Suomen mielenterveysseuran koulutuspäivät 15-16.10.2011:
Sosiaalisen median ja verkkoauttamisen keinoja yhdistystoiminnassa – Elinvoimainen yhdistys.
Puheenvuoro Virtuaalisuudesta elinvoimaa järjestötoimintaan
Vauhtia viestintään: some ja muita vaikuttamisen välineitäTukiliittoKehitysvammaisten Tukiliiton verkkoluentosarjan (2016) toinen osa, yhdistyksille välineitä vaikuttamiseen sosiaalisen median ja viestinnän avulla.
Minä itse - vaikuttaja, Vaikuttamiskoulutusten satoaTukiliittoVaikuttamiskoulutuksissa Me Itse -ryhmät harjoittelevat vaikuttamaan omaan elämäänsä, ympäristöönsä, asenteisiin ja päätöksentekijöihin.
Sosiaalinen media ja vaikuttava toimintaTuija AaltoMiten toimii vaikuttava verkkopersoona? Tämä esitys on modifioitu / jatkojalostettu kolme viikkoa sitten julkaisemastani Sosiaalinen media ja kolmas sektori -presestä.
Aalto Sosiaalinen Media Ja Kolmas SektoriTuija AaltoMiten kolmennalle sektorilla voidaan hyödyntää sosiaalisen median voimaa. Muistilista vaikutajalle sosiaaliseen mediaan ja käytännön vinkkejä.
Sosiaalinen media terveydenhuollon rekrytoinnissaHarri LakkalaEsitys sosiaalisen median hyödyntämisestä terveydenhuollon rekrytoinnissa FYI:n Terveydenhuollon Rekrytointi '11 -tapahtumassa.
Virkataanko virtuaalisesti - sosiaalista mediaa järjestötoimintaanSaara PajunpääVertaistoiminta nyt
Vertaistoiminta tulevaisuudessa
Yleisesti sosiaalisesta mediasta
Muutama sosiaalisen median ympäristö
Lähtisimmekö mukaan?
Miten saada mukaan yhden hetken vapaaehtoisetLari KarreinenYhden hetken vapaaehtoiset haluavat käyttää aikansa tekemiseen, joka tuottaa tulosta ja merkitystä. Valmistele tehtävä huolella suunnittelupohjalla, jonka saat ladattua täältä:
https://goo.gl/forms/cNv9kHaia5S2WfOp2
Sosiaalinen media ja mediakentän muutos järjestöilleJukka HelinSuomen Liikunnan ja Urheilun sekä Allianssin emännöimän koulutuspäivän luento-osuuden ensimmäiset kalvot. Kouluttajina Jukka Helin ja Antti Peisa Avoinesta.
Aiheina mm. mediakentän muutoksista, jäsenyyden eri tasot sekä Facebookian tarjoamat mahdollisuudet ja näköalat.
Kurio ja Nuorten Akatemia // Nuorten netinkäyttö ja yhteisöllisyys verkossa /...Kurio // The Social Media Age(ncy)Teinit ovat netissä elävää sisällöntuotantosukupolvea, jolle yhteisöpalvelut ovat ajan tappamista ja kavereiden tapaamista varten, kertoo digitaalisen markkinoinnin ajatushautomo Kurion ja Nuorten Akatemian tuore tutkimus. Tulosten valossa brändiyhteisöjen ylläpitäjien tulisi arvioida uudestaan palkintoihin perustuvaa osallistamista, joka tällä hetkellä on alan konventio.
Sosiaalinen media järjestön toiminnassaJukka HelinInternet ja sosiaalinen media etunenässä muokkaavat järjestöjen toimintaympäristöä. Esityksessä tarkastellaan asiaa koko järjestön ja viestintäosaston näkökulmasta
Lähiruokakuluttajien organisoituminen ja verkkoviestintäLaura BrowneAlustus Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin luomutyöpajassa Jyväskylässä 26.1.2012
B2B-yritys sosiaalisen median hyödyntäjänäGrapevine Media OyOnko sosiaalisesta mediasta hyötyä B2B-liiketoiminnassa? Miten ja missä pitäisi näkyä? Tavoittaako Facebookista oikeaa kohderyhmää? Voiko Twitterin avulla rakentaa suhteita? Voiko brändiä rakentaa LinkedInissä, ݺߣSharessa tai Pinterestissä? Kannattaako blogaaminen? Miten tätä kaikkea mitataan ja seurataan?
Sosiaalinen media ja mediakentän muutos järjestöilleJukka HelinSuomen Liikunnan ja Urheilun sekä Allianssin emännöimän koulutuspäivän luento-osuuden ensimmäiset kalvot. Kouluttajina Jukka Helin ja Antti Peisa Avoinesta.
Aiheina mm. mediakentän muutoksista, jäsenyyden eri tasot sekä Facebookian tarjoamat mahdollisuudet ja näköalat.
Kurio ja Nuorten Akatemia // Nuorten netinkäyttö ja yhteisöllisyys verkossa /...Kurio // The Social Media Age(ncy)Teinit ovat netissä elävää sisällöntuotantosukupolvea, jolle yhteisöpalvelut ovat ajan tappamista ja kavereiden tapaamista varten, kertoo digitaalisen markkinoinnin ajatushautomo Kurion ja Nuorten Akatemian tuore tutkimus. Tulosten valossa brändiyhteisöjen ylläpitäjien tulisi arvioida uudestaan palkintoihin perustuvaa osallistamista, joka tällä hetkellä on alan konventio.
Sosiaalinen media järjestön toiminnassaJukka HelinInternet ja sosiaalinen media etunenässä muokkaavat järjestöjen toimintaympäristöä. Esityksessä tarkastellaan asiaa koko järjestön ja viestintäosaston näkökulmasta
Lähiruokakuluttajien organisoituminen ja verkkoviestintäLaura BrowneAlustus Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin luomutyöpajassa Jyväskylässä 26.1.2012
B2B-yritys sosiaalisen median hyödyntäjänäGrapevine Media OyOnko sosiaalisesta mediasta hyötyä B2B-liiketoiminnassa? Miten ja missä pitäisi näkyä? Tavoittaako Facebookista oikeaa kohderyhmää? Voiko Twitterin avulla rakentaa suhteita? Voiko brändiä rakentaa LinkedInissä, ݺߣSharessa tai Pinterestissä? Kannattaako blogaaminen? Miten tätä kaikkea mitataan ja seurataan?
Yhteisöllisestä mediasta virtaa järjestötoimintaan ok opintokeskusSaara PajunpääOK-opintokeskuksen koulutuskokonaisuus sosiaalisesta mediasta keväällä 2012. Luento aiheesta Yhteisöllisestä mediasta virtaa järjestötoimintaan 7.2.2012.
Ihimiset.fi järjestöjen ja asiakasohjauksen näkökulmastaSaara PajunpääIhimiset.fi verkkopalvelun tuki asiakasohjaukseen ja järjestöjen toiminnan esille nostamiseen.
Ihimiset.fi -järjestöt näkyväksi Pohjois-PohjanmaallaSaara PajunpääIhimiset.fi verkkopalvelu ja sen rinnakkaispalvelu vapaaehtoistoiminnan verkosto lisäävät järjestöjen näkyvyyttä ja helpottavat järjestötoiminnan löytämistä. Esitys luotu Pohjois-Pohjanmaan liiton kansalaisjärjestöiltoja varten.
Kolmas lähde: Palvelutuotannon erilaisia toimijoitaKolmas LähdeKolmas lähde -hankkeen esitys verkostotapaamisessa "Yhdistys vai yritys hyvinvointia tuottamassa - onko muodolla väliä?" 10.5.2012 Helsingin Kiltasalissa. Lisätiedot: http://www.kolmaslahde.fi/koulutusta/menneet-tapahtumat
Online-yhteistyoMiia KosonenHajautunut yhteistyö ja yhteisöllisen työkulttuurin eri muodot -luentoni oppilaitosjohtajille LUT Koulutus- ja kehittämiskeskuksen kurssilla Tietojohtamisen työkalut ja uudet työskentelymuodot. Lahti, 23.9.2014.
Pisara seminaari2010 04_vvvSaara PajunpääMaija Koskelan ja minun yhdessä rakentama esitys VVV-projektin suunnitelmista, jonka Maija esitti Pisara-hankekokonaisuuden seminaarissa.
Menestyvät järjestöt 2016 Valta vapaaehtoisille - Anne Rongas ja Ville Ven...Menestyvät JärjestötMenestyvät järjestöt 4.2.2016. Valta vapaaehtoisille? Internetin aika kansalaistoiminnassa - Anne Rongas ja Ville Venäläinen, Otavan opisto
YhteisomanagerointiMiia KosonenYleiskatsaus yhteisömanagerin tehtäviin. Mitä tekee yhteisömanageri, entä sisältömanageri? Yhteisön määritelmä. Tarpeet. Motivaatio. Tavoitteellisuus. Mittarit. Yhteisöjen johtaminen. Millainen on hyvä yhteisömanageri. Yhteisömanageroinnin tulevaisuus.
Sometu jäsenkysely 2011Pauliina MäkeläAvoimet verkostot oppimiseen (AVO)-hankkeen Sosiaalinen media oppimisen tukena (Sometu)-verkoston jäsenkysely vuonna 2011
Sosiaalinen media yhteistyön ja viestinnän tukenaHarto PönkäKoulutus Oulun seudun ammattikorkeakoulun (OAMK) viestintävastaaville 20.12.2011, Harto Pönkä, Innowise
Sosiaalinen media yhteistyön ja viestinnän tukenaHarto Pönkä
Virtuaalisuudesta elinvoimaa järjestötoimintaan
1. Ryhmätoiminnan uudet ympäristöt –
Virtuaalisuudesta elinvoimaa
järjestötoimintaan
Viestintä ja vertaistoiminta verkkoon –projekti,
Saara Pajunpää
Sosiaalisen median ja verkkoauttamisen keinoja
yhdistystoiminnassa – Elinvoimainen yhdistys,
Suomen mielenterveysseuran koulutuspäivät 15-16.10.2011
2. VERTAISTOIMINNAN KESKEISIÄ KÄSITTEITÄ
Vertaistoiminta
– ikiaikaiset juuret
– terminä käyttöön 90-luvulla
– yhteiskunnan muutokset heijastuvat myös vertaistoimintaan
– sosiaali- ja terveysjärjestöt keskeisiä toiminnan kehittäjiä
Vertaistuki
– teoreettinen tausta sosiaalinen tuen ja voimaantuminen
(empowerment) määrittelyssä
– Kahdenkeskinen, vertaistukiryhmät, vertaistuki verkossa, lehdet,
kirjat, taide
Vertaisryhmät
– Yhteisöllisyys, osallisuus, vaikuttaminen
Maija Koskela ja Saara Pajunpää ,Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010
3. VERTAISÄLYÄ PERINTEISESSÄ VERTAISRYHMÄSSÄ
Jäsenillä yhteinen ongelma
Osanottajat pyrkivät löytämään
ratkaisuja ongelmiinsa ja
sopeutumaan
elämäntilanteeseensa
Jäsenet ovat tasa-arvoisia
Ei tarvitse olla yksin oman
tilanteensa kanssa
http://www.aspa.fi/files/2817/Vertaistoiminta_kannattaa.
pdf s.16, luettu 4.10.2011
Saara Pajunpää, 15.10.2011
4. Mikä teidän Tarvitseeko se
vertaistoiminnassa kasvokkain tapaamisen
on erityistä? onnistuakseen?
5. VIRTUAALISESSA VERTAISRYHMÄSSÄ:
Jäsenet tavoitettavissa tiheämmin
Tuttavuussuhteiden luominen helpompaa
Hiljaisetkin pääsevät helpommin esille
Vertaisuus korostuu ja haastaa tekniset ylläpitorakenteet
Tiedon jakaminen helpottuu ja nopeutuu
Ryhmän asetukset määrittelevät avoimuuden,
esim. avoin / suljettu / piilotettu
Kohderyhmän määrittely haastaa maantieteelliset rajat
Virkeän toiminnan saavuttamiseksi tarvitaan kenties jopa suurempi
kohderyhmä kuin perinteisessä
Avaa uusia mahdollisuuksia ”kasvottomana” toimimiseen
Haastetaan perinteiset järjestörajat
Saara Pajunpää, 15.10.2011
14. Perinteisen vertaisryhmän perustaminen
POHDITTAVIA ASIOITA:
Kenen kanssa järjestetään, yksin vaiko kumppaneiden kanssa?
Keille, mille kohdejoukolle, yhdistävä tekijä
Millainen ryhmä, millainen ohjaaja?
Keskusteleva, toiminnallinen
Vertaisen vai ammattilaisen ohjaama
Miltä alueelta ryhmä kootaan ja kuinka usein kokoonnutaan?
Säännölliset tapaamiset
Tapaamistiheys
Avoimuus
Avoin ryhmä = uusia ryhmäläisiä voi liittyä mukaan milloin vain
Suljettu= kokoontuu koko toiminta-aikansa samalla kokoonpanolla
Täydentyvä= ryhmään otetaan uusia jäseniä sovittuina ajankohtina
Lisätietoa: Vertaistoiminta kannattaa, ASPA, s-34-35
Saara Pajunpää, 15.10.2011
15. Virtuaalisen vertaisryhmän perustaminen
ALKAA SELVITYSTYÖLLÄ
Missä nettiyhteisössä tulevat ryhmäläiset jo liikkuvat
Mitä sosiaalista mediaa he käyttävät yhteydenpitoon
Kuinka avoin ryhmä voi olla
Kuinka usein ryhmäläiset uskovat käyttävänsä uutta verkkoyhteisöään
Millaista tietoa uuteen verkkoyhteisöön toivotaan
Millaista sisältöä käyttäjät uskovat tuottavansa verkkoyhteisöön
Onko käyttäjissä ketään joka olisi valmis ylläpitäjäksi tai valvojaksi
Onko löydettävissä ns. luottiksia
Ryhmäläisten muut toiveet uuteen verkkoyhteisöön liittyen
Saara Pajunpää, 15.10.2011
16. Virtuaalisen vertaisryhmän perustaminen
JATKUU SUUNNITTELULLA YHDESSÄ TULEVIEN KÄYTTÄJIEN KANSSA
Tavoitteet:
Jaa tavoitteet etapeiksi
Tavoitteet saavat muuttua matkan varrella
Päivittäminen:
Kuinka usein päivitetään
Ketkä päivittävät Ympäristön valinta
Sisältö:
Mitä sisältöä tuotetaan
Mistä tuodaan sisältöä
Kohderyhmä ja maantieteelliset rajat
Ryhmän avoimuus
Markkinointi:
Kuka ja missä markkinoidaan
Materiaalit
Saara Pajunpää, 15.10.2011
17. Virtuaalisen vertaisryhmän perustaminen
TOTEUTUKSEN ALKUVAIHEET
Toteuta tavoitteisiin sopivissa palasissa
Testaa kaikki mitä teet käyttäjien kanssa
Ota kaikki halukkaat mukaan toteutukseen
Osallistu aktiivisesti varsinkin alkuvaiheessa
Panosta ”luottojäseniin”
Ole avoin ja oma itsesi
Hyödynnä kyselyitä, videoita, kuvia, linkkejä, ryhmäkeskusteluja,
ryhmäviestejä,…
Älä luovuta, ryhmä voi olla välillä hiljainen ja vilkastua uudelleen
Saara Pajunpää, 15.10.2011