�ݺ�ߣ

Ovatko nykyiset päästövähennystavoitteet
riittäviä? Miten Suomi aikoo ne saavuttaa?
Matti Kahra
Asiantuntija / Hiilineutraali Kiertotalous
Metsien käytön kestävyys ja hiilinielut – seminaari
5.9.2017 Luonnonvarakeskus

Esityksen sisältö
1. Mitä Pariisin sopimus edellyttää
globaalisti ja Suomelta?
2.Arvioita Suomen 2030-
päästövähennystoimien
kustannuksista ja riskeistä

1. MITÄ PARIISIN SOPIMUS EDELLYTTÄÄ
GLOBAALISTI JA SUOMELTA?

Päästöt globaalisti nollaan JA negatiiviseksi
tällä vuosisadalla
Lähde: Oil Change International / Rogelj et al 2016

1. Kustannustehokkaalla
päästövähennyspolulla
- V. 2030: - 60 %
- V. 2050: -130 %
2. Oikeudenmukaisella
päästövähennyspolulla
- V.2030: -60 %
- V.2050: -150 %
Suomen (ja EU:n) päästöt negatiiviseksi 2050-
Lähde: Sitra / Climate Analytics 2016

Negatiiviset päästöt – miten?
Millä olemassa olevilla tai uusilla ratkaisuilla päästöt saadaan negatiiviseksi
Suomessa ja EU:ssa?
Mitkä maat tuottavat negatiiviset päästöt, kuinka paljon globaalisti vaaditusta
osuudesta, millä tahdilla?
Kuka tämän kaiken maksaa? Mitä riskejä toimeenpanoon liittyy?
1
2
3

Negatiiviset päästöt – ehdotus seuraaviksi
askeleiksi*
Päästötavoitteiden arviointi, negatiivisten päästöjen potentiaali ja vastuut
maittain neuvoteltava (2018 alkaen)
Negatiivisten päästöjen raportointi –ja laskentajärjestelmä tarvitaan
Negatiivisten päästöjen edellyttämä politiikkakehikko luotava – T&K, sääntely,
ohjauskeinot jne.
1
2
3
*Peters&Geden ”Catalysing a political shift from low to negative carbon” 2017

Mikä on metsien rooli
päästövähennystavoitteiden saavuttamisesa?
- Kolme keinoa:
1. Päästöjen vähentäminen
(mm. metsäkato)
2. Nielujen kasvattaminen
3. Fossiilisubstituutio
- Metsäperäisten kiertojen
periaatteet:
- Korkea jalostusarvo, laatu ja
lisäarvo määrän sijaan (energia
viimeisenä käyttökohteena)
- Päästöt alas: fossiilisen
energian ja raaka-aineiden
korvaaminen biopohjaisilla
ratkaisuilla
- Hiilensidonta ylös: metsien ja
maan hiilinieluja on
vahvistettava
Sitra: Suomen tiekartta kiertotalouteen 2016-2025

Esimerkki: fossiilisten raaka-aineiden
korvaaminen ja biomateriaalien markkina
• Tulevaisuuden biomateriaaleilla tullaan
kilpailemaan yli 1000 miljardin euron
markkinoilla (Pöyry 2016)
• Suomessa
biokiertotalousmateriaalien kehitys
ja tuotanto voisivat kasvattaa alan
työntekijöiden määrän nykyisestä
25 000 ihmisestä 45 000 ihmiseen
vuoteen 2025 mennessä.

2. ARVIOITA SUOMEN 2030-
PÄÄSTÖVÄHENNYSTOIMIEN KUSTANNUKSISTA
JA RISKEISTÄ

- Ilmastotoimien takia vuoden 2030
oletetusta kasvusta menetetään ~0,6 %.
- Syyt laskuun: yksityisen kulutuksen,
investointien lasku sekä viennin
hidastuminen
- Työllisyyden oletetusta kasvusta (3%)
menetetään -0,15 %
- Mahdollisesti yliarvio koska ei
huomioida positiivisia
ulkoisvaikutuksia (innovaatiot,
ympäristörasituksen
pieneneminen)
2030-tavoite on kansantalouden rasituksen
kannalta maltillinen
Lähde: Energia –ja ilmastostrategian vaikutusarviot 2017

Valinnoilla on kuitenkin väliä – toimien
keskimääräiset kustannukset vaihtelevat
merkittävästi
- Hallituksen energia –ja
ilmastostrategia:
kustannus 900 MEUR
- Kustannustehokas
keinovalikoima (VTT):
kustannus 170 MEUR
Mistä ero kustannuksissa
johtuu?
- Öljylämmityksen ja
maatalouden toimet
isommassa roolissa VTT:n
mallissa
- Epävarmuudet: raakaöljyn
ja sähköautojen
hintakehitys vaikuttaa
liikenteen toimien
kustannushaitariin
(vaaleansiniset palkit)
Lähde: Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman vaikutusarviot 2017

Valinnoilla on kuitenkin väliä: toimiin liittyvät
riskit vaihtelevat merkittävästi
- Yli puolet päästövähennystavoitteesta
liikenteessä.
- Epävarmuudet suuria:
–Teknologian kehitys ja kustannukset
(öljyn hinta, kotimaisen vs.
tuontipolttoaineen suhde,
biojalostamoiden investointikustannukset
ja hyötysuhde, sähköisen liikenteen
kustannukset…)
- Biomassan käytön lisäämisen kustannukset
ja laskennalliset päästövähennyshyödyt
riippuvat EU-lainsäädännöstä
Riskienhallinta? Toimien tasaisempi (ja
kustannustehokkaampi) jako sektoreiden
välillä sekä säännöllinen arviointi ja
tarkastelu toimintaympäristön muutoksen
myötä
Suomen kokonaispäästöt 2014 vs 2030

Yhteenvetona
1. Päästövähennyksiä on kiristettävä – Suomesta
hiilineutraali seuraavien vuosikymmenien aikana
2. Sen jälkeen tulee negatiiviset päästöt – Suomessa
tarvitaan keskustelu tavoitteista ja keinoista
3. Metsillä merkittävä rooli sekä päästöjen
vähentämisessä että hiilen sidonnassa (laatu ja määrä
huomioitava)
4.Suomen 2030-tavoitteet ovat saavutettavissa
maltillisin kustannuksin, mutta valinnoilla on väliä.
Nykytoimiin liittyy avoimia kysymyksiä ja riskejä joita
pitäisi aktiivisesti koittaa vähentää
5. Vähähiilinen transformaatio edellyttää rohkeutta
ja avointa keskustelua: muutos koskee kaikkia
sektoreita ja Suomella on mahdollisuus toimia
edelläkävijänä

matti.kahra@sitra.fi
@sitrafund
Kiitos!

�ݺ�ߣ

Ovatko nykyiset päästövähennystavoitteet riittäviä? Matti kahra, Sitra

Recommended

More Related Content

What's hot (15)

Similar to Ovatko nykyiset päästövähennystavoitteet riittäviä? Matti kahra, Sitra (20)

More from Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke) (20)

Ovatko nykyiset päästövähennystavoitteet riittäviä? Matti kahra, Sitra