Mitä tehtavissä lihavuuden ja diabeteksen vähentämiseksi?THL
Ìý
Tutkimusprofessori Tiina Laatikainen.THL. Itä-Suomen yliopisto. Mitä tehtävissä lihavuuden ja diabeteksen vähentämiseksi? Kansanterveyspäivän 13.4.2018 esitys.
Koronan yhteiskunnalliset vaikutukset -webinaarisarjan Mielenterveys-webinaarin (25.11.2021) esitykset:
- Pandemiaan liittyvät psyykkiset haasteet ja ongelmat – aikuisväestö, Jaana Suvisaari, THL (s. 6–19)
- Hoitohenkilöstön kuormitus, HUS-pitkäaikaisseuranta, Tanja Laukkala, HUS (s. 21–29)
- Pandemiaan liittyvät psyykkiset haasteet ja ongelmat – lapset ja nuoret, Laura Kauhanen, INVEST-lippulaiva (s. 31–55)
- Covid-19 tartunnan psyykkiset jälkioireet, Markku Partinen, Helsingin yliopisto (s. 57–91)
- Mielenterveyden ongelmat sosiaalityön asiakkailla, ongelmien tunnistaminen ja kokemukset hoitoon pääsystä epidemian aikana, Minna Kivipelto, THL (s. 93–100)
- Yhteenveto, Meri Larivaara, Mieli ry (s. 102–108)
https://thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri/-/event/8023618
FinTerveys-tutkimuksesta tietoa sote-uudistukseen: ennaltaehkäisy ja palveluj...THL
Ìý
FinTerveys-tutkimuksesta tietoa sote-uudistukseen: ennaltaehkäisy ja palvelujen tarve. Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL. Kansanterveyspäivän 13.4.2018 esitys.
Lihavuuden ja diabeteksen yleisyyden kehitys SuomessaTHL
Ìý
Erikoistutkija, dosentti Annamari Lundqvist. Lihavuuden ja diabeteksen yleisyyden kehitys Suomessa. THL. Lihavuus- ja diabetesasiantuntijat: Satu Männistö, Pekka Jousilahti, Nina Kaartinen, Päivi Mäki, Katja Borodulin, Jaana Lindström, Antti Jula, Markku Peltonen. Kansanterveyspäivän 13.4.2018 esitys.
Suomalaisten hyvinvointi 2018 tarjoaa ajantasaisen kokonaiskuvan väestön elinoloista, hyvinvoinnista, sosiaali- ja terveyspalvelujen käytöstä sekä asenteista.
Tutkimuskokonaisuus perustuu useisiin tuoreisiin rekisteri- ja kyselytutkimusaineistoihin.
Kirjan ovat toimittaneet Laura Kestilä & Sakari Karvonen (THL).
Onko verenpaine- ja kolesterolitasojen lasku pysähtynyt?THL
Ìý
Teemu Niiranen
Lääketieteellinen asiantuntija, THL. Erikoistutkija, Turun Yliopisto. Dosentti, sisätautien el. lääk. Onko verenpaine- ja kolesterolitasojen lasku pysähtynyt? Kansanterveyspäivän 13.4.2018 esitys.
Koronan yhteiskunnalliset vaikutukset: Koulutus ja nuorten hyvinvointiTHL
Ìý
Koronan yhteiskunnalliset vaikutukset -webinaarisarjan Koulutus ja nuorten hyvinvointi -webinaarin (15.11.2021) esitykset:
- Seminaarin avaus, Minna Elomaa-Krapu, Metropolia (s. 1–5)
- Opetusministeri Li Andersson, videotervehdys (ei julkaista)
- Johdatus aiheeseen: Koronapandemian vaikutukset koulutukseen ja nuorten hyvinvointiin, Katariina Salmela-Aro, Helsingin yliopisto (s. 8–29)
- Koronaepidemian ja rajoittamistoimien vaikutukset nuorten opiskeluun sekä koulun polarisoituminen, Otto Helve, THL (s. 31–44)
- Digitaaliset ja pedagogiset ratkaisut, Jussi Okkonen, Tampereen yliopisto (s. 46–55)
- Koronapandemian vaikutukset nuorten hyvinvointiin ja tulevaisuuden uskoon, Jenni Helenius, THL (s. 57–84)
- Koulujen ja oppilaitosten palautuminen koronatilanteesta: Oppimisvaje, hyvinvointivaje ja koronan opit, Laura Francke, Opetushallitus (s. 86–88)
https://thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri/-/event/7987637
Tutkimuspäällikkö, dosentti Liisa Valsta, THL. Mitä FinTerveys-tutkimus kertoo suomalaisten ravitsemuksesta. Suomalaisen ruokavalion laatu. Kansanterveyspäivän 13.4.2018 esitys.
Suomen aikuisväestön liikkuminen. FinSote 2020 -tutkimuksen tuloksia.THL
Ìý
FinSote-tutkimuksen tuloksia liikuntasuosituksen mukaan liikkumisesta ja kokemuksesta koronaepidemian tai sen rajoittamistoimien vaikutuksesta päivittäisen liikunnan määrään.
Lihavuuden ja diabeteksen yleisyyden kehitys SuomessaTHL
Ìý
Erikoistutkija, dosentti Annamari Lundqvist. Lihavuuden ja diabeteksen yleisyyden kehitys Suomessa. THL. Lihavuus- ja diabetesasiantuntijat: Satu Männistö, Pekka Jousilahti, Nina Kaartinen, Päivi Mäki, Katja Borodulin, Jaana Lindström, Antti Jula, Markku Peltonen. Kansanterveyspäivän 13.4.2018 esitys.
Suomalaisten hyvinvointi 2018 tarjoaa ajantasaisen kokonaiskuvan väestön elinoloista, hyvinvoinnista, sosiaali- ja terveyspalvelujen käytöstä sekä asenteista.
Tutkimuskokonaisuus perustuu useisiin tuoreisiin rekisteri- ja kyselytutkimusaineistoihin.
Kirjan ovat toimittaneet Laura Kestilä & Sakari Karvonen (THL).
Onko verenpaine- ja kolesterolitasojen lasku pysähtynyt?THL
Ìý
Teemu Niiranen
Lääketieteellinen asiantuntija, THL. Erikoistutkija, Turun Yliopisto. Dosentti, sisätautien el. lääk. Onko verenpaine- ja kolesterolitasojen lasku pysähtynyt? Kansanterveyspäivän 13.4.2018 esitys.
Koronan yhteiskunnalliset vaikutukset: Koulutus ja nuorten hyvinvointiTHL
Ìý
Koronan yhteiskunnalliset vaikutukset -webinaarisarjan Koulutus ja nuorten hyvinvointi -webinaarin (15.11.2021) esitykset:
- Seminaarin avaus, Minna Elomaa-Krapu, Metropolia (s. 1–5)
- Opetusministeri Li Andersson, videotervehdys (ei julkaista)
- Johdatus aiheeseen: Koronapandemian vaikutukset koulutukseen ja nuorten hyvinvointiin, Katariina Salmela-Aro, Helsingin yliopisto (s. 8–29)
- Koronaepidemian ja rajoittamistoimien vaikutukset nuorten opiskeluun sekä koulun polarisoituminen, Otto Helve, THL (s. 31–44)
- Digitaaliset ja pedagogiset ratkaisut, Jussi Okkonen, Tampereen yliopisto (s. 46–55)
- Koronapandemian vaikutukset nuorten hyvinvointiin ja tulevaisuuden uskoon, Jenni Helenius, THL (s. 57–84)
- Koulujen ja oppilaitosten palautuminen koronatilanteesta: Oppimisvaje, hyvinvointivaje ja koronan opit, Laura Francke, Opetushallitus (s. 86–88)
https://thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri/-/event/7987637
Tutkimuspäällikkö, dosentti Liisa Valsta, THL. Mitä FinTerveys-tutkimus kertoo suomalaisten ravitsemuksesta. Suomalaisen ruokavalion laatu. Kansanterveyspäivän 13.4.2018 esitys.
Suomen aikuisväestön liikkuminen. FinSote 2020 -tutkimuksen tuloksia.THL
Ìý
FinSote-tutkimuksen tuloksia liikuntasuosituksen mukaan liikkumisesta ja kokemuksesta koronaepidemian tai sen rajoittamistoimien vaikutuksesta päivittäisen liikunnan määrään.
Suomeen perustetaan kansallinen syöpäkeskus. Tavoitteena on syövän ehkäisyn, diagnostiikan, hoidon ja kuntoutuksen valtakunnallinen suunnittelu, koordinaatio ja yhteensovittaminen. Tuula Helanderin esitys 1.11.2017.
Leena Forma, Mari Aaltonen. Laitoshoidon väheneminen ja tehostetun palveluasumisen yleistyminen ikääntyneillä 2002-2013: kustannukset, rahoitus ja siirtymät kodin ja/tai hoitopaikkojen välillä. Esitys seminaarissa "Omaishoito tänään ja huomenna" 10.3.2016 Kelan päätalossa Helsingissä.
Terveystaloustiede, uusi, trendit, kansanterveys, Suomi. Health economics, Finland, results.
Uusia tutkimustuloksia terveystaloustieteen ja epidemiologian alueelta Suomessa. Diabetes kasvaa räjähdysmäisesti, Stroke ja sydänsairaudet vähenevät. Diabetes on a massive increase, stroke and coronary events on the decrease in Finland. Potential savings in health care could amount to 500 M. euros per year with efficient and productive SOTE-services.
Johtaja Tommi Vasankarin puheenvuoro UKK-instituutin 27. Valtakunnallisilla terveysliikuntapäivillä Helsingissä 11.10.2017. Seminaarin teemana oli vaikuttava elintapaneuvonta.
Kuntotestin kertomaa – totta vai tarua? Jaana SuniUKK-instituutti
Ìý
Dosentti, terveystieteiden tohtori Jaana Sunin pitämän esityksen materiaali Liikuntatieteellisen seuran ja yhteistyötahojen Kuntotestauspäiviltä 16.3.2017 Tampereelta.
Suni työskentelee UKK-instituutissa tutkimus- ja kehittämispäällikkönä.
"Kuntotestin kertomaa – totta vai tarua?"
Kirsimarja Raitasalo, THL: Miksi päihdehaittoja on tärkeää ehkäistä kouluissa ja oppilaitoksissa - Nuorten päihteidenkäytön yleiskuva. Ehkäisevä päihdetyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukijana kouluissa ja oppilaitoksissa -verkkoaineisto sujuvamman työn tueksi -webinaari, 10.10.2022
Marke Hietanen-Peltola & Johanna Jahnukainen, THL: Miten opiskeluhuoltopalvelut tukevat hyvinvointia ja ehkäisevät päihdehaittoja. Ehkäisevä päihdetyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukijana kouluissa ja oppilaitoksissa -verkkoaineisto sujuvamman työn tueksi -webinaari, 10.10.2022.
Riina Länsikallio, OPH: Päihdekasvatus ja ehkäisevä päihdetyö kouluissa ja oppilaitoksissa. Ehkäisevä päihdetyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukijana kouluissa ja oppilaitoksissa -verkkoaineisto sujuvamman työn tueksi -webinaari, 10.10.2022
Jaana Markkula, THL, Ehkäisevä päihdetyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukijana kouluissa ja oppilaitoksissa -verkkoaineisto sujuvamman työn tueksi -webinaari, 10.10.2022
What is the current Synthetic opioid situation in Europe? How can countries be better prepared and equipped for a continued rise in synthetic opioid prevalence, use, and incidents?
2. Karttapalvelua kehittänyt työryhmä
• Tiina Laatikainen, johtaja, tutkimusprofessori, THL
• Päivi Mäki, kehittämispäällikkö, THL
• Jaakko Reinikainen, erikoistutkija, THL
• Aapeli Leminen, tutkija, Itä-Suomen yliopisto
• Hanna Tolonen, tutkimuspäällikkö, THL
• Jaana Lindström, tutkimuspäällikkö, THL
• Satu Männistö, tutkimuspäällikkö, THL
• Timo Koskela, erikoistutkija, THL
3.12.2021
Päivi Mäki
3. 30 vuotta täyttäneistä suomalaisista
3
Ylipaino (ml. lihavuus): BMI ≥ 25 kg/m2, lihavuus: BMI ≥ 30 kg/m2
!
BMI 25-29.9
LIPAINO
Lähde: THL, FinTerveys 2017 -
tutkimus
• miehistä 72 %:lla ja naisista 63 %:lla on
ylipainoa (ml. lihavuus)
• joka neljännellä aikuisella (miehistä 26
%, naisista 28 %) ylittyy lihavuuden
raja-arvo
• lähes joka toisella (46 %) aikuisella on
vyötärölihavuutta.
3.12.2021
Päivi Mäki
4. 3.12.2021
Päivi Mäki 4
Lähde: Lihavuus (lapset, nuoret ja aikuiset). Käypä hoito -
suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen
Lihavuustutkijat ry:n ja Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n
asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura
Duodecim, 2020 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä:
www.kaypahoito.fi
(Kuva muokattu lähteestä: Pitkäaikaissairaudet-tietokanta.
Lihavuus. Terveysportti, Duodecim. Lihavuuteen liittyvät
terveyshaitat. kuva 6.05. Kuvan alkuperä: Tiina Ripatin piirros.
Tietokannan sisältö löytyy myös painettuna Pietiläinen K,
Mustajoki P, Borg P (toim.). Lihavuus. Kustannus oy Duodecim,
2015, 1. painos)
5. Tausta ja tarve karttapalvelulle
• Lihavuus on merkittävä riskitekijä monille sairauksille. Se aiheuttaa huomattavaa
haittaa yksilöiden terveydelle ja hyvinvoinnille sekä lisää terveydenhuollon
kustannuksia.
• Lihavuuden lisääntyminen kasvattaa tätä taakkaa, ellei pikaisesti pystytä
toimeenpanemaan keinoja, joilla kehitystä voidaan hillitä.
• Jos lihavuustrendi kääntyisi laskuun, sillä olisi suuri vaikutus sairastuvuuteen.
• Lihavuuteen liittyvä sairastuvuus –karttapalvelu on työkalu kunta- ja aluetason
päättäjille.
• Palvelussa esitetään ennusteet lihavuuteen liittyviin sairauksiin sairastumisesta
kymmenen seuraavan vuoden aikana (2022–2032).
3.12.2021
Päivi Mäki
6. Lihavuuteen liittyvä sairastuvuus- karttapalvelussa
esitetään ennusteina
• kuinka paljon lihavuuden esiintyvyys lisääntyy 25–74-vuotiaiden ikäryhmässä
maakunnissa seuraavien 5 ja 10 vuoden aikana, jos väestön lihomiskehitys jatkuu
kuten vuosina 1997–2017.
• kuinka suuri osuus väestöstä sairastuu 10 vuoden kuluessa ensimmäisen kerran
tyypin 2 diabetekseen, sepelvaltimotautiin, polvi- tai lonkkanivelrikkoon,
astmaan, kihtiin tai sappikivitautiin maakunnassa/kunnassa.
• kuinka monta uutta tautitapausta maakunnassa/kunnassa todetaan
tarkasteltavan kymmenen vuoden aikajaksolla.
• kuinka monta uusista tautitapauksista maakunnassa johtuu lihavuuden
lisääntymisestä.
• kuinka monta tyypin 2 diabetes-, sepelvaltimotauti-, polvi- tai lonkkanivelrikko-,
astma-, kihti- tai sappikivitautitapausta voitaisiin ehkäistä maakunnassa, jos
lihavuuden esiintyvyys pienenisi yhden prosentin vuodessa kymmenen vuoden
aikajaksolla verrattuna nykytilaan.
Päivi Mäki 3.12.2021
8. Karttapalvelun taustalla olevat laskentamenetelmät
• Lihavuuden esiintyvyys ja lisääntymisen ennusteet on laskettu 25–44, 45–64 ja
65–74-vuotiaalle väestölle.
• Ikäryhmittäisiä tuloksia on käytetty tautiennusteiden laskennassa ja lopuksi
ennusteet on yhdistetty koskemaan kaikkia 25–74-vuotiaita.
• Lihavuuden esiintyvyys maakunnittain ja kunnittain on arvioitu käyttäen
kansallisen FinSote -väestötutkimusaineiston tietoja. Suurimpien kuntien
tulokset perustuvat suoraan FinSote-tutkimuksen aineistoon, pienemmissä
kunnissa lihavuuden esiintyvyys on arvioitu käyttäen maakuntien
esiintyvyyslukuja.
• Lihavuuden lisääntymisen ennuste on laskettu käyttäen FINRISKI ja FinTerveys -
tutkimusaineistojen trenditietoja lihavuuden yleisyydestä vuosilta 1997, 2002,
2007, 2012 ja 2017 ikä ja sukupuoli huomioiden.
3.12.2021
Päivi Mäki
9. Karttapalvelun taustalla olevat laskentamenetelmät
• Sairastuvuuden riski on laskettu FINRISKI-väestötutkimusaineiston perusteella
erikseen lihaville ja normaalipainoisille tutkimushenkilöille. Sairausennusteiden
laskennassa on huomioitu väestörakenteen muuttuminen alueilla ja kunnissa
käyttäen Tilastokeskuksen väestöennusteita, jotka ottavat huomioon väestön
kuolleisuusasteen, ikääntymisen ja muuttoliikkeen.
• Lihavuuden lisääntymisen ennusteiden ja kunkin tarkasteltavan sairauden
sairastuvuusriskin perusteella on arvioitu, kuinka paljon väestöä sairastuu
lihavuuteen liittyviin sairauksiin aikajaksolla 2022–2032.
• Laskettu paljonko lihavuuden lisääntyminen aiheuttaa lisäsairastuvuutta
verrattuna skenaarioon, jossa lihavuus ei lisääntyisi maakunnissa seuraavien 10
vuoden aikana.
• Lisäksi on laskettu arvio ehkäistävien/vältettävien tautitapausten määrästä, jos
lihavuuden esiintyvyys pienenisi yhden prosentin vuodessa kymmenen vuoden
aikajaksolla nykytilaan verrattuna.
3.12.2021
Päivi Mäki