Koulupuukotukset
Download as pptx, pdf0 likes1,042 views
Tiivistelm辰 koulupuukotus tutkimuksestani.
Koulupuukotukset
- 2. 2 December 5, 2013 Tutkimuksen aloitus L辰hdin tarkastelemaan koulupuukotuksia Suomen v辰kivaltahistorian kautta. Suomella on pitk辰 ja synkk辰 historia puukotusten osalta. Puukkojunkkarit tekiv辰t 1800luvulla kolmanneksen maan kaikista surmanteoista ja puukon statusasema on yh辰 n辰ht辰viss辰 Suomen eri kunnissa. T辰m辰 n辰kyy my旦s rikostilastoissa. Vuoden 2011 aikuisten tekemien henkirikosten perusteella Suomi sijoittui l辰ntisen Euroopan rikollisimpien maiden ryhm辰辰n (Sis辰asiainministeri旦, 22,2012). Yleisimmin tappelu tapahtuu alkoholinalaisena yksityisasunnossa aseena keitti旦veitsi. Tekij辰n辰 on yleens辰 alkoholisoitunut, ty旦el辰m辰st辰 syrj辰ytynyt ja aiemmin v辰kivaltarikoksesta tuomittu mies. (Suomalaisen tiedeakatemian kannanottoja, 9, 2011)
- 3. 3 Yleisess辰 December 5, 2013 tiedossa on, ett辰 osa nuorista kantaa ter辰aseeksi luokiteltavia v辰lineit辰 mukanansa kouluissa, vaikka ter辰aseet ovat kiellettyj辰 niin kouluissa kuin julkisilla paikoilla. Kielto kouluihin tulisi n辰ky辰 koulun opetussuunnitelmassa tai j辰rjestyss辰辰nn旦iss辰. Jos oppilas tuo ter辰aseen kouluun, opettajalla on laillisia puuttumiskeinoja kaksi: pyyt辰辰 kauniisti tai soittaa poliisi. Repun tutkimiseen ilman lupaa opettajilla ei ole valtuuksia.
- 4. 4 December 5, 2013 Historiaa Karuin j辰辰nne puukkojunkkarikulttuurin ajasta lienee suomalainen kansanlaulu. T辰t辰 suullista perinnett辰 on perinteisesti levitetty laulamalla laulua alaluokan musiikintunneilla ja muutamat suomalaiset artistit ovat k辰sitelleet aihetta omissa sanoituksissaan. Laulussa kerrotaan kolmesta h辰jyst辰, nimelt辰辰n Isotalo, Rannanj辰rvi ja Pukkila sek辰 Kauhavan nimismiehest辰 H辰gglundista ja t辰m辰n vaimosta. Laulussa kiteytyy 1800-luvun puukkojunkkarikulttuurin ydin: h辰jyt eiv辰t pelk辰辰 ket辰辰n tai mit辰辰n. Isontalon Antti ja Rannanj辰rvi ne jutteli kaharen kesken: :,: Tapa sin辰 Kauhavan ruma vallesmanni, niin min辰 nain sen komian lesken. :,: Ensin ne portahat s辰rjettiin ja sitten vasta muuri, :,: Isoo-Antti se erell辰 kulki ja joukosta oli suurin. :,: Isontalon Antti oli ensimm辰inen ja Rannanj辰rvi oli toinen :,: Pukkilan Jaska se Kauhavalta oli kolomas samanmoinen. :,: Sitten on piru, sanoi Rannanj辰rvi jos min辰 miest辰 pelk辰辰n :,: Tervaspampulla kuonon p辰辰lle ja ter辰ksell辰 pitkin selk辰辰. :,: Vaasan veri ei vapise eik辰 Kauhavan rauta ruostu :,: niskasta kiinni ja puukolla selek辰h辰n jossei se muuton suostu :,: Ei saa laulaa Rannanj辰rvest辰, Rannanj辰rvi on kuollu. :,: Rannanj辰rven hauralle on marmoripatsas tuotu. :,: Isontalon Antti ja Rannanj辰rvi Suomalainen kansanlaulu
- 5. 5 December 5, 2013 Median suhtautuminen Koulupuukotukset miellet辰辰n mediassa kouluissa tapahtuviksi uhkaaviksi tilanteeksi, jossa tapahtuu puukotus tai sen yritys. Suhtautuminen tapahtumiin vaihtelee mediassa suuresti. Er辰辰t mediat uutisoivat koulupuukotuksesta pelk辰st辰辰n naarmuun johtavasta tilanteesta, kun toiset eiv辰t uutisoi t辰llaisesta lainkaan. Pienemmiss辰 tapauksissa uutisoinnin hoitaa paikallislehti. Uutisoinnin k辰sittelyyn n辰ytt辰辰 useissa tapauksissa vaikuttavan vahvasti vain lukijoiden kiinnostuksen m辰辰r辰. Jos uutinen saa paljon lukijoita, uutisointia jatketaan ja levitet辰辰n. Ep辰suositut j辰tet辰辰n tarkentamatta. Yhten辰ist辰 uutisoinnissa on tekov辰lineen kuvailu ter辰aseeksi. T辰m辰 my旦t辰ilee Suomen ter辰aselakia. Suomen Ter辰aselaki 1則 (108/1977) m辰辰rittelee ter辰aseen seuraavasti: Vaarallisella ter辰aseella tarkoitetaan t辰ss辰 laissa tikaria, stiletti辰 ja pistint辰. T辰m辰n lain s辰辰nn旦ksi辰 vaarallisesta ter辰aseesta on sovellettava my旦s jousipatukkaan ja nyrkkirautaan. Asetuksella voidaan s辰辰t辰辰, ett辰 t辰m辰n lain s辰辰nn旦ksi辰 vaarallisesta ter辰aseesta on sovellettava my旦s muuhun 1 ja 2 momentissa tarkoitettua ter辰- tai ly旦m辰asetta vastaavaan aseeseen, joka on tarkoitettu k辰ytett辰v辰ksi toisen vahingoittamiseen. Laki kielt辰辰 3則 ter辰aseen hallussapidon yleisell辰 paikalla tai yleisess辰 kokouksessa taikka muussa julkisessa tilaisuudessa, ellei hallussa pit辰miseen ole hyv辰ksytt辰v辰辰 perustetta. My旦s ty旦v辰lineeksi tai muuhun hyv辰ksytt辰v辰辰n k辰ytt旦旦n tarkoitettujen puukkojen hallussapito yleisill辰 paikoilla, yleisess辰 kokouksessa ja julkisessa tilaisuudessa on kielletty辰 4則 mukaan, ellei se ole v辰ltt辰m辰t旦nt辰 ty旦n vuoksi tai hallussa pit辰miseen ei ole muuta hyv辰ksytt辰v辰辰 perustetta. Ter辰aseen hallussapidosta yleisell辰 paikalla voidaan tuomita 7則 mukaan sakkoon tai vankeuteen enint辰辰n kuudeksi kuukaudeksi. (Finlex.fi, Ter辰aselaki, 1977) Lakia on kritisoitu, sill辰 laki ei suoraan kiell辰 ter辰aseen hallussapitoa, vaan oikeus selittyy enemm辰nkin hyv辰ksytt辰v辰辰n perusteeseen eli useimmissa tapauksissa kantajan omaan mielipiteeseen oikeudestaan.
- 6. 6 December 5, 2013 Ty旦n aineisto Ty旦ni aineisto koostui kolmestatoista koulupuukotukseksi uutisoidusta uutisesta. Osa tapauksista on potentiaalisia uhkaavia v辰kivaltatilanteita, jotkut pelk辰st辰辰n uhkauksia. STT uutisoi 2007 V辰kivaltatapaukset Suomen kouluissa. Vakava v辰kivalta Suomen kouluissa harvinaista. Yleens辰 teot on tehty ter辰aseella ja listasi nelj辰 koulupuukotus tapausta. Vain vuosien 20122013 aikana tapaukset ovat nousseet rajusti ja vuosien 20072011 v辰lille on j辰辰nyt tekojen vuosien uutisoimaton aukko. Tapausten todellista lukum辰辰r辰辰 voidaan vain arvailla, koska tarkkoja tilastoja t辰m辰nlaisista teoista ei ole olemassa. Uhkaavat tapaukset sovitaan usein koulun sis辰ll辰 ilman poliisia, keskustellen vanhempien kesken ja vain satunnaiset tapaukset p辰辰tyv辰t s辰hk旦iseen mediaan. T辰m辰 k辰y ilmi esimerkiksi 5.2013 tapahtuneesta nelosluokkalaisen puukotuksesta, joka p辰辰si lehteen asti. Uutisen mukaan poliisi ilmoitti, etteiv辰t he ala tutkimaan asiaa, koska kaikki tapahtumaan osalliset olivat alaik辰isi辰. Asiasta tehtiin uutisoinnin mukaan lastensuojeluilmoitus. (IL, 5.2013) Poliisi kohtelee Suomessa alaik辰isi辰 ep辰iltyj辰 varoen. S辰辰d旦sten mukaan lasta tulisi kohdella esitutkinnassa h辰nen ik辰ns辰 ja kehitystasonsa tavalla, samalla huolehtien siit辰 ettei lapselle aiheudu tarpeettomasti haittaa lapselle t辰rkeiss辰 ymp辰rist旦iss辰 kuten koulussa. (Poliisi, alaik辰iset ep辰illyt)
- 7. 7 December 5, 2013 Median kiinnostus Kun median tietoon tulee vain rajallinen m辰辰r辰 tapauksia, joista mielenkiintoisimmat julkaistaan, voidaan pohtia mitk辰 ovat kiinnostuksen tasot. Ongelmallista mediatekstin analyysissa on sama kuin kouluampumisissa: osa tapauksista ei t辰yt辰 tiukkaa m辰辰ritelm辰辰, jolloin tapausten m辰辰r辰 j辰辰 v辰h辰isemm辰ksi, jos puolestaan k辰ytett辰isiin laajoja m辰辰ritelmi辰, ongelman laajuus kasvaisi (Kiilakoski, 15, 2009). Suomen journalistiliitto on julkaissut Journalistin ohjeet 2011, jossa annetaan pelis辰辰nn旦t millaisten eettisten periaatteiden mukaan journalistien haluttaisiin toimivan. Alaik辰isyydest辰 mainitaan erityisesti Yksityinen ja julkinen osiossa seuraavasti: 30. Julkistakin aineistoa julkaistaessa pit辰辰 ottaa huomioon yksityisel辰m辰n suoja. Kaikki julkinen ei v辰ltt辰m辰tt辰 ole julkaistavissa. Erityist辰 varovaisuutta on noudatettava, kun k辰sitell辰辰n alaik辰isi辰 koskevia asioita. sek辰 kohdassa 33: ..Alaik辰isen tai syyntakeettomana tuomitun henkil旦llisyyden paljastamisessa on oltava erityisen pid辰ttyv辰inen. (Suomenjournalistiliitto, 2013) T辰m辰 n辰kyy s辰hk旦isen median uutisoinnissa siten, ett辰 huomioon otetaan yleens辰 vain ja ainoastaan koulun sis辰ll辰 tehdyt tapahtumat, unohtaen mahdolliset taustatekij辰t ja yksityiskohdat kuten yksitt辰inen kiusaaja. Langmanin (20, 2011) mukaan varsinkin koulusurmissa on yleist辰 ett辰 tapausten alussa tiedotusv辰lineill辰 on suuri kiinnostus, joka kuitenkin tarjoaa ep辰tarkkoja tietoja ja unohtaa tapauksen ennen tarkempien tietojen saamista. T辰m辰 on my旦s n辰ht辰viss辰 suomalaisessa mediassa. Uutisia ei tulisi sen takia Langmanin mukaan uskoa suoraan, vaan tapausta tulisi tarkastella uutisten toiselta puolelta (Langman, 20, 2011). T辰m辰n takia k辰yn median tuomat tapaukset antavat vain viitteit辰 todellisista syist辰. M辰辰rittelem辰ni koulupuukotuksista perustuu median esitt辰m辰辰n kuvaan ja poliisin raportteihin. Lukijan tulisi muistaa teksti辰 lukiessaan kriittisyys totuutta kohtaan, koska uutiset kertovat usein vain sen osan mink辰 haluamme kuulla. Tekij旦iden todelliset motiivit tulevat esille lopullisissa p旦yt辰kirjoissa.
- 8. 8 December 5, 2013 3.1.1 Vuosina 19842007 tapahtuneet teot Vanhin s辰hk旦isest辰 mediasta l旦ytyvin koulupuukotus sijoittuu vuodelle 1984. T辰ll旦in Kuusankoskella yl辰asteella 14-vuotias oppilas puukotti kuoliaaksi naispuolisen opettajan kesken koetilaisuuden. Motiiviksi kerrottiin opettajan ja oppilaan tulehtuneet v辰lit. (Ojansivu, 11.2007) Sen j辰lkeen vuosina 19992007 uutisoitiin kolme koulussa tapahtunutta ter辰aseella tapahtunutta koulupuukotusta. Tekij辰t olivat kaikki 1516 -vuotiaita koulukiusattuja poikia. Ensimm辰inen puukotus 1999 huhtikuussa tapahtui Eurajoen yl辰asteella kun 15-vuotias oppilas puukotti vuotta vanhempaa luokkatoveriaan. Hollolassa 2001 Tammikuussa 15-vuotias l旦i toista saman ik辰ist辰 poikaa linkkuveitsell辰. Tekij辰 kertoi poliiseille joutuneensa kiusatuksi henkisesti ja fyysisesti. (STT, 11.2007) Vuonna 2003 Porin lyseossa 15-vuotias yl辰asteen poikaoppilas puukotti 13-vuotiasta koulutoveriaan hengenvaarallisesti keuhkoon kesken oppitunnin. Puukotettu selvisi teosta hengiss辰. Teon taustalla uutisoitiin olevan pitk辰辰n jatkunut koulukiusaaminen. Poika tuomittiin nuorena henkil旦n辰 ja t辰ytt辰 ymm辰rryst辰 vailla tehdyst辰 t旦rke辰st辰 pahoinpitelyst辰 vuoden ja 10 kuukauden ehdolliseen vankeustuomioon. (Turun Sanomat 24.10.2003) Samainen poika p辰辰si nelj辰 vuotta my旦hemmin otsikkoihin tapon yrityksest辰. T辰ll旦in h辰n oli karkumatkalla Harjavallan sairaalasta, jossa h辰n oli ollut pakkohoidossa vakavan masennuksen ja vaikeaasteisen skitsofrenian vuoksi. (STT-IS, 8.2007) Samana vuonna, 2007, Tampereella tapahtui lukiossa kesken koulup辰iv辰n koulupuukotus. 16-vuotias poika oli tuonut ter辰aseen mukanaan kouluun. Uhrin h辰n oli valinnut jo etuk辰teen, sill辰 tekij辰 oli etsinyt ruokatunnin j辰lkeen vanhan koulukaverinsa ja iskenyt t辰t辰 suoraan vatsaan. Teon motiivia ei kommentoitu, mutta teon my旦nnettiin olevan harkittu ja taustalla koulukiusaamista. Uhri joutui leikkaukseen. Tapausta alettiin tutkia alustavasti t旦rke辰n pahoinpitelyn辰. (Matilainen, 11.2007)
- 9. 9 December 5, 2013 3.1.2 Vuosina 20122013 tapahtuneet teot Vuosina 2012 ja 2013 on tapahtunut suhteessa muihin vuosiin eniten uutisoituja koulupuukotustapauksia. Vuoden 2012 uutisoinnin aloitti Tammikuussa Alah辰rm辰n lukiossa tapahtunut koulupuukotus. Tapaus sai tavallista enemm辰n tilaa mediassa luultavasti siksi ett辰 18-vuotias puukottaja menehtyi teon j辰lkeen yhteenajossa rekan kanssa. Mediassa spekuloitiin alkuun oliko kyseess辰 onnettomuus vai itsemurha. Kuten aiemmissa tapauksissa haastateltavien mukaan tapahtunut ei ollut mitenk辰辰n ennakoitavissa, eik辰 ep辰ilty ollut k辰ytt辰ytynyt aiemmin koulussa uhkaavasti. Tilanne oli kehittynyt koulussa nopeasti. Oppilas oli saapunut luokkaan my旦h辰ss辰 oppitunnin alettua ja iskenyt suoraan 18vuotiasta naista ter辰aseella yl辰vartaloon, poistuen sitten luokasta. (IL 1.2012) My旦hemmin uutisoitiin, ett辰 puukotuksen tekij辰 oli joutunut viikonloppuna rankan kiusaamisen kohteeksi kotibileiss辰. (IL 11.1.2012) T辰m辰 tapaus oli ensimm辰inen koulupuukotustapaus jossa tekij辰 surmasi itsens辰 teon j辰lkeen. Esitutkinnan valmistuttua poliisilaitos ilmoitti teon motiiviksi nousseen esiin tekij辰n kokemus syrjityksi tulemisesta sek辰 joutuminen jossain m辰辰rin kiusaamisen kohteeksi. Uhrin ja tekij辰n v辰lill辰 ei kuitenkaan esiintynyt poliisin mukaan ristiriitaisuuksia, eik辰 uhri osallistunut kotibileiden tapahtumiin. (3.2012 Etel辰-Pohjanmaan poliisilaitos) Vain kuukausi my旦hemmin Alah辰rm辰ll辰 tapahtuneesta teosta, Helmikuussa 2012, Imatralla tapahtui j辰lleen koulupuukotus. MTV3 mukaan yhdeks辰sluokkalainen poikaoppilas tuli my旦h辰ss辰 oppitunnille ja k辰vi suoraan toisen oppilaan kimppuun. Uhrin pelasti v辰liin tullut opettaja, joka esti puukottajan lis辰iskut. Puukottaja p辰辰si kuitenkin pakenemaan opettajan otteesta ja rynt辰si paenneen uhrin per辰辰n. Tilanne rauhoittui lopulta kun talonmies sai puukottajan kiinni. Uhri loukkaantui vakavasti ja h辰net jouduttiin leikkaamaan. Ensimm辰isin辰 koululle saapuivat poliisi, ambulanssi ja kriisity旦ntekij辰t. Koululla oli hyv辰 valmius ja p辰ivitetty ohjeistus kriisitilanteita varten. Nopea apu tuli kaupungin akuuttity旦ryhm辰lt辰 ja kriisiterapia aloitettiin. Lis辰ksi paikalle saatiin my旦s koulukuraattori ja koulupsykologi. Oppilaita ei p辰辰stetty l辰htem辰辰n yksin kotiin, vaan he joutuivat odottamaan huoltajaa hakemaan. Ammattiauttajat olivat nuorten tukena my旦s seuraavina p辰ivin辰. (MTV3, 2.2012) Poliisi j辰i selvittelem辰辰n teon motiivia. Alustavasti rikosta alettiin tutkia nimikkeell辰 nuorena henkil旦n辰 tehty tapon yritys. (IL-STT 2.2012)
- 10. 10 December 5, 2013 2012 Huhtikuun alussa It辰-Suomen koulun oppilas uhkasi koulutoveriaan ter辰aseella Lappeenrannassa, mutta tilanne raukesi opettajan tullessa v辰liin. (Yle Etel辰-Karjala, 4.2012) Huhtikuun lopulla koettiin HS:n otsikon mukaan kauhunhetki辰 Kuopion yl辰koululla kun 14-vuotias poika uhkasi puukottaa ja tappaa kaksi oppilasta ja opettajan. Ter辰asetta kuvailtiin monitoimiveitseksi. Tilanne p辰辰ttyi lopulta pojan pakenemiseen, eik辰 uhreja p辰辰ssyt tulemaan. Poika toimitettiin sosiaaliviranomaisten huostaan ja poliisi alkoi tutkia juttua alustavasti laittomana uhkauksena. Teon motiivi oli alustavasti h辰m辰r辰n peitossa (Koskinen, 4.2012) Seuraava uutisoitu tapaus tapahtui 2012 lokakuussa Sompion yl辰asteella Keravalla my旦s kesken oppitunnin. V辰likohtauksessa loukkaantui liev辰sti yksi 7. luokan tytt旦oppilas. Tekij辰 oli saman luokan 13vuotias tytt旦oppilas. Tekij辰 oli ottanut yll辰tt辰en esiin ter辰aseen, jolla h辰n alkoi uhkailla luokkatovereitaan. Uutisen mukaan uhkauksen kohteeksi joutui ainakin kaksi poika- ja kaksi tytt旦oppilasta. Uhkaava tilanne luokassa p辰辰ttyi kun er辰s tyt旦ist辰 oli yritt辰nyt huitaista puukkoa tekij辰lt辰 pois saaden samalla viiltohaavaan k辰teens辰, jonka j辰lkeen tekij辰 poistui luokasta. Rehtori sai lopulta tyt旦n riisuttua aseista ja poliisit ottivat tyt旦n kiinni. Tapahtuman j辰lkeen koululle j辰rjestettiin sosiaalihuollon ja kriisip辰ivystyksen henkil旦kuntaa. Tapahtumasta pyrittiin keskustelemaan ja oppilaiden huoltajille l辰hetettiin s辰hk旦isesti viesti辰 tapahtuneesta. (IS, 10.2012) Samaan aikaan toisaalla haastateltiin tekij辰n koulukaveria. Koulukaveri kuvaili tekij辰辰: En olisi koskaan osannut kuvitella h辰nest辰 sellaista. Haastateltu my旦nsi STT:lle, ettei t辰m辰 ollut ensimm辰inen kerta kun oppilaalla oli ollut koulussa mukanaan ter辰ase. H辰nen mukaansa oli yleist辰, ett辰 yksitt辰inen oppilas esittelee veist辰辰n tai puukkoaan ehk辰 pelon tai ihailun toivossa. Haastateltu toi esille my旦s, ettei kaikilla opettajista ole hajuakaan, miten asiat oikeasti menee. Vain harvat opettajista ymm辰rt辰v辰t, millaisessa maailmassa ja mink辰laisilla keskin辰isill辰 s辰辰nn旦ill辰 koululaiset el辰v辰t. Rikosylikomisario ei pystynyt kommentoimaan tapahtuman taustoja ja motiiveja, sill辰 huhuja liikkui monenlaisia ja niiden todenper辰isyyden selvittelyss辰 meni aikaa. Haastateltu puolestaan my旦nsi, ett辰 koulussa esiintyi kiusaamista, mutta uhkailusta ep辰ilty辰 tytt旦辰 ei kuitenkaan kiusattu s辰辰nn旦llisesti. H辰n ei my旦sk辰辰n usko, ett辰 tekij辰 olisi tarkoittanut mit辰辰n pahaa. Keravan kaupungin viestint辰p辰辰llikk旦 sulki my旦s kiusaamisen pois. Tapahtuman seurauksena tekij辰 otettiin sosiaaliviranomaisten huostaan ja tekij辰辰 ep辰iltiin laittomasta uhkailusta. (TS-STT, 10.2012)
- 11. 11 December 5, 2013 2013 Vuoden 2013 ensimm辰inen koulupuukotustapaus tapahtui Pohjanmaalla toukokuussa, kun Iltalehti uutisoi otsikoin V辰litunti p辰辰ttyi j辰rkytykseen: puukotus. Uutisen mukaan kuudesluokkalainen oli tuonut kouluun mukaan linkkuveitsen, jolla h辰n lopulta puukotti nelosluokkalaista tytt旦辰 olkavarteen. Syyksi poika oli kertonut kiivastumisen siit辰, ettei tytt旦 p辰辰st辰nyt h辰nt辰 keinumaan. Poika oli uhannut my旦s samana p辰iv辰n辰 uhrin siskoa hiusten leikkaamisella puukolla. (IL, 5.2013) Poliisi ilmoitti my旦hemmin, ett辰 he eiv辰t ala tutkimaan asiaa, koska kaikki tapahtumaan osalliset olivat alaik辰isi辰. Asiasta tehtiin lastensuojeluilmoitus. Tyt旦n vammat j辰iv辰t v辰h辰isiksi. (IS, 5.2013) Lokakuussa 2013 Oulussa tapahtui koulupuukotus ammattioppilaitoksella. Tekij辰n辰 toimi 16vuotias poika, joka oli jo aiemmassa koulussaan uhannut kouluampumisella. Poliisi l辰hti tutkimaan tapahtunutta nelj辰n辰 murhan yrityksen辰. Poika puukotti kolmea naista ja yht辰 miest辰. Kaikkien uhrien vammat olivat vakavia. Tekoa pidettiin suunniteltuna, koska pojalla oli mukana useita veitsi辰 ja vaihtovaatteet. Tekoa kuvattiin ennalta arvaamattomana. (IS, 10.2013) Muutama viikko Oulun teon j辰lkeen tapahtui toinen uhkaava tilanne kun Kauhajoella uutisoitiin p辰ihtyneest辰 nuoresta miehest辰, joka ilmestyi ammattikoulun luokkaan kesken tunnin, vet辰en esiin repussa olleen leip辰veitsen. Opettaja sai kuitenkin selvitetty辰 tilanteen ilman uhreja. Tekij辰n poistuttua luokasta poliisipartio saapui koululle, mutta tekij辰辰 ei en辰辰 tavoitettu. Poliisi my旦nsi tekij辰n olevan poliiseille entuudestaan tuttu henkil旦. (Lehtonen, 10.2013) Poliisin tavoitettua miehen, mies vetosi humalatilaansa ja kielsi aikomuksen uhata tai vahingoittaa ket辰辰n. My旦sk辰辰n t辰h辰n viittaava ei selvittelyss辰 l旦ydetty. Poliisi alkoi tutkia asiaa toisen vahingoittamiseen soveltuvan esineen hallussapidosta. (Poliisi, 28.10.2013)
- 12. 12 December 5, 2013 Tutkimustulokset Motiivit puukotuksiin vaihtelevat vakavista mielenterveysongelmista koulukiusaamiseen. Ongelmallista on ter辰aseen kaltaisen v辰lineen helppo saatavuus joka saattaa muuttaa nopeasti vaikka luokasta l旦ytyvill辰 saksilla impulsiivisen vihastuksen tapoksi. Aiheeseen ei ole aiemmin keskitytty omana aiheenaan vaan sit辰 on pikemminkin sivuttu puhuttaessa kouluv辰kivallasta, Suomen vahvasta ter辰aserikoshistoriasta huolimatta. Tutkijat kuten Kiilakoski ovat aiemmin verranneet koulupuukotuksia koulusurmiin. M辰辰ritelm辰ss辰ni yrit辰n kumota ajatuksen impulsiivisesta teosta ja ett辰 koulupuukotuksissa henkil旦 valikoituisi kohteeksi pelk辰st辰辰n kiistojen tai vihanpidon vuoksi.
- 13. 13 December 5, 2013 Tuloksia Asenne tapauksia kohtaan on vaihteleva. Viime vuosina tekojen uutisoinnit tai itse teot ovat nousseet huomattavasti ja ne ovat saaneet yh辰 enemm辰n koulusurmien piirteit辰. Vuosien 1999, 2001, 2003 ja 2007 tapahtumiin yhdist辰v辰n辰 tekij辰n辰 kerrotaan olevan koulukiusaaminen (STT). T辰m辰 p辰tee my旦s useimpiin muihin tapauksiin. Vaikka kaikki tapaukset ovat uutisoitu koulupuukotuksiksi tekov辰lineet ja rikosnimikkeet poikkeavat toisistaan huomattavasti. Olen pyrkinyt rajaaman lopullisesta m辰辰rittelyst辰 impulsiiviseksi katsottavat tapaukset pois. T辰ll旦in aineiston kolmestatoista tapauksesta kahdeksan t辰ytt辰辰 koulupuukotuksen m辰辰ritelm辰n. M辰辰ritelm辰st辰 ulos j辰辰 vahingoitta j辰辰misen vuoksi Kauhajoen, Lappeenrannan ja Kuopion uutisoidut tapaukset. My旦s Keravan tapaus j辰辰 m辰辰ritelm辰n ulkopuolelle, sill辰 tilanne ei t辰yt辰 suunnitellun puukotuksen m辰辰ritelm辰辰, teko oli uhkaus jonka tarkoituksena ei ollut vahingoittaa. Lis辰ksi pohjanmaan tapaus j辰辰 pois sill辰 ei voida todistaa ett辰 oppilas tuli kouluun juuri surmaamaan jonkun.
- 14. 14 December 5, 2013 Tuloksia Huomattavaa on vuosien 20082011 rako uutisoiduissa koulupuukotustapauksissa. T辰lt辰 ajanjaksolta s辰hk旦isest辰 mediasta ei ole l旦ydett辰viss辰 koulupuukotuksiksi uutisoituja tapauksia. Ongelmaa voidaan tarkastella monesta n辰k旦kulmasta. Yksi niist辰 on tarkastelu vuosien 2007 ja 2008 kouluampumisien vaikutuksella ja niist辰 seuranneen tehostetun valvonnan kautta. 辰rimm辰isten v辰kivaltatekojen j辰lkeen yleist辰 on siit辰 seuraava uhkaussarja, jossa nuoret uhkaavat v辰kivallalla. Suomessa uhkauksiin on kouluampumisien j辰lkeen suhtauduttu erityisell辰 vakavuudella ja pyritty ottamaan tekij辰t kiinni. Poliisin lis辰辰ntynyt valvonta kouluampumisien j辰lkeen voi olla syyn辰, ett辰 uhkauksia harvoin toteutetaan. (Sis辰asiainministeri旦, 16, 2012) Yleist辰 on, ett辰 uhkaukselle on useampi syy. Sosiaaliset piirteet liittyv辰t n辰ihin motiiveihin vahvasti, sill辰 kohde yleis旦n辰 toimivat muut nuoret tai aikuiset. (Holkeri 2013, 98, 100). Holkerin mukaan tutkitut tapaukset kuvastavat vertaisryhm辰ss辰 tapahtuvaa sosiaalista asemaa, johon kulttuurinen k辰sikirjoitus vaikuttaa taustalla. Uhkaaja ei koe tarvetta piilotella henkil旦llisyytt辰, vaan p辰invastoin haluaa tuoda sit辰 esiin. (Holkeri 2012, 100, 2013) T辰m辰 ei kuitenkaan selit辰 tekojen m辰辰r辰n kasvu. Vuosina 19842007 l旦ydett辰vi辰 tapauksia oli viisi, kun puolestaan vuosien 20122013 aikana uutisoituja tapauksia on melkein kertynyt ennen 2013 vuoden loppua 23 vuotta vastaava m辰辰r辰. Koulupuukotuksien lis辰ksi s辰hk旦isest辰 mediasta on l旦ydett辰viss辰 vakavia uhkaavia koulupuukotustilanteita. T辰m辰 kertoo tapausten paremmasta ilmitulosta mediaan tai kasvavasta 辰辰rimm辰isest辰 kouluv辰kivallasta. Voidaan spekuloida tuoko aselain tiukentaminen ter辰aseet kouluihin?
- 15. 15 December 5, 2013 Tuloksia Puukotustapauksien pohjalta voidaan eritell辰 viisi koulupuukotuksen tunnusmerkki辰. Puukotuksen tapahtumapaikkana toimii oppilaitos ja sen pihapiiri. Tekij辰 on oppilaitoksen yh辰 kirjoilla oleva opiskelija. Aseena toimii Ter辰aselain m辰辰rittelem辰 vaarallinen ter辰ase tai ter辰- tai ly旦m辰asetta vastaava ase, joka on tarkoitettu k辰ytett辰v辰ksi toisen vahingoittamiseen. Lis辰ksi teko on harkittu ja se j辰rkytt辰辰 koulupiiri辰. N辰in saadaan eritelty辰 vahinkotilanteet todellisista uhkatilanteista sek辰 impulsiiviset teot suunnitelluista. Viimeisen辰 tunnusmerkkin辰 on, ett辰 koulupuukotuksessa vahingoittuu v辰hint辰辰n yksi. T辰ll辰 rajataan koulupuukotuksista erikseen uhkatilanteet ja todelliset puukotustapaukset. Kaikkien muiden paitsi uhrim辰辰r辰n t辰yttyess辰 tapausta voidaan pit辰辰 uhkaavana koulupuukotustapauksena. Uhkauksen tai teon kohteena voi toimia oppilaitoksen opiskelijat, opettajat ett辰 henkil旦kunta. Jos koulupuukotukset rajattaisiin kouluissa tapahtuviksi ter辰aseella uhkaaviksi tilanteiksi, pelk辰st辰辰n Keravan haastateltavan mukaan tapahtumien todellinen m辰辰r辰 kasvaisi roimasti verrattuna uutisointiin. My旦s se miten koulupuukotukset esitet辰辰n vaikuttaa termiin ja siihen suhtautumiseen ratkaisevasti. Termeill辰 kuten uhkaus, puukotus, surma ja murha on selv辰t k辰sitteelliset ja asenteelliset erot niin laissa kuin ihmisten mieless辰.
- 16. 16 December 5, 2013 Tuloksia Koulupuukotuksen m辰辰ritelm辰n t辰ytt辰v辰t tekij辰t olivat kaikki kouluampumisien kaltaisesti nuoria miehi辰. Tekohetkell辰 tekij辰t olivat 1418 vuotta. Puukottajat voidaan jakaa kahteen osaan: kostajiin ja psyykkisesti sairaisiin. Yht辰 tapausta lukuun ottamatta, tekij旦ille yhteist辰 on jossain el辰m辰ns辰 vaiheessa koulukiusaamisen kohteeksi joutuminen. Teoista voidaan l旦yt辰辰 toistuva kaava. Tekij辰 toimii yksin ja teko tapahtuu koulutilassa kesken koulup辰iv辰n. Kohteet vaihtelevat yksitt辰isest辰 henkil旦st辰 useisiin ihmisiin riippuen muiden reaktiosta tapahtumiin. Usein opettajan aikainen puuttuminen tilanteeseen on est辰nyt kuolonuhrit. Suunnitelmallisuudesta kertoo ter辰aseen tai ter辰aseiden tuominen kouluun ja tapahtumien ajoittaminen. Voidaan katsoa, ett辰 kantaja on tehnyt tietoisen valinnan tuodessaan kielletyn ter辰aseen koululle ja on siten tietoinen sen k辰ytt旦mahdollisuuksista. Silminn辰kij辰t luonnehtivat tekoja ennalta arvaamattomiksi, vaikka usein tekij旦it辰 kuvataan my旦hemmin syrj辰辰n vet辰ytyv辰isiksi tai tiedossa on tekij辰辰n kohdistuvaa koulukiusaamista tai psyykkisi辰 ongelmia. Koulupuukottajat saattavat keskustella ter辰aseista kavereidensa kanssa, mutta samanlaista viestint辰辰 heill辰 ei ole kuten kouluampujilla.
- 17. 17 December 5, 2013 Vertaaminen kouluampumisiin Koulupuukotuksien vertaaminen koulusurmiin on kiinnostavaa sill辰 eri tutkimuksien valossa n辰ytt辰辰 vahvasti silt辰, ett辰 n辰iden kahden termin v辰lill辰 on paljon yhteist辰. Yhteisi辰 tekij旦it辰 tapauksissa ovat tekij旦iden ja uhrien i辰t sek辰 sukupuolijakaumat, arvottomuuden tunne sek辰 mahdollinen yritys nostattaa statustaan. Kouluampujat ovat olleet yleisimmin nuoria miehi辰, kuten my旦s koulupuukotuksissa, ja uhreina on kummassakin satunnaisesti naisia ja miehi辰. Sukupuolia verrattaessa tapausten valossa tyt旦ill辰 n辰ytt辰isi olevan suurempi kynnys aseen k辰ytt旦旦n kuin ter辰aseeseen. Tyt旦ille ominaista on ep辰suora kiusaaminen (Salmivalli, 2000, 31). Kiilakoski (17, 2009) m辰辰rittelee koulusurmien ja koulupuukotuksien eroiksi koulupuukotuksien henkil旦iden valikoitumisen kohteeksi kiistojen tai vihanpidon vuoksi. T辰m辰 voidaan kuitenkin kumota lukijan syventyess辰 tutkimuksessa k辰ytett辰viin esimerkkitapauksiin s辰hk旦isenmedian kautta. T辰m辰nlaisten tekojen taustoja ja valintoja voidaan katsoa aina henkil旦kohtaisiksi. Koulupuukotuksissa henkil旦t n辰ytt辰v辰t valikoituvan enemm辰nkin tarkasti valitut, fyysisesti helpot kohteet tai yll辰tett辰v辰t uhrit. T辰t辰 havainnollistaa Oulun tekij辰n satunnaiset naisuhrit sek辰 aiemmat tapaukset jotka ovat kohdistuneet yll辰tyksen辰 aiemmin tunnettuun henkil旦旦n.
- 18. 18 December 5, 2013 Vertailua Kouluampumiset ovat yleens辰 fantasian toteutuksia, jonka j辰lkeen tekij辰 tuntee t辰ytt辰neens辰 teht辰v辰ns辰, pyrkien surmaamaan itsens辰. Itsemurhassa ep辰onnistuneet ovat toivoneet kuolemaa (Langman). Yhdess辰 koulupuukotustapauksessa tekij辰 surmasi itsens辰 teon j辰lkeen, mutta muuten Suomen koulupuukotuksissa tekij辰t eiv辰t ole kokeneet tarvetta itsens辰 surmaamiseen. Koulupuukotuksia voidaan kuvailla her辰tt辰vin辰 tekoina. Muutamissa aineiston koulupuukotustapauksissa tekij辰 on l辰hetetty mielentilatutkimuksiin ja heille on todettu skitsofrenia. Aineisto ei kuitenkaan riit辰 tekem辰辰n suoranaisia p辰辰telmi辰 puukotuksien yhteydest辰 skitsofreniaan. T辰ytyy muistaa, ett辰 tutkimusten mukaan systemaattisesti kiusatuksi joutuminen n辰ytt辰辰 ennustavan merkitt辰v辰sti kolme vuotta my旦hemmin esiintyvi辰 psykologisia ongelmia, kuten masentuneisuutta, ahdistuneisuutta ja itsetuhosuutta. Kiusaamisen kesto on yhteydess辰 sen kielteisiin vaikutuksiin. Syy-seuraussuhde ei ole kuitenkaan yksinkertainen, sill辰 er辰辰t psykososiaaliset ongelmat saattavat lis辰t辰 lapsen riski辰 joutua kiusatuksi. (Salmivalli, 21, 2003) Erityisesti Suomen kouluampumisiin ja koulupuukotuksiin voidaan liitt辰辰 vahvasti tekij辰n arvottomuuden tunne. Kumpaakin voidaan luonnehtia my旦s viharikoksiksi, turhautumiseksi muuttumattomaan tilanteeseen. T辰m辰nlaiset teot ovat nuoren viimeisi辰 oljenkorsia, jotka kumpuavat siit辰 ettei syvempiin ongelmiin olla panostettu. Koulupuukotuksien sek辰 kouluampumisien motiivit ovat laaja-alaisia. Tekoja kuvaa kostot, n辰ytt辰minen tai pyrkimys lopettaa koulukiusaaminen. Kouluampujat ovat halunneet tuoda itsens辰 julki mediassa erilaisin viestein. Oulun koulupuukotus tapauksessa vuonna 2013 koulupuukotukset saivat kouluampumisien kaltaisia spektaakkelin eleit辰. Tekij辰 oli uhkaillut netiss辰 puoli vuotta aiemmin joukkosurmalla, jos vain h辰nell辰 olisi ase. (IS, 10.10.2013)
- 19. 19 December 5, 2013 Vertailua Ter辰aseen tai useiden ter辰aseiden tuominen kouluun viestii suunnitelmallisuudesta. Oppilaan pit辰isi tiet辰辰 koulun s辰辰nt旦jen ja lain kautta, ett辰 ter辰aseiden koulussa pit辰minen on kielletty辰, jos oppilas pit辰辰 ter辰asetta mukanaan t辰ytyy siihen olla jokin painava syy. Suunnitelmallisuudesta kertoo my旦s useimmiten my旦h辰ss辰 tuleminen tunnille ja uhrin tai uhrien j辰rjestelm辰llinen valikoituminen. Kohteiden valikoituminen ei kaikissa tapauksissa johdu suurista kiistoista tai pitkien vihanpitojen vuoksi, eiv辰tk辰 teot vaikuta alkuun rationaalisilta. Kiistanalaista on saavatko koulupuukottajat innostusta aiemmista teoista kuten kouluampujat. Todistetusti ainakin kouluiskut ja muut v辰kivallanteot poikivat usein uusia ja p辰辰s辰辰nt旦isesti per辰tt旦mi辰 ilmoituksia (Holkeri, sis辰asiainministeri旦, 2013). Suomessa per辰kk辰in tapahtuneet koulupuukotussarjat 20122013 antaisivat osviittaa siit辰, ett辰 tapaukset ja uutisointi olisivat mahdollisesti yhteydess辰 toisiinsa. Koulupuukotuksien todellista m辰辰rittely辰 kuitenkin vaikeuttaa seuraamattomuus, johtuen koulujen halusta selvitt辰辰 tapahtumat koulun sis辰ll辰, tekij旦iden ala-ik辰isyys ja luotettavien tilastojen puuttuminen. Selv辰辰 on, ett辰 kummatkin termit ovat yhdet kouluv辰kivallan 辰辰rimm辰isist辰 muodoista huomion saamisessa, mutta silti vain j辰辰vuoren huippuja ja kouluv辰kivallan n辰kyvimpi辰 muotoja (vrt. Kiilakoski, 2009). Koulupuukotuksien ja kouluampumisien lis辰ksi s辰hk旦isest辰 mediasta l旦ytyy puhtaasti koulusurman alle liitett辰vi辰 tekoja, joka tukisi yhteisen koulusurma termin k辰ytt旦辰. Esimerkiksi vuonna 1981 Turussa tapahtunutta lapiolla pahoinpitely辰, joka johti kuolemaan, ei voida suoraan liitt辰辰 kummankaan termin alle (Ojansivu, 2007).
- 20. 20 December 5, 2013 Vertailua Kouluampumisien vaikutusta on verrattu terrori-iskuihin (Langman, ), my旦s koulupuukotuksilla on shokeeraava vaikutus ihmisiin. Termien suhtautumisen eroja voidaan selitt辰辰 uutisoinnin ja uhrien m辰辰rill辰 sek辰 Suomen v辰kivaltahistorialla. Kouluampumiset ovat Suomessa 辰辰rimm辰isen harvinaisia, mutta puukotustapaukset ovat jokaviikkoisia aikuisten keskuudessa. Kuten aiemmin mainittu, henkirikosten tekij辰t ovat yleisesti alkoholisoituneita, ty旦el辰m辰st辰 syrj辰ytyneit辰 ja aiemmin v辰kivaltarikoksista tuomittuja miehi辰. Alkoholin aseman lis辰ksi puukotuksia on pyritty selitt辰m辰辰n puukotusten statushistorian kautta, puukkojunkkareilla jotka tekiv辰t kolmanneksen maan kaikista surmanteoista 1800luvulla. (Suomalaisen tiedeakatemian kannanottoja 2:2011, 9, 2011)
- 21. 21 December 5, 2013 Vertailua Newmanin ja kumppaneiden mukaan kouluampujilla oli halu tuhota koulun statusj辰rjestelm辰, jonka pohjalle ampujat olivat joutuneet (115, Holkeri). T辰m辰 heijastuu my旦s koulupuukotustapauksissa. T辰st辰 esimerkkin辰 Alah辰rm辰n lukion puukotus, jossa tekij辰 oli joutunut viikonloppuna rankan kiusaamisen kohteeksi. Aseen valitseminen ter辰aseen sijaan on selv辰 valinta spektaakkelin n辰k旦kulmasta. T辰m辰 k辰y ilmi kouluampumistapauksesta, jossa yhdysvaltalainen kouluampuja oli pohtinut p辰iv辰kirjassaan ter辰aseita, mutta oli j辰tt辰nyt ne pois pelossa ett辰 h辰net saataisiin helpommin kiinni eik辰 h辰n ehtisi vahingoittaa tarpeeksi ihmisi辰. Kouluampumisia voidaan kuvailla viimeisen辰 ristiretken辰, kun koulupuukotukset ovat h辰lytt辰v辰 merkki joutumisesta kouluampujan kaltaiselle tielle. Profiloinnit eiv辰t ole saaneet kannatusta kouluv辰kivaltaisuuksia etsiess辰, vaikka tekij旦ill辰 on yhteisi辰 piirteit辰. Suurimmaksi hankaloittavaksi tekij辰ksi on esitetty perhetausta, vertaissuhteet, v辰kivaltahistoria ja koulumenestys. (Langman,Punam辰ki jne, 2011) Tutkijat pit辰v辰t nuorten vaihtelevaa aggressiivisuutta tavallisena murros- ja nuoruusi辰ss辰. K辰ytt辰ytyminen ei johda suoraan rikollisuuteen, mutta saattaa heijastaa rikosk辰ytt辰ytymist辰 aikuisuudessa. Ongelmat saattavat heijastua nuoren mielenterveysongelmina. On todistettu, ett辰 osaa tekij旦iden taustaa varjostaa pidempi masentuneisuus, koulukiusaaminen ja itsemurha ajatukset. Tekij旦it辰 kuvataan tikitt辰vin辰 aikapommeina (Langman).
- 22. 22 December 5, 2013 Vertailua Kouluviihtyvyydell辰 on suuri merkitys v辰kivaltaisten tekojen est辰misess辰. Osa Langmanin aineiston tekij旦ist辰 k辰ytti psyykel辰辰kkeit辰. Onkin huomattavaa, ett辰 Langmanin mukaan psyykel辰辰kkeill辰 ei olisi negatiivista vaikutusta vaan p辰invastoin positiivinen vaikutus, jos l辰辰kkeidenottoa ei lopetettaisi kesken. H辰nen mukaan psyykel辰辰kkeiden sijaan huomiota tulisi kohdistaa enemm辰n katuhuumeisiin, sill辰 Langmanin aineiston henkil旦ist辰 80 % k辰yttiv辰t alkoholia, marihuanaa ja mahdollisesti muita huumeita. (Langman, 2223) Suomalaisten nuorten diagnosoitujen mielenterveysongelmien yleisyys on pysynyt samalla tasolla 2000-luvulla Suomessa, vaikka koululaisten itse raportoimat masennusoireet ja masennusl辰辰kkeiden k辰ytt旦 ovat lis辰辰ntyneet. T辰m辰 kaikki eiv辰t ole kuitenkaan lis辰nneet nuorten itsemurhien m辰辰r辰辰, vaan m辰辰r辰 on v辰hentynyt merkitt辰v辰sti viimeisen kymmenen vuoden aikana. T辰m辰 tukisi Langmanin ajatusta l辰辰kkeiden positiivisesta vaikutuksesta. Nuorten miesten yleisin kuolinsyy Suomessa on kuitenkin yh辰 itsemurha. Koulusurmaajista suurin osa on k辰rsinyt mielenterveysongelmista ja he ovat hakeneet ammattiapua, mutta eiv辰t ole saaneet sit辰 ajoissa tai riitt辰v辰sti. Punam辰ki jne. pit辰v辰t tilannetta vakavana, sill辰 psykoterapialla ja l辰辰kehoito ovat tehokkaita esimerkiksi nuorten depression hoidossa. Oulun 2013 puukotustapauksen j辰lkeen her辰si j辰lleen keskustelu opiskelijahuollon psykologija kuraattoripalveluista toisen asteen kouluissa. Lakiesityst辰 on pohdittu jo kymmenisen vuotta eduskunnassa.
- 23. 23 December 5, 2013 Vertailua Suomen koulupuukotuksilla ja kouluampumisille ei l辰ht旦kohtaisesti n辰yt辰 olevan paljon eroa. Yhteist辰 kummallekin termeille on suunnitelmallisuus ja pitk辰 viha ihmist辰, kiusaajia, kohtaan. Koulupuukotus tapausten yleisyytt辰 voidaan selitell辰 ter辰aseen helpon saatavuuden vuoksi. T辰ll旦in teot voivat olla hyvin impulsiivisia, ja tekov辰linein辰 voi toimia koulun sis辰lt辰 saatavia ter辰aseita. Voitaisiin spekuloida olisiko kouluampumisia enemm辰n, jos oppilaat kantaisivat yht辰lailla aseita kuin ter辰aseita kouluissa. Yht辰lailla on spekuloitu toiko aselain kirist辰minen ter辰aseet esille. Vertaissuhteiden vaikutusta suotuisaan kasvuun ei voida v辰h辰tell辰. V辰h辰inenkin hyv辰ksytyksi tulemisen tunne v辰hent辰辰 kiusaamisen kielteisi辰 vaikutuksia. Pieneen ryhm辰辰n tai yhdenkin l辰heisen yst辰vyyssuhde kerrotaan suojaavan lasta kiusaamisen traumaattisilta vaikutuksilta. (Salmivalli, 2003, 22) Koulukiusaamisselityksess辰 yksi ongelma on, ett辰 joitakin ampujia ei ole kiusattu ollenkaan. Itse asiassa joissakin tapauksissa ampujat itse ovat olleet koulukiusaajia. (Langman, 30)
- 24. 24 December 5, 2013 Yhteenvetoa Koulupuukotukset on v辰h辰n tutkittu aihe, vaikka tapahtumam辰辰rilt辰辰n se ylitt辰辰 kouluampumiset. Vertaamalla Suomen koulupuukotuksia Iso-Britanniaan teot ovat viel辰 mittakaavaltaan pieni辰. IsoBritannialla on suuret kokemukset koulupuukotuksista. T辰t辰 todistaa Iso-Britannian s辰hk旦isen median uutisoimat tapausm辰辰r辰t verrattuna Suomen s辰hk旦iseen mediaan. The Guardian lehden s辰hk旦inen versio on omistanut kouluv辰kivallalle oman sivuston nimelt辰辰n classroom violence, jonne on listattu lehdess辰 uutisoidut kouluv辰kivaltateot aina vuodesta 2013 -2002 asti. T辰lt辰 v辰lilt辰 on jo l旦ydett辰viss辰 helposti Suomen uutisointia vastaava m辰辰r辰. Koulupuukotukset ovat tulleet niin yleisiksi, ett辰 Iso-Britannian lehdist旦 puhuu omasta puukkokulttuurista (knife culture). (Taylor, 2004) Koulupuukotuksien r辰j辰ht辰misest辰 k辰siin Iso-Britanniassa kertoo esimerkiksi tapaus, jossa er辰s puukotusta suunnitellut oli vasta viisivuotias. Potentiaalinen tekij辰 oli suunnitellut k辰ytt辰v辰ns辰 ter辰asetta opettajaan, jotta h辰net siirrett辰isiin toiseen luokkaan isoveljens辰 l辰helle. (Lipsett, 2008) On selv辰辰, ett辰 Suomen ja Iso-Britannian l辰ht旦kohdat ovat v辰kivaltahistoriallisesti hyvin erilaiset. Uusien tilastoiden mukaan jopa tuhat ihmist辰 kuukaudessa joutuu ter辰aseella tehtyjen rikoksen kohteeksi Lontoossa (Davenport, 2013). Aserikosten sijasta Iso-Britanniaa huolettaa ter辰ase knife rikollisuus. Er辰s brittil辰inen tohtori, on esitt辰nyt jopa pitkien keitti旦veitsien kielt辰mist辰. Puhuttaessa aselakien kirist辰misest辰 Iso-Britannia on hyv辰 esimerkki maasta, joka on keskittynyt itse ongelman l旦yt辰misest辰 lainkirist辰miseen. Ter辰aselain kaltainen laki on edennyt maassa asteittain. Vuonna 1959 kiellettiin switchblade ja grafity knife. 1988 tasku veitsi, jonka ter辰 on suurempi kuin 3 inches hallussapidot tulivat laittomaksi. 1996 partakoneterien myynti kiellettiin alle 16 -vuotiaille ja 2007 tarvitsit luvan myyd辰ksesi non-domestic knives. T辰st辰 huolimatta ter辰aseella ry旦st旦t ja puukotukset eiv辰t ole v辰hentyneet, vaan jopa nousseet. (Greenfield, 2012) Koulupuukotuksien tutkiminen on mielest辰ni eritt辰in t辰rke辰辰, ett辰 emme ajautuisi samanlaiseen tilanteeseen kuin Iso-Britannia, jolta puukotukset ovat l辰hteneet k辰sist辰.
- 25. 25 December 5, 2013 Yhteenvetoa On v辰辰rin v辰itt辰辰 2010 -luvulla, ett辰 vakavat v辰kivaltatapaukset olisivat kouluissa harvinaisia. Pelk辰st辰辰n viime vuosikymmenen aikana on tapahtunut kymmeni辰 辰辰rimm辰isi辰 v辰kivaltatekoja kouluissa vaikka kunnon tilastot puuttuvat. Aineiston perusteella todellinen luku voi olla viel辰 suurempi kuin s辰hk旦inen media antaa n辰ytt辰辰. Suomen koulupuukotuksien ja kouluv辰kivallan todellista arviointia hankaloittaa kunnollisten tilastojen puuttuminen, uhkatilanteiden arviointi sek辰 tekij旦iden ala-ik辰isyys. Koulupuukotustapauksia Suomesta on s辰hk旦isen median kautta l旦ydett辰viss辰 kahdeksan. T辰h辰n lukuun ei sis辰lly uhkaavia koulupuukotustilanteita. N辰iden tekojen lis辰ksi l旦ydett辰viss辰 on my旦s koulun ulkopuolella tapahtuneita puukotustapauksia, jotka kytkeytyv辰t selv辰sti koulumaailmaan, mutta j辰辰v辰t ulos aineistosta tapahtumapaikkansa takia. N辰m辰 faktat her辰tt辰v辰t kysymyksi辰 kuka turvaa lapsen koulumatkan?
- 26. 26 December 5, 2013 Yhteenvetoa Suomella on pitk辰 historia puukotuksien osalta, joten asenteet puukkoa kohtaan ovat Suomessa juurtuneet syv辰lle. T辰m辰 voi olla my旦s yksi syy miksi Suomessa ei ole pitk辰辰 historiaa kouluampumisissa. Statustapot ovat tehty aikoinaan puukoin ja aseet ovat olleet mets辰styst辰 varten. Koulupuukotuksia voidaan luonnehtia kulttuurisidonnaiseksi, pohjautuen Suomen v辰kivaltahistoriaan. Kiusaaminen saattaa johtaa vakaviin ja pitk辰 aikaisiin mielenterveysongelmiin, vaikka se ei ilmenisi suoraan vakavana v辰kivaltana koulussa. Ongelmien kasautuminen saattaa purkautua lopulta 辰辰rimm辰isin辰 v辰kivaltatekoina, jolloin uhrista tulee tekij辰. Kouluviihtyvyydell辰 on suuri merkitys v辰kivaltaisten tekojen est辰misess辰 (Turvallisempi huominen Sis辰isen turvallisuuden ohjelma, Sis辰asiainministeri旦, 2012). Kunnollisten vertaissuhteiden puuttumattomuus sek辰 arvottomuuden ja yhteiskunnalle tarpeettomana tuntemisella on iso osa iskujen motiivissa. T辰m辰 arvottomuus n辰kyy niin koulusurmaajien kuin nuorten miesten itsemurhaluvuissa Suomessa. Koulujen arvokasvatus ja lasten opettaminen suhtautumiseen mediaa kohtaan ovat ajankohtaisia aiheita.
- 27. 27 December 5, 2013 Yhteenvetoa Koulupuukotuksen tunnusmerkit voidaan jakaa viiteen osaan. 1. Tapahtumapaikkana toimii oppilaitos tai sen pihapiiri, 2. Tekij辰 on yh辰 kirjoilla oleva opiskelija, 3. Aseena toimii Suomen Ter辰aselain m辰辰rittelem辰 ter辰ase 4. Teko on harkittu ja se j辰rkytt辰辰 koulupiiri辰 5. Teossa vahingoittuu v辰hint辰辰n yksi ihminen. Nelj辰 ensimm辰ist辰 kriteeri辰 t辰ytt辰ess辰辰n tekoa voidaan kuvata uhkaavana koulupuukotustapauksena. N辰in saadaan eritelty辰 vahinkotilanteet todellisista uhkatilanteista sek辰 impulsiiviset teot suunnitelluista. Kaikkien muiden paitsi uhrim辰辰r辰n t辰yttyess辰 tapausta voidaan pit辰辰 uhkaavana koulupuukotustapauksena. Uhkauksen tai teon kohteena voi toimia oppilaitoksen opiskelijat, opettajat ett辰 henkil旦kunta.
- 28. 28 December 5, 2013 Yhteenvetoa Kouluampumiset ja koulupuukotukset suhteutettuna Amerikkaan ja Iso-Britanniaan teot ovat Suomessa viel辰 mittakaavaltaan pieni辰. Iso-Britanniassa ja Yhdysvalloissa tapaukset ovat jo niin yleisi辰 ett辰 niit辰 kutsutaan omiksi kulttuureikseen ja useat koulut ovat ottaneet k辰ytt旦旦ns辰 tekojen ehk辰isemiseksi metallinpaljastimet. Maat ovat hyvi辰 esimerkkej辰 siit辰, ett辰 pelk辰st辰辰n lakiin tukeutuminen ei poista ongelmaa. Lainkirist辰misen sijaan katse tulisi kohdentaa lasten ja nuorten hyvinvointiin kotona, koulussa ja l辰hiymp辰rist旦ss辰.