Sitrassa 18.3 pidetyn Resurssiviisaan suunnittelu ja rakentamisprosessin - työpajan alustukset (asiantuntijat Liisa Lahti ja Nani Pajunen Sitrasta) sekä tiivistelmä työpajan esityksistä. Työpajassa perinteinen suunnittelu-rakentamisprosessi altistettiin kestäville, resurssiviisaille ja käyttäjälähtöisyyteen perustuville ratkaisuille sekä määritimme yhdessä alan ammattilaisten kanssa minkälainen uudenlainen suunnittelu-rakentamisprosessi voisi olla.
Allianssi-risteilyn 2014 kanava:
Vaikuttavuusselvitys – ohjeita vaikutuksista ja vaikuttavuudesta kertomiseen
Miten vaikuttavuuden arvioinnista ja vaikutusten kertomisesta saa tolkkua? Kolmannen lähteen tuottamassa selvityksessä valotetaan ymmärrettävästi mistä on kyse, miksi se on tärkeää ja kuinka sen saa käyntiin. Tule kuulemaan, miten vaikutusprosesseja kaivetaan esiin tarinoista, miten eri menetelmät suhteutuvat toisiinsa sekä itse kokeilemaan miten vaikuttavuuden esittäminen onnistuu.
Vetäjät: Kolmas lähde hankkeen projektipäälliköt Arsi Veikkolainen, Allianssi ja Elina Vanhapiha, Aalto-yliopiston Pienyrityskeskus.
Järjestöosaaminen esiin virtuaalisin osaamismerkein (id 14948)MS SOSTE
Ìý
Virtuaaliset osaamismerkit, Open Badges, ovat uusi, kuvallinen tapa kertoa osaamisesta. OK-opintokeskus on mukana tuomassa virtuaalisia osaamismerkkejä järjestökentälle. Esityksessä esitellään virtuaaliset osaamismerkit ja käsitellään järjestötyössä syntyvää osaamista.
Johdatus yhteisömanagerin/ Community Managerin työhön
Verkostojen johtajan tai omistajan toimenkuvat, tehtävät ja tittelit odottavat vielä selkeytymistään. Yhä yleisemmin käytössä oleva nimike on Community Manager / yhteisömanageri. Koulutuksessa oli tarjolla kattavan tietopaketin siitä, kuinka hyödyntää seuraavia asioita yhteisömanagerin työssä:
* oma verkkopersoona,
* oman osaamisen näkyväksi tekeminen,
* verkkoon rakennettu henkilökohtainen oppimisympäristö,
* verkkokäyttäytymisen kymmenen kultaista sääntöä,
* erilaisten sosiaalisen median palveluiden käyttö sisällöntuotannossa,
* jaettu asiantuntijuus ja joukkoistaminen sekä
* yhteisomanagerien verkostot ja tapahtumat.
Lisäksi:
* tietoa siitä, miten sosiaalisen median suunnitelma luodaan,
* tietoa, kuinka sosiaalisen median toimintaa mitataan,
* käydä muiden koulutuksen osallistujien kanssa avointa keskustelua, mitä ajatuksia päivän aihe herättää ja kuinka edetä koulutuksen jälkeen,
* vastauksia päivän aiheesta nouseviin kysymyksiin sekä
* koulutuksen materiaalit sähköisesti.
Yhteisömanagerikoulutuspäivän ohjelma sisälsi innostavan ja aktivoivan asiantuntijaluennon, ohjattua keskustelua ja ryhmätöitä.
08.45-09.00 Ilmoittautuminen, aamukahvi
09.00-09.10 Tervetuloa! Laura Kaustinen, johtaja, viestintä ja koulutus, ProCom Oy
09.10-09.30 Tutustuminen päivän teemaan ja osallistujiin
09.30-11.30 Yhteisömanagerin taidot ja verkkopersoona sekä työskentely ja oppiminen verkossa
11.30-12.30 Lounas
12.30-14.00 Työskentely yhteisössä, verkostot sekä tapahtumat
14.00-14.15 Kahvitauko
14.15-15.30 Somesuunnitelma sekä käytettävät työkalut
15.30-16.15 Case: Yhteisömanagerin työ Finnairilla/Aku Varamäki, Social media manager, Finnair Oyj
16.15-16.30 Yhteenveto
Päivän innostajana toimi Kinda Oy:n sosiaalisen median kiltteyden lähettiläs ja Suomen ensimmäinen Twitter-kuningatar, Pauliina Mäkelä. Hän on erikoistunut sosiaalisen median, viestinnän, osaamisen hallinnan, robotiikan, tapahtumajärjestämisen sekä yhteisömanageroinnin alueisiin. Hän on kouluttanut ja konsultoinut vuodesta 2010 lähtien yli 3000 henkilöä yli 100 koulutustilaisuudessa ympäri Suomen. Hän toimii useiden verkostojen yhteisömanagerina, jonka työtehtäviin kuuluu mm. järjestää tapahtumia, opastaa uusia jäseniä, osallistaa verkoston toimijoita, tehdä sisällöntuotantoa sekä antaa vierihoitoa sosiaalisen median käyttöön. Aiemmin Pauliina työskenteli 11 vuotta Nokia Networksin/Nokia Siemens Networks Oy:n palveluksessa. Viimeisin työnimike oli maailmanlaajuisen kommunikoinnin ja muutoksenhallinnan asiantuntija. Pauliina Mäkelä on sosiaalisen median innovatiivinen käyttäjä ja erilaisten verkostojen aktiivinen jäsen. Hänen päivittäisiin työrutiineihinsa kuuluvat sosiaalisen median palveluiden käyttäminen jaetun asiantuntijuuden näkyväksi tekemiseen ja nettifasilitointi.
Millaista tukea digiope tarvitsee 23102018Heli Antila
Ìý
#Digiosalliseksi-hankkeen webinaari. ti 23.10. klo 15.30-16.30 (Workshop 34.) Digiope ja tuen tarve - millaista pedagogista ja teknistä tukea kehittyvä opettaja tarvitsee?
Espoon digiagendan toimet kesästä 2014 lähtien, millaisia johtopäätöksiä ja suosituksia sen pohjalta todettiin.
Esitys on Hannes Rauhalan, joka toimi Espoon digiagendan laatijana ja toteuttajana syksyllä 2015. Esitys on pidetty Digiryhmän tapaamisessa 16.11.2016. Katso esityksen videotallenne Helsinki-kanavalta: http://www.helsinkikanava.fi/www/kanava/fi/videot/video?id=3233 .
Digiosalliseksi-hankkeen päätösseminaarissa pidetty työpaja Saavutettava digipedagogiikka - mahdollisuus vai utopiaa?
Sari Hanska ja Heli Antila, TAMK
Miten Suomesta tehdään lasten ja nuorten palveluiden mallimaa?Sitra / Hyvinvointi
Ìý
Miten Suomesta tehdään lasten ja nuorten palveluiden mallimaa?
Ideointityöpajan yhteenveto
Sitran Tajua Mut! - liputus nuoren tukena -seminaari 4.9.2014
Järjestöosaaminen esiin virtuaalisin osaamismerkein (id 14948)MS SOSTE
Ìý
Virtuaaliset osaamismerkit, Open Badges, ovat uusi, kuvallinen tapa kertoa osaamisesta. OK-opintokeskus on mukana tuomassa virtuaalisia osaamismerkkejä järjestökentälle. Esityksessä esitellään virtuaaliset osaamismerkit ja käsitellään järjestötyössä syntyvää osaamista.
Johdatus yhteisömanagerin/ Community Managerin työhön
Verkostojen johtajan tai omistajan toimenkuvat, tehtävät ja tittelit odottavat vielä selkeytymistään. Yhä yleisemmin käytössä oleva nimike on Community Manager / yhteisömanageri. Koulutuksessa oli tarjolla kattavan tietopaketin siitä, kuinka hyödyntää seuraavia asioita yhteisömanagerin työssä:
* oma verkkopersoona,
* oman osaamisen näkyväksi tekeminen,
* verkkoon rakennettu henkilökohtainen oppimisympäristö,
* verkkokäyttäytymisen kymmenen kultaista sääntöä,
* erilaisten sosiaalisen median palveluiden käyttö sisällöntuotannossa,
* jaettu asiantuntijuus ja joukkoistaminen sekä
* yhteisomanagerien verkostot ja tapahtumat.
Lisäksi:
* tietoa siitä, miten sosiaalisen median suunnitelma luodaan,
* tietoa, kuinka sosiaalisen median toimintaa mitataan,
* käydä muiden koulutuksen osallistujien kanssa avointa keskustelua, mitä ajatuksia päivän aihe herättää ja kuinka edetä koulutuksen jälkeen,
* vastauksia päivän aiheesta nouseviin kysymyksiin sekä
* koulutuksen materiaalit sähköisesti.
Yhteisömanagerikoulutuspäivän ohjelma sisälsi innostavan ja aktivoivan asiantuntijaluennon, ohjattua keskustelua ja ryhmätöitä.
08.45-09.00 Ilmoittautuminen, aamukahvi
09.00-09.10 Tervetuloa! Laura Kaustinen, johtaja, viestintä ja koulutus, ProCom Oy
09.10-09.30 Tutustuminen päivän teemaan ja osallistujiin
09.30-11.30 Yhteisömanagerin taidot ja verkkopersoona sekä työskentely ja oppiminen verkossa
11.30-12.30 Lounas
12.30-14.00 Työskentely yhteisössä, verkostot sekä tapahtumat
14.00-14.15 Kahvitauko
14.15-15.30 Somesuunnitelma sekä käytettävät työkalut
15.30-16.15 Case: Yhteisömanagerin työ Finnairilla/Aku Varamäki, Social media manager, Finnair Oyj
16.15-16.30 Yhteenveto
Päivän innostajana toimi Kinda Oy:n sosiaalisen median kiltteyden lähettiläs ja Suomen ensimmäinen Twitter-kuningatar, Pauliina Mäkelä. Hän on erikoistunut sosiaalisen median, viestinnän, osaamisen hallinnan, robotiikan, tapahtumajärjestämisen sekä yhteisömanageroinnin alueisiin. Hän on kouluttanut ja konsultoinut vuodesta 2010 lähtien yli 3000 henkilöä yli 100 koulutustilaisuudessa ympäri Suomen. Hän toimii useiden verkostojen yhteisömanagerina, jonka työtehtäviin kuuluu mm. järjestää tapahtumia, opastaa uusia jäseniä, osallistaa verkoston toimijoita, tehdä sisällöntuotantoa sekä antaa vierihoitoa sosiaalisen median käyttöön. Aiemmin Pauliina työskenteli 11 vuotta Nokia Networksin/Nokia Siemens Networks Oy:n palveluksessa. Viimeisin työnimike oli maailmanlaajuisen kommunikoinnin ja muutoksenhallinnan asiantuntija. Pauliina Mäkelä on sosiaalisen median innovatiivinen käyttäjä ja erilaisten verkostojen aktiivinen jäsen. Hänen päivittäisiin työrutiineihinsa kuuluvat sosiaalisen median palveluiden käyttäminen jaetun asiantuntijuuden näkyväksi tekemiseen ja nettifasilitointi.
Millaista tukea digiope tarvitsee 23102018Heli Antila
Ìý
#Digiosalliseksi-hankkeen webinaari. ti 23.10. klo 15.30-16.30 (Workshop 34.) Digiope ja tuen tarve - millaista pedagogista ja teknistä tukea kehittyvä opettaja tarvitsee?
Espoon digiagendan toimet kesästä 2014 lähtien, millaisia johtopäätöksiä ja suosituksia sen pohjalta todettiin.
Esitys on Hannes Rauhalan, joka toimi Espoon digiagendan laatijana ja toteuttajana syksyllä 2015. Esitys on pidetty Digiryhmän tapaamisessa 16.11.2016. Katso esityksen videotallenne Helsinki-kanavalta: http://www.helsinkikanava.fi/www/kanava/fi/videot/video?id=3233 .
Digiosalliseksi-hankkeen päätösseminaarissa pidetty työpaja Saavutettava digipedagogiikka - mahdollisuus vai utopiaa?
Sari Hanska ja Heli Antila, TAMK
Miten Suomesta tehdään lasten ja nuorten palveluiden mallimaa?Sitra / Hyvinvointi
Ìý
Miten Suomesta tehdään lasten ja nuorten palveluiden mallimaa?
Ideointityöpajan yhteenveto
Sitran Tajua Mut! - liputus nuoren tukena -seminaari 4.9.2014
Kirsimarja Raitasalo, THL: Miksi päihdehaittoja on tärkeää ehkäistä kouluissa ja oppilaitoksissa - Nuorten päihteidenkäytön yleiskuva. Ehkäisevä päihdetyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukijana kouluissa ja oppilaitoksissa -verkkoaineisto sujuvamman työn tueksi -webinaari, 10.10.2022
Marke Hietanen-Peltola & Johanna Jahnukainen, THL: Miten opiskeluhuoltopalvelut tukevat hyvinvointia ja ehkäisevät päihdehaittoja. Ehkäisevä päihdetyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukijana kouluissa ja oppilaitoksissa -verkkoaineisto sujuvamman työn tueksi -webinaari, 10.10.2022.
Riina Länsikallio, OPH: Päihdekasvatus ja ehkäisevä päihdetyö kouluissa ja oppilaitoksissa. Ehkäisevä päihdetyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukijana kouluissa ja oppilaitoksissa -verkkoaineisto sujuvamman työn tueksi -webinaari, 10.10.2022
Jaana Markkula, THL, Ehkäisevä päihdetyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukijana kouluissa ja oppilaitoksissa -verkkoaineisto sujuvamman työn tueksi -webinaari, 10.10.2022
What is the current Synthetic opioid situation in Europe? How can countries be better prepared and equipped for a continued rise in synthetic opioid prevalence, use, and incidents?
1. Kohti konkretiaa
Osallisuuden palaset –työkokous 24.1.2018
Elina Turunen & Veera Laurila
Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke – Sokra
1
2. Mitä osallisuuden palaset ovat?
• Osallisuutta edistäviä
– Tietoa
– Periaatteita
– Toimintoja
– Toimintamalleja, käytäntöjä
– Palveluja tai palvelun osia
• Poimitaan hankkeista ja toiminnoista lupaavat asiat ja
opit
• Sovellettavissa eri ihmisille ja tilanteisiin
• Palasista rakentuu erilaisia kokonaisuuksia
24.1.2018Elina Turunen & Veera Laurila2
4. Mitä Webropolin avulla haetaan?
• Yksi asia yhteen palaseen, riittävän kohdennettu
toimintamalli
• Samasta hankkeesta voi tehdä useita palasia
24.1.2018Elina Turunen & Veera Laurila4
5. Palasista toimintamalleja
• Samankaltaisista eri hankkeiden palasista muodostetaan
toimintamalleja, esimerkiksi
• Ryhmätoiminta
• Yhteiset tilat
• Toimintamallit Innokylässä: Kuvaus yleisellä tasolla, jotta
helpommin hahmoteltavissa miten voidaan tehdä
muualla
24.1.2018Elina Turunen & Veera Laurila5
6. Miten palasia työstetään?
• Webropol
• Tarkentavat kysymykset tarvittaessa
• Koordinaattorit työstävät palasia
• Palasista kootaan toimintamalleja
• Sokra arvioi: miten osallisuus toteutuu ja mitä lupaavaa
palasessa on
• Toimintamalli Innokylään
• Toimintamallin yhteydessä arviointiliite
24.1.2018Elina Turunen & Veera Laurila6
9. Osallisuus omassa elämässä
• Yhdessä tekeminen ryhmätoiminnassa lisää osallisuutta
-> sosiaalisten taitojen vahvistaminen, kuulumisen kokemus, voiko
osallistua omaan tahtiin ja ensin vain seurailla, yhteyden omiin
voimavaroihin löytäminen
• Integroidut palvelut yhdessä saman katon alla
-> mitkä eri palvelut, miten ihmistä ja hänen tilannettaan
lähestytään
24.1.2018Elina Turunen & Veera Laurila9
10. Osallisuus omassa elämässä
• Luovissa menetelmissä mokaamalla oppiminen
-> virheiden tekemisen pelon käsittely, vapautuu tilaa toimia ja
nähdä uusia mahdollisuuksia
• Luovat menetelmät
-> etäisyyden ottaminen arjen vaikeuksiin, vaikeastikin
sanoitettavien asioiden käsittely ja kokemusten vaihto
24.1.2018Elina Turunen & Veera Laurila10
11. Vaikuttaminen
• Luovat menetelmät ja nuorten teatteritoiminta
-> itseen tutustuminen, toisten kanssa toimimaan oppiminen ja
välineiden saaminen vaikuttaa omaan elämään, osallistava ja
dialoginen työote laajentaa nuorten parissa toimivien osaamista,
voidaan tuoda esiin nuorten vahvuuksia
• Luovissa menetelmissä mokaamalla oppiminen
-> jaettu kokemus harjoittelusta ja virheiden tekemisestä auttaa
myös sanoittamaan niitä, avaa mahdollisuuden vaikuttaa omaan
elämään
24.1.2018Elina Turunen & Veera Laurila11
12. Vaikuttaminen
• Ryhmätoiminta
-> yhteydet vertaisiin ja keskustelut auttavat näkemään oman
tilanteen uudesta näkökulmasta, avaa mahdollisuuden vaikuttaa
omaan elämään
• Yhteiset tilat paikallisen hyvinvoinnin alustana
-> yhteisen tilan ylläpito ja kehittäminen, ja osallistuminen
toiminnan suunnitteluun, tunnustusta laajemmin
24.1.2018Elina Turunen & Veera Laurila12
13. Vaikuttuminen
• Asuinalueen yhteiskehittäminen lisää osallisuutta
paikallisesti
-> vaikuttaminen toiminnan sisältöihin ja siten lähiympäristöön,
vaikuttuminen yhteisestä toiminnasta
• Kiertävä kokous vaikuttamiskeinona terveydenhuollossa
-> osallistujat saavat äänen kuuluviin, kokemustiedon käyttöön ja
voivat vaikuttaa asenteisiin, työntekijät voivat vaikuttaa hoitoa
koskeviin käytäntöihin ja olla muuttamassa niihin liittyvää kulttuuria,
moninaisemmat roolit
24.1.2018Elina Turunen & Veera Laurila13
14. Paikallinen hyvä
• Ryhmätyöllistäminen tuo työtä ja palveluja paikallisille
-> paikallisen yhteisön sosiaalinen verkosto ja tarpeeseen
vastaavaa työtä
-> merkityksellistä toimintaa osana paikallista yhteisöä, vahvistaa
yhteisöä työpaikkojen ja lähipalvelujen kautta
• Työtoiminnassa luontoympäristössä tehdään
merkityksellisiä asioita ja vahvistetaan yhteyttä omiin
voimavaroihin
-> miten kokemus muuttuu, onko vapaaehtoista,
tekisikö joku työn muuten
24.1.2018Elina Turunen & Veera Laurila14
15. Paikallinen hyvä
• Asuinalueen yhteiskehittäminen lisää osallisuutta
paikallisesti
-> siltaus, yhdistetään eri toimijoita, tunnustus toiminnan
järjestämisestä, osallistujat määrittävät toimintaa
• Yhteiset tilat
-> merkityksellisiä asioita osana paikallista yhteisöä, mahdollisuus
vahvistaa omaa ja yhteisön osallisuutta ja hyvinvointia
24.1.2018Elina Turunen & Veera Laurila15
16. Webropol: Lupaavan osallisuuden
käytännön toimintaympäristö
• Kenelle toiminta on suunnattu
• Mihin toiminta kiinnittyy: palvelujärjestelmään tai
kansalaisyhteiskuntaan, onko osa palveluja, onko
vapaaehtoista, miten toimintaan tullaan
• Erityispiirteet tai -tarpeet:
– Paikkakunta: harvaan asuttu, hankala liikkua ilman autoa
– Toiminta: edellyttää osaamista, välineitä, tietynlaisen paikan
ulkona
24.1.2018Elina Turunen & Veera Laurila16
17. Webropol: Miten todennatte, että lupaava
osallisuuden käytäntö lisää osallisuutta?
• Haastattelut
• Osallisuustesti
• KYKY-viisari
• Muu mittari/menetelmä, mikä?
– Oman mittarin tai menetelmän kuvailu
– Palaute
• Mistä löytää lisää tietoa tai dokumentaatiota (saa
mielellään lähettää Sokraankin)
24.1.2018Elina Turunen & Veera Laurila17
18. Webropol: Onko lupaavalle osallisuuden
käytännölle ilmennyt tarve?
• Hankkeen suunnitteluvaiheessa
– Aiemmassa toiminnassa on huomattu tarpeita, aiemmalle
toiminnalle on ollut kysyntää enemmän kuin tarjontaa, on
huomattu ettei kukaan toteuta toimintaa, tarve ilmenee
aiemmista selvityksistä tai tutkimuksista
• Hankkeen toteutusvaiheessa
– Hanke löytää paikkansa, on kysyntää, toiminnasta kysellään,
osallistujat, ammattilaiset tai vapaaehtoiset kertovat tarpeesta tai
hyödystä
24.1.2018Elina Turunen & Veera Laurila18
19. Webropol: Edustaako lupaava osallisuuden
käytäntö uudenlaista toimintaa paikkakunnalla,
alueella tai hanketoiminnassa?
• Ei ole tehty aiemmin
• Uusia toimijoita
• Uudenlaista yhteistyötä
• Käytetään uusia menetelmiä
• Osallistujilla on rooli, jota heillä ei ole ollut aiemmin
24.1.2018Elina Turunen & Veera Laurila19
20. Webropol: Mihin hankkeenne lupaava
osallisuuden käytäntö juurtuu?
• Emo-organisaatioon, palvelujärjestelmään, toisiin kuntiin,
maakuntaan
• Mihin levitettävissä ja siirrettävissä: toisiin kuntiin,
edellyttää tiettyjen sektorien yhteistyötä
• Aikaan, paikkaan tai kohderyhmään liittyvät rajoitukset:
paikkakunnalla pitkät välimatkat, kohderyhmän
tavoittaminen edellyttää erityistä panostusta, edellyttää
yhteisen tilan
24.1.2018Elina Turunen & Veera Laurila20