Ikäohjelman tavoitteena on hyvän ikääntymisen turvaaminen ja iäkkäiden henkilöiden palvelujen parantaminen. Henkilöstön saatavuus ja riittävyys ovat keskeisessä roolissa laadukkaiden ja riittävien palveluiden turvaamisessa.
Webinaarin tavoitteena on keskustella laaja-alaisesti ja eri näkökulmista henkilöstön saatavuuteen ja riittävyyteen liittyvistä tekijöistä sekä tuoda esiin olemassa olevia ja tulevaisuuteen tähtääviä ratkaisuja.
Esa Nordling: Miten MIELI-hankkeen pitäisi näkyä sote-uudistuksessa? THL
Ìý
Sosiaalipalvelut sote-uudistuksessa - päihde- ja mielenterveysnäkökulma -seminaari 9.2.2016. Esa Nordling: Miten MIELI-hankkeen pitäisi näkyä sote-uudistuksessa?
Sosiaali- ja terveysministeriö järjesti 3.6.2021 Ikäkyvykkyyttä ikäohjelmalla -webinaarin. Ikäohjelman tavoitteena on toimintakykyisen ikääntymisen turvaaminen ja kestävän palvelujärjestelmän rakentaminen. Poikkihallinnollinen ikäohjelma on laadittu yhdessä eri ministeriöiden, kuntien, kolmannen sektorin ja muiden toimijoiden kanssa. Webinaarin tavoitteena oli kertoa Ikäohjelmasta ja käydä keskustelua sen toteuttamisesta.
Ikäohjelman tavoitteena on hyvän ikääntymisen turvaaminen ja iäkkäiden henkilöiden palvelujen parantaminen. Henkilöstön saatavuus ja riittävyys ovat keskeisessä roolissa laadukkaiden ja riittävien palveluiden turvaamisessa.
Webinaarin tavoitteena on keskustella laaja-alaisesti ja eri näkökulmista henkilöstön saatavuuteen ja riittävyyteen liittyvistä tekijöistä sekä tuoda esiin olemassa olevia ja tulevaisuuteen tähtääviä ratkaisuja.
Esa Nordling: Miten MIELI-hankkeen pitäisi näkyä sote-uudistuksessa? THL
Ìý
Sosiaalipalvelut sote-uudistuksessa - päihde- ja mielenterveysnäkökulma -seminaari 9.2.2016. Esa Nordling: Miten MIELI-hankkeen pitäisi näkyä sote-uudistuksessa?
Sosiaali- ja terveysministeriö järjesti 3.6.2021 Ikäkyvykkyyttä ikäohjelmalla -webinaarin. Ikäohjelman tavoitteena on toimintakykyisen ikääntymisen turvaaminen ja kestävän palvelujärjestelmän rakentaminen. Poikkihallinnollinen ikäohjelma on laadittu yhdessä eri ministeriöiden, kuntien, kolmannen sektorin ja muiden toimijoiden kanssa. Webinaarin tavoitteena oli kertoa Ikäohjelmasta ja käydä keskustelua sen toteuttamisesta.
Päätavoitteena on pitkäaikaissairaiden ja liikuntavammaisten osallisuuden edistäminen ja sosiaalisen toimintakyvyn vahvistaminen erityisesti sosiaali- ja terveysalan järjestöjen jäsenilleen tarjoamissa liikuntatoiminnoissa. RAY 2015-2017
Päihdepäivät 2023 seminaari 7. Hyvän mielen kunta- ja MIVA (Mielenterveysvaik...EHYT
Ìý
Kunnan tehtävänä on edistää asukkaiden mielenterveyttä ja toteuttaa ehkäisevää päihdetyötä osana muuta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työtä. Käytännönläheiset työkalut tukevat kuntia innostamaan eri sektoreita yhteistyöhön ja konkretisoimaan toimenpiteitä. Hyvän mielen kunta -kokonaisuus tarjoaa juuri tällaisia työkaluja. Se auttaa esimerkiksi kartoittamaan kunnan nykytilanteen, suunnittelemaan toimenpiteitä ja johtamaan työtä.
Seminaarissa tutustumme Hyvän mielen kunnan kokonaisuuteen ja kuulemme esimerkkejä siitä, kuinka työkaluja on otettu käytäntöön. Lisäksi tutustumme mielenterveysvaikutusten ennakkoarviointiin ja mahdollisuuksiin hyödyntää sitä osana kuntien työtä.
Seminaari sopii kaikille mielenterveys- ja päihdetyöstä kiinnostuneille. Aikaa on varattu myös keskusteluun.
Hyvän mielen kunta ja Mielenterveysvaikutusten ennakkoarviointi: hankkeiden tuotokset ja työkalut kuntien käyttöön
Puheenjohtaja Meri Larivaara, strategiajohtaja, MIELI ry
15.00 Seminaarin avaus ja johdattelua aiheen äärelle
Meri Larivaara, strategiajohtaja, MIELI ry
15.10 Hyvän mielen kunta: tarkistuslista johtamisen tukena
Timo Lehtinen, aikuiset ja työelämä -osaston johtaja, MIELI ry
15.30 Hyvän mielen kunta: työkalupakki kuntien käyttöön
Erja Brusila, asiantuntija, MIELI ry
Hanna Heikkilä, alue- ja järjestötyön päällikkö, EHYT ry
15.55 Haastattelu: Miten Hyvän mielen kunta toimii käytännössä?
Haastateltavana Laura Sillanpää, ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön koordinaattori, Kouvolan kaupunki
16.15 Hyvän mielen kuntaan voi perehtyä verkkokurssilla
Erja Brusila, asiantuntija, MIELI ry
16.30 Mielenterveysvaikutusten ennakkoarvioinnilla parempia päätöksiä
Taina Laaksoharju, asiantuntija, MIELI ry
Allianssi-risteilyn 2014 kanava:
Vaikuttavuusselvitys – ohjeita vaikutuksista ja vaikuttavuudesta kertomiseen
Miten vaikuttavuuden arvioinnista ja vaikutusten kertomisesta saa tolkkua? Kolmannen lähteen tuottamassa selvityksessä valotetaan ymmärrettävästi mistä on kyse, miksi se on tärkeää ja kuinka sen saa käyntiin. Tule kuulemaan, miten vaikutusprosesseja kaivetaan esiin tarinoista, miten eri menetelmät suhteutuvat toisiinsa sekä itse kokeilemaan miten vaikuttavuuden esittäminen onnistuu.
Vetäjät: Kolmas lähde hankkeen projektipäälliköt Arsi Veikkolainen, Allianssi ja Elina Vanhapiha, Aalto-yliopiston Pienyrityskeskus.
ORSI-hankkeen ratkaisukortit USO 6 -verkoston webinaarista 11.5.ORSI
Ìý
USO 6 -verkoston kuntien johtaville viranhaltijoille ja luottamushenkilöille suunnattu toinen webinaari järjestettiin tiistaina 11.5. klo 9-12. Seminaarissa esitellyt ORSI-hankkeen Sosiaalisen kestävyyden ratkaisukortit on nyt julkaistu.
Marjukka Laineen esitys 24.9.2014 tilaisuudessa "Verkostoitumisella tukea monikulttuurisen työyhteisön johtamiseen". Katso esitykseen liittyen tiivistelmä kriteereistä osoitteesta http://www.ttl.fi/partner/johtamisverkosto/laatukriteerit/Documents/Hyv%C3%A4n%20johtamisen%20kriteerit_tiivistelma.pdf
Turun kaupungin EViva-hanke: Toni Ekroos 12.5.2011Kolmas Lähde
Ìý
Kolmas lähde järjesti 12.5.2011 Helsingin Kiltasalissa Kolmannella lähteellä -verkostotapaamisen, jonka aiheena oli "Miten eri alojen hyvinvointipalvelut täydentävät toisiaan?" Koordinaattori Toni Ekroos esitteli tilaisuudessa Turun kaupungin EViva - Ennaltaehkäisevä ja virikkeellinen vapaa-ajan toimintaohjelma -hankkeen, jota toteutetaan vuosina 2011-2015.
Kirsimarja Raitasalo, THL: Miksi päihdehaittoja on tärkeää ehkäistä kouluissa ja oppilaitoksissa - Nuorten päihteidenkäytön yleiskuva. Ehkäisevä päihdetyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukijana kouluissa ja oppilaitoksissa -verkkoaineisto sujuvamman työn tueksi -webinaari, 10.10.2022
Marke Hietanen-Peltola & Johanna Jahnukainen, THL: Miten opiskeluhuoltopalvelut tukevat hyvinvointia ja ehkäisevät päihdehaittoja. Ehkäisevä päihdetyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukijana kouluissa ja oppilaitoksissa -verkkoaineisto sujuvamman työn tueksi -webinaari, 10.10.2022.
Riina Länsikallio, OPH: Päihdekasvatus ja ehkäisevä päihdetyö kouluissa ja oppilaitoksissa. Ehkäisevä päihdetyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukijana kouluissa ja oppilaitoksissa -verkkoaineisto sujuvamman työn tueksi -webinaari, 10.10.2022
Jaana Markkula, THL, Ehkäisevä päihdetyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukijana kouluissa ja oppilaitoksissa -verkkoaineisto sujuvamman työn tueksi -webinaari, 10.10.2022
What is the current Synthetic opioid situation in Europe? How can countries be better prepared and equipped for a continued rise in synthetic opioid prevalence, use, and incidents?
2. Etelä-Pohjanmaan
hyvinvointikertomustyö 1/2
• Ehyt ry ollut mukana työryhmässä järjestöedustajana kuntien hyte-
yhdyshenkilöiden kanssa.
• Alueellisen hyvinvointikertomuksen liitteeksi koottu järjestöyhteistyössä
järjestötietoraportti, joka sisältää kuvauksen alueen järjestöistä, Etelä-
Pohjanmaalla käytössä olevat järjestöyhteistyön mallit, huolenaiheet ja
kehittämisehdotukset, järjestötoiminnan muutokset ja koronapandemian
vaikutukset järjestötoimintaan.
3. Etelä-Pohjanmaan
hyvinvointikertomustyö 2/2
• Järjestöedustajana ollut mahdollisuus vaikuttaa hyvinvointikertomukseen
koottavien indikaattoreiden valintaan ja olla valitsemassa painotuksia
hyvinvointisuunnitelmaan
• Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan on sisällytetty asiantuntijuutta
ehkäisevän päihdetyön näkökulmasta myös Ehyt ry:tä konsultoiden
4. Etelä-Pohjanmaalla käytössä olevia
kuntien ja järjestöjen
yhteistyömalleja 1/3
Järjestöt ovat rakentamassa vahvaa yhteyttä ja pysyvää kumppanuutta julkisen
sektorin kanssa.
1)Kumppanuuspöytä - toimintamalli
Seutukunnittain on kuluneen vuoden aikana toteutettu ensimmäistä kertaa
kumppanuuspöydät. Siinä järjestöt yhdessä kunnallisten toimijoiden, paikallisten
asukkaiden sekä yritysten kanssa kokoontuvat yhteisen teeman äärelle.
Koollekutsujana toimii kunta/kuntayhtymä.
5. Etelä-Pohjanmaalla käytössä olevia
kuntien ja järjestöjen
yhteistyömalleja 2/3
2) Etelä-Pohjanmaan jokaiseen 18 kuntaan on nimetty järjestöyhdyshenkilö/-henkilöt.
Järjestöyhdyshenkilö on kunnan työntekijä, jonka työnkuvaan kuuluu kunnassa toimivien
järjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö.
Yhteistyön tueksi on syksyllä 2021 valmistumassa kuntajärjestöyhteistyön käsikirja.
3) EteläPohjanmaalla on kaikkiaan 14 erilaista asiakaskasraatia
Asiakasraateja koordinoivat kunnat, järjestöt, EteläPohjanmaan sairaanhoitopiiri ja Eskoo.
Asiakasraatien kokoonpanoissa on suurin osa järjestöjen edustajia,
sen lisäksi heitä on kuntien lakisääteisissä vammais- ja vanhusneuvostoissa.
Asiakasraatitoiminnasta on 4 kirjattuna asiakkuuskertomuksissa, joita alueellamme on kolme
(Kaksineuvoinen, JIK ja EPSHP). Valmisteilla on alueellinen asiakkuuskertomus.
6. Etelä-Pohjanmaalla käytössä olevia
kuntien ja järjestöjen
yhteistyömalleja 3/3
4) Järjestöneuvosto
Monialainen maakunnallinen Järjestöneuvosto asetettiin 22.9.2021.
Järjestöneuvoston tehtävänä on mm. edistää kansalaisten ja järjestöjen
osallistumismahdollisuuksia hyvinvointialueella sekä tukea järjestöjen
integroitumista hyvinvointialueen hyvinvointi- ja ohjelmatyöhön.
Järjestöedustaja on nimetty erilaisiin jaostoihin, mm. Yhdyspintajaostoon ja
palvelujaostoon, joissa yhteistä hyvinvointialuetta, rakenteita, strategiaa ja
palveluita työstetään.
7. Laukaan kunnan
hyvinvointisuunnitelma 2019-2021
• Ehkäisevä päihdetyö kirjattu yhdeksi keskeisimmistä kehitettävistä asioista.
• Keskiössä päihteidenkäytöltä suojaavien toimien tiedostaminen ja
vahvistaminen.
• Ehkäisevä päihdetyö toteutuu eri toimijoiden ja kunnan yhteistyössä,
järjestöt ovat tärkeä resurssi yhteistyössä.
• Kunnassa on ehkäisevästä päihdetyöstä vastaava toimielin ja yhdyshenkilö.
• Kunnan hyvinvointityöryhmän alaisena toimii monialainen ehkäisevän
päihdetyön työryhmä, joka suunnittelee, jäsentää ja kehittää ehkäisevää
päihdetyötä. EHYT ry ollut edustettuna työskentelyssä.
8. Jyväskylän esimerkkejä 1/2
• Jyväskylän hyvinvointisuunnitelmassa ehkäisevää päihdetyötä
toteutetaan verkostoissa, joihin kuuluu järjestöt. Yhteistyö myös
hankekehittämisen kautta.
• Järjestöt toteuttavat hyvinvointi- ja päihde kyselyitä kuntalaisille.
• Kirkkopalvelut vahva yhteistyökumppani ja siinä naisten päihdetyö ja
isäerityinen työ. Sovatek säätiö toimii sitten päihdehoidon ja -
kuntoutuksen tuottajana. Jyväskylän Katulähetys kohtaa nuoret.
• FINFAMin kohderyhmä on mielenterveystoipujien omaiset ja ovat
oleellinen kumppani. Se tehdään yhteistyössä Meijän Mieli -hankkeen
kanssa.
9. Jyväskylän esimerkkejä 2/2
• Väkivaltatyö järjestöjen kanssa: Ensi- ja turvakoti, Raiskauskriisikeskus
Tukinainen ja Kriisikeskus Mobile. MLL:n edustus on ollut mukana
väkivaltakoulutusmallin ja kouluttajamallin rakentamisessa.
• Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus ylläpitää monia hankkeita,
joiden kanssa tehdään yhteistyötä.
• Lapset puheeksi menetelmän levittämistä ja juurruttamistyötä on tehty
kuntatoimijoiden ohella myös MLL ja Pelastakaa Lapset toimijoiden
kanssa. He ovat mukana myös Jyväskylän Lapset puheeksi
kouluttajaverkostossa.
10. Esimerkki Rovaniemi:
• Rovaniemen järjestötalo koordinoi ikäkausiverkostoja, jotka
osallistuvat hyvinvointikertomuksen työstämiseen ja kommentointiin
• Järjestöedustaja mukana HYTE-työryhmässä
• Jotta työ saadaan hedelmälliselle tasolle niin tehty pitkään yhteistyötä
• --> syntynyt luottamus ja avoimuus. Luotu läpinäkyvät rakenteet ja
mennään toiminta ja tekeminen edellä. Järjestöjä aktivoidaan
jatkuvasti mukaan ja yritetään kehittää toimintaa niin että isot ja
pienet järjestötoimijat löytäisivät paikkansa.
12. Rovaniemeläisillä järjestöillä on
osaamista ja tahtoa olla luomassa
kuntalaisten arjen ympäristöjä ja
rakenteita 1/2
• Uudenlaisen, tehokkaan yhteistyökulttuurin juurruttaminen kaupungin
ja järjestöjen välille vaatii aikaa ja joustavuutta molemmilta osapuolilta
• Järjestökentällä toimii koulutettuja ja erikoistuneita ammattilaisia,
jotka haluavat jakaa asiantuntijuuttaan myös muille toimijoille.
• Järjestöt ovat valmiita järjestämään peruspalveluja tukevaa ja
kuntalaisia osallistavaa toimintaa
13. Rovaniemeläisillä järjestöillä on
osaamista ja tahtoa olla luomassa
kuntalaisten arjen ympäristöjä ja
rakenteita 2/2
• Järjestöillä on osaamista kehittää hyvinvointia lisääviä ja
ennaltaehkäiseviä toimintamuotoja, kuten liikunta- ja muita vapaa-
ajan aktiviteetteja
• Rovaniemen Järjestötalossa toimii Järjestöpiste Joiku, jonne kunnan
työntekijät ja järjestöt voivat ohjata asiakkaitaan tutustumaan erilaisiin
järjestötoiminnan muotoihin ja löytämään niistä itselle kiinnostavia
14. Järjestöiltä on tullut palautetta
• Kysely: noin 150 alueelliselta ja valtakunnallista Sote-järjestöä, joilla
toimintaa Lapissa.
• Muutama oli ollut mukana koko prosessin ajan, osa oli saanut vain
kommentoida kun paperit olivat jo valmiit. Osa ei ollut ollut olenkaan
mukana.
• Viesti oli hyvin selkeä
- Syksyllä järjestöillä kiireistä ja hyvinvointikertomustyöhön
harvoin varattu aikaa
- Monella alueella järjestöjen osaamisen ja hiljaisen tiedon
hyödyntäminen olisivat tuoneet lisäarvoa ja hyvinvointisuunnitelman
käytäntöön viemiseen lisää toimijoita.
15. Kiitos paljon ja mukavaa syksyä!
Saija Himanka
EHYT ry
saija.himanka@ehyt.fi