Osallisuus ja yhteisöllisyys koulussa: nuorten näkökulmaTomi Kiilakoski
Ìý
Esitelmä Koulun ja nuorisotyön yhteistyön tolkku ja merkitys- seminaarissa Oulussa 9.10.2014. Kirjoitus perustuu marraskuussa 2014 julkaistavaan kirjaan Koulu on enemmän (Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 155).
Sosiaalialan osaamiskeskus Verso myy ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön sekä perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn seutukoordinaatiopalvelua alueen kunnille. Esityksessä käydään läpi palvelun toimenkuvaa, sisältöä ja toiminnan perusteita.
Osallisuus ja yhteisöllisyys koulussa: nuorten näkökulmaTomi Kiilakoski
Ìý
Esitelmä Koulun ja nuorisotyön yhteistyön tolkku ja merkitys- seminaarissa Oulussa 9.10.2014. Kirjoitus perustuu marraskuussa 2014 julkaistavaan kirjaan Koulu on enemmän (Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 155).
Sosiaalialan osaamiskeskus Verso myy ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön sekä perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn seutukoordinaatiopalvelua alueen kunnille. Esityksessä käydään läpi palvelun toimenkuvaa, sisältöä ja toiminnan perusteita.
Paulaharju on alakoulu, jonne lapset tulevat 3-4 kaupunginosasta. Tämä dokumentti on innovaatiivinen avaus siitä kuinka vanhemmat ja vapaaehtoiset voisivat tehdä lähikoulusta toiminnallisen sydämen ja keskuksen. Lue lisää buzz.fi/paulaharju
Tämä diasarja sisältää Varkaudessa 10.-11.10.2015 pidetyn Perheily-koulutuksen aineiston.
Koulutuksen teemoja olivat:
Kuinka viestimme yhdistyksestämme houkuttelevasti
Kuinka houkuttelemme uutta väkeä mukaan
Lapsiperhetapahtuman järjestäminen
Kuinka kartoitamme lapsiperheiden toiveita?
Vapaaehtoistoiminnasta ja sen haastajista
Vapaaehtoisten rekrytointi, tehtävien suunnittelu ja sitouttaminen
Vinkkejä oppilaitosyhteistyöhön
Perusteet vertaistukiryhmän käynnistämisestä
Yhdessä esteetön (YHES) - Oppimisympäristöjen edistäminen fyysisesti ja vuorovaikutukseltaan esteettömiksi -hanke on saanut rahoituksen Opetushallituksen (OPH) Innovatiivisten oppimisympäristöjen edistäminen varhaiskasvatuksessa -valtionavustuksesta.
Hanke toteutuu 9/2018 - 6/2020. Hyvinkään kaupungilla työskentelee yhteisöllisen toiminnan puheterapeutti, ja hankkeen avulla haluttiin laajentaa yhteisöllisen toiminnan kehittämistä toimintaterapian asiantuntijuuteen.
Hankkeen tavoitteena on luoda toimintamalli, jossa päiväkodin arki on lapsille sekä fyysisesti että vuorovaikutukseltaan esteetön.
Nuorisotoimenjohtaja Tommi Laition esitelmä kaupungin esimiesvalmennuksen osallistujille siitä, miten Helsingin kaupungin strategia on vaikuttanut nuorisotyöhön.
5. Kehittämistyön lähtökohdat
• Yksinäisyyden lisääntymisen torjunta
• Verkostoyhteistyön hyödyntäminen
• Mitkä ovat ikääntyneiden tarpeet?
• Ovatko kaikki menetelmät jo käytössä?
• Henkilöstön osaaminen käytössä?
• Ikääntyneiden osallisuuden
vahvistaminen (2013 Vanhuspalvelulaki 13 , 14 ja 16
pitkäaikaishoito)
6. Miten asiakaskäsitys on muuttunut?
• Passiivinen hoito ja fyysinen korjaava kuntoutus
• Asiakaslähtöisyys, asiakkaan omat tarpeet,
toimintakyky, moniammatillisuus, yksilölliset
tavoitteet ja keinot
• Kuntouttava työote, vertaistuki
• Valtaistaminen/voimaannuttaminen, voimavarat,
toimintakyky, itsenäinen selviytyminen ja
hyvinvointi, oman äänen kuuleminen
• Osallisuutta ja voimavaroja korostava
toiminta, tasa-arvo, jokaisella oikeus
sosiaalisuuteen, riippumatta ikääntyneen
kunnosta (2013 Vanhuspalvelulaki 13 ja 14 pitkäaikaishoidossa)
(Lähteet: Holmi 2012; Järvikoski & Härkäpää 2008; Kettunen ym. 2010; Koskinen ym. 2008;
Koukkari 2010; Lyyra 2007; Miettinen 2011 ja Talvitie ym. 2006).
7. Hoitohenkilöstön rooli
Hoitajat ovat tärkeässä roolissa
neuvoessaan ja motivoidessaan
ikäihmisiä osallistumaan sekä
muuttaessaan ikäihmisten
käsityksiä positiivisempaan
suuntaan harjoittelun tai aktiivisen
elämäntyylin osalta.
8. Osallisuutta tukeva toiminta
muodostaa kokonaisuuden, Tavoitteellinen
jossa ilmenee yhteistyö
Moniulotteisuus
luovat menetelmät käytössä
Elämäntoivo
tyytyväisyyttä lisääviä kokemuksia
Yhteisöllisyyden edistäminen
aktiivinen osallistuminen, yksin. ehkäisevä
Toimintakyvyn säilyminen
toimintakyvyn menetyksen ehkäiseminen
Omatoimisuuteen kannustaminen
apu päivittäisiin toimintoihin, kannustaminen
Ikääntyneen aktiivinen toimijuus ja sen tuki
voimavaralähtöinen arki, valtaistumisen tuki
Ikääntyneen kunnioittaminen
arvostus, kiireettömyys, ikääntyneen kuuleminen
9. Ikääntyneiden toiveita,
odotuksia ja tarpeita(Vpty:n kyselytutkimus 2012 ja Projektien ideafoorumit 2012)
• Liikunnan tukemiseen liittyviä odotuksia ,
liikuntakykyä lisääviä ryhmiä, henkilökohtaista ohj.
• Taiteeseen, musiikkiin ja kulttuuriin liittyviä
odotuksia teatteriesityksiä, konsertteja,
kirjallisuuspiiri, taidepiiri, yhteislaulutilaisuuksia jne.
• Muuhun sosiaaliseen yhdessäoloon liittyviä
odotuksia Keskusteluryhmiä teemoittain,
asiantuntijaluentoja, muistelua, jne.
• Ryhmätoimintaan liittyviä odotuksia, enemmän
yksilöllistä huomioimista, älyllistä toimintaa
• Palveluihin liittyviä odotuksia, laadukkaita
tapahtumia, perinteisiä juhlia, iltaisin ja pyhinä
toimintaa, tilojen monipuolisempi käyttö
10. Avain osallisuuteen Ehkäisevän
toiminnan näkökulmasta
Avain osallisuuteen ryhmätoiminnan
menetelmät antavat henkilöstölle,
vapaaehtoisille ja ikääntyneille itselleen
avaimia osallisuuden toteuttamiseen.
Menetelmien halutaan innostavan
niiden käyttäjiä suunnittelemaan ja
toteuttamaan uudenlaista yhdessäoloa.
11. Henkilöstön osaamisen ja
hyvien käytäntöjen käyttöön
ottaminen?
Miten?
• Ikääntyneiden elämänhistoria huomioiden
• Yhdessä tehden (parityönä, toisilta oppien)
• Pienin askelin (ei muuteta kaikkea kerralla)
• Kokeillen (helpot ja itselle tutut menetelmät ensin)
• Tilanteen mukaan (kahvihetket, vuoronvaihdot)
• Tilat ja ympäristö huomioiden (tyhjät tilat)
• TV:n ääressä istujat (mitä muuta kuin TV?)
• Palkitsemisjärjestelmää kehittäen
15. LÄHTEET:
Holmi, M. 2012. Kuntoutustyö. Palvelutalon ja hoivakodin työntekijöiden
käsityksiä kuntoutustyöstä. Pro Gradu. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
Järvikoski, A. & Härkäpää, K. 2008. Kuntoutuskäsityksen muutos ja asiakkuuden
muotoutuminen. Teoksessa Rissanen P, Kallanranta T, Suikkanen A (toim.)
Kuntoutus. Helsinki: Duodecim, 2008:51-62.
Kettunen R,. Kähäri-Wiik, K., Vuori-Kemilä, A. & Ihalainen, J. 2006.
Kuntoutumisen mahdollisuudet.1.-3. painos. Helsinki: Werner Söderström
Osakeyhtiö.
Koskinen, S., Pitkälä, K. & Saarenheimo, M. 2008. Gerontologinen kuntoutus.
Teoksessa Rissanen P, Kallanranta T, Suikkanen A (toim.) Kuntoutus. Helsinki:
Duodecim, 2008:547-563.
Koukkari, M. 2010. Tavoitteena kuntoutuminen. Kontoutujien käsityksiä
kokonaisvaltaisesta kuntoutuksesta ja kuntoutumisesta. Akateeminen
väitöskirja. Acta Electronica Universitatis Lapponies 2010/56.
Lyyra, T-M. 2007. Terveys ja toimintakyky. Teoksessa Lyyra T-M, Pikkarainen A,
Tiikkanen P (toim.) Vanheneminen ja terveys. Helsinki: Edita, 2007:16-28.
Miettinen ,S. 2011. Muutoksen mahdollisuus Suomen kuntoutusjärjestelmässä.
Akateeminen väitöskirja. Tampereen yliopisto. Tampere: Tampereen
Yliopistopaino Oy – Juvenes Print .
Talvitie, U., Karppi, S-L. & Mansikkamäki, T. 2006. Fysioterapia. Helsinki: Edita.