�ݺ�ߣ

17.11.2021
Jaana Suvisaari tutkimusprofessori THL, Mielenterveystiimi 1

• Mielenterveysstrategian tavoitteena on turvata mielenterveystyön
jatkuvuus ja tavoitteellisuus vuoteen 2030 asti.
• Strategian valmistelusta vastasi sosiaali- ja terveysministeriön
asettama laaja-alainen asiantuntijaryhmä, jonka työtä ohjasi
ohjausryhmä. Asiantuntijatyöryhmän puheenjohtaja oli Sami Pirkola.
• Itsemurhien ehkäisyohjelman valmisteli itsemurhien ehkäisytyötä
koordinoiva verkosto, jonka puheenjohtaja on Timo Partonen.
• Strategia julkaistiin 11.2.2020
17.11.2021

Valmistelun taustaa
• Asiantuntijaryhmä:
Sami Pirkola, Hanna-Mari
Alanen, Virve Flinkkilä, Saila
Hohtari, Pia Hytönen, Matti
Kaivosoja, Tapio Kekki, Airi
Partanen, Klaus Ranta, Päivi
Rissanen, Timo Salmisaari
Jaana Suvisaari, Salla
Toppinen-Tanner, Kristian
Wahlbeck
17.11.2021

PAINOPISTE MITÄ SE TARKOITTAA
MIELENTERVEYS PÄÄOMANA Mielenterveys on yksilön, perheiden, yhteisöjen ja yhteiskunnan
pääomaa, josta pidetään huolta ja johon sijoitetaan. Mielenterveyden
edistäminen hallintorajat ylittävänä yhteistyönä
LASTEN JA NUORTEN
MIELENTERVEYDEN RAKENTUMINEN
ARJESSA
Annetaan yhdenvertaiset mahdollisuudet turvalliseen lapsuuteen ja
oman potentiaalin löytämiseen ja toteuttamiseen kaikille lapsille ja
nuorille. Kaikki painopisteet, kaikki politiikat
MIELENTERVEYSOIKEUDET Hyväksytyksi tuleminen ja syrjimättömyys,
ihmisarvon ja perus- ja ihmisoikeuksien kunnioitus, oikeus vaikuttaa
kansalaisena, päätöksenteon osapuolena ja kokemusasiantuntijana,
oikeus hyvään hoitoon. Lainsäädäntö ja sen toimeenpano
IHMISTEN TARPEIDEN MUKAISET,
LAAJA-ALAISET PALVELUT
Asiakaslähtöiset, saavutettavat, oikea-aikaiset, vaikuttavat,
joustavat, yhteen sovitetut ja jatkuvuutta tukevat palvelut.
Palvelujärjestelmän, ehkäisyn, hoidon ja kuntoutuksen kehittäminen
HYVÄ MIELENTERVEYSJOHTAMINEN Mielenterveyden huomioiminen sisältyy kaikkeen johtamiseen.
Mielenterveystyötä ohjataan ja johdetaan suunnitelmallisesti
kokonaisuutena ylittäen hallinnolliset rajat. Palvelujärjestelmä,
johtaminen työelämässä
17.11.2021

1. MIELENTERVEYS PÄÄOMANA
17.11.2021

2. LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN
RAKENTUMINEN ARJESSA
17.11.2021

3. MIELENTERVEYSOIKEUDET
17.11.2021

4. IHMISTEN TARPEIDEN MUKAISET, LAAJA-
ALAISET PALVELUT
17.11.2021

5. HYVÄ MIELENTERVEYSJOHTAMINEN
17.11.2021

Strategian kussakin painopisteessä ehdotuksia linjauksen
toteuttamiseksi (esimerkkinä ensimmäiset viisi
painopisteestä Mielenterveys pääomana)
17.11.2021

ITSEMURHIEN EHKÄISYOHJELMA
36 toimenpide-ehdotusta,
jotka jakautuvat 7 koriin:
• Asenteisiin vaikuttaminen
• Itsemurhakeinoihin
vaikuttaminen
• Varhaistuen tarjoaminen
• Riskiryhmien tukeminen
• Hoidon kehittäminen
• Mediaosaamisen lisääminen
• Tietoperusteisuuden ja
tutkimuksen vahvistaminen
17.11.2021

Itsemurhien ehkäisyohjelma: esimerkkejä
toimenpide-ehdotuksista
17.11.2021

Mielenterveysstrategian ja itsemurhien
ehkäisyohjelman toimeenpano 2020-2022(3)
17.11.2021

17.11.2021 14
• Perustason mielenterveyspalvelujen ja pth-esh-yhteistyön vahvistaminen osana
Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelmaa:
- Psykososiaalisten menetelmien käyttöönotto ja juurruttaminen perustason palveluissa
ja yhteistyörakenteen luominen
• Mielenterveysosaamisen vahvistaminen kunnissa:
- Lisätään mielenterveysosaamista ja -taitoja sekä vahvistetaan hyvän
mielenterveysjohtamisen edellytyksiä
• Itsemurhien ehkäisyohjelma:
- Ohjelman toimenpide-ehdotusten toimeenpano
• IPS – Sijoita ja valmenna! –kehittämishanke:
- Tuetun työllistymisen näyttöön perustuvan työhönvalmennuksen toteuttaminen
psykiatriseen hoitoon ja kuntoutukseen integroituna palveluna
• Työelämän mielenterveysohjelma:
- Lisätään työpaikkojen valmiutta vahvistaa työntekijöiden mielenterveyttä

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus
17.11.2021

Tulevaisuuden sote-keskusta
tehdään jo eri puolilla Suomea
• Ohjelmaa toteutetaan valtion-
avustuksilla alueellisissa hankkeissa.
• Alueilla on jo paljon hyviä käytänteitä
ja toimintamalleja.
• Ohjelma tuo lisää virtaa niiden
jatkojalostamiseen.
• STM johtaa ja valvoo.
THL tukee, ohjaa ja koordinoi.
17.11.2021 16
Jaana Suvisaari tutkimusprofessori THL, Mielenterveystiimi

Miten palvelujen saatavuutta parannetaan?
Esimerkki asiakkaan
polusta
17.11.2021

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelman
Mielenterveys- ja päihdepalvelut näkökulmasta
TULEVAISUUDEN SOTE-
KESKUKSEN PALVELUIDEN
KEHITTÄMINEN jatkuu
PÄIHDEPALVELUIHIN PÄÄSYN
PARANTAMINEN
SOSIAALIHUOLLON
KEHITTÄMISOHJELMA
TOIMIVA KUNTOUTUS
SOSIAALI- JA TERVEYDEN-
HUOLLOSSA
LAPE
”KORONA-RAHA”
MIELENTERVEYSSTRATEGIAN
JALKAUTTAMINEN
Psykososiaalisten menetelmien
käyttöönotto kaikille
ikäryhmille
-hyvinvointialueen tehtävät
Hyvinvointialueen
rahoitus
-yliopistosairaalan tehtävät
-erillisrahoitus
Yliopistoklinikan
rahoitus
+ menossa aikaisemmat
mt-strategian hankkeet
(Mito, i-e, IPS)
MENETELMÄT JA YHTEISTYÖ-
RAKENTEEN LUOMINEN
17.11.2021

Psykososiaalisten menetelmien
käyttöönoton kehittämisprosessi
Kes-
kittä-
mis-
asetus
Yliopisto-
sairaalat
Hyvinvointi
alueet
Lapset, nuoret*, aikuiset
ja ikääntyneet
* Jatketaan jo alkanutta työtä
Menetelmien käyttöönotto
ja juurruttaminen
Yhteistyörakenteen
luominen
1 Nykytilan
kartoitus
Tarve ja valmiudet
eri ikäryhmille
2Käyttöönotto-
suunnitelma
Koulutukset,
menetelmäohjaus
ja seuranta
1Nykytilan
kartoitus
Yhteistyötahot ja
rakenteet
2 Käyttöönotto-
suunnitelma
Uuden yhteistyö-
rakenteen pilotointi
ja arviointi
Juurruttaminen
ja ylläpito
17.11.2021

Psykososiaaliset menetelmät käytännössä:
esimerkkinä masennusoireet ja IPC
17.11.2021

Hyvän Mielen Talo ry/Oulun kaupunki
Soite, Keski-Pohjanmaan ja Kruunupyyn kunnat
Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
Ylöjärvi
Pirkanmaan sairaanhoitopiiri
Helsinki
Ikäinstituutti, Länsi- ja Keski-Uusimaa
Hamina
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri
Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä
Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys
Hyvän mielen kunta
Etelä-Pohjanmaa: Seinäjoki
Etelä-Savo: Mikkeli
Kymenlaakso: Kouvola
Lappi: Kemi ja Rovaniemi
Pirkanmaa: Tampere
Pohjanmaa: Mustasaari/Korsholm
Pohjois-Pohjanmaa: Ii, Utajärvi ja Vaala
Pohjois-Savo: Leppävirta, Pielavesi ja Siilinjärvi
Satakunta: Eura, Eurajoki, Kokemäki ja Pori
Uusimaa: Espoo, Kauniainen, Vihti
Varsinais-Suomi: Salo ja Turku
Itsenäisesti asuvien 16–18-vuotiaiden nuorten
mielenterveyden edistäminen
Tampere
Hyvinvointilähetti tukena Covid-19-pandemian
jälkeisessä arjessa
Sodankylä
Miten jaksat omaishoitaja?
Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry,
Napapiirin Omaishoitajat ry ja
Tampereen Omaishoitajat ja Läheiset ry.

11.11.2021 22
Perheet Lapset Nuoret Opiskelijat Työikäiset Maahanmuuttajat Ikäihmiset
Meidän mielessä Haminan MITO Haminan MITO Digi – palvelut Digi – palvelut PASEK Ikäinstituutti
Opa-hanke Yhdessä mielessä Meidän mielessä Etiäppäin! Meidän mielessä Opa-hanke Poimi
Poimi Hyvä mieli! Itsenäisesti asuvien
nuorten tuki
Hyvä mieli! Hyvän mielen kunta Yhdessä mielessä
Hyvinvointilähetti Poimi Poimi Etiäppäin!
Miten jaksat
omaishoitaja?
Yhdessä mielessä Yhdessä mielessä ARMI
Hyvän mielen kunta Etiäppäin! PASEK Hyvinvointilähetti
Digi – palvelut Etiäppäin! Miten jaksat
omaishoitaja?
Hyvän mielen kunta Hyvinvointilähetti Hyvän mielen kunta
Itsenäisesti
asuvien nuorten
tuki
Miten jaksat
omaishoitaja?
Hyvän mielen kunta

Itsemurhien ehkäisyohjelma: Valtionavustusta
saaneet hankkeet 2020–2022

Valtionavustusta saaneet hankkeet 2020–2022
• täsmentävät ja parantavat itsemurhavaarassa olevien
palveluja hoidontarpeen arviointia sote-palveluissa
• lisäävät tuen tarjoamista riskiryhmille sekä kehittävät hoitoa
ja palveluita Käypä hoito -suosituksen mukaisesti
• vahvistavat ennaltaehkäiseviä mielenterveys- ja
päihdepalveluita sote-palveluissa sekä oppilaitosten ja
järjestöjen palveluissa
• lisäävät kuntalaisten ja vapaaehtoistoimijoiden tietoisuutta
itsemurhien ehkäisystä ja kouluttavat ammattilaisia
itsemurhien ehkäisyn menetelmiin.
18.11. 2020

Itsemurhien ehkäisyohjelma THL:ssä
• Tietopohjan parantaminen • Mediayhteistyö
17.11.2021

Itsemurhien ehkäisykoulutus
17.11.2021
Terveydenhuollon ammattilaisille
verkkokoulu vapaasti käytettävissä:
https://thl.fi/fi/palvelut-ja-asiointi/verkkokoulut

IPS- Sijoita ja valmenna kehittämishanke
11.11.2021
Helka Raivio

IPS-työhönvalmennus kuuluu tuetun työllistymisen menetelmiin
TUETTU TYÖLLISTYMINEN (Supported Employment, SE)
1980 –luvulla USA:ssa nuorille ja
kehitysvammaisille kehitetty
työllistymismenetelmä
Palvelun sisällöt:
työelämään sijoittumisen tuki,
työn ylläpitämisen tuki &
työelämässä pysymisen tuki
Tavoitteena osatyökykyisen
henkilön työllistyminen avoimille
työmarkkinoille
palkkatyösuhteeseen
työhönvalmentajan tukemana
Molemmissa toimintamalleissa keskeisin
ero perinteisiin osatyökykyisten
työllistymistä tukeviin palveluihin:
valmennus ja kuntoutus tapahtuvat
voittopuolisesti työpaikalla
Työhönvalmentajat toimivat
työpaikalla osatyökykyisen
henkilön, työnantajan &
työyhteisön tukena
IPS-toimintamalli on edelleen kehitetty SE:stä.
Tavoitteena parantaa vakavista mielenterveyden
häiriöistä kärsivien henkilöiden työllistymistä
tukevien palveluiden laatua ja vaikuttavuutta.
11.11.2021

Laatuperusteinen IPS-työhönvalmennus on
”tiukasti manualisoitu” prosessi
• Laatuperusteisuus tarkoittaa, että toiminta
on tutkittuun tietoon, eli tutkimusnäyttöön
perustuvaa
• Toimintamallia tai interventiota toteutetaan
toiminnan kehittäjien laatimien laatukriteerien ja
käsikirjan mukaan:
• IPS-laatukriteerit tuotettu Yhdysvalloissa, IPS
Employment Centerissä (www.ipsworks.org)
• Alkuperäiset 1997 (Bond, Becker, Drake, &
Vogler), päivitys 2008
• Asiakasprosessia raamittamassa myös
asiakastyötä tukeva lomakkeisto
• Tukee ja rytmittää asiakastyötä lähetteestä
työssä pysymisen tukeen ja palvelun
päättämiseen
• Materiaalit suomennettu ja ruotsinnettu IPS –
kehittämishankkeessa (thl.fi/ips)
11.11.2021
Helka Raivio
IPS-
laatukriteerit
Koskevat IPS-
palvelun
henkilöstöä,
palvelun
järjestämistä ja
sisältöä
Kriteerit tärkeitä
jo palvelua
suunniteltaessa
Eräänlainen
check-list
toiminta-
mallia
käyttöön-
otettaessa
Arviointi-
väline
palvelun
laadun
arvioinnissa

IPS-työhönvalmennus suhteessa muihin
työllistymistä tukeviin palveluihin
• Kustannukset samansuuntaisia muiden työllistymisen ja työhön kuntoutumisen
tukipalveluiden kanssa
• Toiminnan tuloksellisuus kuitenkin kaksinkertainen verrokkipalveluihin nähden
(Harkko ym. 2018)
• Työllisyyskerroin 0,37 kansainvälisen tutkimuksen perusteella, verrokit 0,20
• TYP:n työhönvalmennuksella saavutettu noin 20 %:n työllisyysvaikutus
• Kuntouttavan työtoiminnan työllisyysvaikutus noin 13 %
• Toimintamallin tuloksellisuus ja näyttö ovat riippuvia metodiuskollisuudesta,
toimintaa ohjaavan laatukriteeristön noudattamisesta
11.11.2021

IPS-kehittämishankkeen ajankohtaisia
• Palveluiden integraatio (työhönvalmennuksen kytkeminen osaksi
psykiatrista hoitoa ja kuntoutusta) paikoin vielä haurasta
• Asiakastyö kuitenkin käynnissä kaikissa keväällä 2021 alkaneissa kokeiluissa
• Asiakkaita kokeiluissa mukana 206 henkilöä
• Tutkimuksessa mukana 147 asiakasta (osallistumisprosentti 71%)
• Ensimmäinen seuranta käynnistynyt syyskuun lopussa
• Seurantakyselyt toteutetaan 6 & 12 kk:n välein
• Rekistereistä tarkoitus tulla pidempi seuranta ennen ja jälkeen eli v. 2016-2027.
• IPS-yhteistyösopimuksen allekirjoittaneista asiakkaista työllistynyt
23 %
• HUS Psykiatrian ja Uudenmaan TE-toimiston kokeilussa lähestytään jo
eurooppalaisia keskiarvoja työllisyyskertoimen ollessa 0,28
11.11.2021
Helka Raivio

17.11.2021

Kansallinen asiakaspalautekysely mielenterveys- ja
päihdepalveluissa 1.-14.11.2021
17.11.2021

NEET-nuorten perustason
mielenterveyspalvelut
• selvittää opiskelu- ja työterveydenhuollon ulkopuolella
olevien NEET-nuorten perustason mielenterveys- ja
päihdepalveluissa käytössä olevia toimivia käytäntöjä,
yhteistyömalleja ja palvelupolkuja
• kerätä tietoa toimivista yhteistyökäytänteistä
mielenterveys- ja päihdeongelmiinsa tukea tai hoitoa
tarvitsevien NEET-nuorten tavoittamiseksi, tuen tarpeen
tunnistamiseksi, tukemiseksi, hoitoon ohjaamiseksi ja
hoitamiseksi
• kerätä tietoa toimivista yhteistyökäytänteistä näiden
henkilöiden mielenterveys- ja päihdeongelmien
hoitamiseksi
• selvittää NEET-nuoria kohtaavien ammattilaisten
mielenterveysosaamisen tarpeita erityisesti
mielenterveysongelmien tunnistamisessa ja hoitamisessa
• tuottaa kerätyn ja tutkitun tiedon pohjalta suositus, joka
edesauttaa toimivien työtapojen kehittämistä ja
levittämistä valtakunnallisesti.
17.11.2021

https://stm.fi/-/asiakkaan-ja-potilaan-oikeuksia-vahvistetaan-kehittamalla-
pitkajanteisesti-lainsaadantoa-ja-toimintatapoja
17.11.2021

PAKON KÄYTÖN VÄHENTÄMINEN JA
MIELENTERVEYSSTRATEGIA
• Mielenterveysoikeudet:
”Perusoikeuksiin kuuluu myös oikeus tahdonvapauteen,
itsemääräämiseen ja koskemattomuuteen. Henkilö, jolla on
mielenterveyden häiriö, joutuu usein ponnistelemaan saadakseen
täysimääräisen aseman itseään koskevassa päätöksenteossa.
Psykiatrisessa sairaanhoidossa on mahdollista käyttää tahdosta
riippumatonta hoitoa lainsäädännön erikseen määrittelemissä
tilanteissa. Hyvin toimivat ja käyttäjien hyväksymät palvelut
vähentävät tarvetta turvautua tahdosta riippumattomiin
toimenpiteisiin.”
17.11.2021

PAKON KÄYTÖN VÄHENTÄMINEN JA
MIELENTERVEYSSTRATEGIA
• Mielenterveysoikeudet: ehdotukset
”Itsemääräämisoikeutta koskevaa lainsäädäntöä uudistetaan
sellaiseksi, että se vahvistaa psyykkisiä sairauksia sairastavien
itsemääräämisoikeuden toteutumista palveluissa.”
”Jatketaan pakon käytön vähentämisen ohjelmaa tahdosta
riippumatonta hoitoa toteuttavissa sairaaloissa ja
vakiinnutetaan pakon käytön vähentämisen verkoston
toiminta.”
17.11.2021

IHMISTEN TARPEIDEN MUKAISET, LAAJA-ALAISET
PALVELUT – KOKO JÄRJESTELMÄ KUNTOON
• Mielenterveys- ja päihdepalvelujen lainsäädäntöä uudistettaessa
kiinnitetään erityistä huomiota voimavarojen optimaaliseen käyttöön,
niiden riittävyyteen, kohdentamiseen ja yhteensovittamiseen.
• Kehitetään helposti saavutettavia, asiakkaidensa arkiympäristöihin
tuotavia monipuolisia palveluja erityisesti eri syistä vaikeasti
tavoitettaville tai syrjäytymisriskissä oleville ihmisille ja kulttuuriselta
tai yhteiskunnalliselta asemaltaan haavoittuville ryhmille. Vaikeimmin
tavoitettavia henkilöitä tulee hakea etsivällä työllä.
• Otetaan hankintoja koskevassa lainsäädännössä huomioon palvelujen
laatu, jatkuvuus ja koordinoiminen. Varsinkin asumisessa ja arjen
tuessa korostuu tarve jatkuvuuteen ja kuntouttavuuteen.
17.11.2021

KIITOS!
• Suuret kiitokset
Pakon käytön
vähentämisen verkostolle
pitkäjänteisestä ja
vaikuttavasta työstä!
Jaana Suvisaari tutkimusprofessori THL, Mielenterveystiimi 17.11.2021 39

�ݺ�ߣ

Jaana Suvisaari Mielenterveysstrategia ja itsemurhien ehkäisyohjelma

Recommended

More Related Content

What's hot (20)

Similar to Jaana Suvisaari Mielenterveysstrategia ja itsemurhien ehkäisyohjelma (20)

More from THL (20)

Jaana Suvisaari Mielenterveysstrategia ja itsemurhien ehkäisyohjelma