Merja Kauhanen: Uuden työn tehdas 2016
Download as pptx, pdf0 likes162 views
Merja Kauhanen
More Related Content
What's hot (14)
Similar to Merja Kauhanen: Uuden työn tehdas 2016 (20)
Merja Kauhanen: Uuden työn tehdas 2016
- 1. | 1 | Työ, Tasa-arvo ja Julkisen Vallan Politiikka | | WORK,INEQUALITYANDPUBLICPOLICY Työmarkkinoiden murros – yksilön näkökulma VAIKUTTAJASEMINAARI UUDEN TYÖN TEHDAS 30.11.2016 Merja Kauhanen
- 2. | 2 | Työ, Tasa-arvo ja Julkisen Vallan Politiikka | | WORK,INEQUALITYANDPUBLICPOLICY Nopea tekninen kehitys vaikuttaa työmarkkinoihin ja yksilöiden työmarkkina-asemaan • Teollisuus 4.0, digitalisaatio, automatisaatio ja robotisaatio – minkälaisia vaikutuksia yksilöiden näkökulmasta? Kuinka vaikuttavat työpaikkojen määrään, työllisyyden rakenteeseen? Ketkä häviäjiä ja ketkä voittajia? Vaikutus työn organisointitapoihin Vaikutus osaamisvaatimuksiin Vaikutus työntekemisen muotoihin Vaikutus työpaikan laatuun ja työoloihin
- 3. | 3 | Työ, Tasa-arvo ja Julkisen Vallan Politiikka | | WORK,INEQUALITYANDPUBLICPOLICY Digitaalinen murros muuttaa teollista tuotantoa ja mahdollistaa uusia palveluja ja liiketoimintamalleja Lähde: OECD 2015
- 4. | 4 | Työ, Tasa-arvo ja Julkisen Vallan Politiikka | | WORK,INEQUALITYANDPUBLICPOLICY Yksilöiden kannalta on merkitystä mitä tapahtuu työllisyydelle teknisen kehityksen seurauksena • Paljon aiempaa tutkimusta ICT:n vaikutuksesta työllisyyteen aggregaattitasolla: työllisyyden polarisaatiokehitys o Aiempi tutkimus on laajalti havainnut työllisyyden kasvun polarisaatiokehitystä monissa maissa: työllisyys on kasvanut korkeaa osaamista vaativissa ja korkeapalkkaisissa ammateissa sekä vähemmän osaamista vaativissa, matalapalkkaisissa tehtävissä; sen sijaan keskipalkkaisten rutiininomaisten ammattien työllisyysosuus on laskenut (ns. rutinisaatiohypoteesi) o Esim. Autor, Levy and Murnane 2003, Goos et al. 2008 & 2014, Autor & Dorn 2013, Autor 2014; Suomea koskien esim. Asplund et al. 2011, Maliranta 2013, Böckerman et al. 2014, Mazcluskij & Kauhanen 2016
- 5. | 5 | Työ, Tasa-arvo ja Julkisen Vallan Politiikka | | WORK,INEQUALITYANDPUBLICPOLICY Tutkimus entistä enemmän kiinnostunut robottien vaikutuksesta, mutta vielä varsin vähän empiiristä tutkimusta • Graetz and Michaels (2015) tutkivat teollisuusrobottien vaikutusta kasvuun, tuottavuuteen ja työllisyyteen - 17 maata & aikaperiodi 1993-2007 o Teollisuusrobotit lisäsivät vuotuista talouskasvua 0,37 prosentilla o ja työn tuottavuutta 0,36 prosentilla o Ei tilastollisesti merkitsevää vaikutusta kokonaistyöllisyyteen, mutta näyttöä siitä, että syrjäyttävät matalapalkkaisia työntekijöitä ja vähäisemmässä määrin myös keskipalkkaisia työntekijöitä. • Kirjallisuutta, jossa ennakoidaan robottien vaikutusta työllisyyteen tulevaisuudessa: Brynjolfsson & McAfee (2013), Ford (2009), Frey & Osborne (2013), Frey & Osborne (2015), Rouvinen ja Pajarinen (2013) Suomea koskeva analyysi • Asiantuntijoille suunnattu kysely – PEW Research Center 2014: mielipiteet lähes tasan (48% vs. 52%)
- 6. | 6 | Työ, Tasa-arvo ja Julkisen Vallan Politiikka | | WORK,INEQUALITYANDPUBLICPOLICY Arntz, Gregory and Zierahn (2016): Keskimäärin 9 % työpaikoissa on korkea automatisaation riski
- 7. | 7 | Työ, Tasa-arvo ja Julkisen Vallan Politiikka | | WORK,INEQUALITYANDPUBLICPOLICY Vaikutukset työn organisointitapoihin • Tekninen kehitys vaikuttaa myös työn organisointitapoihin: o Tuotantoa pilkotaan enenevästi osiin ja työt hajautuvat yhä useamman eri organisaation toteuttamaksi (Alasoini ym. 2012). o Organisaatiot enenevässä määrin muodostavat dynaamisia verkostoja, jotka ovat yhteydessä toisiinsa tieto- ja viestintäteknologian avulla (Grimshaw et al. 2009). o Informaatio- ja viestintäteknologian leviäminen on tärkeä edellytys tehtävien ulkoistamiselle. o Toinen tärkeä edellytys on, että tehtäviä pystytään standardisoimaan tai mittaamaan täsmällisesti suoritusta mittaavien indikaattoreiden avulla (Huws 2012).
- 8. | 8 | Työ, Tasa-arvo ja Julkisen Vallan Politiikka | | WORK,INEQUALITYANDPUBLICPOLICY Mitä tapahtuu työntekemisen muodoille? Perinteinen palkkatyö vs. muut
- 9. | 9 | Työ, Tasa-arvo ja Julkisen Vallan Politiikka | | WORK,INEQUALITYANDPUBLICPOLICY Työn tekemisen aika ja paikka – enemmän vaihtoehtoja paikan ja ajan suhteen • Uusien teknologioiden (kuten esim. pilvi- ja mobiiliteknologiat) myötä uusia vapausasteita on enenevässä määrin tullut ja tulossa työn tekemisen aikaan ja paikkaan. Työtä voidaan jatkossa tehdä eri organisaatioissa entistä hajautetummin erilaisissa paikoissa ja erilaisina aikoina – työn ja muun elämän parempi yhteensovittaminen? • Se, että työ ei ole sidottu enää yhteen paikkaan tai tiettyyn aikaan muodostaa myös riskin sille, että työn ja vapaa-ajan raja entisestään hämärtyy.
- 10. | 10 | Työ, Tasa-arvo ja Julkisen Vallan Politiikka | | WORK,INEQUALITYANDPUBLICPOLICY Vaikutukset osaamisvaatimuksiin – minkälaista osaamista vaaditaan enemmän? • STEM (Science, Technology, Engineering and Mathematics)- osaamisen merkitys kasvaa • Digitaalinen oppiminen – digitaalisten laitteiden käyttö, ymmärtäminen, kontrollointi ja luominen • Elinikäisen oppimisen merkitys • Tiimityöskentelyn taidot sekä osaaminen, joka liittyy tiedonhallintaan ja kommunikointitaitoihin tuotannon jakautuessa useamman eri organisaatioin suorittamaksi (Huws 2012). • Generalistisen osaamisen (generic skills) kysyntä tulevaisuudessa, ts. osaamisen, joka on sertifioitu vastamaan kansainvälisiä standardeja (Huws 2012) • Toisaalta myös hybridiosaamisen merkityksen kasvu, eli kyky hankkia erityisosaamista usealta eri alueelta ja yhdistää niitä keskenään (Alasoini ym. 2012)
- 11. | 11 | Työ, Tasa-arvo ja Julkisen Vallan Politiikka | | WORK,INEQUALITYANDPUBLICPOLICY Vaikutukset työpaikkojen laatuun ja työoloihin? • Robotisaation vaikutukset työhön? o Fyysisesti kevyempää o Vähemmän monotonista o Tehokkaampaa o Työnteon muotojen moninaistuminen ja yksilöllistyminen – työsuhteen ehdot, työntekijöiden asema? -> mikä vaikutus työpaikkojen laatuun, kuka kantaa työmarkkinariskit • Ay-liikkeen rooli työn murroksessa? ”Towards fair digital work” o Peter Scherrer, ETUC Deputy General Secretary: “Digitalisation is an existential challenge for workers and the trade union movement. It cannot simply be left to the market, but must be shaped by the EU, national and regional authorities, and employers in negotiation and partnership with trade unions. Europe has to seize the opportunity, but without being blind to the risks.”
- 12. | 12 | Työ, Tasa-arvo ja Julkisen Vallan Politiikka | | WORK,INEQUALITYANDPUBLICPOLICY Politiikkavalinnoilla voidaan vaikuttaa muutosvoimien vaikutukseen tulevaisuuden työhön ja yksilöiden työmarkkina-asemaan • On tärkeää muistaa, että politiikkavalinnoilla voidaan vaikuttaa ja lieventää muutosvoimien vaikutusta tulevaisuuden työhön ja yksilöiden työmarkkina-asemaan. Jotta päästään hyvään kehitykseen, on tärkeää yhdistää sekä yritysten että yksilöiden tarpeet (ks. ILO 2013).
- 13. | 13 | Työ, Tasa-arvo ja Julkisen Vallan Politiikka | | WORK,INEQUALITYANDPUBLICPOLICY Työ, tasa-arvo ja julkisen vallan politiikka- konsortio (WIP) • Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvosto: Tasa-arvoinen yhteiskunta- ohjelman konsortio. • Konsortion johtaja professori Matti Tuomala (TaY), varajohtaja professori Jari vaiiomäki • Konsortio kokoaa yhteen tutkijoita kansantaloustieteestä, taloushistoriasta, valtio-opista, sosiaalipolitiikasta ja psykologiasta • Konsortio selvittää eriarvoisuuden laajaa kirjoa ja miten politiikka sitä muovaa sekä lyhyellä tähtäimellä että koko elinkaaren aikana. Tietoa tarvitaan sekä hyvinvointijärjestelmien (koulutus, terveydenhoito, sosiaaliturva) rahoituksen että tulojen uudelleenjaon kannalta, kun samalla säilytetään kannustimet työhön ja vältetään tuloloukut. Tutkimme työpaikkojen polarisaation ja epätyypillisten työsuhteiden kehityssuuntia ja seurauksia.
- 14. | 14 | Työ, Tasa-arvo ja Julkisen Vallan Politiikka | | WORK,INEQUALITYANDPUBLICPOLICY • Tuotannon tietokoneistumisen seurauksena, ammattirakenteen murros ja mahdollinen polarisaatio, keskiluokan (työmarkkinoiden) kuihtuminen. • Tuotannon uudelleen organisointi, joustavuus. • Epätyypilliset työsuhteet (määräaikainen, osa-aikainen ja itsensä työllistäminen). • Tuotamme uutta tietoa työpaikkojen polarisaation ja epätyypillisten työsuhteiden kehityssuunnista ja seurauksista (professori ja konsortion varajohtaja Jari Vainiomäki, TaY). • Maczulskij & Kauhanen (2016): Where do workers from declining jobs go? (forthcoming) • Böckerman, Laakson & Vainiomäki (2016) Are job more polarized in ICT firms? IV Työmarkkinoiden murros ja polarisaatio