Ikäohjelman tavoitteena on hyvän ikääntymisen turvaaminen ja iäkkäiden henkilöiden palvelujen parantaminen. Henkilöstön saatavuus ja riittävyys ovat keskeisessä roolissa laadukkaiden ja riittävien palveluiden turvaamisessa.
Webinaarin tavoitteena on keskustella laaja-alaisesti ja eri näkökulmista henkilöstön saatavuuteen ja riittävyyteen liittyvistä tekijöistä sekä tuoda esiin olemassa olevia ja tulevaisuuteen tähtääviä ratkaisuja.
Esa Nordling: Miten MIELI-hankkeen pitäisi näkyä sote-uudistuksessa? THL
Ìý
Sosiaalipalvelut sote-uudistuksessa - päihde- ja mielenterveysnäkökulma -seminaari 9.2.2016. Esa Nordling: Miten MIELI-hankkeen pitäisi näkyä sote-uudistuksessa?
Koronan yhteiskunnalliset vaikutukset -webinaarisarjan Mielenterveys-webinaarin (25.11.2021) esitykset:
- Pandemiaan liittyvät psyykkiset haasteet ja ongelmat – aikuisväestö, Jaana Suvisaari, THL (s. 6–19)
- Hoitohenkilöstön kuormitus, HUS-pitkäaikaisseuranta, Tanja Laukkala, HUS (s. 21–29)
- Pandemiaan liittyvät psyykkiset haasteet ja ongelmat – lapset ja nuoret, Laura Kauhanen, INVEST-lippulaiva (s. 31–55)
- Covid-19 tartunnan psyykkiset jälkioireet, Markku Partinen, Helsingin yliopisto (s. 57–91)
- Mielenterveyden ongelmat sosiaalityön asiakkailla, ongelmien tunnistaminen ja kokemukset hoitoon pääsystä epidemian aikana, Minna Kivipelto, THL (s. 93–100)
- Yhteenveto, Meri Larivaara, Mieli ry (s. 102–108)
https://thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri/-/event/8023618
TamminenN_Tieto mielen hyvinvoinnista ja toimivista mielen hyvinvoinnin keino...THL
Ìý
Nina Tamminen, Tieto mielen hyvinvoinnista ja toimivista mielen hyvinvoinnin keinoista käyttöön. Webinaari 18.3.2022: Miten voimme hyödyntää tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä?
Koronan yhteiskunnalliset vaikutukset -webinaarisarjan Mielenterveys-webinaarin (25.11.2021) esitykset:
- Pandemiaan liittyvät psyykkiset haasteet ja ongelmat – aikuisväestö, Jaana Suvisaari, THL (s. 6–19)
- Hoitohenkilöstön kuormitus, HUS-pitkäaikaisseuranta, Tanja Laukkala, HUS (s. 21–29)
- Pandemiaan liittyvät psyykkiset haasteet ja ongelmat – lapset ja nuoret, Laura Kauhanen, INVEST-lippulaiva (s. 31–55)
- Covid-19 tartunnan psyykkiset jälkioireet, Markku Partinen, Helsingin yliopisto (s. 57–91)
- Mielenterveyden ongelmat sosiaalityön asiakkailla, ongelmien tunnistaminen ja kokemukset hoitoon pääsystä epidemian aikana, Minna Kivipelto, THL (s. 93–100)
- Yhteenveto, Meri Larivaara, Mieli ry (s. 102–108)
https://thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri/-/event/8023618
TamminenN_Tieto mielen hyvinvoinnista ja toimivista mielen hyvinvoinnin keino...THL
Ìý
Nina Tamminen, Tieto mielen hyvinvoinnista ja toimivista mielen hyvinvoinnin keinoista käyttöön. Webinaari 18.3.2022: Miten voimme hyödyntää tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä?
Esitys Eduskunnan mielenterveyspoliittiselle neuvottelukunnalle 22.11.2023. Suomalaisten mielenterveys on heikentynyt. Puutteet ehkäisevässä työssä ja varhaisessa hoidossa vinouttavat koko hoitojärjestelmää. Mielenterveystyö on vaikuttavaa ja kustannusvaikuttavaa. Hyvinvointialueet eivät riittävästi hyödynnä kansalaisten omia resursseja
Lapinlahden Lähteellä 30.3.23 pidetty esitys mielenterveyspalvelujen kriisistä ja ratkaisuista niihin. Esityksessä painotan peruspalvelujen kehittämistä, terapiatakuuta ja esitän tuoretta Kiurun pyöreän pöydän mallia. Esitys on osa Pro Lapinlahden 35-vuotisjuhlavuoden luentosarjaa.
Mielenterveys Suomessa – nykynäkymä ja tulevaisuusKristian Wahlbeck
Ìý
Esitys MIELI ry:n liittokokouksessa Helsingissä 28.4.2024. Suomalaisten fyysinen terveys on kohentunut, mutta mielenterveys on heikentynyt. Koettu stressi on huippulukemissa. Mielenterveystilanne on heikoin matalasti koulutettujen nuorten naisten ryhmässä. Yksi kolmesta koulutytöstä kokee ahdistusta. Alaikäisten ADHD-diagnoosit lisääntyvät räjähdysmäisesti.
Mielenterveyden kuormitus näkyy myös sairauslomissa: vuonna 2023 ennätysmäärä ihmisiä oli pitkillä sairauslomilla mielenterveyden häiriöiden takia. Nousua on erityisesti ahdistuneisuushäiriöiden osalta. Mielenterveyden häiriöiden osuus työkyvyttömyyseläkkeistä nousi edelleen, ollen yli 55 %.
Hyvinvointialueiden panostukset mielenterveyteen (n. 1 miljardi) ovat räikeässä epäsuhtassa mielenterveyden aiheuttamiin kustannuksiin (n. 11 miljardia). Valtion taloussuunnitelma 2025-28 edustaa kurjistavaa talouspolitiikka, ja toteuttaa lyhyen ajan sisällä massiivisia leikkaustoimia, joiden mielenterveysvaikutuksia erikseen tai yhdessä ei ole arvioitu. Sosiaaliturvan ja sosiaali- ja terveydenhuollon säästöt, järjestöavustusten leikkaaminen ja alkoholin saatavuuden lisäävät toimet tulevat lisäämään mielenterveyden kuormittumista.
Esitys terapiatakuusta Lääkäripäivillä Helsingissä 28.1.2021. Käsittelen psykoterapian vaikuttavuutta, ulkomaisia terapiatakuumalleja ja argumentoin terapiatakuun toteuttamisen puolesta.
Esitys Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen yleisötilaisuudessa 9.5.2016: Miten varmistetaan palveluiden laatu ja vaikuttavuus uudistuvassa mielenterveystyössä? Sote-uudistuksen haasteita.
Marja saarenheimo & Reija Heinola: Eloisa ikä, mielen voimaa vanhuuteenTHL
Ìý
Seminaari: Mielen hyvinvointi ikääntyessä
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 11.5.2016
Marja Saarenheimo & Reija Heinola: Eloisa ikä, mielen voimaa vanhuuteen
Esitys hallitusneuvottelijoiden kulttuurin, liikunnan ja nuorison jaostolle 16.5.2023 Säätytalolla. Esityksessä nostan esille nuorten mielenterveyden merkityksen toimintakyvylle, oppimiselle ja tarvetta ministeriöiden toimialoja läpäisevälle nuorten hyvinvointiohjelmalle.
Terapiat etulinjaan -malli mahdollistaa terapiatakuunKristian Wahlbeck
Ìý
Esitys Terapiat etulinjaan -hankkeen päättäjäwebinaarissa 2.11.2022. Kansalaisaloite terapiatakuusta on eduskunnassa käsiteltävänä. Terapiat etulinjaan -hanke mahdollistaa valtakunnallisen terapiatakuun toteuttmista. Monessa länsimaassa on otettu käyttöön terapatakuu psykoterapian saatavuuden parantamiseksi.
Pia Solin: Ikääntyneet ja hyvä mielenterveys politiikkatasollaTHL
Ìý
Seminaari: Mielen hyvinvointi ikääntyessä
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 11.5.2016
Pia Solin Ikääntyneet ja hyvä mielenterveys politiikkatasolla
2019-11-13 Juho Mertanen Asiantuntijapsykologina Mieli ry:ssä JuhoMertanen
Ìý
MIELI ry:n mielenterveyden edistämisen asiantuntijapsykologi Juho Mertasen puheenvuoro taustastaan, työstään ja mielenterveyden edistämisen teorioista psykologian opiskelijoille Helsingissä 13.11. ja Tampereella 14.11.
Terveyden tasa-arvon tulevaisuus, Juha Mikkonen 14.1.2015Demos Helsinki
Ìý
Demos Helsinki associate Juha Mikkosen esitys Terveyden tasa-arvon tulevaisuus -briefingin julkaisutilaisuudessa 14.1.2015. Lue koko julkaisu osoitteesta: http://www.demoshelsinki.fi/julkaisut/terveyden-tasa-arvon-tulevaisuus/
Kirsimarja Raitasalo, THL: Miksi päihdehaittoja on tärkeää ehkäistä kouluissa ja oppilaitoksissa - Nuorten päihteidenkäytön yleiskuva. Ehkäisevä päihdetyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukijana kouluissa ja oppilaitoksissa -verkkoaineisto sujuvamman työn tueksi -webinaari, 10.10.2022
Marke Hietanen-Peltola & Johanna Jahnukainen, THL: Miten opiskeluhuoltopalvelut tukevat hyvinvointia ja ehkäisevät päihdehaittoja. Ehkäisevä päihdetyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukijana kouluissa ja oppilaitoksissa -verkkoaineisto sujuvamman työn tueksi -webinaari, 10.10.2022.
Riina Länsikallio, OPH: Päihdekasvatus ja ehkäisevä päihdetyö kouluissa ja oppilaitoksissa. Ehkäisevä päihdetyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukijana kouluissa ja oppilaitoksissa -verkkoaineisto sujuvamman työn tueksi -webinaari, 10.10.2022
Jaana Markkula, THL, Ehkäisevä päihdetyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukijana kouluissa ja oppilaitoksissa -verkkoaineisto sujuvamman työn tueksi -webinaari, 10.10.2022
What is the current Synthetic opioid situation in Europe? How can countries be better prepared and equipped for a continued rise in synthetic opioid prevalence, use, and incidents?
Meri Larivaara: Tarttumattomat taudit uudessa SOTE-maailmassa – Mielenterveys
1. .fi
TARTTUMATTOMAT TAUDIT UUDESSA SOTE-
MAAILMASSA – MIELENTERVEYS
20.1.2022
MERI LARIVAARA, JOHTAJA (AIKUISET JA TYÖELÄMÄ),
ASIANTUNTIJALÄÄKÄRI
MIELI SUOMEN MIELENTERVEYS RY
1 MIELI Suomen Mielenterveys ry
2. 2
MIELENTERVEYS PANDEMIAN AIKANA
• Psyykkinen kuormittuneisuus lisääntyi koronaepidemian toisen aallon aikana
koko maassa, erityisesti työikäisillä.
• Yksinäisyyden kokemus on lisääntynyt, etenkin yksin asuville ja ikäryhmistä
20–34 ja 80+ -vuotiailla.
• Nuorten kokema ahdistuneisuus ja yksinäisyys ovat lisääntyneet. Nuoret
myös kokevat terveytensä aikaisempaa heikommaksi.
• Perusterveydenhuollon palvelunjärjestäjien arvion mukaan pääsy
perustason mielenterveyspalveluihin ja niiden riittävyys on huolestuttavalla
tai vaikeutuneella tasolla noin 10 prosentilla alueista.
• Psykiatriseen erikoissairaanhoitoon pitkään jonottaneita on vuonna 2021
ollut huomattavasti aikaisempia vuosia enemmän.
• Tietoisuus mielenterveydestä ja sen edistämisestä on lisääntynyt.
3. HAVAINTOJA MIELENTERVEYDESTÄ – ENNEN JA JÄLKEEN
PANDEMIAN
• Väestö voi kaikissa ikäryhmissä pääsääntöisesti hyvin, mutta polarisaatio on ilmeistä ja
mahdollisesti voimistuvaa. Haavoittuvat ovat entistä haavoittuvampia. Tuen tarpeet
moninaistuvat ja ongelmat monimutkaistuvat.
• Sosioekonomiset terveyserot näkyvät myös mielenterveydessä. Esimerkiksi ylimmässä
tuloryhmässä merkittävä psyykkinen kuormittuneisuus on vähäisempää kuin alimmassa.
• Nuoret ovat kuormittuneita. Korona on kuormittanut heitä entisestään.
• Työelämässä mieli on yhä useammin keskeinen työkalu. Työnimu on heikentynyt.
• Mielenterveyden merkitys yhteiskunnassa on kasvanut, ja elämän eri osa-alueilla on
mahdollisuus ja jopa pakko tehdä valintoja. Itseohjautuvuutta ja epävarmuuden sietokykyä
tarvitaan yhä aikaisemmin.
• Monimutkaistuvan elämän ja arjen haasteisiin saatetaan tarvita tukea, vaikka
mielenterveyden oireilu ei ylittäisi diagnostista rajaa.
8.2.2022 mieli.fi
3
4. KANSALLINEN MIELENTERVEYSSTRATEGIA JA
ITSEMURHIEN EHKÄISYOHJELMA VUOSILLE
2020–2030
Painopisteet
1. Mielenterveys pääomana
2. Lasten ja nuorten mielenterveyden rakentuminen arjessa
3. Mielenterveysoikeudet
4. Ihmisten tarpeiden mukaiset, laaja-alaiset palvelut
5. Hyvä mielenterveysjohtaminen
Joutui välittömästi testiin muuttuvassa tilanteessa keväällä 2020
8.2.2022 mieli.fi
4
5. HAVAINTOJA TOIMEENPANOSTA
• Tulevaisuuden sote-keskusohjelman osana on käynnistynyt lupaava perustason
mielenterveyspalvelujen kehittäminen Terapiatakuun hengessä
• Terapiatakuu jäämässä toteutumatta hoitotakuussa
• Kehitettyjen toimintojen juurtuminen ja pysyvä resursointi on avainkysymys
• Missä määrin kasvaa ymmärrys mielenterveydestä osana kokonaisterveyttä ja missä
määrin vahvistuu kyky edistää ja hoitaa mielenterveyttä yhdessä muun terveyden
kanssa?
• Mielenterveysoikeuksia edistetään Sijoita ja valmenna –mallin avulla
• Mielenterveysosaamisen ja itsemurhien ehkäisyn valtionavustushankkeiden käynnistyminen
viivästyi
• Rahoituksesta on edelleen jakamatta noin puolet (varattu noin 9 M€). Rahoitetuilta
hankkeilta on pyydetty näkemyksiä hankkeiden jatkamisesta ja laajentamisesta.
8.2.2022 mieli.fi
5
6. 6
• Työelämän mielenterveyskysymykset jäivät strategiassa ohuiksi, mutta
Työelämän mielenterveysohjelma on ratkaissut tämän tilanteen kohtuullisen
hyvin. Myös Covid-19 on kasvattanut mielenkiintoa ja ymmärrystä siihen,
kuinka mielenterveyttä voidaan edistää työpaikkojen ja –yhteisöjen arjessa
ja häiriöitä ehkäistä yhteistyössä työterveyshuollon kanssa.
• Ikääntyneiden mielenterveys jäi niin ikään strategiassa ohueksi.
Ikäohjelmassa ei muodostunut toimenpiteitä tähän kenttään. Ikäinstituutin
säätiön hanke Mielenterveysosaamisella ratkaisuja iäkkäiden palveluihin on
avainasemassa.
• Lasten ja nuorten mielenterveyden edistämiseen ei ole käynnistynyt
laajamittaisia ja kansallisella tasolla merkittäviä toimia.
TOIMEENPANON HAASTEITA
7. 7
MIELENTERVEYS JA TARTTUMATTOMAT TAUDIT
• Edistävä työ, erityisesti Terveys kaikissa politiikoissa (HiAP)
• SOTE-uudistuksessa kuntien ja hyvinvointialueiden hyte-työn konkretisoituminen
olennaista
• Synergian tunnistaminen ja yhteisen äänen löytäminen ohjelmien valmistelussa
ja toimeenpanossa
• Rakenteelliset kysymykset eriarvoisuuden vähentämiseksi muodostunevat
suurimmaksi haasteeksi
• Palvelujen kehittäminen
• Terveyden edistäminen erityisesti perustason sote-palveluissa osana eri syistä
toteutuvia kohtaamisia potilaiden ja asiakkaiden kanssa sekä monitoimijainen
yhteistyö edistävässä ja ehkäisevässä toiminnassa
• Riittävä osaaminen ja resurssit tukea hyvinvointia ja terveyttä kokonaisuutena
potilaan ja asiakkaan elämässä
• Kysymys myös johtamisesta ja strategisista valinnoista