Kuntien tuottavuusparadoksi
Download as PPTX, PDF5 likes1,750 views
LapIT-päivillä 22. elokuuta 2013 etänä pidetty alustus: http://www.lapit.fi/lapit-paeivaet/
Kuntien tuottavuusparadoksi
- 2. Mitä (työn) tuottavuus on? Työn tuottavuus Työn tuloksen arvo Työn määrä = €/tunti Tuottavuutta voidaan siis parantaa joko lisäämällä työn tuloksen arvoa tai vähentämällä työn määrää Jos työn määrän vähentäminen laskee työn tuloksen arvoa, tuottavuus pysyy ennallaan Taantumassa kansantalouden kokonaisarvo on laskenut eli suomalaisen työn tuottavuus on laskenut
- 3. Miten tuottavuutta parannetaan? Investoimalla työvälineisiin, osaamiseen tai toimintaprosesseihin Tuottavuuden parantaminen maksaa aina! Tuottavuuden nostaminen ei aina paranna kannattavuutta Esimerkiksi tuottavuutta nostava metsätyökone voi olla niin kallis, ettei siihen kannata investoida, vaan jatkaa moottorisahalla. Työn siirtäminen paikasta toiseen ei paranna tuottavuutta Tuottavuusohjelmia toteutetaan usein ulkoistamalla tehtäviä Osaoptimointi heikentää koko organisaation tuottavuutta Toimintaprosessien muutos voi laskea työn laatua, vaikka tuottavuus paranisi 22.8.2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 3
- 4. Mitä se on? AddozOy Investointi älydosetteihin vähentäisi annosteluvirheitä ja tehohoidon tarvetta sekä parantaisi potilaiden elämänlaatua Ongelma: Älydosetit kustantaa kunta, tehohoidosta lähettää laskun sairaanhoitopiiri Vaatii lääkkeiden annostelun dosetteihin käsityönä
- 5. Suomen haaste Suomen vuosikymmeniä jatkuneen talouskasvun perusta, työn määrän kasvu, on loppunut. Työikäisten suomalaisten laskee ainakin seuraavat 20 vuotta Samaan aikaan myös ns. huoltosuhde laskee eli työelämän ulkopuolella olevien osuus väestöstä kasvaa Työn määrän väheneminen tarkoittaa kansantalouden supistumista Kansantalouden pieneneminen tarkoittaa elintason laskua, sillä vaikka työikäisten määrä laskee, suomalaisten määrä ei laske. Joko suomalaisen työn tuottavuuden on noustava tai suomalaisen tekemän työn määrää on lisättävä Tästä syystä eläkeiän nostosta puhutaan niin paljon. 22.8.2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 5
- 6. Suomen huoltosuhde romahtaa pysyvästi Tilastokeskus Kun työvoimaa ei ole luvassa, myös investoinnit Suomeen tyrehtyvät.
- 7. Japani Suomea muutaman vuoden edellä: Robottikuutit lohduttavat tsunamista selvinneitä vanhuksia (NHK Video screenshot)
- 9. Julkisen sektorin Baumolin tauti Yksityisellä sektorilla työn tuottavuus on moninkertaistunut 1970-luvun jälkeen Investoinnit tietotekniikkaa ja työprosesseihin Tuottavuuden hedelmät on jaettu pääoman, työntekijöiden ja kuluttajien kesken Investoitu tuotantoon, jaettu osinkoina, nostettu palkkoina, alennettu hintoina Julkisella sektorilla työn tuottavuus ei ole noussut Palkkoja on jouduttu nostamaan, jotta työvoima ei pakenisi Yhdellä veroeurolla on saatu vuosi vuodelta vähemmän Talouskasvu on lisännyt veroeuroja, mutta nyt se on loppunut Veroja nostettava, palveluita leikattava tai tuottavuutta nostettava 22.8.2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 9
- 10. Tuottavuusparadoksi Teollisuudessa investoitiin 1980 voimakkaasti tietotekniikkaan Monessa yrityksessä tuottavuus teorioiden vastaisesti laski Joissakin yrityksissä tuottavuus kuitenkin nousi nopeasti Ratkaisevaa ei ollut tietotekniikka vaan tietotekniikan avulla toteutettu toimintaprosessien muutos Vanhojen prosessien tietokoneistaminen laski tuottavuutta! Tietotekniikka poistaa toiminnasta joustavuuden ja hidastaa toimintatapojen kehittämistä. Julkisella sektorilla ollaan nyt, 30 vuotta myöhemmin samassa tilanteessa. Vrt pankkien, kansaeläkelaitoksen ja verottajan tuottavuuskehitystä 22.8.2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 10
- 11. Teknologia ja tietotyön tuottavuus esim. työmenetelmädokumentit • Valokuvien ottaminen • Ohjeiden kirjoittaminen ja tulostaminen ja valokuvien kehittäminen • Tekstien ja kuvien leik- kaaminen ja liimaaminen paperidokumenteiksi. • Paperidokumenttien monistus värikopio- koneella • Paperidokumenttien jakelu työpisteisiin. • Valokuvien ottaminen digitaalikameralla • Ohjeiden kirjoittaminen ja digitoitujen kuvien sijoittaminen tekstin lomaan • Ohjeiden tulostaminen • Paperidokumenttien jakelu työpisteisiin • Valokuvien ottaminen digitaalikameralla • Ohjeiden kirjoittaminen ja digitoitujen kuvien sijoittaminen oikeille paikoilleen • Multimediadokumenttien sijoittaminen palvelin- tietokoneelle 1990-luvun alku ~ 1995 1999 235 min. 125 min. 91 min.
- 12. Prosessien hallintaa 22.8.2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 12 Tapaturma-aseman perusprosessi Paul Lillrank
- 13. Luutunutta sähköistä toimintaa kunnissa Esimerkiksi laskun sähköinen käsittely ilman prosessin uudistamista Sisäpostina keskushallintoon, skannataan, sähköpostina takaisin, asiatarkastus, sähköpostina esimiehelle, hyväksytään, sähköpostina keskushallintoon, maksetaan (usein myöhässä) – Saa viedä viisi päivää eli töitä tehdään iltaisin ja viikonloppuisin. – Kukaan ei saa olla sairas, matkalla, tehdä oikeita töitään koko päivää – Kun toimintaprosessi on jäykkä, ihmiset joustavat Case Espoon sosiaalitoimi Uuden tietojärjestelmän käyttöönoton jälkeisessä kaaoksessa toimeentulotukipäätöksen saaminen saattoi kestää jopa 40 päivää – Tarvittiinkin lisää henkilökuntaa tuottavuuden paranemisen asemesta Rakennuslupa kaavoittamattomalle tontille kesti kahdeksan kuukautta Hakemusta käsitellään vain tunteja tai päiviä, joita kyllä on tehostettu tietotekniikan avulla Tekniikan on tuettava joustavuutta ja jatkuvaa kehitystä, ei vaikeutettava niitä Kehityksen pyörä ei saa pysähtyä! 22.8.2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 13
- 14. Toiminnantuottavuusjalaatu Jatkuva kehittäminen ”Reengineering” teoria Jatkuva kehitys ei onnistu Käyttöönotoan ongelmat käytäntö Kehityksen pyörä pysähtyy
- 15. Käyttäjän sähköinen näkökulma Tietojärjestelmäkeskeinen ajattelu sivuuttaa toimintaprosessit Tietojärjestelmä on vain väline toiminnan kehittämiseksi! – Tietojärjestelmä toimintatapoja muuttamatta laskee työn tuottavuutta ja laatua Tietojärjestelmien lisäksi myös toimintatapojen ja -prosessien oltava yhteentoimivia – Esim. videoneuvottelujen käyttäminen etäkonsultaatioissa (sähköisen) palvelun on palveltava käyttäjän kokemaa palveluprosessia, ei tuottajaorganisaation rakennetta Esim. palkka.fi ja työnantajamaksujen maksaminen Käytettävyys: palvelun on vastattava käyttäjän valmiuksiin Kehittäjät eivät osaa asettua käyttäjän asemaan Esim. verkkopankkeja käytetään paljon mobiilikäyttöliittymällä, koska se on yksinkertaisempi Käytettävyystestaus osaksi tietojärjestelmän hyväksyntää! 22.8.2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 15
- 16. Julkisen tuottavuuden jarruja Julkisen sektorin tehtävien määrä kasvaa jatkuvasti Palveluita ja etuuksia ei kyetä uudistamaan, koska aina jokin ryhmä kokee menettävänsä jotain Kuntien kaksipäinen, moniportainen johto Muutokset vaativat sekä poliittisen että virkamiesjohdon tuen Päätöksenteon ja päätösten toimeenpanon hitaus Lain säätäminen tarpeen havaitsemisesta voimaantuloon vie vuosia Lain implementointi tietojärjestelmiin voi viedä vuosia Kuntien budjetoinnin lyhytjänteisyys Budjetointi ei huomioi elinkaarikustannuksia, vain välittömät menot Investoinnit ja käyttömenot irrotetaan toisistaan, kustannus- vaikuttavuu tta (ROI) ei huomioida 22.8.2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 16
- 17. Kuntalaiset Operatiivinen Johto Johto arvioi, että muutosta tarvitaan, mutta ei tunne konkreettista toimintaa riittävän hyvin. Konkreettiset ongelmat ja mahdollisuudet (tuotteet, toiminta ja asiakkaat) tunnetaan kentällä parhaiten Johdon tehtävänä on hahmottaa kokonaisuus ja tukea toiminnan muutosta toiminnan omista lähtökohdista. Mitä korkeampi organisaatio, sitä vaikeampaa Poliittinen johto
- 18. Osallistava toiminnan kehittäminen Tuotteiden, asiakkaiden ja avainprosessien paras asiantuntemus on suorittavalla portaalla! 1. Vanhojen toimintaprosessien ja organisaation tilanteen arviointi 2. Tavoitteiden ja niiden toteutumista arvioivien mittareiden ja muutosta tukevien kannustinten määrittely – Eli miksi uusi tietojärjestelmä ylipäätään hankitaan? 3. Tavoitteen toteutumista palvelevien uusien toimintaprosessien ja organisaatiorakenteen määrittely 4. TiVi-järjestelmän määrittely – Uudet lelut eli tietotekniikka itse ei saa olla kehittämisen tavoite vaan väline Myös henkilöstöllä on kehittämistarpeita, jotka hyödyttävät koko organisaatiota. Myös johto on altis muutosvastarinnalle 22.8.2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 18
- 19. Mitenjärjestelmääkäytetään Kenenjamihintätäpitäisikäyttää Hei,tämähommaeikuulutänne! Käyttöliittymänongelmat Materiaalinhallinnanongelmat Ei hajuakaan todellisuudesta. Valtava määrä marmatusta ja kurinaa. X X Kun johto hankkii tietojärjestelmän…
- 20. Case Duunitori.fi (vrt. virkatyönä tuotettuihin sähköisiin palveluihin) Esittää työvoimaviranomaisten sivuilta ”raavitut” työpaikkatiedot Google Mapsin päällä yhdessä reittioppaan tietojen kanssa.
- 21. Suomen osaamishaasteita Suomi on heikko Tivi-teknologian hyödyntäjä Meillä on paljon tivi-tekniikkaa mutta me käytämme sitä lähinnä vanhojen prosessien pyörittämiseen Olemme erityisen huonoja verkostoitujia ja kansainvälistyjiä Suomalaisnuorten halukkuus opiskella ulkomailla heikko Suomalaiset tottuneet elämään suljetussa monokulttuurissa Suomalaisten tivi-tekninen ja tieteellis-teknologinen osaaminen heikkoa Suomen erinomaisuus tieteessä ja teknologiassa on vaarallinen myytti 22.8.2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 21 CCSAAttributionSugree
- 22. 30.9.2010 www.kasvi.org 22 Sukupuolten välinen digikuilu? Keskustelua U.S. Army Photo
- 23. TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry TIEKE on v. 1981 perustettu tietoyhteiskunnan puolueeton ja riippumaton vaikuttaja, verkottaja ja vauhdittaja. TIEKEn toiminnan painopisteet ovat 1. Tieto- ja viestintätekniikan osaamisen kehittäminen 2. Sähköisten toimintaprosessien edistäminen 3. Tietoyhteiskunnan tietopalvelut TIEKEn toimintatapoja ovat hankkeet, foorumit, palvelut, seminaarit ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen. TIEKEn jäsenenä on yli 80 julkista ja yksityistä organisaatiota Jäsenmaksu liikevaihdon perusteella 3 500 €, 1 700 € tai 800 € TIEKEn liikevaihto on n. 1,3 milj. € vuodessa TIEKEssä työskentelee 12 henkilöä 2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 23