�ݺ�ߣ

Suomesta datatalouden kärkimaa
Jyrki J.J. Kasvi
Eduskunta, Tieke
@jyrkikasvi

Datasta on moneksi
 Avoin data
 Vapaasti ja laillisesti uudelleenkäytettävissä
 Teknisesti uudelleenkäytettävissä
 Veloituksetta uudelleenkäytettävissä
 MyData
 Kuluttajat ja kansalaiset omistavat ja hallitsevat itse itseään koskevia tietoja
 Esim. data seuraa potilasta (eikä terveysorganisaatiota)
 Big Data
 Suurten tietomassojen reaaliaikainen kokoaminen, hallinta ja analyysi
 Analyysin hyödyntäminen toiminnan ohjaamisessa ja tiedolla johtamisessa
 Datamassojen hyödyntäminen oppivien algoritmien koulutuksessa
 Dataintensiiviset palvelutuotteet kuten terveyspalvelut ja älykäs asuminen
 Investointituotteet muuttuvat tietointensiivisiksi palveluiksi, esim. hissit, moottorit,
tuotantojärjestelmät, sähköverkot, …
@jyrkikasvi #eGovernment

27.11.2017 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 3
Uusissa suihkumoottoreissa tuhansia sensoreita, jotka lähettävät
jatkuvasti dataa, jota analysoimalla lentotuntipalvelun tuottaja tietää,
mitä huoltoja tarvitaan.
CC 2.0 BY Mark Kobayashi-Hillary

Suomi paalupaikalla?
 Suomen julkishallinnon rekisterit ovat kansainvälisesti
poikkeuksellisen laadukkaat ja kattavat
 Ainutlaatuinen mahdollisuus tutkimukselle ja uusien palveluiden kehittämiselle
 Rekisterien dataa kerättäessä ei ole huomioitu ’toissijaista käyttöä’
 Rekisterit ovat osin pirstoutuneet ja hajallaan
 Esimerkiksi kuntien rekisterit ja tilikartat eivät ole yhtenäisiä
 Epäyhtenäiset sanastot ja määrittelyt (esim. data sairaanhoitopiirien toiminnasta)
 Heikko tai puuttuva metadata (tiedot kerätty alkujaan vain omaan käyttöön)
 Osa rekistereistä ei ole ajantasaisia
 Päätöksiä ei voi tehdä vanhentuneen tiedon analyysin perusteella
 Suomessa on (lopulta) asenne kohdallaan
 Enää kaikki mitä ei ole erikseen sallittu, ei ole kielletty
 Lainsäädännöllisiä esteitä esim. toissijaiselle käytölle ollaan aktiivisesti purkamassa

Tiedämme Suomen kansantalouden tilan vuonna 2014!
Tilastokeskus13.7.2017
0,3
* ennuste
Muutos tammikuusta

Paalupaikalta startissa kisan kärkeen
 Rekistereiden datan laatua ja ajantasaisuutta on parannettava
 Käsitteistön, määritelmien ja metadatan on oltava yhtenäisiä
 Viranomaisrekistereiden datan keruu on sähköistettävä
 Rekistereiden hyödyntämiselle tarvitaan pelisäännöt
 Yksityisyyden suoja, datan omistajuus, tekijänoikeudet…
 Tarvitaan informoitua julkista keskustelua päätösten pohjaksi
 Oppivien algoritmien etiikka on otettava huomioon
 2018 puolet liiketoiminnan eettisistä rikkeistä liittyy big datan analyysin
sopimattomaan hyödyntämiseen (Gartner)
 Tekoälyn päättelyketjun läpinäkyvyys ja päätöksenteon avoimuus
 Tekoälyn käyttämän datan laatu ja arvoneutraalius
 Datan hallinnan ja analyysin osaajia tarvitaan nopeasti lisää
 On lisättävä matemaattis-luonnontieteiden osaamista
 On lisättävä Suomen työmarkkkinoiden kansainvälistä houkuttelevuutta

Millä datalla tekoälysi koulutat?

“Datalla ei ole moraalia – ei hyvää eikä pahaa,
data vain on. Dataetiikassa on kyse siitä,
millaisia valintoja me dataa hyödyntävät
ihmiset teemme.”
– Alan Duncan, Gartner

Datatalous ja EU:n tietosuoja-asetus GDPR
 GDPR on EU:n asetus eli sitova ja tulee voimaan sellaisenaan
välittömästi ilman kansallista soveltamista
 Siirtymäaikaa on ollut kaksi vuotta, ei tule yllätyksenä kenellekään
 Säätelee kaikkea henkilötietojen käsittelyä EU:n jäsenvaltioissa
 Oikeuksia rekisteröidyille henkilöille
 Velvoitteita rekisterinpitäjille
 Tuntuvat sanktiot velvoitteiden laiminlyönnistä
 ei koske kansallista turvallisuutta koskevaa henkilötietojen käsittelyä
 Henkilötiedolla tarkoitetaan kaikkia tunnistettuun tai
tunnistettavissa olevaan henkilöön liittyviä tietoja
 Tunnistettavissa olevan henkilön henkilöllisyys voidaan suoraan tai
epäsuorasti tunnistaa tietojen perusteella (esim. sijaintitiedot,
teletunnisteet, geenitiedot, valokuvat, potilastiedot, …)
27.11.2017 @jyrkikasvi @tiekery 9

Miksi EU tarttunut tietoturvassa asetus-lekaan?

Henkilötietojen käsittelyn rajat
 Henkilötietojen kerääminen sidonnainen käyttötarkoitukseen
 Kerättyä tietoa ei saa käyttää myöhemmin tarkoitukseen, jolla ei ole
sidonnaisuutta niiden alkuperäiseen käyttötarkoitukseen.
 Henkilötietoja saa käsitellä vain kun
 Rekisteröity henkilö on antanut suostumuksensa henkilötietojensa
käsittelyyn tiettyä tarkoitusta varten tai se perustuu rekisteröidyn kanssa
tehtyyn sopimukseen
 välttämätöntä rekisteröidyn tai toisen henkilön elintärkeiden etujen
suojaamiseksi
 tarpeen rekisterinpitäjän lakisääteisen velvoitteen suorittamiseksi tai
julkisen vallan käyttämiseksi tai yleistä etua koskevan tehtävän
suorittamiseksi
 tarpeen rekisterinpitäjän tai kolmannen osapuolen oikeutettujen etujen
toteuttamiseksi (rekisteröidyn edut, perusoikeudet ja –vapaudet
huomioiden)

GDPR:n haaste datataloudelle
 Datan toissijainen käyttö
 Tietosuoja-asetus kieltää henkilötietojen käytön muuhun, kuin mihin kerätty
 Julkishallinnon rekistereitä haluttaisiin hyödyntää tutkimuksessa ja
alustatalouden palveluiden kehityksessä
 Käyttöehtosopimukset eli EULAt
 Tietosuoja-asetuksen ehdot huomioidaan sähköisten palveluiden
käyttöehdoissa, mutta käyttöehtoja ei lueta eikä niiden tekstiä ymmärretä
 Suomalaisten rekisterinpitäjien hidas herääminen
 Suuri osa henkilörekistereitä pitävistä julkisista ja yksityisistä yhteisöistä on
hukanneet kahden vuoden valmistautumisaikansa
 Odotettavissa ainakin näyttövelvollisuuden laiminlyöntejä ja mahdollisia
hallinnollisia sakkoja
 Työmarkkinoilla jatkuvasti paheneva tietosuojaosaajapula
 Huonosti valmistautuneita yhteisöjä rahastetaan

Nostetaan jalka digijarrulta
Meidän on uskallettava tehdä päätöksiä ja toteuttaa ne

Päätöksentekijät ristipaineessa
@jyrkikasvi
14
Turvallisuus
Kansalais-
oikeudet
vapaudet
Lainsäädännön
hitaus
Ristiriitaiset
intressit
Resurssien
riittämättömyys
Tekniikan
kehitys
Tulevaisuuden
ennakointi

Suomen digitalisaation jarruja
 ”Päätöksentekolama”
 Omistajuuden, sitoutumisen ja johtajuuden puute
 Strategioita ja ohjelmia riittää, mutta toimeenpanoa vähemmän
 Rohkeuden puute
 Tuottavuutta nostetaan investoimalla, ei leikkaamalla
 Keskittyminen teknologiaan
 Palvelut, prosessit, toiminnallisuus ja vaikuttavuus ovat jääneet sivuosaan
 Teknologiaa on helpompi ostaa kuin muuttaa rakenteita ja
toimintaprosesseja radikaalisti (kuten Verohallinto teki kauan sitten)
 Vanhojen järjestelmien taakka
 Suljetut rajapinnat ja toimittajaloukut hidastavat toimintatapojen uudistamista
 Siiloutuminen ja omalle reviirille keskittyminen
 Hallintorajat ylittävät palvelut jäävät muiden tehtäväksi (esim suoratyo.fi)
27.11.2017 15
Emme uskalla kääntää Suomea päälaelleen.

Suomen haaste, miksi kehityksemme pysähtyi?
Esim mobiilimaksut – ylivoimaista suomalaisille!
27.11.2017 16
TimoSImell

30.9.2010 www.kasvi.org 17
Sukupuolten välinen digikuilu?
Keskustelua
U.S. Army Photo

�ݺ�ߣ

Suomesta datatalouden kärkimaa

Recommended

More Related Content

What's hot (20)

Similar to Suomesta datatalouden kärkimaa (20)

More from Jyrki Kasvi (20)

Suomesta datatalouden kärkimaa