Pekka Sauri - Johtaminen = viestintäUniversity of the Arts HelsinkiHelsingin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri on monikanavaisen ja reaaliaikaisen viestinnän edelläkävijä. Sauri reagoi ketterästi kaupunkilaisten toiveisiin muun muassa Twitterissä ja kertoo radiossa päätöksenteon taustoista. Minkälainen taustatyö ja johtamisfilosofia löytyy 13 000 viserryksen takaa? Esitetty yliopistoviestinnän päivillä 3.6.2015
Sosiaalinen media - Mitä se on?Satu LuomaSuomalaisessa pk-yrityksessä pidetty koulutus. Tiivis esitys siitä, mitä sosiaalinen media on ja miten sitä voi hyödyntää liiketoiminnassa. Kyseistä yritystä koskevat diat on poistettu.
Only in Finnish
Aika muuttaa toimintakulttuuriJorma EnkenbergTekstissä on hahmoteltu joukkoistamista hyödyntävää toimintamallia ajankohtaisten ongelmien ratkaisussa. Toimintamalli on sovellettavissa myös kasvatuksessa ja opetuksessa maailmassa, joka muuttuu jatkuvasti.
Sosiaalinen media johtamisen tukena - taustakartoitus ja -tutkimusJarno M. KoponenSitran julkishallinnon johtamisen kehittämisohjelma. Suunnittelu- ja tutkimusprojekti, Taideteollinen korkeakoulu, Media Lab.
Tutkimuksessa kartoitetaan ja suunnitellaan sosiaalisen median (ja muiden digitaalisten ympäristöjen) luovia käyttötapoja osana julkishallinnon johtamisen ja viestinnän kehittämistä.
Lisää aiheesta Johtoajatus-blogissa: http://johtoajatus.blogspot.com/
Ylen yhteiskunnallisen arvonluonnin_uudet_mahdollisuudet_wevolve_08-12-2014Tuija AaltoAvoin media ja yhteiskunnallisen arvonluonnin uudet mahdollisuudet - työpajan tuotosten tiivistelmä. Wevolve & Yle
Internet Politiikkaa Hy 11.102006Jarmo RinneLuentodiat Internet-politiikka Helsingin yliopiston pol. osallistumisen kursi 11.10.2006/Hanna Wass & Tuija Lattunen (org.)
Verkko ja nuorisokulttuurit, nuorten mediakulttuurit -lyhyt oppimäärä :)PTimonen, Humak, Humanistinen ammattikorkeakouluVerkko ja nuorisokulttuurit yleisesti, nuorten mediakulttuurit, verkkonuorisotyö, mediakasvatus
Sosiaalinen media yhdistää ihmisiä (Jyväskylä 23.2.2012)Harto PönkäKirkon Suuntaviivat -seminaari Jyväskylässä 23.2.2012. Virikeluento. Kts. http://some.kirkonsuuntaviivat.fi/
Kampanjoimaan sosiaalisen mediaan / Kepa 1.3.2010Perttu Iso-MarkkuSosiaalisen median perusasioita järjestöille. Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen koulutus 1.3.2010.
Puheenvuoro lohjalla Leader-ryhmän henkilöstölle. Aiheena viestintä ja Google...MediaruukkiMediaruukin vetämä koulutus ja puheenvuoro tehokkaasta viestinnästä. Lisäksi pureuduimme GoogleAnalyticsiin. Miten se toimii ja mitä kaikkea sieltä saa irti.
Puheenvuoro lohjalla Leader-ryhmän henkilöstölle. Aiheena viestintä ja Google...Toni DegerlundMediaruukin vetämä koulutus ja puheenvuoro tehokkaasta viestinnästä. Lisäksi pureuduimme GoogleAnalyticsiin. Miten se toimii ja mitä kaikkea sieltä saa irti.
ղܳٳٲᲹپԳä Mari TuokkoVierailijaluento 22.3.2018. Totuuden jälkeinen aika: Tieto, tiede ja kritiikki, Turun yliopisto.
Lähteet:
Lähdeluettelo:
• ProCom. 2014. Vaikuttajaviestinnän tila Suomessa ja kanta sääntelyyn. Saatavana: http://procom.fi/wpcontent/uploads/2014/01/Vaikuttajaviestinnan-tila-Suomessa-jakanta-saantelyyn-2014.pdf. 12.3.2018.
• Miltton. 2018. #metahdomme. Saatavana: http://www.miltton.fi/entries/metahdomme/. 20.3.2018.
• Jaatinen, M. 2003. Lobbaus: Yritys yhteiskunnan vaikuttajana. Helsinki: Talentum.
• Wikipedia. https://fi.wikipedia.org/wiki/Lobbaus, 15.3.2018
• Tikkanen, J. & Vimpari, A-M. 2016. Voiko lobbaus vaikuttaa uutisagendaamme? /JenniTikkanen/miltton-showcase-jenni-tikkanen-ja-annamari-vimpari
• Ellun Kanat. 2013. Mitä tapahtuu huomenna lobbaukselle? Saatavana: http://ellunkanat.fi/wp/wpcontent/uploads/2013/04/Mitä_tapahtuu_huomenna_lobbaukselle. pdf. 8.3.2018.
• Blom, A. 2015. 675 miljoonan euron koneisto: Suomi on maailman lobatuin maa. Suomen Kuvalehti 17/2015.
• Taloustutkimus Oy. 2014. ղܳٳٲᲹپԳä 2014 -tutkimus. ProCom - Viestinnän ammattilaiset ry. Saatavana: http://procom.fi/wp
• Vesa, Juho & Kantola, Anu (2016). Kuka pääsee mukaan? Miten järjestöjen ääni kuuluu lakien valmistelussa. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2016: 59.
Vuorovaikutteinen viestintä ja merkityksien luominen (Sitran Maamerkit-ohjelma)Jarno M. KoponenTaustoistusta ja ideointia Maamerkit-ohjelman vuorovaikutteisen viestinnän kehitykseen
Ylen yhteiskunnallisen arvonluonnin_uudet_mahdollisuudet_wevolve_08-12-2014Tuija AaltoAvoin media ja yhteiskunnallisen arvonluonnin uudet mahdollisuudet - työpajan tuotosten tiivistelmä. Wevolve & Yle
Internet Politiikkaa Hy 11.102006Jarmo RinneLuentodiat Internet-politiikka Helsingin yliopiston pol. osallistumisen kursi 11.10.2006/Hanna Wass & Tuija Lattunen (org.)
Verkko ja nuorisokulttuurit, nuorten mediakulttuurit -lyhyt oppimäärä :)PTimonen, Humak, Humanistinen ammattikorkeakouluVerkko ja nuorisokulttuurit yleisesti, nuorten mediakulttuurit, verkkonuorisotyö, mediakasvatus
Sosiaalinen media yhdistää ihmisiä (Jyväskylä 23.2.2012)Harto PönkäKirkon Suuntaviivat -seminaari Jyväskylässä 23.2.2012. Virikeluento. Kts. http://some.kirkonsuuntaviivat.fi/
Kampanjoimaan sosiaalisen mediaan / Kepa 1.3.2010Perttu Iso-MarkkuSosiaalisen median perusasioita järjestöille. Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen koulutus 1.3.2010.
Puheenvuoro lohjalla Leader-ryhmän henkilöstölle. Aiheena viestintä ja Google...MediaruukkiMediaruukin vetämä koulutus ja puheenvuoro tehokkaasta viestinnästä. Lisäksi pureuduimme GoogleAnalyticsiin. Miten se toimii ja mitä kaikkea sieltä saa irti.
Puheenvuoro lohjalla Leader-ryhmän henkilöstölle. Aiheena viestintä ja Google...Toni DegerlundMediaruukin vetämä koulutus ja puheenvuoro tehokkaasta viestinnästä. Lisäksi pureuduimme GoogleAnalyticsiin. Miten se toimii ja mitä kaikkea sieltä saa irti.
ղܳٳٲᲹپԳä Mari TuokkoVierailijaluento 22.3.2018. Totuuden jälkeinen aika: Tieto, tiede ja kritiikki, Turun yliopisto.
Lähteet:
Lähdeluettelo:
• ProCom. 2014. Vaikuttajaviestinnän tila Suomessa ja kanta sääntelyyn. Saatavana: http://procom.fi/wpcontent/uploads/2014/01/Vaikuttajaviestinnan-tila-Suomessa-jakanta-saantelyyn-2014.pdf. 12.3.2018.
• Miltton. 2018. #metahdomme. Saatavana: http://www.miltton.fi/entries/metahdomme/. 20.3.2018.
• Jaatinen, M. 2003. Lobbaus: Yritys yhteiskunnan vaikuttajana. Helsinki: Talentum.
• Wikipedia. https://fi.wikipedia.org/wiki/Lobbaus, 15.3.2018
• Tikkanen, J. & Vimpari, A-M. 2016. Voiko lobbaus vaikuttaa uutisagendaamme? /JenniTikkanen/miltton-showcase-jenni-tikkanen-ja-annamari-vimpari
• Ellun Kanat. 2013. Mitä tapahtuu huomenna lobbaukselle? Saatavana: http://ellunkanat.fi/wp/wpcontent/uploads/2013/04/Mitä_tapahtuu_huomenna_lobbaukselle. pdf. 8.3.2018.
• Blom, A. 2015. 675 miljoonan euron koneisto: Suomi on maailman lobatuin maa. Suomen Kuvalehti 17/2015.
• Taloustutkimus Oy. 2014. ղܳٳٲᲹپԳä 2014 -tutkimus. ProCom - Viestinnän ammattilaiset ry. Saatavana: http://procom.fi/wp
• Vesa, Juho & Kantola, Anu (2016). Kuka pääsee mukaan? Miten järjestöjen ääni kuuluu lakien valmistelussa. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2016: 59.
Vuorovaikutteinen viestintä ja merkityksien luominen (Sitran Maamerkit-ohjelma)Jarno M. KoponenTaustoistusta ja ideointia Maamerkit-ohjelman vuorovaikutteisen viestinnän kehitykseen
USA somettaa: presidentinvaalit 2016 sosiaalisessa mediassaSalla-Maaria LaaksonenLuento Valtiotieteellisen yhdistyksen luentosarjassa "The 2016 presidential elections: a vantage point to comprehend U.S. politics and political system"
Oppiminen: Digitaalisen sukupolven haasteetHarto PönkäEsitys avoimien yliopistojen neuvottelupäivillä 1.10.2009. Harto Pönkä, Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto.
Sosiaalista mediaa järjestöissä - mitä, miten ja miksiMari KoistinenVirikkeitä siihen, miten järjestöt voisivat hyödyntää sos. mediaa, mitä pitäisi ottaa huomioon, miten onnistuisi, missä voi mennä pieleen. STTK:n tilaisuudessa pidetty luento lokakuussa 2009. Valtaosa kuvista Pekka Nikrus (Skrubu.net)
Esitysmateriaali Millä suosituksilla? Kohti elinikäisen oppimisen Suomea -sel...Sitra the Finnish Innovation Fund13.12.2021 Esitysmateriaali Millä suosituksilla?
5.5.2021: Portfolios for system transformation by Giulio Quaggiotto (UNDP)Sitra the Finnish Innovation FundThe presentation "Porfolios for system transformation" by Giulio Quaggiotto (Head of Strategic Innovation, UNDP) was held at Sitra's event Innovaatioportfolioryhmän luokkakokous on 5th of May, 2021.
5. Maiden
määrä
2017 2018 2019
28
48
70
150%
kasvua maiden
määrässä, joissa on
käytetty organisoituja
sosiaalisen median
manipulointikampanjoita
Lähde: Bradshaw & Howard 2019: The Global Disinformation Order: 2019
Global Inventory of Organised Social Media Manipulation.
8. Demokraattisen keskustelukulttuurin muutos:
yksinkertaisempaa ja julmempaa?
• Huomio/Addiktioalgoritmit: sisältöjen
laadulla ei ole mitään väliä, kunhan ne
pitävät ihmiset palveluissa
mahdollisimman pitkään.
• Tutkimuksissa on havaittu, että viha ja
närkästys ovat tehokkaita viestin
levittäjiä.
• Näiden tunteiden herättäminen on
alustan etu, ja näitä tunnetiloja taitavasti
hyödyntävät toimijat ovat vahvoilla.
9. Suomessakin somen
logiikka suosii
kärjekästä keskustelua
Kansanedustajien Twitter-viestinnässä nokittelu ja
kampanjointi korostuivat sekä määrällisesti (keltaiset palkit)
että vaikuttavuudeltaan (mustat palkit) verrattuna politiikan
arkisempiin aiheisiin. Tarkastelujakso on maaliskuusta 2019
maaliskuuhun 2020.
Lähde: Meedius International: Tutkimus
kansanedustajien viestinnästä
sosiaalisessa mediassa
10. Lähde: ”Viha vallassa: Vihapuheen vaikutukset yhteiskunnalliseen päätöksentekoon”:
https://tietokayttoon.fi/-/tutkimus-yleistyva-vihapuhe-vahentaa-osallistumista-
politiikkaan-ja-julkiseen-keskusteluun
12. Huomioalgoritmien
tyrannia
Mitä kehitys voi tarkoittaa mediavälitteisen vaikuttamisen
kannalta?
• Mediavälitteinen vaikuttaminen polarisoituu: Niiden tahojen valta
kasvaa, joilla on kyky hyödyntää tai varaa ostaa tehokkaimpia
vaikuttamiskeinoja, muiden vaikutusmahdollisuudet heikkenevät
• Entistäkin keskeisimmiksi vaikuttamisen tavoiksi nousevat
häikäilemättömyys, kyky vedota tunteisiin, kyky erottua muista ja
toisaalta myös kyky pysytellä jatkuvasti näkyvissä viestinnän määrän
ansiosta. Huomio ja kyky kärjistää on valtaa
• Luottamus yhteiskunnan rakenteita, instituutioita ja muita ihmisiä
kohtaan on heikentynyt ja politiikan raadollistuminen on madaltanut
yleistä mielenkiintoa yhteiskunnallista vaikuttamista kohtaan
13. Portinvartijoiden
kasvava valta
Mitä kehitys voi tarkoittaa mediavälitteisen vaikuttamisen
kannalta?
• Valta säädellä tiedonvälitystä on keskittynyt sekä perinteisille että
uusille portinvartijoilla, mikä on johtanut entistäkin korostuneemmin
suuruuden ekonomiaan informaatiomarkkinoilla
• Vaikutusvaltaa yhteiskuntaan on niillä, jotka osaavat läpäistä vahvojen
portinvartijoiden seulan. Tieto on edelleen valtaa
• Mediavälitteinen viestintä, samoin kuin esimerkiksi poliittinen toiminta,
on ammattimaistunutta ja samalla myös etääntynyt ihmisten arjesta
• Yhteiskunnasta kumpuavat heikot signaalit tai vaihtoehtoiset äänet eivät
välttämättä pääse esiin tai osallisiksi keskusteluun. Samalla osa
kansankunnan voimavaroista jää hyödyntämättä. Julkisessa
keskustelussa muodostuva kuva osallistumisen tavoista ja muodoista voi
jäädä kapeaksi
14. Luottamusta
vahvistavat verkostot
Mitä kehitys voi tarkoittaa mediavälitteisen vaikuttamisen
kannalta?
• Luottamusta vahvistavat verkostot mahdollistavat moninaiset
vaikuttamisen tavat ja vallan muodot. Vahvoilla ovat toimijat, jotka ovat
yhteistyökykyisiä ja joilla on sosiaalista pääomaa, jonka varaan rakentaa
ja kehittää verkostoja kulloisenkin tarpeen mukaan: sekä hetkellisesti
tietyn aiheen ympärille että pitkäjänteisemmin. Kyky innostaa on
valtaa
• Sosiaalisen median alustojen monipuolistuminen ja ihmisten kasvanut
autonomia suhteessa heitä ympäröivään mediatodellisuuteen ovat
muuttaneet toimijuussuhteita: osallistumisen paikkoja on entistä
enemmän ja kansalaisella on aiempaa paremmat mahdollisuudet valita
itseään kiinnostavat tavat vaikuttaa ja ottaa kantaa
• Tämä pakottaa yhteiskunnalliset toimijat perustelemaan olemassaolonsa
entistä paremmin ihmisten kielellä ja arjen tasolla
15. Eriytyvät
mediatodellisuudet
Mitä kehitys voi tarkoittaa mediavälitteisen vaikuttamisen
kannalta?
• Yksittäisten asioiden tai aiheiden ympärille rakennetuilla tai
rakentuneilla liikkeillä, jotka pystyvät mobilisoimaan omia kannattajiaan
tai kohderyhmiään joko spontaanisti tai kampanjanomaisesti. Kyky
politisoida yksittäisiä aiheita on valtaa.
• Omassa viiteryhmässään ennestään tunnetut toimijat ovat puolueille
tärkeitä äänestäjien aktivoimisessa.
• Erilaisten ihmisryhmien ja ihmisten osallisuus voi eriytyä sekä
osallistumisaktiivisuuden että aiheiden suhteen. Toiset jättäytyvät
yhteiskunnallisen osallistumisen ja keskustelun ulkopuolelle, toisille
osallisuus voi olla luonteeltaan pistemäistä ”kevytvaikuttamista”, jotkut
taas saattavat olla hyvin aktiivisia yksittäisen aihepiirin suhteen.
• Kansallisen tason visiot ja laajempi keskustelu yhteiskunnan
arvopohjasta voi jääda taka-alalle.
17. Pelikentän tasaaminen edellyttää toimia eri
tasoilla
1. Miten käyttäytymiseen voidaan
vaikuttaa?
• Sisältöjen laatustandardointi,
kannusteiden poistaminen valeuutisten
levittämiseltä, uudenlaisia vaihtoehtoja
osallistumiselle
2. Mitä voidaan tehdä rakenteille?
• Mikrotargetoinnin rajoittaminen,
tiukempi julkaisijan vastuu, alustojen
yhteensopivuuden parantaminen
3. Miten arvojen ja ajatusmalliemme tulisi
muuttua?
• Kriittinen teknologialukutaito,
datatietoisuus, ymmärrys omasta
vastuusta
Käyttäytyminen
1
Rakenteet
2
Ajattelumallit
3
VAIKUTUSTEN
LAAJUUS