Kuuluuko työntekijän ääni alustataloudessa?
0 likes3,202 views
Alustataloudessa työskentelevien työsuhdeturvassa ja toimeentulossa on huomattavia puutteita. Suuri osa Suomessa työskentelevistä alustatyöntekijöistä jää kokonaan työsuhteen tuoman turvan ulkopuolelle. Alustatalous on SAK:n Mahdollisuuksien aika -hankkeen toinen teema vuonna 2017. SAK:n tutkimusasiantuntijan Riitta Juntusen PowerPoint-esitys SAK:n edustajiston kokouksessa 23.11.2017.
More Related Content
What's hot (20)
Similar to Kuuluuko työntekijän ääni alustataloudessa? (20)
More from Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK (20)
Kuuluuko työntekijän ääni alustataloudessa?
- 1. KUULUUKO TYÖNTEKIJÄN ÄÄNI ALUSTATALOUDESSA? Riitta Juntunen SAK:n edustajisto 23.11.2017 23.11.2017
- 2. Mahdollisuuksien aika -hanke • Työelämän tulevaisuutta käsittelevä nelivuotinen hanke (2016–2020) • Hankkeella on kolme tavoitetta: 1) lisätä ymmärrystä työelämää ja ammattiyhdistysliikettä kohtaavista haasteista → tietoisuutta lisäävä 2) etsiä kyseisiin haasteisiin ratkaisuja, jotta hyvä työ olisi mahdollista mahdollisimman monelle → toimintaa suuntaava 3) vaikuttaa Suomessa käytävään työelämäkeskusteluun ja kansalaisten mielipiteisiin ammattiyhdistysliikkeestä → SAK:n brändin kirkastaminen työelämäasioissa. 23.11.2017
- 3. Syksyn 2017 teema: Kuuluuko työntekijän ääni alustataloudessa? Mitä on tehty? • Tutkimusyhteistyö SWIPE:n kanssa (Fiksu työ alustataloudessa) • Alusta/keikkatalous työntekijän näkökulmasta • Tutkimusyhteistyö Kalevi Sorsa –säätiön kanssa • Selvitys kansainvälisen ammattiyhdistysliikkeen näkökulmista ja mahdollisista ratkaisumalleista alustatyöntekijöiden edunvalvontaan ja järjestäytymiseen • Video pilvityöstä • Video keikkatyöstä • Ajatuspaja liittojen kanssa 21.9., ajatuspaja työelämätapahtumassa 7.10. • Tutustumismatka IWGB, Lontoo, syyskuu 2017 • Ajatuspaja SAK:n henkilöstölle 17.11.2017 • Osallistuminen kansainvälisiin alustatalousseminaareihin, Berliini, Tukholma, Bryssel, Oslo 23.11.2017
- 4. Alustatalous luo uusia liiketoiminnan muotoja • Maailman suurin majoitusketju (Airbnb) ei omista yhtään vuodepaikkaa/huonetta • Maailman nopeimmin kasvava kuljetusfirma (Uber) ei omista yhtään autoa • Maailman suurin mediafirma (Facebook) ei tuota ollenkaan omaa sisältöä • Maailman suurimmat kauppaketjut Alibaba ja Amazon eivät omista yhtään myymälää • Freelancer.com on välittänyt yhteensä lähes 13 milj. työtä ja sillä on yhteensä 23 milj. rekisteröitynyttä työnhakijaa 247 maasta/alueelta • Joukkorahoitus • Esim. Kickstarterin avulla on kerätty 2,8 mrd dollaria 340 000 projektiin, joita on tukenut noin 10 miljoonaa henkilöä 23.11.2017
- 5. Alustatalous on työn, palveluiden ja tavaroiden ostamista ja myymistä sekä jakamista verkossa. 23.11.2017
- 6. 23.11.2017
- 7. 23.11.2017
- 8. Kasvava talous? • v. 2017 noin 2 300 alustatalousyritystä • Rekisteröityneitä työntekijöitä/työnhakijoita esim. • Freelancer (Australia) 14 miljoonaa • Upwork (USA) 12 miljoonaa • Crowdsource (Iso-Britannia) 8 miljoonaa • Mechanical Turk (USA) 1 miljoona • Clickworker (Saksa) 700 000 • Uber 160 000 (USA) • EU:ssa 20 % on osallistunut alustataloustoimintaan • Ruotsissa noin 12 % työskentelee alustoilla joskus, Norjassa 10 % • Suomessa (2016): • 8 % on käyttänyt jakamistalouden palveluja • 40 % tarjonnut itse palveluja alustojen kautta • Maailmanpankin arvio vuoteen 2020 mennessä • Alustatalouden liikevaihto n. 25 miljardia dollaria • Alustataloudessa n. 112 miljoonaan työntekijää • Alustoilla välitettyjen töiden määrä kasvoi vuonna 2016 maailmanlaajuisesti 26% (Oxfordin yliopisto) 23.11.2017
- 9. Ruokalähettien kertomaa • Yhteistyö Swipe:n (Fiksu työ alustataloudessa) ja TTL:n kanssa • Mervi Hasu, vanhempi tutkija, ղöٱٴDz / apulaisprofessori, Oslon yliopisto • Yritykset käynnistää laaja haastattelututkimus, jossa olisi haastateltu sekä yritysten johto/toimihenkilöt että kuriireja, yritysten johdon kautta epäonnistuivat • Haastateltiin neljää ruokalähettiä • perheettömiä miehiä ja muualta Suomeen muuttaneita • kolme toimi Foodorassa, yksi Woltissa. 23.11.2017
- 10. Taustaa • Suomessa toimii kaksi uuden alustatalouden mukaista ruoanvälitystä harjoittavaa yritystä, Foodora ja Wolt • arviolta 300-400 polkupyörällä, skootterilla tai autolla ruokaa kuljettavaa kuriiria • Toiminta on pääosin pääkaupunkiseudulla. • 70-80 % kuriireista ulkomaalaistaustaisia • Valtaosa opiskelijoita, etenkin käytännössä kaikki ns. kantasuomalaiset kuriirit ovat opiskelijoita (ja perheettömiä) • Valtaosa 17-20+ vuotiaita 23.11.2017
- 11. Ruokalähettien kertomaa • Valtaosalla läheteistä ei ole työsuhdetta • Noin 20 prosentilla (Foodora) on työntekijäasema yrityksessä, yleisimmin nollatuntisopimuksella • Alusta ei katso olevansa työnantaja • Työvuoroista kilpaillaan • Jonkin verran vakioituja vuoroja, joista maksetaan tuntipalkka • Pääosa tunneista jaetaan on-line – ’nopeat syövät hitaat’ • Suuntauksena on tuntipalkkaisten työvuorojen vähentäminen, jolloin vain toteutuneista kuljetuksista maksetaan • Lähetit on jaettu eri kriteerien perusteella suorituskategorioihin, mikä vaikuttaa siihen kuinka hyviä ja kuinka paljon vuoroja saa 23.11.2017
- 12. Ruokalähettien kertomaa • Toimeentulo on heikko • Minimi-elintason voi saavuttaa, jos on edullinen asunto ja tekee töitä koko ajan (yksi vapaapäivä viikossa) • Palkka ei mahdollista säästämistä, lomamatkoja tai lainan lyhentämistä • Terveyden pettäminen on merkittävä taloudellinen riski • Käteen jäävä tulo on eri kuin palkkio • Lähetit kustantavat itse huomattavan osan työvälineistään • Lisäansiomadollisuus opiskelijalle, jos on oikeutettu opiskelija-asuntoon tai muuhun tukeen opiskelijana 23.11.2017
- 13. Ruokalähettien kertomaa • Ruokalähettinä toiminen on nuorten, etenkin ulkomailta tulleiden ja suomea heikosti osaavien keino ansaita rahaa oman alan työtä odotellessa • Työ sopii hyväkuntoisille, pyöräilystä pitäville: iso osa kuriireista on pyöräentusiasteja • Jos yrittää elättää itsensä pelkästään ruokalähettinä, joutuu käytännössä tekemään työtä koko ajan • Freelance-sopimus saattaa näyttää paperilla hyvältä • Käytäntö on eri asia – ota tai jätä- maailma, ”tulijoita on” • Ulkomaalaistaustaiset lähetit eivät tunne suomalaista työlainsäädäntöä ja/tai normeja, ja ammattiliitotkaan eivät ole pystyneet auttamaan 23.11.2017
- 14. Ongelmakohdat alustataloudessa työntekijän kannalta • Työntekijän asema • Toimeentulo • Sosiaaliturva ja verotus • Mahdollisuus järjestäytyä • Ammattiyhdistysliikkeen rooli alustataloudessa • Työntekijöiden arviointi ja mainejärjestelmät • Osaaminen ja työnteon tekniset edellytykset 23.11.2017
- 15. Työntekijän asema • Työntekijä vai yrittäjä? • Työsuhde: työn tekeminen työnantajan lukuun, tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan. • Yrittäjä voi päättää itse muun muassa siitä, millaisia töitä tekee, ottaako työn vastaan ja miten hinnoittelee työnsä. • Työnantaja vai työnvälittäjä? • ’alusta on vain markkinapaikka’ 23.11.2017
- 16. Toimeentulo • Ei työehtosopimuksia tai minimipalkkaa • v. 2017 keskimääräinen palkka/palkkio kaksi dollaria/tunti • Tulosta vähennettävä sosiaaliturvamaksut, verot, vakuutukset ja työvälineet • Pilvityössä korvauksen saaminen epävarmaa • Työn hylkääminen, työsuorituksista kilpaillaan hinnalla, palkkiot voivat olla virtuaalirahaa tai ostokuponkeja • Klikkaustyössä (joukkoistetussa työssä) korvaukset minimaalisia • Esim. 0,01 $/tehtävä – noin 2 $/tunti (European Parliament 2016) • Työn tarjonta epäsäännöllistä • Korvauksettomat odotusajat ja työn etsiminen pienentävät päiväansioita 23.11.2017
- 17. Sosiaaliturva ja verot • Pilvityötä ja joukkoistettua työtä teettävät alustayritykset eivät huolehdi työntekijöiden sosiaaliturvamaksuista eikä veroista – ei myöskään valtaosa keikkatyötä välittävistä yrityksistä • Maksut alustatyöntekijöiden omalla vastuulla • Halpa- ja silpputyöstä verojen maksaminen tuntuu turhalta, vakuutuksia ei hankita • Alustayritysten veronkierto helppoa • yrityksellä ei fyysistä sijaintia • esim. Uber jättänyt maksamatta arvonlisäverot • yrityksellä ei työntekijöitä • Uhkana luisuminen harmaaseen talouteen • Hyvinvointiyhteiskunnan rapautuminen 23.11.2017
- 18. Mahdollisuus järjestäytyä • Alustatyöntekijöillä (itsensä työllistäjillä) ei mahdollisuutta neuvotella kollektiivisesti työehdoistaan • nk. antikartelli-lait • Kenen kanssa neuvoteltaisiin? • Mikä on alustatyöntekijöiden oma halukkuus tehdä yhteistyötä ja järjestäytyä? • Mitä ammattiliitoilla on heille tarjota? 23.11.2017
- 19. Pohdintaa ratkaistavista asioista • Työntekijä vai yrittäjä? • Työsuojelu, sosiaaliturva ja oikeus edunvalvontaan on taattava kaikille riippumatta työnteon muodosta • Työlainsäädännön päivittäminen koskemaan myös alustatyöntekijöitä/itsensä työllistäjiä • erityispykälät tai erillinen lainsäädäntö keikka-/ alustatyölle • Onko alusta työnantaja vai työn välittäjä? • Työnantaja -määritelmän laajentaminen koskemaan myös alustayrityksiä • Alustoille säädettävä selkeästi työnantajan status • Oikeus järjestäytymiseen ja työtaisteluun taattava kaikille riippumatta työn tekemisen tavasta • Euroopan unionin/kansallista kilpailulainsäädäntöä muutettava 23.11.2017
- 20. Pohdintaa ratkaistavista asioista • Kenellä vastuu työntekijän toimeentulosta ja sosiaaliturvasta? • Nykyisten työehtojen/muiden säädösten laajentaminen alustatyöntekijöihin • Minimipalkka/minimipalkkiot • Perustulo • Alustayrityksille velvollisuus hoitaa ennakonpidätykset • Sosiaaliturvajärjestelmän kokonaisuudistus tai nykyisten lakien laajentaminen • Henkilökohtaiset sosiaaliturvatilit • Osuuskunnat • Alustayrityksille mahdollisuus perustaa omia vakuutusjärjestelmiä 23.11.2017
- 21. Ammattiyhdistysliikkeen rooli alustataloudessa? • Itsensä työllistäjille ja alustatyöntekijöille mahdollisuus organisoitua ammattiliittoihin • Mm. Saksassa IGMetall, ver.di ja Itävallassa ÖGB - alustatyöntekijät voivat liittyä jäseniksi • Useimmiten ammattiliitot tarjoavat neuvontaa ja asianajoapua • Faire Growd Work Plattform, IGM, ÖGB, Unionen • Toinen mahdollisuus perustaa kokonaan uusi ammattijärjestö itsensä työllistäjille • Esim. Iso-Britanniassa IWGB auttaa talokohtaisissa sopimuksissa, antaa asianajoapua ja järjestää kielikoulutusta. Vahva mediavaikuttaja (some) • USA:ssa Teamsters 117 ja New York Taxi Workers Alliance alueellisia sopimuksia • Vaikuttaminen lainsäädäntöön • Työntekijän asema, alustan työnantaja-asema ja velvoitteet 23.11.2017
- 22. Ammattiyhdistysliikkeen rooli alustataloudessa? • ’Crowdsourcing Code of Conduct’ - alan itsesääntely ja sovittelu (Saksa) • Yhteistyö työnantajajärjestöjen kanssa • Yhteisiä intressejä • ’Hyvän alustatyön periaatteet’ (Unionen) • ’Pohjoismainen malli’ alustatalouteen, jossa alustat sopeutuvat pohjoismaisiin perinteisiin • Asiantuntijapaneeli, jossa yhdessä pohditaan ratkaisuja alustatalouden ongelmiin (Tanska, Saksa) • Neuvotteleminen suoraan alustojen kanssa (Australia: NSW ja AirTasker) • Yritysneuvostojen perustaminen alustayrityksiin (Itävalta Foodoran workers’ council) • ’Digitaalinen ay-liike’ 23.11.2017
- 23. Mahdollisuuksien aika -hankkeen teemat 2018 • Tekoäly tulee – muuttuuko työ? (kevät) • Selvitetään tekoälyn/muun kehittyneen digitalisaation käyttöönoton vaikutuksia SAK:laisten palkansaajien työhön ja hahmotellaan mahdollisia toimenpidesuosituksia ay –liikkeelle • Keikkatyöntekijöiden toimeentulo. Palkan ja työttömyysturvan kysymys (syksy) • Selvitetään keikkatyöntekijöiden taloudellisia selviytymiskeinoja ja etsitään mahdollisia ratkaisuja heidän toimeentulonsa turvaamiseksi 23.11.2017