Riitta Suhonen: Yhdenvertaisuus ja osallisuus – eettisiä pohdintoja
0 likes564 views
Riitta Suhonen, RAI-seminaari, 16.5.2018
More Related Content
What's hot (12)
Similar to Riitta Suhonen: Yhdenvertaisuus ja osallisuus – eettisiä pohdintoja (20)
More from THL (20)
Riitta Suhonen: Yhdenvertaisuus ja osallisuus – eettisiä pohdintoja
- 1. YHDENVERTAISUUS JA OSALLISUUS – EETTISIÄ POHDINTOJA RAI vertailukehittämisen seminaari 16.5.2018 9.50-10.30 Holiday Club Caribia, Turku 16.5.2018Prof RSuhonen
- 2. SISÄLTÖ • Muutostarpeet ja perusteita • Vanhenemisesta, väestöstä, palveluista • Asiakaskeskeisyys, palvelun ja hoidon yksilöllisyys • Osallisuus • Toteutumatta jäävä hoito • Ympäristö 16.5.2018Prof RSuhonen
- 3. MUUTOSTARPEET • Tavat tehdä eivät vastaa aikaa ja tarpeita • Pirstaleinen palvelujärjestelmä on tullut tiensä päähän • Siiloutunut osaaminen ei vastaa tarvittavaa laaja-alaista sisällöllistä tai palvelu- järjestelmäosaamista • Lähtökohta toiminnalle ei enää ole ammattilais- / toiminta-/ järjestelmäkeskeisyys vaan asiakaskeskeisyys • Erilaiset arvoperustat muuttuvat yhteiseksi, erilaisia ihmisiä/ asiakkaita / toimijoita arvostavaksi • Korjaavasta terveyden edistämiseen 16.5.2018Prof RSuhonen
- 4. VANHENEMINEN – YKSILÖLLISTÄ – HUOMIOIMMEKO? •luonnollinen osa elämänkaarta •tapahtuu suhteellisen hitaasti •vanhusväestö ei ole homogeeninen ryhmä • yksilöllinen vaihtelu lisääntyy iän myötä 16.5.2018PROF RSUHONEN 70-vuotias henkilö voi olla aktiivinen fyysisesti, yhteiskunnallisesti ja työelämään osallistuva tai täysin toisten avun varassa oleva hauras henkilö. Pyritty selittämään geneettisillä ja ympäristötekijöillä! (Sillanpää 2017) Ikääntymisen perimmäinen syy edelleen epäselvä, … miksi ikäännymme hyvin eri tavoin? Ikääntymisprosessia yksilöllisellä tasolla ei voida tarkasti ennustaa. Ihminen on monimutkainen kokonaisuus - olemme erilaisia - yksi elämän salaisuuksista. Muutamassa kansainvälisessä tutkimuksessa on saatu viitteitä siitä, että biologinen ikääntyminen voisi edetä eri tavoin eri kudoksissa. (Horvath ym. 2014)
- 5. YKSILÖLLISYYS, ASIAKASKESKEISYYS ERILAISET TERMISTÖT… ERI NÄKÖKULMA 1) Potilaskeskeinen; organisaatio? (patient-centered care; Mead & Bower 2000, Fierz, 2004; McCormack & McCance, 2010) 2) Räätälöity hoito – hoitotyö, ryhmälle? (Tailored care; Radwin & Alster, 2002, Cossette ym. 2012) 3) Yksilötaso: Yksilöllistetty kliininen hoito (individualized clinical assistance; Weiner, 2004) • Yksilöllistetty, personoitu lääketiede (personalized medicine; Hamburg & Collins 2010, European Commission 2012) • Personoitu hoito (personal psychosocial care; Chappell et al. 2007) • Yksilöllinen hoito, hoidon yksilöllisyys; kokemus (individualized care; Suhonen ym. 2000, 2005, 2013) 16.5.2018Prof RSuhonen
- 6. KYSYMYKSIÄ TAVASTA TOIMIA? • Jos asiakaskeskeisyys olisi ollut eettisenä tai arvoperustana keskeinen, tai palvelujärjestelmän kehittämisen punainen lanka, järjestelmä ei ehkä olisi näin pirstaloitunut. • Jos taas näyttöön perustuva toiminta ja ammattilaisten korkea osaaminen ja erityisesti sen ylläpitäminen olisivat olleet punainen lanka, miksi ikääntyneiden ihmisten uusimmassa palvelujen ja hoitoa koskevassa laatusuosituksessa suositus vastata laatuun on hoitohenkilöstön osaamisen tason laskeminen? • Jos sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistä ohjaa asiakaskeskeisyys, voisiko se tarkoittaa kansan kielellä palvelujen takaamista niitä tarvitseville asiakkaille tai potilaille? 16.5.2018Prof RSuhonen
- 7. TAPAMME HOITAA • Ruumiiseen aivan itsestään ilmestyneet laajat mustelmat ja nenäverenvuoto, joka ei tahtonut lakata, olivat ilmeisesti tuon kolmilääkityksen seurausta (…Primaspan, Plavix, Marevan)… Ryntäsin niiden säikäyttämän sairaalan ensiapuun, mutta jo ensimmäisessä vastaanotto- ja valikointiportaassa minulle sanottiin, että mene kotiin, ei näille täällä mitään voi tehdä. Jos verenvuoto yltyy rajuksi etkä saa sitä parissa tunnissa loppumaan, mutta olet vielä hengissä, niin tule uudelleen, ambulanssilla. • -Kuinkahan paljon terveydestään ja oudoista oireista huolestuneita vanhuksia joutuu jo sairaalan ensikarsinnassa palaamaan kotiin huolineen ja pelkoineen? (Eskola, Vanhuus, 2016, s. 73) 16.5.2018Prof RSuhonen
- 8. OSALLISUUS 1) Palvelun käyttäjät (service user involvement; Tierney et al. 2016, Abayneh et al. 2017) – Palvelun laatu, päätökset koskien hoitoa ja palveluja 2) Potilaat/asiakkaat ja potentiaaliset asiakkaat (patient and public involvement; Tritter 2009, Petsoulas et al. 2015) – Kokemusasiantuntijat, asiakasraadit – asiakasnäkökulma palveluihin 3) Väestön osallisuus (engaging the public; Scuffham et al. 2014) – Epätasapaino asianosaisten välillä ja valta – mahdollisuudet, I&O, ennen uudistuksia Kansalaisten osallisuus (community consultation; Street et al. 2008 or community engagement Street et al. 2014) - Vanhusneuvosto 16.5.2018Prof RSuhonen
- 9. TUTKIMUSTIETOA VAIN VÄHÄN • PPI – patient and public involvement - potilaan ja väestön osallisuus 1) Yksittäinen hoitosuhde 2) Palvelujärjestelmän kehittäminen, priorisointikeskustelu • Nähdään positiivisena asiakkaan, väestön ja palvelujärjestelmän osalta (Fredriksson et al. 2017) • 68% (n=3125) halusi passiivisen potilaan roolin • 44% halusi osallistua paikalliseen päätöksentekoon järjestämistavasta ja palveluiden toteuttamisesta • Eniten tutkimustietoa mielenterveyspalveluista; osallisuus/ toimijuus palvelujen kehittämisessä tai tutkimusasetelmien kehittämisessä 16.5.2018Prof RSuhonen
- 10. 16.5.2018Prof RSuhonen Potilaan tunteminen lähtökohtana • Keskustelemme siitä, kuinka tyytyväisiä potilaat ovat hoitoonsa, mitä asiakkaat ajattelevat meistä? Samalla puhumme asiakaslähtöisyydestä. • Tarkastelunäkökulma on retrospektiivinen! • Tärkeää olisi myös tietää, mitä me ajattelemme potilaasta! Miten hyvin me tunnemme potilaamme? • Tämä suuntautuu tulevaisuuteen!
- 11. 16.5.2018Prof RSuhonen Healthy ageing, Healthy Life Years at birth by gender, 2012 - Source: Eurostat Kompetenssi, millä muutamme tätä näkymää?
- 12. 16.5.2018Prof RSuhonen Kolmella neljästä ympärivuorokautisessa hoidossa olevista on muistioireita tai diagnosoitu muistisairaus. (STM 2012.) http://www.keepeek.com/Digital-Asset-Management/oecd/social-issues-migration-health/health-at-a-glance- 2015_health_glance-2015-en#page1 Alueellisia eroja: Varsinais-Suomessa v 2009 lopussa ympäri vuorokautisen hoidon sisältävissä palveluissa 52 muistipotilasta/1000 75 v täyttänyttä asukasta kohden, vastaava luku koko maassa 58. (THL 2011.) Kompetenssi, millä vastaamme tähän näkymään ?
- 13. EETTISIÄ KYSYMYKSIÄ • Kaikenlaiset resurssit ovat aina rajalliset • Millaisin periaattein jaamme rajalliset resurssit, oikeudenmukaisuuden periaate (yhdenvertaisuus, tarve, meriitti, vaikuttavuus…) • Päätöksentekijöiden pohdittava ja jaettava oikeudenmukaisesti - aina suhteellista eettisestä näkökulmasta • Terveys on rajallista, mutta kysyntä terveyden edistämiseen tai ylläpitämiseen on ääretön (Daniels L. Just health care 1985) • => Terveyspalvelut tulee kohdentaa (allokoida) selvien kriteerien perusteella! 16.5.2018Prof RSuhonen
- 14. RESURSSIEN ALLOKOININ TASOT • Makro: sisältö ja määrä – mitä palveluja on tarjolla • Mikro: prosessi, jonka perusteella kriteereitä sovelletaan yksittäisissä tapauksissa (selectively discriminate) • Allocation vs rationing Evans RW 1983 16.5.2018Prof RSuhonen
- 15. ALLOKOINNIN KRITEEREISTÄ • Primäärit allokointikriteerit (vähän kyseenalainen/ epävarma) • Sopivuus, kelpoisuus (eligibility) - Kenellä on oikeus hyötyä terveydenhuoltoon varatuista resursseista? • Tarve (need): Kenellä on suurin tarve? • Piiriin tuleminen (time of arrival): Kuka ”kysyy” ensin? • Sekundaariset allokointikriteerit (enemmän kyseenalaisia): • Ikä: Tuleeko nuorempien edeltää ikääntyneitä? • Sosiaalinen arvo, arvokkuus (social worth): yhteiskunnan ”arvokkaammat” edeltävät ”vähemmän arvokkaampia” • Käyttäytyminen: tuleeko ”syyttömien” edeltää ”syyllisiä” • Miten makrotason asettamat kriteerit (päätöksenteko) tasapainotetaan mikrotasolla!? 16.5.2018Prof RSuhonen
- 16. RATIONING – HOITOTYÖN SÄÄNNÖSTELY • Tarpeelliseksi arvioidun hoidon pidättely tai laiminlyönti/ tekemättä jättäminen hoitotyön resurssien puutteen vuoksi (Schubert et al. 2013) • Mikä tahansa osa potilaan hoitotyötä, joka jätetään huolehtimatta tai sen toteutus myöhästyy resurssien niukkuudesta johtuen (Kalisch 2006) https://www.rancare-action.eu/ 16.5.2018Prof RSuhonen
- 17. MISSED NURSING CARE MODEL BY KALISCH ET AL. 2009 16.5.2018Prof RSuhonen
- 18. PRIORISOINTI HOITOTYÖSSÄ • Tärkeysjärjestykseen laittaminen • Kaikki priorisointi ei ole resurssikysymys – potilaan hoitoa priorisoidaan esimerkiksi tarpeiden , potilasryhmien, tiettyjen terveystilanteiden, tilanteen vakavuuden, kiireellisyyden, iän, arvioitu hyöty • Eettiset kysymykset, kompetenssi • Hoitotyön tekijät sitoutuneet toteuttamaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa – hoidon tarpeen arviointi =>Toteutumaton hoito Suhonen et al. 2018 (review submitted) 16.5.2018Prof RSuhonen
- 19. YKSILÖLLINEN YMPÄRISTÖ • Fyysinen: tila, välineet, huonekalut.. • Sosiaalinen: vuorovaikutus, sosiaaliset verkostot • Symbolinen: kulttuuri, kieli, hengellisyys/henkisyys, luonto, normit.. (Kim 2010) • Hoitoympäristö: ihmiset, prosessit, älykkäät tilat, välineet (resurssit), rakennettu ympäristö, teknologia (McCormack & McCance 2010) • Näkymät: design, esteetön kulku, stimulaatiot, esteettisyys, orientaatio, puuttuvia taitoja kompensoiva, osallisuutta lisäävä (Sawamura et al. 2013). 16.5.2018Prof RSuhonen
- 20. HOITOYMPÄRISTÖ, KUNTOUTTAVA IKÄÄNTYNEIDEN HOITOYKSIKKÖ • Fyysinen hoitoympäristö yhteydessä hyvinvointiin (Hung ym. 2017), erityisesti sosiaaliseen hyvinvointiin (Nordin ym. 2017) • Arkkitehtoninen tila; hyvin rajoittunut hyötykäyttö ympäristölle – vähän tutkimusta! (Van Steenwinkel ym 2017) • Yhteenkuuluvuus; koettu vapaus liikkua vs. olla ”sidottu” sosiaaliseen ja fyysiseen ympäristöön – liikuntarajoitteisten osalta – kenellä päätös 16.5.2018Prof RSuhonen
- 22. 6.3.2018PROF RSUHONEN Hyvää kesää Riitta Suhonen riisuh@utu.fi