狠狠撸

YHDESS? KOHTI
REILUA DATATALOUTTA
Yhteiskunnallisten ja talouden toimijoiden
yhteinen tahtotila datatalouden
rakentamiseksi 2022

Datatalouden tahtotila
Datatalouden tahtotila on yhteinen kannanotto. Se kertoo, mihin suuntaan
datataloutta tulisi ty?h?n osallistuneiden organisaatioiden mielest? kehitt??,
jotta Suomen kilpailukyky ja talouden iskunsietokyky voisivat kasvaa.
Suomi on matkalla kohti kilpailukykyist?, hyvinvoivaa ja hiilineutraalia
tulevaisuutta, johon voidaan p??st? hy?dynt?m?ll? dataa paremmin. T?ss?
dokumentissa kuvattu yhteinen tahtotila auttaa eri toimijoita valitsemaan oikeat
toimet datataloudessa menestymiseen. Muutoksia on saatava aikaan kuudella
painopistealueella, ja sitoudumme ty?skentelem??n Suomen uudistamiseksi
niiden mukaisesti.
Tahtotila on laadittu Sitran fasilitoimissa ty?pajoissa ja datatalouden kansallisen
tiekartan ohjausryhm? on hyv?ksynyt sen marraskuussa 2022. Ty?h?n on
osallistunut Sitran kutsusta julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin edustajia.
Datatalouden tahtotila on osa kansallista reilun datatalouden tiekarttaty?t?, jota
Sitra koordinoi. Seuraavaksi tiekarttaty?ss? tunnistetaan tahtotilaa toteuttavia
toimenpiteit? laajassa kansallisessa yhteisty?ss?. Tiekartta julkaistaan
kokonaisuudessaan kev??ll? 2023.
Datatalouden tiekartan
ohjausryhm?

Datalla luomme Suomelle kest?v?? kasvua
Datavetoiset digitaaliset palvelut muokkaavat suomalaisten
arkea. Yksil?iden oikeuksia ja valmiuksia toimia
digitaalisessa maailmassa on vahvistettava.
Datan tehokkaalla k?yt?ll? on keskeinen rooli my?s julkisella
sektorilla, kun kehitet??n toimivampia palveluja, ratkotaan
kest?vyysvajetta ja kasvatetaan yhteiskunnan
muutosvalmiutta.
Datan m??r?n kasvu ja sen hy?dynt?misen avaamat
mahdollisuudet ovat merkitt?v? murros globaalisti. Kilvassa
p?rj??v?t ne, jotka osaavat ja kykenev?t parhaiten
k?ytt?m??n datasta jalostettua tietoa.
Datatalous koskettaa meit? kaikkia niin yrityksiss?, julkisella
sektorilla kuin yksil?in?, datan tuottajina ja k?ytt?jin?.
Edell?k?vij?yritykset kasvavat, innovoivat ja menestyv?t
markkinoilla dataa hy?dynt?m?ll?. Datan avulla ne luovat
kysynt??n vastaavia tuotteita ja palveluja, ohjaavat
toimintojaan, rakentavat asiakassuhteita ja kytkeytyv?t
globaaleihin arvoketjuihin ja ekosysteemeihin.

Aika toimia on nyt
Datan hy?dynt?minen ei
saa j??d? vain harvojen
etuoikeudeksi.
Siirtym? datavetoiseen talouteen tulee rakentaa
eurooppalaiselle arvopohjalle ja datank?yt?lle
on varmistettava reilut pelis??nn?t. Oikeudet
dataan on turvattava.
Suomen on kiireesti l?ydett?v?
keinot vauhdittaa datatalouden
rakentamista.
Digitalisaation ja teknologian kehitt?misen
edell?k?vij?n? meill? on t?h?n hyv?t l?ht?kohdat.
Onnistuaksemme meid?n on kuitenkin lis?tt?v?
yhteisty?t? julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin
v?lill? – ja astuttava ulos siiloistamme.

MUUTOKSEN
TEKEMISEEN
TARVITAAN
ROHKEUTTA.
Muutoksen polun avaamisessa kansallinen
datatalouden tiekartta on oivallinen ty?kalu.

KUUSI KESKEIST?
MUUTOSALUETTA
N?it? haluamme tukea ja n?iden
edist?miseen sitoudumme

OSAAMINEN
Ihmisten ymm?rrys datataloudesta
kehittyy ja kyky hy?dynt?? datan ja
aineettomien oikeuksien luomia
mahdollisuuksia kasvaa.
Tahdomme, ett?...
Suomeen luodaan reilut datatalouden rakenteet ja ratkaisut, jotta datalla voidaan uudistaa liiketoimintaa,
vahvistaa tuottavuutta ja hyvinvointia sek? saada samalla aikaan my?nteisi? luontovaikutuksia.
IHMISKESKEISET PALVELUT
Yritykset ja julkinen sektori tarjoavat
dataan pohjautuvia reiluja palveluja,
jotka tukevat ihmisten el?m?ntilanteita
ja oikeuksien toteutumista.
LIIKETOIMINNAN
UUDISTAMINEN
Yrityksill? ja julkisen sektorin toimijoilla
on paremmat valmiudet kehitt??
omaa toimintaansa datan avulla
sek? muodostaa uusia kumppanuuksia
ja luoda arvoa datasta.
INFRASTRUKTUURI
Dataa on saatavilla ja se liikkuu
organisaatioista ja j?rjestelmist? toiseen
luoden hyvinvointia ja kilpailukyky?
erityisesti sosiaali- ja terveyssektorilla,
teollisuudessa ja digivihre??
siirtym?? tukien.
EU-VAIKUTTAMINEN
Suomi luo edell?k?vij?n? kilpailukykyist?
EU:n datataloutta. Suomi tunnistaa omat
vahvuudet ja mahdollisuudet vaikuttaa
my?nteisesti datatalouden kehitykseen
kansainv?lisesti sek? viestii niist?
aktiivisesti.
Tarvittavat
kyvykkyydet
Kehitysalueet
INVESTOINNIT
Kehitet??n julkisen ja yksityisen
sektorin yhteisi? rahoitusmalleja ja
kohdennetaan investointeja Suomen
kilpailukyvyn kannalta keskeisten
toimialojen dataekosysteemien ja
data-avaruuksien kehitt?miseen.

Palvelut toimivat jo nyt l?hes poikkeuksetta datan avulla. Yksil?iden el?m?? helpottaisi, jos
dataa k?ytett?isiin tehokkaammin eri palveluissa ja niiden v?lill?. Palveluissa ker?tty? dataa
voidaan hy?dynt?? my?s toisissa k?ytt?tarkoituksissa, kuten terveyden alan tutkimuksissa tai
liiketoiminnan kehityksess?.
Jotta palvelut voisivat parantua, on varmistettava, ett? dataa saadaan k?ytt??n ja ett? se liikkuu turvallisesti eri
palveluj?rjestelmien v?lill?. Yksil?ill? ei t?ll? hetkell? ole juurikaan mahdollisuuksia vaikuttaa oman datansa k?ytt??n eiv?tk? he
tunne oikeuksiaan.
Lains??d?nt? takaa jokaiselle oikeudet heist? ker?ttyyn dataan ja datan siirt?miseen toiseen palveluun. Onkin t?rke?? luoda
palveluita, jotka tekev?t t?m?n l?pin?kyv?sti ja reilusti.
Ihmiskeskeisiss? dataan perustuvissa palveluissa pelis??nn?t ovat selv?t ja k?ytt?jille kerrotaan ymm?rrett?v?sti ja
l?pin?kyv?sti, miten heid?n dataansa k?ytet??n. Heit? muistutetaan siit?, ett? he voivat itse p??tt?? heist? ker?tyn datan
k?yt?st?. Esimerkiksi terveysalalla yksil?t voisivat hy?ty? nykyist? paremmasta kokonaiskuvasta omasta hyvinvoinnistaan ja
samalla tarve sote-palveluiden k?ytt??n voisi v?henty?.
Ihmiskeskeiset palvelut
Reilut pelis??nn?t auttavat palveluiden kehityst?

Tahdomme, ett?
...yritykset ja julkinen sektori
tarjoavat dataan pohjautuvia
reiluja palveluja, jotka tukevat
ihmisten el?m?ntilanteita ja
oikeuksien toteutumista.
Kriittiset ratkaistavat asiat
? Ihmisill? ja organisaatioilla on heikot mahdollisuudet hallita heist? ker?tty?
dataa, ja t?m? rapauttaa luottamusta digitaalisiin palveluihin.
? Datan avulla voidaan kehitt?? parempia palveluita, mutta k?yt?nn?ss? t?st?
ei viel? koidu juurikaan hy?ty? k?ytt?jille.
? Datatalouden s??ntely uutena ilmi?n? on keskener?ist? ja sirpaleista.
? Digij?ttien edut ovat olleet etusijalla pienempien yritysten, yksil?iden ja
yhteiskunnan kustannuksella.
Keinot, joilla p??semme muutokseen
? Hy?dynn?mme uusia keinoja, joilla ottaa ihmiset mukaan palveluiden
kehitt?miseen. Keskitymme erityisesti siihen, kuinka hyvinvointia ja
ilmastohy?tyj? tuottavia ratkaisuja voidaan luoda dataa hy?dynt?m?ll?.
? Teemme n?kyv?ksi reilun datatalouden hy?tyj? uusien ja parempien
palveluiden kautta.
? Edist?mme palvelujen kehityst?, jotka vastaavat ihmisten tarpeisiin eri
el?m?ntilanteissa ja jotka hy?dynt?v?t dataa yli toimialarajojen.
? Rakennamme ty?kaluja, joiden avulla yksil?t voivat vahvistaa
neuvotteluasemaansa ja tarttua toimeen dataa koskevien oikeuksiensa
k?ytt?miseksi (esim. reilut k?ytt?ehdot ja omadatan hallinta).
? Tuemme ihmiskeskeisten palvelujen kehitt?mist? tarjoamalla tueksi
k?yt?nn?n malliesimerkkej? ja tietoa onnistuneista ratkaisuista (esim. pelikirja
kehitt?jille).
Ihmiskeskeiset palvelut

Suomi tunnetaan teknologian ja digitalisaation edell?k?vij?n?, ja n?iss? aiheissa Suomen
??ni kuuluu EU-p??t?ksenteossa kokoaan vahvempana. Haluamme Suomen vahvaan
asemaan my?s reilussa datataloudessa.
Vaikuttaminen EU-tasolla vaatii aktiivista toimintaa niin poliittisten linjausten ja s??ntelyn valmistelun eri vaiheissa kuin
yhteisty?verkostoissakin. On t?rke?? saada suomalaisia toimijoita mukaan keskeisiin hankkeisiin ja vaikutusvaltaisille paikoille
sek? kasvattaa laajan joukon ymm?rryst? tavoista ja mahdollisuuksista vaikuttaa oikea-aikaisesti. Esimerkiksi ty?- ja
elinkeinoministeri?n Teko?ly 4.0 -ohjelman EU-verkosto -pelikirja kuvaa vaikuttamisen prosesseja ja moninaista toimijakentt??.
Ennakoiva l?hestymistapa on t?rke?? EU:ssa. Suomalaistoimijoiden kannattaa olla mukana m??rittelem?ss? uusia asioita sen
sijaan, ett? vain kommentoisimme jo toimeenpanoon menossa olevia aloitteita.
Suomen t?ytyy jatkossakin osallistua aktiivisesti kansainv?listen datatalouden pelis??nt?jen ja ratkaisujen
m??rittelyyn. Eduskunnan ja valtioneuvoston on my?s vahvistettava lains??d?nt?prosessien datan laatua, avoimuutta ja
k?ytt?? siten, ett? sen avulla prosessia ja sen johtamista voidaan analysoida ja kehitt?? entisest??n.
EU-vaikuttaminen
EU hy?tyy edell?k?vij?n n?kemyksist?

Tahdomme, ett?
... Suomi luo edell?k?vij?n?
kilpailukykyist? EU:n datataloutta.
Suomi tunnistaa omat vahvuutensa
ja mahdollisuutensa vaikuttaa
my?nteisesti datatalouden
kehitykseen kansainv?lisesti sek?
viestii niist? aktiivisesti.
? Suomessa eri toimijoilla on puutteellinen kokonaiskuva EU:n kehittyv?st?
datalains??d?nn?st? ja sen tarjoamista mahdollisuuksista.
? Suomen vaikuttamisty? EU-aloitteisiin ja rahoitusohjelmiin ei tapahdu riitt?v?n
varhaisessa vaiheessa ja julkisen ja yksityisen yhteinen strateginen n?kemys
tavoitteista puuttuu.
? K?ymme julkisen ja yksityisen sektorin kesken tiiviimp?? tiedonvaihtoa ja
suunnittelemme yhteisi? toimia, jotta voimme muodostaa paremman
kokonaiskuvan EU-politiikasta ja sen etenemisest?.
? Luomme ja hy?dynn?mme ty?kaluja, jotta mahdollisuuksien tunnistaminen voisi
helpottua niin prosessien kohdalla (esim. ennakkovaikuttaminen) kuin
suomalaistoimijoihin ja toimintaymp?rist??n vaikuttavissa sis?ll?iss?kin (esim.
uudistuva s??ntely, EU-rahoitusmahdollisuudet, vaikuttamisen paikat).
? Muodostamme kantamme eri ryhmiss? mahdollisimman varhaisessa vaiheessa
koskien esimerkiksi tulevan komission politiikkalinjoja, strategioita ja ty?ohjelmia.
? Kehit?mme viestint?? EU-aloitteista ja niihin liittyvist? Suomen kannoista sek?
kansallisen yhteisty?n toteutustapoja huomioiden erityisesti digitoimiston
yhteisty?ryhm?n, digikompassity?n, ja digiministerity?ryhm?n.
? Avaamme ja hy?dynn?mme dataa prosesseista (vrt. Sitran selvitys) ja luomme
EU-vaikuttamisen yhteisty?malleja (vrt. Eu-verkosto -pelikirja).
EU-vaikuttaminen

Datan avulla voidaan parantaa liiketoiminnan kannattavuutta huomattavasti.
Kun yritysten osaaminen ja kyvykkyydet datan hy?dynt?misess? vahvistuvat,
ne voivat my?s synnytt?? t?ysin uutta liiketoimintaa, kuten uusia datapohjaisia
palveluita tai liiketoimintamalleja.
My?s julkisen sektorin toimijat voivat paitsi kehitt?? datan avulla omaa toimintaansa, olla my?s hy?dyksi
yksityisille toimijoille. Julkiset toimijat voivat tarjota tuottamaansa dataa avoimesti muille julkisille ja yksityisille
toimijoille ja tuottaa siten uutta arvoa.
Uusien liiketoimintojen syntymisess? julkisen tai yksityisen datan pohjalta startupit ja muut kasvuyritykset ovat
usein keskeisess? roolissa. Dataa hallinnoiva yritys voi rakentaa ymp?rilleen ekosysteemin esimerkiksi
rahoittamalla startup-toimintaa.
Liiketoiminnan uudistaminen
Datasta kasvua ja liiketoiminnan uudistamista

Tahdomme, ett?
...yrityksill? ja julkisen
sektorin toimijoilla on
paremmat valmiudet kehitt??
omaa toimintaansa datan
avulla sek? muodostaa uusia
kumppanuuksia ja luoda
arvoa datasta.
? Yritykset ja julkiset toimijat eiv?t tunne riitt?v?sti dataan pohjautuvia
toimintamalleja ja niiden tarjoamia mahdollisuuksia arvonluontiin.
? Yritykset ja julkisyhteis?t eiv?t hahmota riitt?v?sti hy?tyj? eik? niill? ole tarvittavaa
kyky? hy?dynt?? saatavilla olevaa dataa omassa toiminnassaan ja hallinnoida
aineettomia oikeuksiaan.
? Organisaatioiden omissa toimintakulttuureissa on puutteita datan ja tiedon
jakamisessa.
? Toimijoilla on vaikeuksia hahmottaa saatavilla olevan datan ja datan jakamisen
tuottamaa lis?arvoa koko arvoketjulle ja ekosysteemin kehitykselle.
? Varmistamme, ett? yritykset osaavat hy?dynt?? EU:n datas??ntelyn luomia
mahdollisuuksia (esim. pelikirja yrityksille s??ntelyn vaikutuksista).
? Kokoamme yrityksille vertaisesimerkkej? datan hy?dynt?misest? erilaisin
teknologisin ratkaisuin toisissa yrityksiss?.
? Luomme datatalouden koulutus- ja osaamispalveluiden verkoston.
? Luomme erilaisille toimijoille ohjeita ja suosituksia datan hy?dynt?misest? dataan
liittyvien kyvykkyyksien vahvistamiseksi (esim. "datakummi"-j?rjestelm?,
palvelusetelit).
? Autamme yrityksi? kytkeytym??n eurooppalaisiin data-avaruuksiin.
? Luomme ty?kaluja innovatiivisten dataekosysteemien synnytt?miseen ja
verkostojen orkestrointiin.
? Luomme pk-yrityksille vertaisoppimisryhmi? (vrt. Teko?ly 4.0 -ohjelman toimet).
Liiketoiminnan uudistaminen

Datatalous ei ole itsen?inen talouden ala, vaan kasvava datan m??r? ja
mahdollisuudet sen hy?dynt?miseen vaikuttavat kaikkiin toimialoihin.
Siksi jokaisella alalla pit?isi olla dataosaamista.
Dataosaamisen ytimess? on ymm?rrys datan ja automaation mahdollisuuksista yksil?iden ja organisaatioiden
toiminnan parantamisessa.
“Dataty?” n?hd??n usein virheellisesti vain teknisen alan ty?n?. Todellisuudessa ty? on monialaista ja siin? tarvitaan
esimerkiksi soveltavaa liiketoiminta-, lains??d?nt?-, tietoturva- ja tietosuoja-, muotoilu- ja viestint?osaamista.
Toistaiseksi datakyvykkyyksi? ei juurikaan opeteta muun koulutuksen osana ja opetusta on tarjottu l?hinn? ict-alalla.
Dataan keskittyv?? t?ydennyskoulutusta ei ole juurikaan tarjolla.
Koska murros tulee olemaan mittava, jokaisen tulisi ymm?rt?? datatalouden peruslogiikka, mahdollisuudet,
periaatteet ja keskeinen lains??d?nt?. Yksil?iden tulisi ymm?rt?? oman datansa arvo sek? sen hy?dynt?mis- ja
v??rink?ytt?mahdollisuudet. Erityisen t?rke?? datatalouden logiikan tunteminen on p??t?ksentekij?ille yrityksiss? ja
julkisen sektorin organisaatioissa.
Osaaminen
Kaikki tarvitsevat dataosaamista

Tahdomme, ett?
…ihmisten ymm?rrys
datataloudesta kehittyy ja
kyky hy?dynt?? datan ja
aineettomien oikeuksien
luomia mahdollisuuksia
kasvaa.
? Ymm?rrys datan arvosta ja sen hy?dynt?misen mahdollisuuksista on
yhteiskunnassa laajasti puutteellista.
? Pula osaajista hidastaa kaikenkokoisten yritysten kehityst?.
? Kuilu yhteiskunnan kehitystarpeiden ja saatavilla olevan osaamisen
v?lill? on liian suuri.
? Datataloudessa toimimisen kansalaistaidot ovat vajavaisia.
? Sujuvoitamme osaamistarpeiden ennakointia dataa hy?dynt?m?ll?.
? Kehit?mme yrityksille ja kunnille suunnattuja palveluita ja koulutusta
(esim. valmennusohjelmat, tki-toiminnan tuki).
? Kehit?mme dataosaamista monipuolisesti. Luomme
opintokokonaisuuksia koulutusj?rjestelm?n ja muun oppimisen piiriss?,
kuten ty?paikoilla j?rjestett?vi? koulutuksia.
? Tunnistamme yhdess? koulutuksenj?rjest?jien kanssa, kuinka
datataloussiirtym?n koulutustarpeet tulisi huomioida eri
koulutusohjelmissa (ml. toinen aste, ammatillinen t?ydennyskoulutus,
korkeakoulut, yleissivist?v? vapaa sivistysty? koskien etenkin
datatalouden kansalaistaitoja).
? Kasvatamme yleist? ymm?rryst? datasta, reilusta datataloudesta ja
aineettomista oikeuksista yhteiskunnallisen keskustelun kautta.
Osaaminen

Ekosysteemeiss? eli yhteisty?verkostoissa tapahtuva datan jakaminen muuttaa
organisaatioiden totuttuja toimintatapoja. Arvoa ei tuoteta en?? yksin vaan verkostossa
muiden kanssa.
Datasta saatava hy?ty kasvaa, kun organisaatiot eiv?t nojaa vain omaan dataansa vaan k?ytt?v?t my?s muiden tuottamaa
dataa ja tarjoavat omaa dataansa muille.
T?llainen ekosysteeminen toimintatapa on viel? uutta. Toimintakulttuurit muuttuvat hitaasti, ja lis?ksi eri l?hteist? per?isin oleva
data on saatava toimimaan sujuvasti yhteen. Datan k?ytt?? koskevien oikeuksien varmistamiseksi tarvitaan infrastruktuuria,
jota vasta kehitet??n. Keski?ss? on niin kutsuttu pehme? infrastruktuuri, jolla tarkoitetaan datan hy?dynt?mist? ja vaihdantaa
tukevia oikeudellisia, teknisi? ja operatiivisia m??rittelyj? ja mekanismeja, kuten mallisopimuksia, tietomalleja ja rajapintoja.
Pehme?? infrastruktuuria tarvitaan sek? julkisella ett? yksityisell? sektorilla. Niiden yhteinen rahoitus on tarpeen
datainfrastruktuurien rakentamiseksi ja ekosysteemisen toiminnan kasvattamiseksi.
Julkisen ja yksityisen sektorin yhteisty? dataekosysteemin? voi toteutua k?yt?nn?ss? esimerkiksi pilotoitaessa
palvelukokonaisuuksia ja yleisk?ytt?isi?, s??ntelyst? juontuvia ratkaisuja, kuten digitaalista tuotepassia.
Pehme? infrastruktuuri
ja ekosysteemit
Ekosysteemit uusina arvonluonnin verkostoina

Tahdomme, ett?
...dataa on saatavilla ja se
liikkuu organisaatioista ja
j?rjestelmist? toiseen
luoden hyvinvointia ja
kilpailukyky? erityisesti
sosiaali- ja terveyssektorilla
sek? teollisuudessa,
digivihre?? siirtym?? tukien.
? Kannustimet ja rahoitusmallit tarvittavan infrastruktuurin, kuten rajapintojen ja
yhteisk?ytt?isten ratkaisujen kehitt?miseksi.
? Datan liikkumisen ja yhteisk?yt?n varmistamiseksi tarvittavat
yhteentoimivuuden mallit ja standardit, esim. tiedon vakiointi, metadata.
? Datan liikkumisen tukeminen turvaamalla luottamusta ja selkeytt?m?ll?
k?ytt?oikeuksia esimerkiksi sopimuksilla ja ohjeistuksilla.
? Datainfrastruktuurien rahoituksen varmistaminen esim. rahoitusohjelmilla ja
yhteiskehittelybudjeteilla.
? Tunnistamme kriittiset k?ytt?tapaukset ja k?ynnist?mme pilotteja (digitaalinen
tuotepassi, soten datatarpeiden kartoitus, rakennuksen energiank?yt?n
optimointi datalla).
? Otamme Virtual Finlandin yhteisen kehitysymp?rist?n laajaan k?ytt??n samoin
kuin ty?kalut ekosysteemien ja datan hallinnointiin (mm. Gaia-X, s??nt?kirja,
yhteistoiminta-alusta).
? Opimme datan jakamisen kokeiluista ja levit?mme toimivat ratkaisut eri
toimialoille ja sektoreille.
? Kasvatamme yleist? tietoisuutta datan liikkumisen hy?dyist? ja
yhteisk?ytt?isten ratkaisujen t?rkeydest?. Kohderyhm?n? ovat erityisesti
p??t?ksentekij?t, yritykset ja julkinen sektori.
Pehme? infrastruktuuri
ja ekosysteemit

Jotta Suomi voi pysy? datatalouden kehityksess? mukana, tarvitaan uudenlaisia
yksityisen ja julkisen sektorin yhteisi? rahoitusmalleja ja tarvel?ht?isesti
kohdennettua rahoitusta.
Datataloutta vauhdittavia rahoitusohjelmia vaivaa hajanaisuus ja pistem?isyys. Kokonaisvaltainen datatalouden
rahoitusmalli puuttuu eik? datatalouteen suunnatun rahoituksen tilanteen seuraamiseksi ole kelpoa mittaristoa.
Datataloudessa tarvittavien kyvykkyyksien parantamiseen ei ole tarjolla riitt?v?sti tukea eri toimialojen
rahoitusmalleissa.
Eurooppalaista data-avaruuskehityst? rahoitetaan erityisesti EU:n Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta sek? Horisontti
Eurooppa- ja Verkkojen Eurooppa -ohjelmien avulla. EU-rahoitusohjelmien malli voi olla toimijoille haastava, koska
rahoituksen saamiseksi tarvitaan my?s kansallista vastinrahoitusta, jota on tarjolla niukasti.
EU-rahoituksen hakemisen tueksi on perustettu kansallinen EU-rahoitusneuvonta. Sen tavoitteena on tarjota keskitetysti
tietoa ja neuvontaa EU:n avustuksista, lainoista, takauksista, p??omasijoituksista, tuista ja julkisista hankinnoista. Silti
yritysten ja muiden toimijoiden mahdollisuuksiin hankkia onnistuneesti EU-rahoitusta tulisi panostaa enemm?n.
Investointeja tarvitaan yksityisen ja julkisen sektorin yhteisiin rahoitusmalleihin, ekosysteemikoordinaatioon ja
EU-ohjelmaty?n tehostamiseen. Rahoitusta tulee kohdentaa entist? tarvel?ht?isemmin.
Investoinnit
Investoinneilla kilpailukyky nousuun

Tahdomme, ett?
...kehitet??n julkisen ja yksityisen
sektorin yhteisi? rahoitusmalleja
ja kohdennetaan investointeja
Suomen kilpailukyvyn kannalta
keskeisten toimialojen
dataekosysteemien ja data-
avaruuksien kehitt?miseen.
? Toimijoilla ei ole kokonaiskuvaa datatalouden rahoituksesta ja
rahoitus on sirpaleista.
? Kotimaisen vastinrahoituksen puute vaikeuttaa yritysten liittymist?
EU-konsortioihin.
? Selvit?mme datainfrastruktuurin "korjausvelkaa" ja turvaamme
rahoituksen, jotta kriittist? infrastruktuuria voidaan rakentaa
pitk?j?nteisesti.
? Hy?dynn?mme laaja-alaisesti innovaatiopolitiikan v?lineit?
datatalouden kehitt?miseen ja yksityisten investointien edist?miseksi
kansallisen tki-tiekartan mukaisesti (mm. avustukset,
verokannusteet).
? Kehit?mme rahoitusmalleja ja -ohjelmia datatalouden ratkaisujen ja
kasvun vauhdittamiseksi (mm. Business Finlandin toimet).
? Luomme rahoituskriteerej? kannustamaan datan jakamista ja
ekosysteemikehityst?.
? Kannustamme eri toimijoita hy?dynt?m??n entist? laajemmin EU-
rahoitusinstrumentteja ja hankerahoitusosaamisen tukea.
Investoinnit

Yhdess?
kansallista
tahtotilaa
rakentamassa
Laaja joukko datatalouden asiantuntijoita
on osallistunut syksyn 2022 aikana
ty?pajoihin ja antanut panoksensa ty?h?n.
Sitra kokosi tahtotilan laatimista varten
ohjausryhm?n ja sihteerist?n. Molempiin
kutsuttiin julkisen, yksityisen ja
kolmannen sektorin edustajia.
Sitran tiimi fasilitoi eri tahojen yhteisi?
keskusteluja tahtotilan muodostamiseksi.
Ohjausryhm?
Kaisa Olkkonen Hallitusammattilainen
Kristo Lehtonen Teemajohtaja, Reilu datatalous Sitra
Laura Halenius Projektijohtaja Sitra
Taru Rastas Johtava asiantuntija Sitra
Laura Eiro Osastop??llikk? Liikenne- ja viestint?ministeri?
Jarkko Levasma ICT-johtaja Valtiovarainministeri?
Ilona Lundstr?m Osastop??llikk? Ty?- ja elinkeinoministeri?
Jyri H?k?mies Toimitusjohtaja Elinkeinoel?m?n keskusliitto
Jaakko Hirvola Toimitusjohtaja Teknologiateollisuus ry
Petri Salminen Puheenjohtaja Suomen Yritt?j?t
Nina Kopola P??johtaja Business Finland
Erja Turunen Executive Vice President Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy
Riikka Pakarinen Toimitusjohtaja Suomen start-up yhteis?
Tommi Karttaavi Tietoyhteiskunta-asioiden johtaja Kuntaliitto
Atte J??skel?inen Ylijohtaja Opetus- ja kulttuuriministeri?
Sihteerist?
Lotta Engdahl Erityisasiantuntija Liikenne- ja viestint?ministeri?
Anita Juho P??sihteeri, Teknologianeuvottelukunta Valtiovarainministeri?
Lasse Laitinen Erityisasiantuntija Ty?- ja elinkeinoministeri?
Joonas Mikkil? Digi- ja koulutusasioiden p??llikk? Suomen Yritt?j?t
Mika Tuuliainen Johtava asiantuntija Elinkeinoel?m?n keskusliitto
Jussi M?kinen Johtaja, EU-regulaatio Teknologiateollisuus ry
Janne J?rvinen Mission Lead, Digitalization Business Finland
Jaana Nevalainen Erityisasiantuntija Kuntaliitto
Anna Vuopala Hallitusneuvos Opetus- ja kulttuuriministeri?

Datatalouden tiekartan rakentaminen jatkuu
Nyt julkistettu kannanotto on osa lajempaa kokonaisuutta. Ty? jatkuu datataloutta eteenp?in
vievien toimenpiteiden sek? datatalouskehityst? seuraavien mittareiden rakentamisella.
Datatalouden tiekartta julkaistaan kokonaisuudessaan kev??ll? 2023.
Lis?tietoja saat verkkosivuiltamme Datatalouden tiekartta
Voit olla yhteydess? meihin s?hk?postitse datataloudentiekartta@sitra.fi
Tervetuloa mukaan ty?h?n laatimaan suunnitelmaa
tahtotilaa toteuttavista toimenpiteist?.
Tulevaisuus tehd??n yhdess?!
21

Reilun datatalouden tahtotila.pptx

狠狠撸

Reilun datatalouden tahtotila.pptx

Recommended

More Related Content

What's hot (17)

Similar to Reilun datatalouden tahtotila.pptx (20)

More from Sitra the Finnish Innovation Fund (20)

Reilun datatalouden tahtotila.pptx