�ݺ�ߣ

��Ä��鴳��ձ��

Käsikirjoitus
n  Alkaa aina tiedon hankinnalla, mitä
kerrotaan
n  Dramaturgiset kriteerit määrittävät mitä
kerrotaan – yritetään saada katsoja
koukkuun

Esituotanto:
n  Katsojaryhmän kartoitus:
n  Kenelle, mitä, miksi -> miten?
n  Kohderyhmän huomioiminen sisällössä,
kerronnassa että visuaalisessa ilmeessä on
keskeinen osa suunnitteluvaihetta

Esituotanto:
n  Synopsis (lyhyt tiivistelmä ohjelman
sisällöstä.) Olennaisimmat asiat. Mistä
kertoo, keitä esiintyy? eli käsikirjoituksen
lähtökohdat, sisältö ja muoto tiivistetysti,
muutamalla lauseella.

Esituotanto:
n  Tuotantosuunnitelma;
- aikataulutus taustatyölle, kuvauksille,
haastatteluille (ketä haastatellaan),
grafiikalle, editoinnille, kuvauspaikat, luvat,
kalusto, äänityöt, formaatti, musiikki…

Esituotanto:
n  Käsikirjoitus ja kuvakäsikirjoitus: ota
ennakkoon selvää mitkä ovat tilan rajoitteet
ja mahdollisuudet
n  Mieti onko videossa jokin tapahtuma, joka
etenee videon myötä (jonkin tuotteen/ruoan
valmistus tms.)

Esituotanto:
n  Yksi keskeisiä juttuaiheen valintaa koskevia
kriteereitä aiheen kuvallisuus. Eli se miten
aiheen voi kuvallisesti toteuttaa,
vai voiko lainkaan. Käsikirjoitusta tehtäessä
mietitän ensin AINA kuvateema.

Käsikirjoitus
n  ei koostu pelkästään faktatiedosta vaan
myös tilanteista ja kuvista (kuvasta voi
oivaltaa ilman sanoja)

Käsikirjoitus
n  Rajaus; aiheen ja asian rajaus, näkökulma
on tärkeää (katsojan/oppijan näkökulma)
-kaikkea ei tarvitse sanoa ääneen vaan
annetaan katsojankin ymmärtää.
n  -Kolme asiaa nyrkkisääntö (1-2 minuutin
video)

Käsikirjoitus
n  KOLMINÄYTÖKSINEN RAKENNE
n  1. esitellään asia (päähenkilö)
n  2. opitaan uusia asioita (päähenkilö
kokeilee, erehtyy, oppii)
n  3. saavutetaan tavoite (päähenkilö voittaa)

Käsikirjoitus
n  KOHTAUS
n  Pääsääntö: aina kun paikka tai aika
vaihtuu, kohtaus vaihtuu.
n  Toki sääntöön löytyy poikkeuksia: jos
kamera esim. seuraa henkilöä huoneesta
toiseen ilman aikahyppyä, silloin kohtaus ei
vaihdu

Käsikirjoitus
n  Kohtauksen alussa kysy:
n  1. Mikä on kohtauksen tarkoitus?
2. Ketkä ovat tässä kohtauksessa?
3. Missä kohtaus tapahtuu?

Käsikirjoitus
n  4. Mitä (WANT) kohtauksessa halutaan?
n  5. Mitä kohtauksessa tarvitaan (NEED) ?
n  (6. Mistä kohtauksen konflikti tai jännite
tulee?)

Käsikirjoitus
n AJATTELE KUVALLISESTI! Mieti miltä kohtaus
näyttää katsojan silmään. Miltä kohtauspaikka
näyttää, mitä esineitä kohtauksessa käytetään
jne.
n Mieti, miten kertoisit kohtauksen jos et saisi
lainkaan käyttää dialogia/sanoja/grafiikkaa.

Käsikirjoitus/mallit
n  Ola Olssonin malli
1. Alkusysäys. Katsojan mielenkiinto herätetään
Ensimmäiset sekunnit ja minuutit ovat
tärkeimmät!
`Tulet näkemään, tuntemaan jotain sellaista,
mitä et tiennyt mutta haluat tietää, tuntea.`
- vetoa tunteeseen tai älylliseen uteliaisuuteen.
- kuva, tokaisu, kysymys, ääni…
- koskettava, yllättävä, ristiriitainen, jyrkkä,
hauska, naseva….

Käsikirjoitus
2. Esittely: mistä ohjelmassa on kysymys?
Tapahtumapaikka, henkilöt,
peruslähtökohta esitellään.
-ketkä, missä, milloin
- mihin haetaan vastausta?

Käsikirjoitus
3. Syventäminen. Katsoja kytketään
tunnesidokseen. ”Sympatiakohtaus.”
4. Ongelmaan, kysymykseen etsitään
ratkaisua.

Käsikirjoitus
5. Ratkaisu. Ristiriita, ongelma ratkeaa,
tarina/video huipentuu.
6. Häivyttäminen. Katsojat nostetaan takaisin
jaloilleen. Esim. kuvallinen ratkaisu: laaja
kuva.

Käsikirjoitus
n  Lopussa tärkeää, että alun lupaus
lunastetaan, vastataan kysymyksiin, joita
herätetään.

Käsikirjoitus
n  Muita rakennemalleja
n  Konfliktirakenne: kaksi ristiriitaa tai näkemystä
asetetaan vastakkain esim. grynderit-
ympäristöaktivistit. Vaihtoehtohoito/ Lääketiede
Työtapojen vertailu yms.
n  Prosessirakenne: kuljetetaan eri
tapahtumaketjuja rinnakkain, yhdistellään niitä.

Käsikirjoitus
n  Retorinen rakenne: alussa tuodaan esiin väite,
jota tarkastellaan todistaen tai dialogia käyttäen:
toisaalta - toisaalta. Edetään makrotasolta
mikrotasolle. Esim. puhutaan sydän- ja
verisuonitautien yleisyydestä, case: mies, joka on
juuri selvinnyt ohitusleikkauksesta.

Käsikirjoitus
n  Kronologia, asian käsitteleminen
aikajärjestyksessä, usein henkilödokumentit
historialliset dokumentit
n  Sonaattirakenne: dokumentti ja sävellys ajassa
eteneviä tarinoita, joissa tempon vaihto
tärkeää..hidasta, nopeaa, seesteistä, pauhua.
-mikä on pääteema, mitkä sivuteemat

Käsikirjoitus
n  Kuvaussuunnitelma: (jos ei kuvakäsikirjoitusta)
n  suunnittele kuvallinen runko/juoni/alku/loppu
n  tee luettelo jutun kannalta välttämättömistä
kuvista
n  harkitse kuvalliset siirtymät ja suunnittele ne
etukäteen
n  suunnittele missä järjestyksessä kuvaus on
järkevintä suorittaa:
n  haastattelut, kuvakerronta

Käsikirjoitus
n  Yksittäiset faktat unohtuvat mutta
juonellinen tarina pysyy muistissa (pätee
myös kuvaan)
n  Taukoja, suvantoja, rytmin vaihtoja -taukoja
tarvitaan kun on tuotu esiin tärkeä asia-
antaa aikaa ymmärtää

Kuvan kesto
n  kuvan kesto riippuu tarkoituksesta:
n  informaation määrä, tiivis vai laaja kuva (laaja
kestoltaan pitempi)
n  kuinka tuttu kohde
n  kuinka paljon toimintaa, muutosta, liikettä
n  keskimääräinen kuvan kesto 4-7 s.
n  grafiikka vaatii vähintään 15 s.
n  kovin eripituiset kuvat tekevät sekavan
vaikutelman (voi olla myös tehokeino)

Kuvaustilanne: kuvakoot
n  kansainvälinen kahdeksanosainen mittakaavasarja
n  pohja kuvakerronnan melodisuudelle (esim.
elokuvassa oltava kaikki kuvakoot mukana, tv-
kerronnassa usein kuusi)
n  johdonmukaisuus, normaalisti ei käytetä kuin 2-3
porrasta
n  ÄLÄ liitä samankokoista kuvaa toiseen saman
kokoiseen, jos kohde, kuvakulma ja aika ovat samat

Kuvaustilanne
ELK: erikoislähikuva (henkilön kasvot niin tiiviissä kuvassa, että
osa kasvoista rajautuu pois—korostetaan jotain)
LK: lähikuva (kasvot kokonaan kuvassa täyttäen ruudusta noin
viisi kuudesosaa—merkityksellinen repliikki)
PLK: puolilähikuva (kuvassa mukana kasvot ja hartiat, ”rintakuva”)
PK: puolikuva (kuvassa mukana kasvot ja vartalo lantioon saakka)
LPK: laaja puolikuva (reidet )
KK: kokokuva (henkilökokonaan kuvassa)
LKK: laaja kokokuva (vartalon pituus kokonaiskorkeudesta noin
puolesta kolmeen neljäsosaan)
YK: yleiskuva (usein tarkoituksena on esitellä ympäristöä, johon
tapahtumat sijoittuvat )

Kuvaustilanne
§  Kuvakokoja vaihtelemalla luodaan kuvarytmi
§  Yleinen yhdistelmä on esim. yleiskuva-kokokuva-
lähikuva
§  Liian pienen kuvakoon muutoksen seurauksena
kuvassa tapahtuu klaffivirhe

Kuvaustilanne
n  Pyydä kuvattavaa tekemään sama asia monta
kertaa kuvausasemaa, kuvakokoa ja
kuvakulmaa muutellen.
(esim. tomaatinleikkaus vaatii lähikuvan
veitsestä, puolilähikuvan ihmisestä ja
kokonaiskuvan tilanteesta)

Kuvaustilanne
n  ”Jos kuva ei ole riittävän hyvä, et ole riittävän
lähellä kohdetta” (Robert Capa). Ole siis lähellä!
n  Kuvan zoomaus on suositeltavaa vain, jos kuva
on yllätyksellinen tai kertoo lisäarvoa
alkuperäisestä. Zoomia pitää edeltää tai se pitää
lopettaa n. 6-8 sekunnin vakaaseen kuvaan.
n  Sama koskee muutakin liikkuvaa kuvaa: anna
asioiden liikkua ja tapahtua kuvassa.

Kuvaustilanne
n  Ottakaa mieluummin kymmenen kuvaa
liikaa kuin yksi liian vähän! Kuvapulaa on
vaikea paikkailla jälkikäteen.

�ݺ�ߣ

Oppimisvideon käsikirjoittaminen

Recommended

More Related Content

Viewers also liked (6)

More from Hanna Frilander (9)

Recently uploaded (20)

Oppimisvideon käsikirjoittaminen