Puolueet, valitsijakunta ja Suomen EU kansanäänestys
0 likes2,011 views
Suomen EU-kansanäänestyksestä 20 vuotta –seminaari Tampereella 29.9.2014. Sami Borgin esitys "Puolueet, valitsijakunta ja Suomen EU kansanäänestys".
More Related Content
What's hot (20)
Viewers also liked (17)
More from Ulkoministeriö - Eurooppatiedotus (20)
Recently uploaded (20)
Puolueet, valitsijakunta ja Suomen EU kansanäänestys
- 1. Puolueet, valitsijakunta ja Suomen EU-kansanäänestys Sami Borg johtaja, Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotuksen seminaari Suomen EU-kansanäänestyksestä 20 vuotta, Tampere-talo, 29.9.2014
- 2. Esityksen päälähde Pesonen Pertti (toim.) 1994: Suomen EU-kansanäänestys 1994. Raportti äänestäjien kannanotoista. Ulkoasiainministeriö, Eurooppatiedotus. -tutkimusaineistona Suomen Gallup Oy:n kokoama valtakunnallinen kysely, jossa samoja vastaajia haastateltiin syyskuussa 1994 (n=1559) ja kansanäänestyksen jälkeen loka-marraskuussa 1994 (n=1316); aineisto on tallennettu Yhteiskuntatieteelliseen tieoarkistoon, FSD1195. Etenkin teoksen artikkelit: Paloheimo, Heikki (1994): Kansalaismielipiteiden kehitys Suomessa Sänkiaho, Risto (1994): Jako kahteen: Ketkä puolesta, ketkä vastaan HUOM! Kolmen Pohjoismaan EU-kansanäänestyksistä toteutettiin myöhemmin myös vertailututkimus: Todal Jensen & Pesonen & Gilljam (eds.) 1998: To Join or Not to Join. Three Nordic Referendums on Membership in the European Union. Oslo: Scandinavian University Press.
- 3. 1990-luvun alun poliittinen tilanne Suomessa • Neuvostoliiton hajoaminen; idänkaupan romahtaminen; sinipunahallituksen suosion laskusuunta kohti lamaa • 1980- ja 90-lukujen taitteessa presidentti Koivistolla oli edelleen vahvat valtaoikeudet (silloisen perustuslain mukaan, parlamentarisointisuuntauksesta huolimatta) • EY-jäsenyys nouseva poliittinen asiakysymys, mutta poliittisen eliitin enemmistö ryhtyi kunnolla avaamaan keskustelua jäsenyydestä vasta vuonna 1990 • Eduskuntavaalikampanja 1991: Sdp, Kokoomus ja Keskusta kaikki pitivät EY-jäsenyyttä mahdollisena mutta ei ajankohtaisena • Eduskuntavaalien tulos 1991: Keskustan veret seisauttava vaalivoitto (24,8 % ja 55 paikkaa, +15 paikkaa), kotimaan äänestysprosentti 72,1 hallituspohjan vaihdos porvarihallitukseen
- 4. 1990-luvun alun poliittinen tilanne… EY-maat ja Suomi 1991: EY-maiden talous ajatui lamaan 1992: valuuttaspekulaatiot ja rahamarkkinat sekaisin 1993-1994: Suomen jäsenyysneuvottelut 10/1992: Suomessa kunnallisvaalit (Sdp 27,1 %, + 2,2 %-yks.) 1-2/1994: Suomessa presidentinvaalit (Ahtisaari 53,9 % ja Rehn 46,1 %)
- 5. EU/EY-jäsenyyden kannatus 1987-1994 mielipidemittauksissa
- 7. Puolueiden kannat ennen kansanäänestystä -Kokoomus ja Rkp ottivat selvästi myönteisen kannan (jo 1991) -Keskustan kenttäväki vastusti mutta puolueen virallinen kanta muodostui ehdollisen myönteiseksi (jäsenyysneuvottelujen tulos); puoluekokous 1994 ja Ahon erouhkaus; MTK otti syksyllä 1994 kielteisen kannan -Sdp / puolueneuvosto syksyllä 1990: “asia ei ole ajankohtainen”; syksyllä 1991 puolueneuvosto edellytti Suomen hakevan EY-jäsenyyttä -Vasemmistoliitto ja Vihreät eivät ottaneet puolueina asiaan kantaa -Skl ja Smp avoimen kielteisiä; Skl lähti hallituksesta kesällä 1994
- 8. EU-kansanäänestys 1994: äänestystulos ”Tuleeko Suomen liittyä Euroopan unionin jäseneksi neuvotellun sopimuksen mukaisesti?” Kyllä 56,9 % Ei 43,1 % Kotimaan äänestysvilkkaus: 74,0% Ulkosuomalaisten äänestysvilkkaus: 10,7 %
- 11. Kyllä-äänestämisen yleisyys väestöryhmissä suhteessa kaikkiin äänestäjiin (ero prosenttiyksiköissä) Miehet +4 Naiset -4 18-25 v. +7 65 + +3 Ei amm. Koul -14 Akateeminen +21
- 12. Kyllä-äänestämisen yleisyys suhteessa kaikkiin kyllä-äänestäjiin (ero prosenttiyksiköissä) suomenkiel. -1 ruotsinkiel. +10 ylemmät tmihlöt +10 alemmat tmihlöt -7 työntekijät -9 maanviljelijät -44 maatalous -36 teollisuus -3 yksityiset palvelut +3 julkiset palvelut -4
- 13. EU-jäsenyyden kannatus puoluekannan mukaan: vastausjakauma kansanäänestyksen jälkeen Kansanäänestystutkimuksessa ’kyllä’-äänestäneiden osuus 61 % ! (yliedustuksen syynä vastaajien valikoituminen otokseen ja ns. bandwagon-efekti) Kyselyvastausten korjaamaton kyllä-osuus Kaikki vastaajat 61% KESK 36% SDP 75% KOK 89% VAS 24% VIHR 55% RKP 85%
- 14. KARKEA ARVIO: korjattu kyllä-osuus puolueittain (korjauksena vähennetty 4 prosenttiyksikköä ’kyllä’-vastaajien %-osuudesta puolueittain) Kaikki vastaajat 57% KESK 32% SDP 71% KOK 84% VAS 20% VIHR 51% RKP 81%
- 15. EU-jäsenyyden kannatus kyselyvastaajien puoluekannan mukaan: tilanne syyskuussa 1994