Lapsiomaistyön yhteistyöprojekti Joensuussa
0 likes290 views
Lapsiomaistyön yhteistyöprojekti on alkanut Joensuussa, Pohjois-Karjalassa. Toteuttajina ovat Pohjois-Karjalan mielenterveysomaiset - FinFami ry, Joensuun Pelastakaa Lapset ry, Pelastakaa Lapset ry, Itä-Suomen aluetoimisto sekä muut järjestöt ja yhteistyötahot. Projektin rahoittaja on Raha-automaattiyhdistys.
![[SIARAN PERS] Microsoft TechDays 2015](https://cdn.slidesharecdn.com/ss_thumbnails/25d23b26-5ab7-47d2-8ea0-5df306afa869-160123103859-thumbnail.jpg?width=560&fit=bounds)
More Related Content
What's hot (16)
Viewers also liked (17)
Similar to Lapsiomaistyön yhteistyöprojekti Joensuussa (20)
Lapsiomaistyön yhteistyöprojekti Joensuussa
- 1. Minna Turunen, minna.turunen@tukitupa.fi, p. 050-5648708 Lapsiomaistyön yhteistyöprojekti Joensuussa Huomaa lapsi — Lapsi- ja mielenterveysomaistyötä lapsiomaisen hyväksi 2016–2018 Joensuun seudulla. Pohjois-Karjalan mielenterveysomaiset – FinFami ry Joensuun Pelastakaa Lapset ry Pelastakaa Lapset ry, Itä-Suomen aluetoimisto Pohjois-Karjalan mielenterveysomaiset - FinFami ry
- 3. “Lapsiomaistyö on lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin tukemista. Työ on suurelta osin ennalta ehkäisevää mielenterveystyötä, jonka tavoitteena on tukea lasten ja nuorten mahdollisuutta tasapainoiseen kehitykseen vanhemman sairaudesta huolimatta. Kun vanhempi sairastuu, myös perheen lasten arki muuttuu. Lapset ovat tilanteessa itsenäisiä tuen tarvitsijoita ja heidän tarpeensa on huomioitava vanhemman sairauden hoidon rinnalla. “ – “Lapsiomaistyön periaatteet”, Mielenterveysomaisten keskusliitto - FinFami ry
- 5. Etsimme tekijöitä ja toimijoita ✤ Etsimme lapsiomaistyön yhteistyöprojektiin Joensuuhun oman kokemustiedon jakamisesta kiinnostuneita vapaaehtoisia, yhteistyötahoja järjestöistä ja kunnista, lapsiperheiden ja lasten tukihenkilöinä toimivia mukaan kehittämään perehdytysmallia vapaaehtoisille. ✤ Vastataan yhdessä lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilan ja FinFamin toiminnanjohtaja Pia Hytösen haasteeseen!
- 6. Lapsiomaistyötä yhdessä Mitä kehitetään? ✤ Vahvistetaan ja lisätään yksilöllistä tukea lapsiomaisille Joensuun seudulla yhdistämällä järjestöjen lapsityön ja mielenterveysomaistyön voimavaroja. ✤ Vahvistetaan ja kehitetään: lasten ja perheiden kanssa toimivien järjestöjen vapaaehtoisten ja henkilöstön osaamista lapsiomaistyössä, vanhempien tavoittamista järjestöjen tuen ja vertaistuen piiriin, perheiden ja lasten tukemiseen menetelmiä & paikallisia malleja, järjestöjen ja kuntien yhteistyötä.
- 7. Lapsiomaisen elämäntilanne - pohdintaa Mitä mieltä olet näistä ajatuksista? ✤ Annetaan lapselle ikätasoisesti tietoa perheen tilanteesta. ✤ Lapsi voi ilmaista omat huolensa ja ajatuksensa turvallisesti. ✤ Lapsi saa vastauksia: Mikä isää / äitiä vaivaa? Mitä nyt tapahtuu? ✤ Lapsi elää myös huoletonta lapsuutta: leikkii, osallistuu kavereiden kanssa harrastuksiin. ✤ Lapsi saa hyviä eväitä elämään, kun vaikeuksia kohdataan turvallisissa puitteissa.
- 8. Haaste: lapsiomainen jää usein ”näkymättömäksi” Huomioidaan lapsiomainen paremmin ✤ Järjestöjen työssä tiedostetaan paremmin oma toiminta kasvuympäristönä, jossa huomioidaan lapsiomaiset paremmin, ja voidaan lisätä lasten arkeen suojaavia tekijöitä ja tukea yhteistyössä lapsia ja heidän vanhempiaan. Järjestetään Toimiva lapsi & perhe -työn koulutuksia järjestötoimijoille niin vapaaehtoisille kuin työntekijöille. Tehdään perehdytysmalli järjestöjen vapaaehtoistoiminnan käyttöön.
- 10. Minä olen tärkeä - pienryhmät ✤ Joensuun Pelastakaa Lapset ry:n “Minä olen tärkeä” -pienryhmissä ja retkillä tuetaan lasten ja nuorten kaveri- ja ystävyyssuhteita ✤ Toiminnan tavoitteena on ennaltaehkäistä yksinäisyydestä johtuvia ongelmia. ✤ Projektissa ohjataan yksinäisyyttä kokevia lapsiomaisia pienryhmiin ja retkille sekä perehdytetään ryhmien ohjaajia lapsiomaistyöhön.
- 11. Haaste: lapsi jää yksin kotiin Lapsiomaiset mukaan harrastuksiin, pienryhmiin ja retkille ✤ Yhteistyömallien avulla järjestöjen tuen piiriin tulevien lapsiomaisten osallistuminen kodin ulkopuoliseen toimintaan, pienryhmiin ja harrastuksiin helpottuu ja mahdollistuu. Lapsi saa kaverisuhteita, onnistumisen kokemuksia ja kannustusta. Miten lapsi tulee mukaan harrastuksiin? Lapsiomaisten polut pienryhmätoimintaan ja harrastuksiin kuvataan ja kehitetään toimintatapoja ja yhteistyömalleja osallistumisen tukemiseen. Lisätään pienryhmiä ja retkiä lapsille, jotka kokevat yksinäisyyttä.
- 12. Puheeksi ottaminen - pohdintaa Miten toimisimme näiden ajattelutapojen kanssa? ✤ On vaikea hakea apua mielenterveysongelmiin, sillä pelätään, että perhe leimataan sairaaksi. ✤ Mielenterveysongelmien takia syrjitään ihmistä työelämässä ja julkisissa palveluissa, ja siksi salataan oma huoli. ✤ Pelätään, että lasta kiusataan. ✤ Ajatellaan, että lapsi ei vielä ymmärrä ja huolestuu, jos vanhemman sairastumisesta puhutaan. ✤ Miten lapselle kerrotaan vanhemman mielenterveysongelmasta?
- 13. Haaste: Ennakkoluulot mielenterveysongelmia kohtaan Otetaan kaikki mukaan ja toimitaan kiusaamista vastaan ✤ Koulutuksiin osallistuneet ohjaajat ja tukihenkilöt osaavat paremmin toteuttaa lasten ja nuorten toimintaa niin, että lapsiomaiset eivät jää ulkopuolisiksi ja ilman tarvittavaa tukea tai tule kiusatuiksi. Järjestetään koulutuksia järjestötoimijoille vapaaehtoisille ja työntekijöille. Tehdään perehdytysmalli järjestöjen vapaaehtoistoiminnan käyttöön.
- 14. Turvallinen aikuinen - pohdintaa Mitä mieltä olet näistä ajatuksista? ✤ Jokainen aikuinen voi luoda turvallisuutta lapselle. ✤ Jokaisen lapsen elämään löytyy selviytymistä tukevia ja suojaavia tekijöitä. ✤ Voin muuttaa omia asenteitani. ✤ Haluan vaikuttaa yleisiin asenteisiin ja siten auttaa muita.
- 15. Haaste: Vanhemmat eivät löydä perheelle ja itselleen sopivia tukimuotoja Vanhemmuuden tukea vahvistetaan ✤ Paikalliseen järjestötyöhön vahvistetaan toimivia tapoja tukea vanhemmuutta, kun perheessä toinen vanhemmista on psyykkisesti sairastunut tai hänellä on mielenterveyden ongelmia. Mielenterveysomaisten tukitoiminnan ja etsivän toiminnan kehittäminen. Perheiden vertaistoiminnan, VERTTI-kurssien toteutus, koulutukset ja osaamisen vahvistaminen. Kokemustieto osana kehittämistä: toiminta osallistujien näköistä, kynnys osallistua madaltuu.
- 17. Haaste: Maaseudun lapsiomaisten tuki? Kokeillaan toimintaa maaseutumaisessa ympäristössä ✤ Kehitetään yhteistyömalleja myös maaseutumaisella alueella, jossa toimintaympäristö on erilainen kuin kaupungissa. Etsitään paikkakunnan aktiivit toimijat, joilla on innostusta lähteä mukaan. Kokeillaan lasten pienryhmätoimintaa sekä retkiä ja harrastuksiin osallistumisen tukea maaseudulla.
- 19. Etsimme toimintaan mukaan ✤ Vapaaehtoisia, joilla mahdollisuus oman kokemustiedon pohjalta auttaa kehittämään järjestöjen toimintaa pienessä työryhmässä. Osallistuminen ei edellytä julkista esiintymistä. Etsimme sinulle sopivan tavan auttaa muita. Olet etsimämme henkilö, jos sinulla on: kokemusta lapsena tai vanhempana siitä, millaista on lapsiperheen arki, kun toisella (tai molemmilla) vanhemmista on psyykkinen sairaus, olet kiinnostunut auttamaan muita ja sinulla on vapaata aikaa, sinulla on voimavaroja työskennellä omien kokemusten kautta. ✤ Järjestämme vapaaehtoisille työnohjausta ja tukea.
- 20. Etsimme yhteiselle matkalle myös ✤ Yhteistyötahoja verkostoomme lapsi-, perhe- ja mielenterveystyön parista. ✤ Vapaaehtoisia tukihenkilöitä ja ryhmänohjaajia, joita kiinnosta lapsiomaistyön perehdytysmallin kehittäminen vapaaehtoistoimintaan.
- 21. Pohjois-Karjalan mielenterveysomaiset - FinFami ry, Karjalankatu 4 a 2, 80200 Joensuu, www.tukitupa.fi Tule mukaan kehittämään lapsiomaistyötä! Yhteystiedot: Mari Eronen, projektityöntekijä mari.eronen@tukitupa.fi, puh. 050 3086163 Minna Turunen, toiminnanjohtaja, minna.turunen@tukitupa.fi, puh.050 5648708
- 22. ✤ Esityksen kuvitus: FinFami ry - Mielenterveysomaisten keskusliitto Joensuun Pelastakaa Lapset ry Pohjois-Karjalan mielenterveysomaiset - FinFami ry