Esitys lainsäädännön ja tiedon ja sen arvon yhteyksistä ja riippuvuuksista seminaarissa, jossa pohdittiin, tarvitaanko 2020-luvun suomessa tietopolitiikkaa.
Millaisia muutoksia EU:n tietosuoja-asetus tuo henkilötietojen käsittelyyn ja henkilörekisterien ylläpitäjille? Miten se vaikuttaa kansalaisen tai yrityksen elämään? FK:n lakimies Outi Aalon esitys.
Esityksen sisältö:
Mitä tarkoittaa sote-tietojen toisiokäyttö?
Mitkä ovat toisiolain tavoitteet?
Mitä hyötyä on tietojen toisiokäytön mahdollisuudesta?
Lain valmistelusta vastannut neuvotteleva virkamies Joni Komulainen esitteli lain sisällön, soveltamisalan sekä lain tarjoamat mahdollisuudet info-tilaisuudessa 10.5.2019.
Uusi EU henkilötietosuoja-asetus tullee voimaan 2016 alkupuolella ja velvoittaa kaikkia organisaatioita, joissa ylläpidetään henkilötietoa sisältäviä rekistereitä. Varautuminen ajoissa kannattaa.
www.tieto.fi/euhenkilotieto
Semanttinen yhteentoimivuus ja YTI-hanke, Petri RoponenTilastokeskus
Ìý
Tilastointi kehittyy-seminaari 25.5.2018
Seminaarissa tarkastellaan, miten tiedon yhteiskäyttöä voidaan parantaa kansallisella tasolla ja Tilastokeskuksessa.
Lain valmistelusta vastannut neuvotteleva virkamies Joni Komulainen esitteli lain sisällön, soveltamisalan sekä lain tarjoamat mahdollisuudet info-tilaisuudessa 10.5.2019.
Uusi EU henkilötietosuoja-asetus tullee voimaan 2016 alkupuolella ja velvoittaa kaikkia organisaatioita, joissa ylläpidetään henkilötietoa sisältäviä rekistereitä. Varautuminen ajoissa kannattaa.
www.tieto.fi/euhenkilotieto
Semanttinen yhteentoimivuus ja YTI-hanke, Petri RoponenTilastokeskus
Ìý
Tilastointi kehittyy-seminaari 25.5.2018
Seminaarissa tarkastellaan, miten tiedon yhteiskäyttöä voidaan parantaa kansallisella tasolla ja Tilastokeskuksessa.
Lapsen yksityisyyden suoja somessa – oikeudelliset perusteet.
Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio. Esitetty seminaarissa Lapsen yksityisyyden suoja digitaalisessa mediassa 14.3.2016.
2. Mikä on EU:n asetus?
 Euroopan unionin asetus on EU:n vahvin lainsäädäntöväline:
 Asetus tulee sellaisenaan voimaan kaikissa Unionin jäsenmaissa heti kun se on
julkaistu EU:n virallisessa lehdessä
 GDPR hyväksyttiin 14.4.2016 ja astuu voimaan 25.5.2018
 Asetus kumoaa sen kanssa ristiriidassa olevat kansalliset lait
 Asetuksen kanssa ristiriitaisia lakeja ei saa säätää
 Toisin kuin Euroopan Unionin direktiivi, asetusta ei voi sovittaa
osaksi jäsenmaiden omaa lainsäädäntöä
 GDPR on siis sitova ja tulee heti voimaan sellaisenaan ilman
kansallista soveltamista
 Siirtymäaikaa on ollut kaksi vuotta, ei tule yllätyksenä kenellekään
17.11.2017 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 2
3. Mikä on EU:n yleinen tietosuoja-asetus?
 GDPR (General Data Protection Regulation)
 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679 luonnollisten
henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta
liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus)
 Säätelee kaikkea henkilötietojen käsittelyä EU:n jäsenvaltioissa
 ei koske luonnollisen henkilön henkilökohtaista henkilötietojen käsittelyä, joka ei
liity ammatilliseen tai kaupalliseen toimintaan
 ei koske kansallista turvallisuutta koskevaa henkilötietojen käsittelyä
 Tavoitteena parantaa luottamusta sähköisiin palveluihin ja
edistää EU:n digitaalista sisämarkkinoiden kehittämistä.
 Tavoitteena varmistaa ihmisten omien henkilötietojen suojaa
 Monet asetuksen velvoitteet sisältyvät jo nyt henkilötietolakiin
4. Miksi EU tarttunut tietoturvassa asetus-lekaan?
17.11.2017 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 4
5. Mikä on henkilötieto?
 GDPR:n henkilötiedon määritelmä vanhaa henkilötietolakia
täsmällisempi
 Henkilötiedolla tarkoitetaan kaikkia tunnistettuun tai
tunnistettavissa olevaan henkilöön liittyviä tietoja
 Tunnistettavissa olevan henkilön henkilöllisyys voidaan suoraan tai epäsuorasti
tunnistaa tietojen perusteella (esim. sijaintitiedot, teletunnisteet, geenitiedot,
valokuvat, potilastiedot, …)
 Kansallinen tietosuojaviranomainen on toimivaltainen
rekisterinpitäjän päätoimipaikan perusteella
 Kansallisten tietosuojaviranomaisten yhteistyötä varten ns. yhdenmukaisuus-
mekanismi (Euroopan tietosuojaneuvosto EDPB) ja yhden luukun mekanismi.
 Euroopan tietosuojaneuvosto voi antaa sitovia päätöksiä tietosuoja-asetuksen
soveltamisesta
17.11.2017 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 5
6. Henkilötietojen käsittelyn rajat
 Henkilötietojen kerääminen on sidonnainen käyttötarkoitukseen
 Kerättyä tietoa ei saa käyttää myöhemmin tarkoitukseen, jolla ei ole
sidonnaisuutta niiden alkuperäiseen käyttötarkoitukseen.
 Henkilötietoja saa käsitellä vain kun
 Rekisteröity henkilö on antanut suostumuksensa henkilötietojensa käsittelyyn
tiettyä tarkoitusta varten tai se perustuu rekisteröidyn kanssa tehtyyn
sopimukseen
 välttämätöntä rekisteröidyn tai toisen henkilön elintärkeiden etujen suojaamiseksi
 tarpeen rekisterinpitäjän lakisääteisen velvoitteen suorittamiseksi tai julkisen
vallan käyttämiseksi tai yleistä etua koskevan tehtävän suorittamiseksi
 tarpeen rekisterinpitäjän tai kolmannen osapuolen oikeutettujen etujen
toteuttamiseksi (rekisteröidyn edut, perusoikeudet ja –vapaudet huomioiden)
17.11.2017 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 6
7. Lisää rajoja
 Henkilötiedot, joita ei saa käsitellä ilman eri perustetta
 Rotu tai etninen alkuperä, poliittiset mielipiteet, uskonnollinen tai filosofinen
vakaumus, ammattiliiton jäsenyys, seksuaalinen käyttäytyminen ja suuntautuminen
 Geneettiset tai biometriset tiedot, joista henkilö voidaan tunnistaa
 Terveyttä koskevat tiedot
 Henkilötietoja voi siirtää ETA-alueen ulkopuolelle vain
asetuksessa vahvistetuin edellytyksin
 Siirrot Yhdysvaltoihin erillisen tietosuojasopimuksen eli ns. Privacy Shield -
sopimuksen turvin.
17.11.2017 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 7
8. Rekisteröidyn henkilön oikeudet
 Tiedonsaantioikeus omista henkilötiedoista
 Rekisteröidyllä oltava pyynnöstä pääsy hänestä kerättyihin tietoihin
 Tiedot sähköisesti käsitellyistä henkilötiedoista on toimitettava jäsennellyssä,
yleisesti käytetyssä ja koneellisesti luettavassa muodossa
 Tiedonsaantioikeus omien henkilötietojen käsittelystä
 Tiedonsaantioikeus koskee myös henkilötietojen käsittelyä (helppotajuisesti ja
läpinäkyvästi, kuka käsitellyt, mitä tietoja, milloin, …)
 Rekisterinpitäjän on myös pyynnöstä ilmoitettava, keille tietoja on luovutettu.
 Oikeus saada itseään koskevat tiedot oikaistua
 Oikeus siirtää itseään koskevat tiedot toiselle rekisterinpitäjälle
 Rekisterinpitäjä ei saa estää keräämiensä henkilötietojen siirtämistä esimerkiksi
kilpailijansa rekisteriin
17.11.2017 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 8
9. Lisää oikeuksia
 Oikeus tietojenkäsittelyn vastustamiseen
 Esimerkiksi suoramarkkinointiin tai profilointiin
 Oikeus saada tieto omia tietoja koskevista tietoturvaloukkauksista
 Oikeus tulla unohdetuksi
 Omien henkilötietojen käyttökielto
 Omien henkilötietojen tuhoaminen rekisteristä
 Oikeus vahingonkorvauksiin
 Henkilöllä, jolle on aiheutunut tietosuoja-asetuksen rikkomisen vuoksi vahinkoa,
on oikeus saada rekisterinpitäjältä täysi korvaus vahingosta
17.11.2017 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 9
10. Rekisterinpitäjän velvollisuudet
 Henkilötietoja käsittelyssä on varmistettava tietojen turvallisuus,
eheys ja luottamuksellisuus
 Tiedot tulee suojata luvattomalta ja lainvastaiselta käsittelyltä
 Tiedot tulee suojata vahingossa tapahtuvalta häviämiseltä, tuhoutumiselta tai
vahingoittumiselta
 Rekisterinpitäjällä todistustaakka ja näyttövelvollisuus tietosuoja-
asetuksen velvoitteiden noudattamisesta
 Pelkkä lain passiivinen noudattaminen ei enää riitä
 Ilmoitusvelvollisuus tietoturvaloukkauksista sekä tietosuoja-
viranomaiselle että kohteeksi joutuneille rekisteröidyille
 Tiedonantovelvollisuus rekisteröidyistä kerätyistä tiedoista ja
niiden käsittelystä sekä tietojen luovutuksista
17.11.2017 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 10
11. Lisää velvollisuuksia
 Tietosuojavastaavien asettaminen
 Kaikki viranomaisten ja julkishallinnon elimet (ei tuomioistuimet)
 Yksityiset yhteisöt, joiden tehtäviin kuuluu laajamittaista henkilötietojen käsittelyä
 Selosteen ylläpito henkilötietojen käsittelystä
 Ei, jos alle 250 työntekijää, paitsi jos käsittely voi aiheuttaa riskin rekisteröidyn
oikeuksille ja vapauksille, käsittely ei ole satunnaista tai käsitellään on erityisen
arkaluonteisia tietoja.
 Tietosuojaa koskevan vaikutusten arvioinnin laatiminen
 Jos henkilötietojen käsittelyyn kohdistuu todennäköinen korkea riski
17.11.2017 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 11
12. Sanktiot
 Rekisterinpitäjä ja henkilötietojen käsittelijä voidaan määrätä
maksamaan hallinnollisia sakkoja tietosuoja-asetuksen
rikkomisesta
 Hallinnollinen sakko voi olla enintään 20 000 000 € tai 4% yrityksen edeltävän
tilikauden vuotuisesta maailmanlaajuisesta kokonaisliikevaihdosta sen mukaan,
kumpi näistä määristä on suurempi.
17.11.2017 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 12
13. Haasteita
 Datan toissijainen käyttö
 Tietosuoja-asetus kieltää henkilötietojen käytön muuhun, kuin mihin ne on kerätty.
 Julkishallinnon rekistereitä haluttaisiin hyödyntää tutkimuksessa ja alustatalouden
palveluiden kehityksessä
 Käyttöehtosopimukset eli EULAt
 Tietosuoja-asetuksen ehdot huomioidaan sähköisten palveluiden käyttöehdoissa,
mutta käyttöehtoja ei lueta eikä niiden tekstiä ymmärretä
 Suomalaisten rekisterinpitäjien hidas herääminen
 Suuri osa henkilörekistereitä pitävistä julkisista ja yksityisistä yhteisöistä on
hukanneet kahden vuoden valmistautumisaikansa
 Odotettavissa ainakin näyttövelvollisuuden laiminlyöntejä ja mahdollisia
hallinnollisia sakkoja
 Työmarkkinoilla jatkuvasti paheneva tietosuojaosaajapula
 Huonosti valmistautuneita yhteisöjä rahastetaan
17.11.2017 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 13