AD(H):n oireet, tunnistaminen ja hoito
0 likes1,075 views
Vantaan perheneuvolan "vili-illoissa" pitämäni vanhemmille suunnattu luento ADHD:n ja sen hoidon perusteista.
AD(H):n oireet, tunnistaminen ja hoito
- 1. AD(H)D:n oireet, tunnistaminen ja hoito Jaana Wessman, lastenpsykiatri Vantaan perheneuvola 25.3.2019
- 2. Mistä tänään puhutaan? Mitä aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt ovat? Mistä ne johtuvat? Miten aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöitä hoidetaan? (Tänään en puhu: yksityiskohtaisesti lääkehoidosta, täsmällisestä diagnostiikasta, kovinkaan paljoa käytösongelmien kuten uhmakkuuden tai väkivaltaisuuden hoidosta.)
- 3. Pari sääntöä ● jos on vaikea istua paikallaan, saa tilan takaosassa olla seisaallaan tai liikuskella kunhan ei pidä liikaa ääntä ● on ok myös poistua hetkeksi ja tulla sitten takaisin ● saa katsoa kännykkää tai kirjaa, tehdä muistiinpanoja tai olla tekemättä ● saa neuloa, näprätä tavaroitaan tai tehdä muuta käsillään ● saa ottaa valokuvia ja jakaa somessa (esittäjästä ja itsestään ainakin) ● kysymykset ja keskustelu vasta esityksen lopuksi
- 4. Mikä aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö on? Kehityksellinen häiriö, jonka seurauksena syntyy pysyvä ja pitkäkestoinen ja selvää haittaa aiheuttava toiminnan tapa, jossa henkilö on tarkkaamaton ja mahdollisesti lisäksi hyperaktiivinen tai impulsiivinen tai molempia (Oikeasti kukaan ei vielä varmasti tiedä.)
- 6. Mitä Tarkkaamattomuus on? Tarkkaamattomuus on vaikeutta tietoisesti kohdistaa ja ylläpitää huomiota. Esimerkiksi: ● vaikeus ylläpitää pitkäjänteistä keskittymistä ● häiriöherkkyys ● vaikeus huomata kaikkia tarpeellisia yksityiskohtia ● omiin ajatuksiin uppoaminen ● vaikeus järjestää ja suunnitella toimintaa ● … tai tavaroita ● ohjeiden meneminen kokonaan ohi tai niiden unohtuminen kesken toiminnan ● vaikeutta palautua keskeytyksestä, muistaa missä oli
- 7. Mitä hyperaktiivisuus on? Hyperaktiivisuus on toiminnan / ajatuksen jatkuvaa nopeutta, “ylikierroksilla” käymistä, “ylivilkkautta”. Esimerkiksi: ● tarvetta pitää pientä jatkuvaa liikettä ● vaikeuksia istua tai seistä pitkään paikallaan ● halua jatkuvasti juosta, kiipeillä, pomppia, tutkia ● “käymistä kuin kone” ● jatkuvaa tarvetta puhua tai pitää muuten ääntä
- 8. Mitä impulsiivisuus on? Impulsiivisuus on taipumusta toimia hetken mielijohteesta tai reagoida jokaiseen ärsykkeeseen. Esimerkiksi: ● vastaaminen ennen kuin kysymys on esitetty loppuun, toimiminen välittömästi kun jotain pälkähtää päähän ● vaikeus odottaa (bussia, neuvoja, omaa vuoroa) ● taipumus vaihtaa äkillisesti toiminnasta toiseen, “häslätä” ● toisten keskeyttäminen, “tuppautuminen” toimintaan, vaikeus huomioida muiden osuutta leikissä/tehtävässä ● äkilliset reaktiot omiin tai muiden tunteisiin
- 9. Mitä tarkoittaa “pysyvä ja pitkäkestoinen”? Kaikki me olemme vähän edellä kuvaillun kaltaisia. Erityisesti väsyneenä tai stressaantuneena tai ikävien tapahtumien jälkeen. ADHD-ihmiselläkin oireet vaihtelevat olosuhteiden mukaan. Kuitenkin jos kyseessä on AD(H)D ● oireita on ollut “aina” ● kausia jolloin oireet täysin häviäisivät ei ole ● oireita esiintyy useammassa kuin yhdessä tilanteessa (esim. koti ja koulu), joskaan ei välttämättä kaikkialla
- 10. Millaista haittaa tarkkaavuuden häiriöstä voi olla? Psykiatriassa häiriöstä puhutaan vain, jos ominaisuudesta on ihmiselle jotain haittaa. Tavallisia haittoja AD(H)D:sta: ● vaikeudet opetella asioita (esim. keskittyminen katkeaa, syntyy paljon virheitä, ryhmässä on vaikea saada ohjeista selvää) ● hankaluudet kaverisuhteissa (muut karttavat liiallista menoa, syntyy helposti riitoja, leikkeihin ei synny jatkuvuutta) ● mielialan ja itsetunnon lasku (jatkuvan muistuttelun, nalkuttamisen, moitteiden, ärtymyksen kohteena olo) ● käytösongelmien lisääntyminen (impulsiiviset teot, muiden tempauksiin mukaan lähteminen, väkivallan/rähjäämisen vakiintuminen ongelmanratkaisun muodoksi, itseään toteuttavat ennustukset)
- 11. Mitä hyötyä adhd:sta on? ● energisyys ● toimeen tarttuminen, ei jahkailua ● idearikkaus ● luovuus ● uppoutumisen taito ● yksityiskohtien ja ympäristön muutosten nopea havaitseminen ● suurpiirteisyys
- 12. Mitä tarkoittaa kehityksellinen häiriö? Kehityksellinen neuropsykiatrinen häiriö on synnynnäinen tai varhain lapsen kehityksessä muodostunut aivojen toimintahäiriö, joka vaikuttaa tiettyjen taitojen ja kykyjen oppimiseen. (Tässä: tarkkaavuuden säätelyn kehittymiseen.)
- 13. Mikä ero on ADHD:lla ja ADD:lla ADD:sta puhutaan, kun ihminen on tarkkaamaton, mutta ei hyperaktiivinen. Impulsiivisia oireita saattaa olla jonkin verran, mutta tavallisempaa on alireagoivuus. ADHD:sta puhutaan, kun ihminen on tarkkaamaton, ja lisäksi hyperaktiivinen ja/tai impulsiivinen. “Menijä”-tyyppi tavallisempaa pojilla ja “haaveileva” tyyppi tytöillä, mutta molempia esiintyy molemmilla sukupuolilla. Iän myötä hyperaktiivisuus yleensä lievittyy oireista ensimmäisenä.
- 14. ADHD ja käytösongelmat ● ADHD-lapsi ei ilkeyttään ○ mene ja koske joka paikkaan vaikka on juuri kielletty ○ pompi pois paikaltaan ruokapöydässä, aamupiirissä, luokkahuoneessa ○ kysy uudestaan tai kokonaan unohda juuri sanottua käskyä tai ohjetta ○ unohdu ajatuksiinsa, vaikka on sata kertaa sanottu, että nouse / pue / tule / aloita / jatka jo ○ reagoi voimakkaasti ja äkillisesti tunteita herättäviin tilanteisiin ● uhmakkuus (lähtökohtainen kielteinen tai piittaamaton suhtautuminen ohjeisiin ja sääntöihin) ei ole ADHD:ta ● ADHD-lapsi saattaa herkästi kehittyä uhmakkaaksi, jos saa kasvaa uskomaan, ettei kuitenkaan pysty käyttäytymään
- 16. Mistä AD(H)D-oireet johtuvat? Kaikkien AD(H)D ei johdu samasta asiasta! (Oikeasti kukaan ei vielä tiedä varmasti.)
- 17. riskitekijä vs syy ADHD:n varsinaista syytä ei tunneta. Tunnetaan kuitenkin useita riskitekijöitä. Riskitekijä tarkoittaa sitä, että ihmisillä joilla on jokin tietty ominaisuus (esimerkiksi geeniversio) tai elämänkokemus (esimerkiksi kaltoinkohdelluksi tuleminen) on useammin tai pahempia ADHD-oireita kuin niillä, joilla ei ole. Kaikilla, joilla on ADHD ei kuitenkaan ole samoja riskitekijöitä. Eikä kaikilla, joilla on tietty riskitekijä, ole ADHD:ta.
- 18. Miten ADHD syntyy? Nykykäsityksen mukaan ADHD on synnynnäinen tai varhain lapsuudessa syntyvä tila. Syntymän jälkeinen ympäristö (esim. vanhemmat tai opettajat omalla toiminnallaan) voi vaikuttaa merkittävästi siihen, kuinka paljon ADHD:sta on haittaa, mutta ei poistaa ADHD:ta kokonaan.
- 19. Synnynnäisiä riskitekijöitä ● geneettiset tekijät ○ ADHD-lapsen sisaruksilla ja vanhemmilla on 2-8 kertaa useammin ADHD kuin muulla väestöllä ○ suurimmalla osalla lähisukulaisista ei kuitenkaan ole häiriötä ● äidin raskaudenaikainen huomattava stressi ● äidin raskaudenaikainen päihteidenkäyttö ja säännöllinen tupakansavussa oleskelu ● syntymää edeltävä ja syntymän aikainen hapenpuute ● pieni syntymäpaino ja vastasyntyneen verensokerin mataluus
- 20. elämän aikaisia riskitekijöitä Seuraavat eivät ilmeisesti lisää ADHD:n ilmenemistä, mutta voivat pahentaa oireita tai lisätä tarkkamaattomuuteen liittyviä mieliala- tai käytösongelmia: ● turvattomuuden kokemukset varhaislapsuudessa ● vanhemman aktiivinen ADHD tai masennus ● kodin kielteinen ilmapiiri ● epäjohdonmukainen kasvatus ● kasvattajien/opettajien negatiivinen asenne
- 21. tilannesidonnaisia riskitekijöitä Niillä lapsilla, joilla on tarkkavuuden häiriö, oireet ovat usein ● voimakkaampia, jos ○ ympäristössä on paljon häiriötekijöitä, ○ lapselle on epäselvää, mitä häneltä odotetaan, tai ○ vaaditaan pitkäkestoista ponnistelua ● lievempiä tai eivät ilmene, jos ○ ympäristö on rauhallinen, ○ vireyttä ylläpitävä liikehtiminen on sallittua, ○ ohjeet ovat selkeitä ja lyhyitä, ○ motivaatio tekemiseen on hyvä ja ○ palaute on välitöntä.
- 22. ADHD-arvion kulku 1. Tuen tarpeen arviointi ○ Onko joku huolissaan, tarvitaanko tukea 2. Oireiden arviointi ○ Minkälaisia lapsen oireet ovat? Missä tilanteissa ne esiintyvät? Koska ne ovat alkaneet? 3. Muiden vaikuttavien tekijöiden arviointi ○ lääkärin tutkimus ○ oppimisvaikeudet, mieliala, ahdistuneisuus/pelot ○ käytösongelmat (väkivaltaisuus, uhmakkuus) ○ päivärytmi, elämän säännöllisyys ○ lapsen stressitekijät, esim. perhetilanne, rankaisevat kasvatuskäytännöt, koulun/luokan ilmapiiri, kiusaaminen… 4. Diagnostiset kriteerit
- 23. Tarkkaavuuden häiriöiden hoito “Hoito on monimuotoista, ja siihen kuuluvat aina potilas- ja omaisneuvonta (psykoedukaatio) sekä erilaiset tarpeellisiksi arvioidut yksilölliset tukitoimet ja hoitomuodot”
- 24. Mihin voidaan vaikuttaa? Tarkkaa- mattomuus / ylivilkkaus Negatiivinen minäkuva Aikuiset eivät jaksa Negatiivinen palaute Lapsi väsyy Oppimis- vaikeudet Käytös- ongelmat
- 25. Vanhempien jaksaminen “Happinaamari ensin itselle” -periaate. Vilkkaan ja tarkkaamattoman lapsen ohjaaminen (vieläpä ilman että hermot menee!) on vaativaa työtä. ● Vanhemman aktiivisen masennuksen ja ADHD:n hoito! ● työmäärän vähentäminen? ● kotitöiden “ulkoistaminen” ● parisuhteen kunto? ● oma riittävä uni ja liikunta? ● lapsivapaat Tarkkaa- mattomuus / ylivilkkaus Negatiivinen minäkuva Aikuiset eivät jaksa Negatiivinen palaute Lapsi väsyy Oppimis- vaikeudet Käytös- ongelmat
- 26. Lapsen väsymys Elämä tarkkaavuuden pulmien kanssa on rasittavaa. Jaksamisesta pitää siis pitää erityisen tarkkaa huolta! ● riittävä uni! ● liikunta ja ulkoilu ● toistuvat arkirutiinit ● ei kahvia tai energiajuomia ● keveät vaatimukset vapaa-ajalle ja harrastuksille ● vain ikärajasuosituksia noudattavaa, ei liian intensiivistä viihdettä Tarkkaa- mattomuus / ylivilkkaus Negatiivinen minäkuva Aikuiset eivät jaksa Negatiivinen palaute Lapsi väsyy Oppimis- vaikeudet Käytös- ongelmat
- 27. Aikuisten toimintatavat ● huomataan onnistumiset ja kehutaan heti ● kerrotaan ohjeet selkeästi, yksi kerrallaan ja tarvittaessa uudestaan ● annetaan lapselle riittävästi aikaa toimia ● kielletään selkeästi ja napakasti, vältetään pitkiä saarnoja tai selityksiä kieltämistilanteen kesken ● vältetään rankaisemista eikä koskaan rankaista fyysisesti Tarkkaa- mattomuus / ylivilkkaus Negatiivinen minäkuva Aikuiset eivät jaksa Negatiivinen palaute Lapsi väsyy Oppimis- vaikeudet Käytös- ongelmat
- 28. Tarkkaavuuden ja itsehillinnän tukeminen ● Lapsen opettaminen ○ työskentelystrategiat ○ taukojen pitäminen ○ apuvälineet ○ yleensä arjessa, joskus lisäksi neuropsykologisessa kuntoutuksessa ● Häiriötekijöiden poisto ○ rauhallinen työympäristö ○ liikehdinnän salliminen ○ kärsivällinen muistuttelu ● Väkivaltaisesti impulsiivisen lapsen riittävä valvonta ● Lääkehoito Tarkkaa- mattomuus / ylivilkkaus Negatiivinen minäkuva Aikuiset eivät jaksa Negatiivinen palaute Lapsi väsyy Oppimis- vaikeudet Käytös- ongelmat Tarkkaa- mattomuus / ylivilkkaus Negatiivinen minäkuva Aikuiset eivät jaksa Negatiivinen palaute Lapsi väsyy Oppimis- vaikeudet Käytös- ongelmat
- 29. Lapsen minäkuvan ja mielialan tukeminen ● aikuisia, jotka ovat kiinnostuneita lapsen elämästä ja pitävät tästä omana itsenään ● onnistumisen kokemusten järjestäminen ● aikaa rennolle yhdessäololle ● kaverisuhteiden tukeminen “Läheisyys, lohduttaminen ja lähellä olo on erityisen tärkeää silloin, kun lapsi on ollut hankala. Tämä ei ole huonosta käyttäytymisestä palkitsemista, vaan lapsen tunne-elämän tarpeiden huomioon ottamista.” Tarkkaa- mattomuus / ylivilkkaus Negatiivinen minäkuva Aikuiset eivät jaksa Negatiivinen palaute Lapsi väsyy Oppimis- vaikeudet Käytös- ongelmat
- 30. Muut liitännäisongelmat Oppimisvaikeuksien huomiointi niin, että lapsi saa itselleen sopivaa opetusta. Sopiva oppimisympäristö ja sopivantasoinen opetus sekä riittävä aikuisten määrä ovat avainasemassa. Väkivaltaa lievempien käytöksen ongelmien purkaminen erikseen (esimerkiksi palkkiojärjestelmin) sitten kun lapsi ja vanhemmat ovat molemmat tarpeeksi “kuosissa” pystyäkseen positiiviseen vuorovaikutukseen. Tarkkaa- mattomuus / ylivilkkaus Negatiivinen minäkuva Aikuiset eivät jaksa Negatiivinen palaute Lapsi väsyy Oppimis- vaikeudet Käytös- ongelmat
- 31. Lääkehoidon roolista ● aivoissa vahvistuu se, mitä tapahtuu/tehdään ja ● heikkenee tai jää kehittymättä se, mitä ei tapahdu/tehdä ● jos lapsi riehuu, se lisää taipumusta riehua myöhemmin samanlaisissa tilanteissa ● jos lapsi onnistuu jossain (ja saa siitä iloa/kehuja), sama tehtävä on helpompi myöhemmin ● lääkehoidon tarkoitus on mahdollistaa onnistumisen kokemukset ja sitä kautta vahvistaa omien tarkkaavuustaitojen kehittymistä ● ilman tilaisuutta onnistua ja siitä saatavaa palkintoa lääkehoidon teho jää heikommaksi
- 32. kertaus Tärkeimmät asiat: ● ADHD ei ole kenenkään syytä ● Happinaamari ensin itselle ● Tarkkaamaton lapsi tarvitsee erityisen sujuvaa ja positiivista arkea ● Hoidon tavoite on antaa lapselle mahdollisuus onnistumiseen ja oppimiseen
- 33. Kertausta lisää ● Tarkkaavuuden häiriö, johon voi liittyä ylivilkkautta tai impulsiivisuutta, syntyy ennen syntymää tai heti sen jälkeen. ● Se tarkoittaa, että lapsen tarkkaavuuden ylläpidon taidot kehittyvät muita lapsia hitaammin. ● Tarkkaavuuden ylläpidon haasteista ja ylivilkkaudesta/impulsiivisuudesta on usein haittaa opiskelulle ja ihmissuhteille. ● Hoidon kulmakiviä ovat tiedon saaminen, lapsen kärsivällinen ohjaaminen, ympäristön muokkaaminen toiminnan mahdollistavaksi ja runsas positiivinen palaute. Vanhemmuusvalmennus auttaa. ● Läähehoitoa kannattaa usein käyttää tukena. Lääkehoidon tarkoitus on saada lapsen toiminta sujumaan niin, että aivoilla on mahdollisuus kehittyä tarkkaavampaan suuntaan.
- 35. Lisenssi Tämä esitys on lisensöity Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutok sia 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä ● SAA jakaa ja SAA siteerata, kunhan mainitsee tekijän nimen ● EI saa myydä, käyttää maksullisissa tilaisuuksissa, osana myytäviä kirjoja tai esitteitä, tai muuten rahan ansaitsemiseen ilman tekijän lupaa ● EI saa käyttää uuden esityksen tai muun työn pohjana ilman tekijän lupaa ● kysymykset käyttöluvista, yhteistyöstä, esitelmistä ym jaana.wessman@iki.fi