminen on enemmänkin evoluutiota tiettyyn suuntaan kuin revoluutiota, olkaamme viisaita ettei lapsi pääse pesuveden mukana hukkaan • Kehittämisen tulee myös olla jatkuvaa ja määrätietoista.
- 25. © Lehtonen 2002 25 Sisällöt • Teknologiakasvatuksen alueella tulee erityisesti pitää huoli siitä huoli että tulevaisuudessakin konkreetti teknologinen prosessi, konkreetti tekeminen pysyy oppimisen perustana • Yleissivistävän koulun tulee pitää huolta siitä, että tekniikan ja teknologian perustana olevat konkreetin tuottamisen kyvyt, käden taidot, säilyvät myös tulevaisuudessa. Tästä on esitetty huolestumista viime aikoina useilla eri tahoilla
- 26. © Lehtonen 2002 26 Sisällöt • Teoreettinen tieto on tärkeää: Teoreettisempaa tietoa käytetään teknologian opiskelussa osana ja apuna • Työvälineiden tulee pysyä työvälineinä, olivatpa ne sitten sorveja, höyliä tai tietokoneita. Niillä tulee olla aina vain välineen rooli • Opiskelun kautta tapahtuva oppiminen tulee olla aina tärkeintä
- 27. © Lehtonen 2002 27 Moderni tekninen työ ja teknologiakasvatus • Teknisessä työssä syvennetään aikaisemmin opittua sekä hyödynnetään muissa aineissa opittuja tietoja ja taitoja ideoiden ja luokkatasosta riippuen sovelletaan niitä entistä vaativampiin ja monipuolisempiin projekteihin. Nämä projektit liittyvät mm. puu- ja metallitekniikkaan, sähkötekniikkaan, elektroniikkaan, automaatiotekniikkaan ja mekatroniikkan • Projektien erilaisissa vaiheissa on nykyaikaisella tietotekniikalla ja teknisillä ohjelmistoilla usein hyvin keskeinen merkitys apuvälineenä muiden työvälineiden ohella. • Näissä projekteissa oppilaat saavat käytännössä tuntumaa matemaattisten ja luonnontieteellisten lakien, periaatteiden ja menetelmien käytön merkityksestä jokapäiväisessä elämässä sekä oppivat paitsi käyttämään erilaisia menetelmiä, myös usein motivoituvat hankkimaan tarvitsemaansa tietoa joka tukee taas muiden luonnontieteellisten ja matemaattisten aineiden oppimista.
- 28. © Lehtonen 2002 28 Teknologian opetus koulussa yleissivistävä koulun kaikille yhteinen teknologiakasvatus yleissivistävä koulun valinnainen teknologiakasvatus yleissivistävä koulun kerhomuotoinen teknologiakasvatus Teknologian opetus muualla yhteiskunnassa yleissivistävä vapaan kansansivistyksen teknologiakasvatus yleissivistävä valinnainen teknologiakasvatus yleissivistävä kerhomuotoinen teknologiakasvatus yleissivistävä valinnainen teknologiakasvatus
- 29. 1 Teknologian opetuksen sisällölliset kokonaisuudet MET kutsuseminaari 12.12.2002 Miika Lehtonen & Miia Hast Lapin yliopisto Miika.Lehtonen@urova.fi Miia.Hast@urova.fi http://www.urova.fi/home/hkunta/milehton/ © Lehtonen 2002 4 Metateesi • Teknologian opetus tai teknologiakasvatus ei ole käsityötä, taidekasvatusta tai luonnontiedettä
- 30. 2 © Lehtonen 2002 11 Teesi 1 • Miten teknologian sisällöt ilmaistaan tietona, taitona vai valmiuksina • teknologian opetuksen (teknologian opiskelun ja oppimisen) sisällöllisten kokonaisuuksien hahmottaminen ei onnistu vai perinteisiä kognitiivisia tai tiedollisia osa-alueita luettelemalla. – Teknologiaa oppii parhaiten toimimalla tavalla jolla yhteiskunnassa suunnitellaan valmistetaan, ja ylläpidetään teknologiaa – sisällöllisten kokonaisuuksien määrittelyssä tulee lähteä kuvaamaan sisältöjä tavalla joka pystyy kuvaamaan teknologian opiskelutoiminnan eri puolia ja pystyy ylittämään perinteisen kognitiivisen kouluoppimisen rajat © Lehtonen 2002 12 Teesi 2 • Sisältöjen laadinta kansallisena ratkaisuna • Laadittaessa teknologian opetuksen sisällöllisiä kokonaisuuksia tärkein lähtökohta tulee olla niiden laadinta suomalaisesta kansallisesta lähtökohdasta käsin. – muissa maissa tehtyjä teknologian opetuksen ratkaisuista (Australia, USA, Iso-Britannia, Japani, Israel ym.) on löydettävissä hyviä ja tarkoituksenmukaisia lähtökohtia – sisällölliset kokonaisuudet tulee kuitenkin tuottaa vastaamaan ensisijassa niihin kansallisiin yksilön ja yhteiskunnan odotettavissa olevin kvalifikaatiovaatimuksiin joilla maamme eurooppalainen kansalainen ja yhteiskuntamme menestyy 2000 luvun jälkiteollisessa informaatioyhteiskuntavaiheessa.
- 31. 3 © Lehtonen 2002 13 Teesi 3 • Pohjoinen sijaintimme sisältöihin vaikuttajana • Laadittaessa teknologian opetuksen sisällöllisiä kokonaisuuksia tärkein lähtökohta tulee olla niiden laadinta suomalaisesta kansallisesta lähtökohdasta käsin. – sisällöissä tulee näkyä niitä teknologian osa-alueita jotka ovat oman yhteiskuntamme toiminnan kannalta kaikkein kriittisimpiä – Skandinaviassa pohjoisella havumetsävyöhykkeellä tekniikka ja teknologia eri muodoissaan on ja on ollut välttämätön osa elämää ja hengissä säilymistä kautta vuosisatojen. © Lehtonen 2002 14 Teesi 4 • Maamme raaka-ainevarat, tuotantotekijät ja kansantalouden rakenne vaikuttajana • Laadittaessa teknologian opetuksen sisällöllisiä kokonaisuuksia tärkein lähtökohta tulee olla niiden laadinta suomalaisesta kansallisesta lähtökohdasta käsin. – Teknologian opetuksen sisällöllisissä kokonaisuuksissa tulisi näkyä niitä osa-alueita joissa maallamme on erityinen painotus muun muassa yhteiskuntamme rakenteesta, maamme raaka- ainevaroista tai maamme elinkeino- ja tuotantoelämän rakenteesta johtuen – Yleissivistävän teknologian opetuksen sisällöllisistä kokonaisuuksista ei tule kuitenkaan laatia puhdasta teollisuuspoliittista instrumenttia.
- 32. 4 © Lehtonen 2002 15 Teesi 4 • Jälkiteollinen informaatioyhteiskunta vaikuttajana • Teknologian opetuksessa erilaiset jälkiteollisen informaatioyhteiskunnan synnyttämät teknologia- alueet tulee liittää oleellisiksi osiksi sisällöllisiä kokonaisuuksia sekä työvälineinä että opetuksen, opiskelun ja oppimisen kohteina. – Informaatioteknologiasta ym. moderneista ratkaisuista ei tule kuitenkaan tehdä itsetarkoitusta eikä kohtuuttoman suurta osaa sisällöllisiä kokonaisuuksia vaan ne tulee nähdä luonnollisena osana sisältöjä sekä nykyaikaisena työvälineenä että teknologisena ratkaisuna, tuotteena tai palveluna osana sitä. © Lehtonen 2002 16 Teesi 5 • Modernit teknologia-alat, kuten bio- ja kemianteknologia vaikuttajana • Sisällöllisissä kokonaisuuksissa tulisi käsitellä myös esim. bio- ja kemianteknologian osa-alueita osana teknologiaa, sitä miten bio- ja kemianteknologian välineillä ratkaistaan ihmisen ongelmia ja kehitetään uusia innovaatioita – Koulun opetusta tulisi kehittää vastaamaan tähän haasteeseen niitä oppiaineita, (esim. YLT, Kemia, Biologia, Maa- ja Metsätalous, Kotitalous ym). jotka tällä hetkellä sivuavat tätä aluetta, kehittämällä
- 33. 5 © Lehtonen 2002 17 Teesi 6 • Teknologian sisällöllisten kokonaisuuksien tulee lähteä lapsen ja nuoren maailmasta • Maria Montessoria mukaillen tulee olla tietoinen siitä mitä lapsi jo osaa ja tietää sekä pystyy ja opettaa häntä tästä lähtökohdasta käsin – Tulee kokeilla, kehittää, pilotoida ja tutkia tapoja joilla tiettyjen sisällöllisten kokonaisuuksien toteutus onnistuu tarkoituksenmukaisesti ja kehittää sisällöllisten kokonaisuuksien määrittelyä iteratiivisesti tästä lähtökohdasta käsin. – Koko teknologian opetuksen sisältö tulee tuottaa rakenteeksi joka aidosti kiinnostaa lasta ja nuorta ja saa hänet toimivaa aktiivisesti sen parissa. © Lehtonen 2002 18 Teesi 7 • Opiskelijan aktiivinen teknolooginen ongelmanratkaisutoiminta teknologian opetuksen tärkeimpänä sisältönä • parhaiten tälläinen tieto rakentuu aktiivisessa teknologisessa ‘hands on’ toiminnassa.
- 34. 6 © Lehtonen 2002 19 Teesi 7 • Toiminta koulun tasolla: Enemmän evolutiivisesti kuin revolutiivisesti • pohdittava laajasti sitä missä oppiainerakenteissa ja opettajankoulutuksen rakenteissa olisivat ne juuret joiden pohjalta eri teknologian opetuksen osa-alueet voidaan saada syntymään evolutiivisesti sateenvarjokäsitteen teknologian opetus tai teknologiakasvatus alla – jos kouluun halutaan saada syntymään jotakin uutta muuten kuin paperilla, kannatta se rakentaa evolutiivisesti niiden oppiaineiden varaan joilla on ko. sisällöllisen kokonaisuuden juuret – mikä tai mitkä nykyisistä oppiainerakenteista ovat kehitetyssä muodossaan ydinoppiaineita © Lehtonen 2002 20 Teesi 8 • Alustavia konkreetteja lähtökohtia: Esimerkkejä mahdollisista sisällöllisistä kokonaisuuksista • Sisältöjen laadinta kansallisena projektina tulee olla avointa ja keskustelevaa ja ulkomaisia esimerkkejä kannattaa hyödyntää niin paljon kuin mahdollista – Teknologiakasvatuksen sisällöllisten kokonaisuuksien alueella on julkaistu erittäin runsaasti ulkomaista tutkimusta ja mm. eri tyyppisiä opetussuunnitelmia ja standardeja. Suomessa alueella useita väitöskirjoja sekä muita tutkimuksia joissa on otettu kantaa sisällöllisiin kokonaisuuksiin
- 35. 7 © Lehtonen 2002 21 Teesi 9 • Teknologian sisältökokonaisuudet yleissivistävän koulun valinnaiskursseilla, kerhoissa ja lasten ja nuorten vapaassa sivistystyössä • Teknologian opetuksen tulee muodostaa kokonaisuus ja jatkumo lapsen ja nuoren maailmassa sekä yhteiskunnassa – Tulee pohtia ydinoppimissisältöjä ja tavoitteita kussakin opiskelumuodossa – Tulee pohtia mihin yhteiskunnan osa-alueisiin eri tyyppiset teknologian opetuksen sisällöt enemmän tai vähemmän redusoituvat © Lehtonen 2002 22 Teesi 9 • Sisältöjen kehittäminen ja operaationalisointi koulun tasolla suurimpana haasteena • suurimpana haasteena teknologia opetuksen kehittämisessä on kehittää eri tyyppisin pilottiprojektein ym. tapoja joilla tavoitteet ja sisällöt konkretisoidaan käytännön kouluopetukseksi ja opiskeluksi – Tarvitaan täydennyskoulutusta, tuki-, lähde, virike- ja oppimateriaaleja joilla käytännön opetustyötä tekevät pystyvät soveltamaan uusia tavoitteita ja sisältöjä sekä uudistamaan niitä. – Kannattaa pohtia mm. erilaisia modernin tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksia opetuksessa ja oppimisessa perinteisempien kirjallisten ym. materiaalien rinnalla.
- 36. 8 © Lehtonen 2002 23 Tärkein kysymys • Yleissivistävän koulun kehittämisessä on kunkin oppiaineen kohdalla syytä kysyä: • Mitä sellaisia sekä yksilöllisesti, että yhteiskunnallisesti merkittäviä valmiuksia, kvalifikaatioita ja kehityksen osa-alueita kyseisessä oppiaineessa toteutettava toiminta antaa ja edistää joilla lapset pystyvät ylläpitämään, kehittämään ja rakentamaan sekä nykyistä että tulevaisuuden maailmaa?