More Related Content
Similar to Maahanmuuttajan suomi 2 (13)
Recently uploaded (20)
Maahanmuuttajan suomi 2
- 1. Maahanmuuttajan suomi Sopii kenelle tahansa suomen alkeiden opiskelijalle, joka haluaa oppia suomea verkon avulla.
- 2.  Monipuoliset työkalut, joilla sanoista saa selvää.  Ilmainen ja avoimessa verkossa  Runsas – verkon koottu viisaus ja kauneus  Valinnan vapaus – Voit valita opiskelutapasi ja –aineistosi suuresta määrästä mahdollisuuksia  Perinteinen osuus mukana – Valmiit laajat materiaalit ja yksittäiset harjoitukset ja opiskelutekstit käytössä.  Voit keskittyä myös tutkimaan uutisotsikkoja. Alati uudistuva ja ajankohtainen aineisto.  Voit itse myös luoda materiaalisi esim. luomalla Scoop.it- kuratoituja juttuja. Ei tarvitse itse aluksi osata kirjoittaa, mutta se on mahdollista ja suotavaa. Kontekstityökalut auttavat. Edut
- 3.  Opiskellaan verkkoa ja pc-tietokonetta tai Chromebookia käyttäen.  Tärkeimmät työkalut - kontekstityökalut  Useimmat niistä perustuvat Chromen lisäosaan Context Meny Search, joka tuo käyttöön ns. kontekstityökaluja ja –valikon.  Useimpia työkaluja voi myös käyttää erillisinä muilla selaimilla ja tietokoneilla. Opetusmenetelmän kuvaus
- 4.  Kontekstityökaluja voidaan käyttää asiayhteydessä, kontekstissä eli suoraan sähköisissä verkkoteksteissä, mikäli ne ovat ns. html-pohjaisia, mikä on yleisin muoto.  Niitä käytetään tavallisimmin hiirellä valitsemalla sana ja sitten klikkaamalla hiiren oikealla valikkoikkuna auki ja valitsemalla sopiva työkalu.  Ohjauslevy ajaa tietysti saman asian. Mitä ovat kontekstityökalut
- 5.  Kontekstityökaluja voi käyttää sekä lukiessa että kirjoittaessa sähköisiä tekstejä verkossa.  Niitä voi käyttää kaikenlaisilla verkkosivuilla – myös useimmissa valmiissa oppimateriaaleissa ja harjoituksissa. Niillä saa tietoa sanoista. Tekstin tulee kuitenkin olla html:ää. Kontekstityökaluja voi käyttää kaikkialla verkossa
- 6.  Suomen sanakirjoja kuten Kielitoimiston sanakirja, SuomiSanakirja ja Wikisanakirja  Kuvahaku – Google ja muut – Yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.  Perusmuodon löytäjiä (kaksi)  Verbityökalut (kolme), antavat perusmuodon ja konjugaation  Googlen kääntäjä  Kielten sanakirjoja  Tavuttaja  Synonyymihakuja  Lausesanakirjoja  Monia muita hakukoneita (linkit erikseen)  Työkaluja voi lisätä itse erikseenkin. Mitä kontekstityökaluja on? Context Meny Searchiin kiinnitettäviä Avautuvat viereiseen välilehteen
- 7. Tältä kontekstivalikko ²Ôä²â³Ù³Ùää oikeassa ²â³¾±èä°ù¾±²õ³Ùö²õ²õä
- 8. Nämä kontekstityökalut saa heti siirrettyä
- 9.  Avautuvat hiiren oikealla korvalla valikkoikkuna ja valitsemisen jälkeen uuteen viereiseen välilehteen.  Sanalle voi edelleen hakea sieltä lisää selityksiä.  Usein kannattaa ensin hakea perusmuoto.  Työkalut ovat monista eri lähteistä.  Ne on tuotu ainutlaatuisesti yhdessä toimiviksi. Kontekstityökalut
- 10.  Puhesynteesi SpeakIt  Oikeinkirjoituksen tarkistaja  Omniboxiin kiinnitettävät hakukoneet, jotka vuorollaan ovat oletushakukoneina  Tavallisimmin Omniboxin oletushakukone on Google.  Kääntäjä Erillisiä kontekstilisäosia samassa yleisessä kontekstivalikossa
- 11.  Googlen sanakirja ei ole kontekstivalikossa, kääntäjä käyttää samaa tietokantaa.  Se toimii kaikissa html-teksteissä joko kaksoisklikkaamalla sanaa tai painamalla samalla ns. triggeriä (esim Ctrl) ja kaksoisklikkaamalla. Valitse asetuksista.  Kaksoisklikkaaminen on sama kuin valitseminen. Hiirellä voi myös valita, maalata sanan tai ilmauksen.  Googlen sanakirjassa on valittavana useita maailmankieliä selityskieliksi. Tässä keskitytään englantiin. Sanakirja toimii myös suomalaisten sanojen selittäjänä.  Se sopii hyvin kaikkeen kielenopiskeluun. Googlen sanakirja
- 13.  Pitää käyttää Chromea tai Chromebookia.  Context Meny Search ja erilliset laajennukset haetaan ja ladataan sovelluskaupasta ilmaiseksi.  Ne näkyvät Chromen asetusten kohdassa Lisää työkaluja.  CMS:n työkalut saa yhdellä kertaa siirtämällä täällä oleva tiedosto, copypastaamalla sen asetusten kohtaan Other options.  Samat hakukoneet saa erikseen asentamalla Chromen omniboxiin. Nekin ovat hyödyllisiä. Tietoa saa suoraan ja heti. Miten kontekstityökalut saa itselleen?
- 14.  Oppimateriaaleissa  Erillisissä harjoituksissa ja virikkeissä, (jos ne ovat html:ää)  Missä tahansa verkkosivussa (html)  Soveliaissa lukuteksteissä: luonto  Skuuppilehdissä, joita itse teen tai opiskelija itse ryhtyy julkaisemaan  Eräissä uutisportaaleissa kuten Suomen Sanomat  Selkokielisissä uutisissa kuten Selkouutiset ja Selkosanomat  Suomen lähihistorian mukavissa jutuissa Ylen Elävässä arkistossa  Inhimillisissä pikkujutuissa  Suomalaisuuden teemoissa Missä kontekstityökaluja käytetään?
- 15.  On paljon valmista materiaalia, joka on selkokielistä, lyhyttä tai muuten tarkoitettu esim. maahanmuuttajille.  Olen kerännyt tuollaista materiaalia:  Linkkilistoina  Scoop.it-julkaisuissa  ThingLink-kuvina, Maahanmuuttajien suomi, Learn Finnish  Linkkiparvina kuten tämä  Myös englanniksi Lukutekstit
- 16.  Scoop.it-artikkeli on ns. kuratointia. Se tekee esim. uutisesta lyhennetyn artikkelin, jossa on tavallisesti otsikko, kuva ja jutun kärki eli ingressi.  Otsikosta ja kuvasta menee linkki varsinaiseen artikkeliin, joten otsikkoa ei voi klikkailla menemättä itse juttuun.  Ingressistä ei mene linkkiä minnekään.  Otsikko on sopiva lyhenne ja tiivistelmä.  Toki sanoja voi tutkia alkuperäisessä artikkelissakin, mutta tässä keskitytään nyt otsikoihin. Siihen on sopiva työkalu: Oikofix. Oppimateriaalia otsikoista
- 17.  Oikofix on suomalainen palvelu. Keskitytään sen analysointiosaan. Siihen voi kirjoittaa tai copypastata sanan, lauseen, virkkeen, kappaleen… mistä tahansa lähteestä.  Vaikka skuuppijuttujen otsikko onkin linkki, sen oppii helposti copypastaamaan oikofixiin ilman että mennään linkkiin.  Oikofix antaa hyvin monille sanoille mm. perusmuodon ja muuta tietoa pieneen ikkunaan, joka avautuu jokaiseen sanaan.  Ikkunasta ja perusmuodosta voi jokaisesta sanasta hakea tietoa kontekstityökaluilla.  Perusmuodon löytäjiä on kontekstivalikossakin. Niitä voi käyttää myös, jos ei sovella oikofixiä, vaan on jossakin verkkotekstissä.  Oikofixissä on myös oikeinkirjoituksen tarkistin. Oikofix
- 18. Tältä Oikofixin analysointiosa ²Ôä²â³Ù³Ùää
- 19.  Perusmuotoa ja sanakirjamuotoa on totuttu pitämään synonyymeinä, vaikka verbeillä se on hieman eri asia. Verbien sanakirjamuoto on I infinitiivi.  Maahanmuuttaja tarvitsee perusmuotoa hakiessaan sanoille selityksiä mm. sanakirjoista.  On tietenkin hyvä, että taitoa perusmuodon löytämiseen kehittyy ja kehitetään. Siihen kontekstityökalut ja Oikofix ovat sopivia. Perusmuoto
- 20.  Googlen sanakirja ja Kääntäjä yrittävät selittää myös taivutusmuotoja. Samoin Google-haut.  Ne tekevät myös virheitä.  Lausesanakirjoista kuten Tatoeba voi hakea myös taivutusmuodoilla.  Monista korpuksista voi hakea taipuneillakin muodoilla kuten Project Gutenbergin klassikkokirjoista. Aina ei tarvita perusmuotoa
- 21.  Perusmuodon löytäjät antavat myös verbien perusmuodon/sanakirjamuodon, joita voi olla useita.  Verbityökalut voivat myös löytää verbin perusmuodon ja antaa koko taivutuskaavan eli konjugaation.  Jos mukana on liitepartikkeleita yms. ne pitää ensin poistaa tai valita vain itse pelkkä verbimuoto.  Sanan voi kirjoittaa hakuruutuun tai johonkin sähköiseen lehtiöön ja hakea sieltä kontekstityökaluilla.  Toinen mahdollisuus on vaihtaa omniboxin hakukoneita. Verbit
- 22.  Maahanmuuttajankin tulee kehittää tavutajuaan, mihin tavuttaja kontekstivalikossa on hyvä apu.  Sillä saa minkä tahansa sanan tavujaon. Onnistumisprosentti on varmaan yli 99%, kaikkeen kone ei pysty.  Tavuja kannattaa taputtaa ja leikkiä tavujunaa. Tavut
- 23.  Haetaan perusmuoto: valitaan sana, klikataan hiiren oikealla korvalla, avautuneesta ikkunasta klikataan asianomaista työkalua.  Perusmuodosta voi hakea sanakirjaselityksen.  Voidaan hakea myös:  Kuva  Käännös  Verbeistä on erikseen tunnistaja ja perusmuodon hakija, josta saa koko konjugaation.  Asiayhteys lausesanakirjasta tai muualta  Ääntämys erillisellä lisäosalla  Muuta mukavaa Miten kontekstityökaluja tavallisesti käytetään
- 24.  Vuoden 2014 lopulla vapautettiin Kielitoimiston sanakirja, jossa on yli 100000 sanaa. Se on suosikkini. Siinä ei ole kuvia, mutta niitä saa kontekstikuvahaulla.  Olen kehittänyt Kielitoimiston sanakirjaan paljon lisäarvoa.  SuomiSanakirjassa on paljon ns. mashup-aineistoa (koottu useista lähteistä): sivistyssanoja, synonyymejä yms.  Wikisanakirja on myös laaja. Useista sanoista on sieltä myös linkki Kielitoimiston sanakirjaan. Sanakirjoja
- 25.  Tatoeba-lausesanakirja on kätevä haku, jolla saa esimerkkejä sanan käytöstä ja käyttäytymisestä lauseissa.  Googlettamalla saa asiayhteyksiä.  On monia muitakin hienoja palveluja, korpuksia ja hakukoneita, joissa saa asiayhteyksiä. Muita asiayhteyksiä
- 26.  Chromessa on myös ääntämisen opettaja, puhesynteesi SpeakIt, joka on robotti. Sillä on suomeksi miellyttävä naisääni. Sen loppuhenkoset, aspiraatio, prosodia ei tietenkään ole ihmisäänen tasoa, mutta mielestäni tyydyttävä. Ääntäminen
- 27.  Chromessa on mahtava omnibox, johon saa kiinnitettyä muitakin hakukoneita kuin Google.  Kun sitä oppii käyttämään, saa suoraan osoiteriviltä - joka on juuri se omnibox - hakutuloksia. Siinä toimii myös oletushakukone, joka tavallisesti on Google.  Muitakin hakukoneita on pilvin pimein.  Hakukoneita saa kertaluonteisesti tai vaihtamalla oletushakukoneen. Käyttö on helppoa. Omnibox
- 28.  Oppitori on edublogi, jossa on paljon muutakin kuin suomen alkeiden opetusmenetelmä.  Tietoa Suomesta ja suomalaisuudesta.  Yleistietoa  Linkkejä ja copypastauksia.  Oppitori saa n. 3000 klikkausta arkisin joka päivä Oppitori
- 29.  Skuupit ovat Scoop.it-palvelulla tehtyä kuratointia. Ne ovat oikeastaan kuvallisia linkkilistoja: otsikko, kuva ja ingressi.  Minulla on Suomiskuupit, jossa on monenlaista pysyvää aineistoa.  Skuuppeja voi ryhmitellä ja järjestellä tageilla.  Ryhmiä on paljon. Niitä on linkkiparvina, ThingLink-esityksinä (kuvina) ja niitä voi hakea hakutoiminnoilla.  Erikseen on uutisskuuppeja nimeltä Lehti ja englanninkielinen Human Interest-lehti.  Skuuppilehteni johtavat suomalaisten parissa kymmenkertaisesti seuraavaan, mutta kokonaisuutena klikkauksia on vain n. 400-500/vrk – mikä sinänsä ei ole paljon.  Oletan että skuupit ovat laillisia, ne ovat kansainvälinen ilmiö.  Skuuppeja voisivat opiskelijatkin tehdä, samoin julkaista muutakin. ThingLinkin tekeminen on helppoa. Skuupit
- 31.  Käyttää monella tapaa hyväkseen verkon koottua viisautta.  Olen käyttänyt kontekstityökaluja, joilla sanoille saa selityksiä.  Voi opiskella itseksesi tai erilaisissa ryhmissä pienellä alkuohjauksella.  Kaikki on ilmaista ja avointa.  Opiskelija voi itsekin julkaista ja saada apua konteksti- ja muista työkaluista.  Tämä on osa isommasta Suomen kulttuuria, luontoa ja kieltä esittelevästä paketista.  Kuvallisuus ja huumori ovat mukana oleellisina osina. Tästä materiaalista
- 32. Tekijä eläkkeellä oleva opettaja, yhteiskuntatieteen maisteri Jukka Melaranta