Taina Lilja: Suomenkarja Green Care -toiminnassa (Suomenlehmäpäivä 14.2.2014)
0 likes1,071 views
Taina Liljan esitys suomenlehmäpäivässä 14.2.2014 Jokioisilla
More Related Content
Similar to Taina Lilja: Suomenkarja Green Care -toiminnassa (Suomenlehmäpäivä 14.2.2014) (20)
More from MTT_Agrifood_Research_Finland (20)
Taina Lilja: Suomenkarja Green Care -toiminnassa (Suomenlehmäpäivä 14.2.2014)
- 1. Kuva Paula Häyrinen Suomenkarja Green Care -toiminnassa Taina Lilja
- 2. Green Care- toiminnassa käytetään luontoa tavoitteellisesti, tietoisesti ja ammatillisesti ihmisten hyvinvoinnin edistämiseen erilaisten virkistys-, kuntoutus- ja hoivapalvelujen yhteydessä. Eläinavusteiset interventiot (AAI) Toimintatapa Tavoite Ohjaaja Esimerkki Eläinavusteinen terapia Animal Assisted Therapy AAT Yksilöllisyys, suunnitelmallisuus ja tavoitteellisuus Fyysinen, sosiaalinen, emotionaalinen ja kognitiivinen hyvinvointi Sosiaali- ja terveysalan ammattilainen Ratsastusterapia Eläinavusteinen toiminta Animal Assisted Activities AAA Yhteisöllisyys, elämyksellisyys ja toiminnallisuus Ennaltaehkäisy, sosiaalisen kasvun ja hyvinvoinnin edistäminen Sosiaali- ja terveysalan ammattilainen tai asiaan perehtynyt vapaaehtoistyöntekijä Sosiaalipedagoginen hevostoiminta, kaverikoiratoiminta Eläinavusteinen kasvatus Animal Assisted Education AAE Tavoitteellisuus Tiedolliset valmiudet Kasvatusalan ammattilainen Lukukoiratoiminta, ympäristökasvatus, kestävän kehityksen kasvatus © Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 14.2.2014 2
- 3. Ajatus, että suomenkarja sopii Green Care-toimintaan perustuu • ihmisten ja lehmien vuosituhantiseen kumppanuuteen • muistitietoon lehmien ja hoitajien välisestä toveruudesta • kasvattajien kokemuksiin • eläinten yksilöllisiin piirteisiin • eläinten kokoon, ulkonäköön, luonteeseen ja käyttäytymiseen • alkuperäisrotujen moniin kulttuurisiin merkityksiin • tarpeeseen suojella uhanalaisia rotuja • alkuperäisroduille sopivan ”tekemisen” ideoimiseen • hyviin kokemuksiin esimerkiksi vankilatiloilta © Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 14.2.2014 3
- 4. Esimerkkejä tutkimuksista, joissa on saatu selville seikkoja, jotka tukevat suomenkarja käyttöä Green Care-toiminnassa © Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 14.2.2014 4
- 5. Suomenkarja 1940-1970 luvulla Marjaana Kovasen tutkimus (2012) perustuu savolaisten pientilallisten muistoihin suomenkarjan hoidosta. Ihminen ja lehmä elivät samojen niukkojen toimeentuloehtojen varassa. Kyyttö oli samaan aikaan perheenjäsen, lemmikkieläin, työtoveri ja tulonlähde. Kasvattajan ja lehmän suhde oli läheinen: • Huolet itkettiin lehmän kylkeä vasten. • Yhdessä nautittiin kesäisellä metsälaitumella vapaudesta ja luonnon ihanuudesta. …Pasuna-kyyttö painautui metsässä päivälevolle ja paimentyttö asettui sen kylkeen kellonkantimesta kiinni pitäen. © Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 14.2.2014 5
- 6. 2000-luvulla Taina Liljan (2011) tutkimus perustuu itä- ja länsisuomenkarjan kasvattajille tehtyihin kyselyihin ja haastatteluihin. Rotu määrittää käyttöä: lypsykarjana, erikoistuotannossa, maisemanhoidossa tai harrastuksena. Suomakarjan lehmät tuovat raskaaseen karjanhoitotyöhön vaihtelua ja mielenkiintoa. Viisaat, kauniit ja harvinaiset lehmät tuottavat mielihyvää. Suomenkarjan kanssa käytetään aikaa enemmän kuin valtarotujen kanssa. Rauhoittavat jokkaista immeistä, antavat silittää ja niillä on tajua elämään.
- 7. Vankilassa Vankeinhoidossa työn tavoitteena on edistää vankien elämänhallintaa ja sijoittumista yhteiskuntaa. Maataloustyön osuus vankiloissa vähentynyt viime vuosina. Anna-Maria Vainiopää (2011) selvitti tapaustutkimuksessa Pelson vankilassa eläinavusteisen työtoiminnan mahdollisuuksia vankien kuntouttamisessa. Karjanhoitoon liittyviä kuntoutumisen kannalta keskeisiä elementtejä • yhteisöllisyys, toiminnallisuus ja elämyksellisyys • mielekäs työ • eläimet luotettuja ja läheisiä ystäviä • vangin, ohjaajan ja eläimen välinen vuorovaikutus • luottamuksen ja vastuun saaminen • kokemusmaailman avartuminen • uusien piirteiden ja puolien löytäminen itsestä Kuva Miia Karja © Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 14.2.2014 7
- 8. Suomenkarjan Green Care-käytössä tulee ottaa huomioon © Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 14.2.2014 8
- 9. Eläinten valinta •Tuotantoelämiä voidaan käyttää eläinavusteisessa toiminnassa yhtä monipuolisesti kuin lemmikkieläimiäkin. •Eläinten käyttöön liittyy aina haasteita ihmisten ja eläinten hyvinvoinnin kannalta. - tulee tuntea eläimen lajin mukaiset ominaisuudet ja luonteenpiirteet - kehittää menetelmiä, joilla voidaan testata eläinten sopivuutta - tunnistaa asiakasryhmät, joille eläinavusteinen toiminta sopii •Anni Tarkiainen ym. (2011) sovelsi tutkimuksessaan nautojen tuotantokäyttöön suunniteltuja luonnetestausmenetelmiä eläinavusteiseen toimintaan sopiviksi. •Menetelmiä testattiin kyyttökarjalla sekä lypsykarja- että emolehmätilalla. •Eläinten soveltuvuutta edistäviä piirteitä ovat rohkeus, uteliaisuus, ystävällisyys ja ihmisläheisyys. © Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 14.2.2014 9
- 10. Eläinten hyvinvointi •Hyvinvointi on eläinyksilön subjektiivinen henkinen olotila, jota ei voi mitata suoraan (Mononen 2014). •Eläinten hyvinvointia voidaan arvioida ainoastaan tilatasolla. Green Care-toiminnassa: •Eläimellä pitää olla kyky sopeutua asiakaspalvelutilanteeseen. •Eläintä voidaan kouluttaa. •Eläimellä tulee olla mahdollisuus ennakointiin tulevasta, mahdollisuus vetäytyä kontaktista ja riittävästi vapaa-aikaa. •Toiminnanharjoittajalla tulee olla riittävästi tietoa eläimen tarpeista. © Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 14.2.2014 10
- 11. Jatkotutkimustarpeet • Lisää tutkimustietoa erilaisista asiakasryhmistä ja erilaisista suomenkarjapopulaatioista • Asiakasryhmien kokemukset suomenkarjasta • Vertaileva tutkimus eri lehmärotujen välillä (jotta saadaan lisätietoa suomenkarjan erityisominaisuuksista vs. muut rodut) • Suomenkarjan muut erityisominaisuudet (esim. maidon laatu, hyvät laiduntamisominaisuudet) • Eri ekosysteempalveluja monipuolisesti esiintuovien Green Care – palvelupakettien kehittäminen © Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 14.2.2014 11
- 12. Kiitos! Kuva: Miia Karja © Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 14.2.2014 12