Muotoillut Ratkaisut 2012 esite
0 likes489 views
Suomen Kulttuurirahaston rahoittama designvuoden muotoiluohjelma lanseerasi muotoilua julkishallintoon. Ohjelmassa kehitettiin poliisiautoa, kouluruokailua, yhteisöllistä työtilaa yrittäjille, kadonneita kulttuurikohteita ja palvelutalon pihaa. Hankkeet toteutettiin käyttäjälähtöisesti ja monialaisten muotoilutiimien voimin. Esite: Hietanen, Drum, Luoville, SKR.
Muotoillut Ratkaisut 2012 esite
- 1. MUOTOILU MAHDOLLISTAA MUUTOKSEN Muotoillut ratkaisut 2012
- 2. ѱÄ MUOTOILU ON? Suomen Kulttuurirahasto osallistui design- Mutta mitä muotoilu on? Vahva teollisen pääkaupunkivuoteen Muotoillut ratkaisut muotoilun perinteemme ohjaa meitä -ohjelmalla. Myönsimme 350 000 euron edelleen mieltämään muotoilun erilaisten apurahan muotoiluohjelmalle, joka suun- käyttöesineiden suunnitteluna. Muotoilua nattiin julkiselle ja kolmannelle sektorille. voidaan kuitenkin käyttää myös palvelujen, Ohjelman tavoite oli ratkoa yhteiskunnal- työympäristöjen ja yhteistyön suunnit- lisia kysymyksiä muotoilun keinoin ja telussa niin fyysisissä, sosiaalisissa kuin tuoda iloa kansalaisten arkeen. digitaalisissakin ympäristöissä. Muotoillut ratkaisut -ohjelma on tuonut nämä Kulttuurirahasto haluaa edistää toimintaa, mahdollisuudet esiin. jossa taiteilijat tuottavat eri alojen asian- tuntijoiden kanssa uusia, luovia ratkaisuja On aika tuoda suomalainen muotoiluosaa- käytännön tarpeisiin. Ohjelman viidessä minen laajasti koko yhteiskunnan hyödyksi. muotoiluhankkeessa suunnittelukysymyksiä Toivomme, että Muotoillut ratkaisut ovatkin ratkoneet monialaiset tiimit, ja -ohjelma innoittaa muitakin julkisia toimi- kehitystyöhön on kutsuttu mukaan laaja joita muotoilun käyttöön, ja että hank- joukko hankkeiden henkilöstöä ja asiakkaita. keiden opit monistuvat laajasti eri aloille. Pirjo Ståhle, professori Suomen Kulttuurirahasto 3
- 3. Poliisihallituksen muotoiluhankkeessa partioauton sisätiloja tarkasteltiin laajasti toimivuuden, ergonomian MAIJASTA TOIMIVA TYÖTILA ja henkilöstön hyvinvoinnin näkökulmasta. Nykyisin tässä liikkuvassa toimistossa jalat puutuvat, selkä kipeytyy ja varustevyö painaa. Kehitystyö on osa isompaa poliisin toiminta- tapojen uudistusta. Jatkossa poliisin palvelut halutaan tarjota kentällä ”yhden koske- tuksen periaatteella”: asiakkaan asia hoituu maijassa kerralla alusta loppuun, ilman turhia ajoja. Tämä tekee autosta paitsi työ- välineen myös asiakaspalvelutilan. Auton pitää taipua niin tietotyöhön, asiakaskohtaa- misiin kuin varusteiden kuljetukseenkin. Suunnittelutyön tekijäksi valittiin kolmen yrityksen verkosto, jossa on osaamista eri aloilta: teollista muotoilua, palvelumuotoilua, asiakaskokemusta ja brändäystä. Näin laaja monialaisuus on teollisen muotoilun hank- keessa vielä harvinaista. Muotoilijat havainnoivat auton toimivuutta “Maijaa on uudistettu maijan kyydissä eri puolilla Suomea ja kerä- sivät palautetta myös asiakkailta. Havain- monta kertaa, mutta nointi tuotti kymmeniä kohtia käsittävän listan auton kehitystarpeista. Kerättyjen koskaan aiemmin ei ole tietojen pohjalta muotoilijat laativat auton sisätiloista kolme ehdotusta, joihin kerät- käytetty muotoilijaa” tiin henkilöstöltä palautetta visualisointien ja työpajatyöskentelyn avulla. Suurimmat Poliisihallitukselle hanke oli ainutlaatuinen muutokset kohdistuvat auton keskiosan mahdollisuus tutustua muotoiluun. Maijan työskentelytilaan, varusteiden säilytykseen kehittämiseen myönnetty rahoitus vastaa ja etuistuimiin. Sisätilan ilme ja väritys uudis- yhden varustelemattoman partioauton tettiin poliisin imagotavoitteiden mukaiseksi. rungon hintaa, eikä muotoiluun olisi inves- toitu ilman Kulttuurirahaston ohjelmaa. Nyt Auton etupenkkiä kehitettiin jo hankkeen muotoilun hyödyt ja palvelujen hankintaan aikana, ja poliisit pääsivät testaamaan liittyvät kysymykset ovat tulleet tutuiksi, ja muutoksia. Poliisin tekniikkakeskus teettää muotoilua saatetaan hyödyntää poliisihallin- konseptin pohjalta varsinaisen testiauton nossa jatkossakin. vuoden 2013 aikana. Tavoitteena on saada Asiakas: Poliisihallitus uudet maijat liikenteeseen vuonna 2015. Muotoilija: NR Design Oy, kumppanit Desigence Oy ja LINK Design Oy Rahoitus: 45 000 euroa 4 5
- 4. Kouluruoan arvostuksen ja ruokailun houkuttelevuuden lisääminen on tärkeää KOULURUOKAILU KUTSUVAKSI – sekä koululaisten terveyden kannalta että biojätteen vähentämiseksi. Tätä haastetta ratkottiin Vantaan kaupungin ja Vantaan Tilapalvelut Oy:n muotoiluhankkeessa, jonka pilottikohteena toimi Hankkeen alussa muotoilutoimiston väki jalkautui koululle havainnoimaan ja kehit- Martinlaakson koulu. tämään ruokailua yhdessä oppilaiden ja opettajien kanssa. Muotoiluviikon aikana lapset ja henkilökunta pääsivät pohtimaan nykyisen kouluruokailun plussia ja miinuksia sekä ideoimaan unelmiensa ratkaisuja. Ideapajojen, havainnointien, sarjakuvien ja videoiden tavoitteena oli kerätä tietoa muotoilijoiden työn pohjaksi ja sitouttaa osallistujia yhteiseen tavoitteeseen. Yhteis- kehittely käynnisti asennemuutoksen jo ensimmäisen viikon aikana. Muotoilijat perehtyivät myös ruokailun arvoketjuun aina kunnanvaltuuston asialistalta lautaselle saakka ja kuva- sivat prosessin visuaaliseen muotoon. “Oppilaat havainnoivat itse Tämä havainnollistus auttaa esimerkiksi vanhempia ja kuntapäättäjiä ymmärtä- ruokailun toimivuutta” mään, mistä kaikesta kouluruokailun laatu syntyy ja mihin asioihin voidaan vaikuttaa. Vantaan kaupungin ja Tilapalvelujen työryhmässä on ollut mukana eri yksi- Hankkeen lopputuloksena Martinlaakson köiden edustajia. Tavoitteena on nyt koulu sai kokonaisvaltaisen kouluruoka- monistaa konsepti muihinkin vantaalaisiin konseptin, joka sisältää kymmeniä käytän- kouluihin. Siksi ehdotukset koottiin ohje- nönläheisiä kehitysideoita. Ehdotukset kirjaksi, joka kuvaa konseptin elementit kattavat koko ruokailuelämyksen aina tila- sekä mallin käyttäjien osallistamiseksi järjestelyistä ja lattiateippauksista kalus- muissa kouluissa. Monistuessaan konsepti tukseen, viestintään ja tunnelmaan saakka. voi tuoda merkittäviäkin säästöjä sekä Idealistalla ovat esimerkiksi eri korkuiset ympäristö- ja terveyshyötyjä. kalusteet eri ikäisille, ”rauhapöytä” pienim- mille, biojätemittari, taustamusiikki ja taide- galleria. Monet ideoista on helppo ja nopea toteuttaa. Asiakas: Vantaan Tilapalvelut Oy ja Vantaan kaupunki Muotoilija: Design Studio Muotohiomo Oy Rahoitus: 40 000 euroa 6 7
- 5. Helsingin kaupungin elinkeinopalveluiden hankkeessa lähdettiin liikkeelle klassisesta palvelumuotoilun haasteesta: TYHJÄT TILAT YRITTÄJILLE miten suunnitella käyttäjälähtöinen palvelukokemus, joka tukee myös palvelun tarjoajan tavoitteita? Tässä tapauksessa palvelu on yrittäjien työtila, joka toteutetaan kaupungin tyhjiin tiloihin. Hankkeessa lähdettiin kehittämään siirrel- tävää tilaratkaisua, joka mukautuisi mihin tahansa kaupungin omistamaan tyhjään tilaan. Työtilassa aloittavat yrittäjät voisivat kohdata toisiaan ja verkottua, mikä voisi synnyttää jopa uutta liiketoimintaa. Tavoit- teena on täysin uudenlainen palvelu, joka iskee kaksi kärpästä yhdellä iskulla: hukka- tila käyttöön ja enemmän tukea yritys- toimintaan. Suunnittelutyöhön haettiin käyttäjä- näkökulmaa luovien alojen osaajilta, jotka olivat mukana elinkeinopalvelun yrittäjä- valmennusohjelmassa. Yrittäjien osallista- minen hankkeeseen osoittautui haasteeksi, sillä kiinnostusta oli monella, mutta aikaa “Pienten yrittäjien on paljon harvemmalla. Asiakkaiden motivointi yhteiskehittelyyn onkin asia, joka kannattaa vaikea löytää toimitiloja.” huomioida vastaavissa hankkeissa heti Hankkeen lopputuloksena syntyi käsikirja, alkumetreillä. joka kuvaa yhteisöllisen työtilan erilaiset Muotoilijatiimi kartoitti haastattelujen ja elementit. Hankkeessa ideoitiin jäsenyy- päiväkirjojen avulla yrittäjien tarpeita ja teen perustuvaa työtilojen verkostoa, arjen reittejä kaupungissa ja kuvasi tulokset josta yrittäjä voisi valita itselleen kulloinkin erilaisiksi käyttäjäprofiileiksi. Ideoita haettiin parhaiten sopivan tilan. Ehdotus käsittää myös sidosryhmiltä erilaisissa työpajoissa. myös tilassa tarjottavat palvelut, liike- Lähtötietojen ja ideoiden pohjalta synty- toimintamallin sekä ideoita brändiin ja nyttä konseptiehdotusta jalostettiin kaikille liikuteltavaan kalustukseen liittyen. Kehi- avoimessa työpajassa pienoismallien ja tettyä konseptia voitaisiin hyödyntää myös osallistavan suunnittelun keinoin. kaupungin muissa yksiköissä. Asiakas: Helsingin kaupunki, elinkeinopalvelu Muotoilija: Diagonal Mental Structure Oy Rahoitus: 40 000 euroa 8 9
- 6. Vanha Rauma, Porin lyhytaaltoasema ja Kankaanpään taidekehä ovat kulttuurisesti ja historiallisesti YHDESSÄ TEKEMINEN SITOO PAIKKAAN kiinnostavia kohteita, mutta monille paikallisille asukkaille vieraita. Kadotetut paikat -hankkeessa näille unohdetuille kulttuurikohteille etsittiin uudenlaista identiteettiä nuorille järjestetyissä työpajoissa. Satakunnan ammattikorkeakoulun käyn- nistämää muotoiluhanketta on toteutettu laajan yhteistyöverkoston voimin. Muotoilu- tiimin lisäksi mukana on ollut koululaisia ja Rauman nuorten työpaja, kunnan päät- täjiä, yhdistyksiä ja käsityöläisyrittäjiä sekä paikallisten taiteilijoiden valmennusryhmä Ohjauskulma. Hankkeen taustalla on ajatus siitä, ettei taiteen tarvitse olla etäistä tai vaikeaa. Päinvastoin toiminnallinen, yhteisöllinen ja paikan luontaisia ominaisuuksia hyödyntävä taide voi toimia sidoksena paikan ja nuoren välillä. Kun Väinölän koulun viidesluokka- laiset kutsuttiin ideoimaan ja rakentamaan “Luovien alojen tiloja voidaan ympäristötaideteosta Porin lyhytaalto- aseman pihapiiriin, muisto yhteisestä projek- käyttää oppimiseen” tista ja kiinnostus paikkaa kohtaan säilyy vuosia. Taideteokseen yhdistyvä kaupunki- Hankkeen tavoitteena oli paitsi elävöittää viljely taas luo jatkuvuutta toiminnalle. unohdettuja kulttuurikohteita, myös tuoda muotoiluosaamista Satakunnan kulttuuri- Kankaanpäässä taide tuotiin lähemmäs toimijoiden ulottuville. Hankkeeseen osal- nuorten arkea yhdistämällä Taidekehän listuneet taiteilijat pääsivät kokeilemaan veistostaide skeittipuiston suunnitteluun. työpajatyöskentelyä lasten ja nuorten Raumalla taas nuorten työpajassa ideoitiin kanssa. Samalla viriteltiin aivan uusia, sitä, miten Vanhan Rauman käsityöläisten paikallisia yhteistyökuvioita. toimintaa ja sijaintia voitaisiin tehdä näky- väksi. Näissäkin kohteissa sekä visioitiin Hankkeessa kehitettiin myös toimintamalli, että tehtiin itse: Kankaanpäässä luotiin jolla muitakin uutta elämää kaipaavia kult- skeittipuiston malli lumesta, ja Raumalla tuurikohteita voitaisiin elävöittää. Muotoilu- muotoiltiin käsityöläiskaupunginosalle osaaminen, ulkopuolisen tuoma raikas omaa tunnusta. näkökulma ja yhdessä tekeminen ovat siinä keskeisessä roolissa. Asiakas: Satakunnan ammattikorkeakoulu Muotoilija: Päivi Raivio Tmi Rahoitus: 25 000 euroa 10 11
- 7. Ulkoilu virkistää palvelutaloasukkaan kehoa ja mieltä, mutta miten ulos pääsisi HYVÄN MIELEN PIHA PALVELUTALOON useammin? Oikealla suunnittelulla palvelutalon pihasta voi kehkeytyä kutsuva ja toiminnallinen ulkoilualue, jota asukkaat pystyvät käyttämään itsenäisesti ja ympäri vuoden. Riihimäkeläisten Inkilänhovin ja Koto- kartanosäätiön palvelutalojen yhteisen pihan pilottihanke vei muotoilua uudelle alueelle. Hankkeen takana on joukko kolmannen sektorin yhdistyksiä ilman aiempaa kokemusta muotoilusta, ja ulkoalueiden suunnittelu käyttäjiä osal- listaen on ylipäätään verrattain uutta Suomessa. Muotoilun käyttäjälähtöisyydellä oli tässä projektissa erityisen suuri merkitys. Ilman palvelutalon asukkaiden, henkilökunnan ja omaisten vahvaa panosta ei toimintaan liittyviä erityistarpeita olisi voitu ymmärtää. Lisäksi mahdollisuus vaikuttaa omaan elin- piiriin oli hankkeessa mukana olleille “Palvelutalojen kulttuuri on vammaisille ja vanhuksille innostava kokemus. eriytynyttä. Se tulee nyt Asukkaiden ja henkilökunnan arkisia toimia ja tunnelmia kartoitettiin alkuun luotain- muuttumaan” tutkimuksella. Lisäksi Inkilänhovissa oli Muotoilijat tekivät hankkeessa tiivistä esillä ideaseinä, johon kuka tahansa talossa yhteistyötä Invalidiliiton ja Riihimäen asioiva sai jättää toiveitaan. Työpajoissa kaupungin virkamiesten kanssa. Vaikka asukkaat pääsivät ensin ideoimaan unel- suunnitelma on lähtöisin riihimäke- miensa pihaa ja tämän jälkeen tutkimaan ja läisten toiveista, voidaan sen elementtejä kehittämään muotoilijatiimin suunnitelmia. monistaa muihinkin palvelutaloihin. Pihan Turvallisuuden ja esteettömyyden ohella toteutukseen haetaan nyt rahoitusta, jonka tärkeimpiä käyttäjien haaveita olivat hankinnasta on tekeillä ammattikorkea- muiden ihmisten tapaaminen, harrasta- koulun opinnäytetyö. minen ja luonnonläheinen puuhailu. Hank- keen lopputuloksena syntynyt suunnitelma on pihapolku, joka koostuu erilaisista toimin- nallisista pisteistä ja aktivoi liikkumaan ja Asiakas: Me Itse ry ja Riihimäen Kehitysvammatuki ry harrastamaan. Hankkeessa kehitettiin myös Muotoilija: iam design Oy uudenlaisia, erityisryhmille suunnattuja säädettäviä ulkokalusteita ja tuotteita. Rahoitus: 20 000 euroa 12 13
- 8. ѱÄ OPITTIIN? Muotoillut ratkaisut 2012 on ollut Nopeat kokeilut taas tuovat pöydälle Suomen Kulttuurirahastolta merkittävä puolivalmiita ideoita, joista ei ole vielä kädenojennus suomalaiselle muotoilulle. päätöksiä. Myös talous pitää huomioida, Ohjelman ansiosta muotoilua vietiin uusille jotta lupaukset voidaan pitää. Ja miten alueille, ja uudet toimijat pääsivät tutustu- saada kansalaiset mukaan kehittelyyn? maan muotoilun maailmaan. Hankkeissa on Muotoilijoiden kilpailutus osoitti, ettei ratkottu pieniä kysymyksiä, joiden vaikutus julkishallinnossa vielä tunneta laajasti voi monistuessaan olla suuri. muotoilua, eikä palveluja osata ostaa. Muotoilulle on ominaista, että se tuo Muotoilijat taas eivät tunne julkista käyttäjän äänen kuuluviin. Haastattelut hankintaa. Kaikkea tätä pitää siis kehittää, ja työpajat tuovat esiin tarpeet ja unelmat, jotta muotoilusta voisi tulla luonteva osa havainnointi paljastaa puutteet ja on- julkisen sektorin kehittämistä. gelmat. Osallistava suunnittelu innostaa ja Muotoilulle olisi julkishallinnossa valtava sitouttaa. Muotoilu katsoo myös kokonai- tilaus. Miten voisimme asiaa edistää? Tarvi- suutta: tilaa, toimintaa, ilmettä ja viestintää taan lisää osto-osaamista, tietoa muotoilun – kokonaisia arvoketjuja. Parhaimmillaan tuloksista, uudenlaista ajattelua ja yhteis- muotoilu tuo julkishallintoon hyvinvointia, työtä. Usein kyse onkin juuri yhteistyön toimivaa arkea ja parempia palveluja. edistämisestä. Ja siinä piilee muotoilun Näimme ohjelmassa myös muotoilun muutosvoima. haasteet. Käyttäjälähtöisyys on edel- leen radikaali ajatus: se kyseenalaistaa käytännöt ja haastaa hallinnon muuttu- maan. Kun toimintaa katsoo asiakkaan vinkkelistä, pitää virastorajat ylittää. Päivi Hietanen, hankepäällikkö WDC Helsinki 2012 14