Anna Elomäki: Sukupuolitietoinen budjetointi tutuksi (työpaja)
0 likes312 views
Anna Elomäki: Sukupuolitietoinen budjetointi tutuksi. Esitys Tasa-arvoisen yhteiskunnan mittarit: Sukupuolitietoinen budjetointi tutuksi -työpajasta. Tasa-arvopäivät 2018, keskiviikko 10.10.2018
![• Rahoittaja VN-TEAS, valtiovarainministeriön ohjauksessa
• Osa Juha Sipilän hallituksen tasa-arvo-ohjelman toteuttamista
• Talousarvion sukupuolivaikutusten arvioinnin kehittäminen yksi
ohjelman toimenpiteistä
• Hallituksen pitkän tähtäimen tavoite on, että ”sukupuolivaikutusten
arviointi [...] on osa budjetin valmisteluprosessia.”
• Toteuttaja Ekvalita Ab, vastuulliset tutkijat Anna Elomäki
(Tampereen yliopisto) ja Hanna Ylöstalo (Helsingin yliopisto)
• Tutkijatiimi: Anita Haataja, Mauri Kotamäki, Olli Kärkkäinen,
Maria Vaalavuo, Tilastokeskuksen mikrosimulointitiimi
3
Tasa-arvoa talousarvioon -hanke](https://image.slidesharecdn.com/tasa-arvopaivatworkshop-181018123232/85/Anna-Elomaki-Sukupuolitietoinen-budjetointi-tutuksi-tyopaja-3-320.jpg)
More Related Content
Similar to Anna Elomäki: Sukupuolitietoinen budjetointi tutuksi (työpaja) (20)
More from THL (20)
Anna Elomäki: Sukupuolitietoinen budjetointi tutuksi (työpaja)
- 1. Sukupuolitietoinen budjetointi tutuksi Anna Elomäki Tampereen yliopisto @annaelomaki Tasa-arvopäivät 10.10.2018
- 2. • Tasa-arvoa talousarvioon –hanke • Mitä on sukupuolitietoinen budjetointi • Mitä, miksi ja miten • Muiden maiden hyvät käytännöt • Sukupuolitietoisen budjetoinnin Suomen malli • Nykytila tutkijan silmin • Suositukset kehittämistyölle 2 Esityksen sisältö
- 3. • Rahoittaja VN-TEAS, valtiovarainministeriön ohjauksessa • Osa Juha Sipilän hallituksen tasa-arvo-ohjelman toteuttamista • Talousarvion sukupuolivaikutusten arvioinnin kehittäminen yksi ohjelman toimenpiteistä • Hallituksen pitkän tähtäimen tavoite on, että ”sukupuolivaikutusten arviointi [...] on osa budjetin valmisteluprosessia.” • Toteuttaja Ekvalita Ab, vastuulliset tutkijat Anna Elomäki (Tampereen yliopisto) ja Hanna Ylöstalo (Helsingin yliopisto) • Tutkijatiimi: Anita Haataja, Mauri Kotamäki, Olli Kärkkäinen, Maria Vaalavuo, Tilastokeskuksen mikrosimulointitiimi 3 Tasa-arvoa talousarvioon -hanke
- 4. 1. Kehittää menetelmiä talousarvion suorien ja epäsuorien sukupuolivaikutusten arviointiin (verot, etuudet, julkiset palvelut) ja arvioida Juha Sipilän hallituksen talousarvioiden sukupuolivaikutuksia 2. Kartoittaa talousarvion sukupuolivaikutusten arvioinnin ja sukupuolitietoisen budjetoinnin hyviä käytäntöjä muissa maissa 3. Tehdä suosituksia talousarvion sukupuolivaikutusten arvioinnin integroimiseksi ja sukupuolitietoisen budjetoinnin kehittämiseksi. 4 Hankkeen tehtävät
- 5. • Sukupuolitietoinen budjetointi – muiden maiden hyvät käytännöt (Anna Elomäki) • Tasa-arvoa talousarvioon – talousarvion sukupuolivaikutusten arviointi ja sukupuolitietoinen budjetointi (Anna Elomäki ja Hanna Ylöstalo toim.) • Vero- ja etuusmuutosten vaikutukset sukupuolten taloudelliseen tasa-arvoon (Anna Elomäki ja Anita Haataja (toim.), laskelmat Tilastokeskuksen mikrosimulointitiimi) • Työllisyysvaikutuksen laskeminen sukupuolittain – kuinka kannustinmuutoksesta päästään työllisyyden muutokseen? (Mauri Kotamäki ja Olli Kärkkäinen) • Julkiset palvelut – sukupuolivaikutusten analyysi (Maria Vaalavuo) • Sukupuolitietoinen budjetointi Suomen valtionhallinnossa – nykytila, haasteet ja suositukset kehittämistyölle (Anna Elomäki ja Hanna Ylöstalo) 5 Hankkeen tuotokset
- 7. • Tasa-arvon edistämisen tapa, jonka keskiössä budjetti, talouspolitiikka ja julkisen talouden hallinta • Kansainvälinen noste: hallitukset sitoutuvat, IMF ja OECD tukevat • Tavoitteena edistää valtion menojen ja verotuksen kohdentumista sukupuolten tasa-arvoa edistävällä tavalla • Analysoidaan budjettia, monivuotisia kehyksiä ja talouspolitiikan linjaa sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta • Tasa-arvo-ongelmat, tarpeet, kohdentuminen, vaikutukset… • Sisällytetään sukupuolinäkökulma prosessin kaikkiin vaiheisiin: valmistelu, päätöksenteko, toimeenpano, raportointi ja tarkastus 7 Mitä on sukupuolitietoinen budjetointi?
- 8. ”Sukupuolitietoinen budjetointi on sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista budjettiprosessiin. Se tarkoittaa budjettien sukupuolinäkulmaista analyysia, sukupuolinäkökulman integroimista budjettiprosessin kaikkiin vaiheisiin sekä menojen ja tulojen uudelleenjärjestämistä tasa-arvon edistämiseksi.” Euroopan neuvosto 2005 8 Mitä on sukupuolitietoinen budjetointi?
- 9. • Eri mies- ja naisryhmien tilanteet ja tarpeet eroavat • Naiset valtaosa sosiaalietuuksien saajista (60% yhtä tai useampaa KELA:n etuutta saavista naisia) • Naiset keskimäärin riippuvaisempia julkisista palveluista • Miehet maksavat keskimäärin enemmän veroja kuin naiset • Suomessa vuosien 2016–2018 vero- ja etuusreformit ovat heikentäneet sukupuolten taloudellista tasa-arvoa 9 Miksi tarvitaan? Talouspolitiikka vaikuttaa sukupuolten tasa-arvoon
- 10. 10 Vuodet 2016, 2017 ja 2018: hyötyneiden ja hävinneiden naisten ja miesten osuudet, % 42 36 59 42 51 52 42 49 23 31 42 43 16 15 18 27 7 5 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset 201820172016 Hyötyjät Vaikutus alle 50€/v Häviäjät Lähde: SISU-mikrosimulointimalli
- 11. Avoimuus. Sukupuolitietoinen budjetointi parantaa budjettiprosessin avoimuutta lisäämällä tietoa budjetin kohdentumisesta ja vaikutuksista. Vaikuttavuus. Sukupuolisokea toiminta, joka ei huomioi eri mies- ja naisryhmien tilanteita, resursseja ja tarpeita, ei vaikuta toivotulla tavalla. Tehokkuus. Talousarvion sukupuolinäkökulmainen analyysi edesauttaa julkisten varojen tehokasta käyttöä. Päätöksenteon tietopohja. Tieto talousarvion sukupuolivaikutuksista parantaa päätöksenteon tietopohjaa 11 Miksi tarvitaan? Sukupuolitietoinen budjetointi on hyvää budjetointia
- 12. • Yli 80 maata kokeillut, Euroopassa vakiintunut käytäntö 12 maassa • Useita lähestymistapoja ja menetelmiä, yksi malli ei sovi kaikkiin tilanteisiin • Talousarvion tai lakiesitysten sukupuolivaikutusten arviointi (ex ante tai ex post) • Palveluiden käyttäjien tarpeiden tunnistaminen ja niihin vastaaminen • Tasa-arvotavoitteiden, toimenpiteiden ja tunnuslukujen asettaminen • Budjetin osien luokittelu tasa-arvorelevanssin mukaan • Tasa-arvon edistämiseen suunnattujen määrärahojen tunnistaminen • Budjetin tasa-arvoliitteet ja -julkilausumat 12 Miten sukupuolitietoista budjetointia tehdään?
- 13. • Ruotsi: sukupuolivaikutusten arviointi • Perustana valtiovarainministeriön budjetinlaadintaohjeet • Ministeriöt arvioivat budjettiin liittyvien uusien esitysten vaikutuksia, valtiovarainministeriö arvioi kokonaisuuden tulonjakovaikutukset • Budjetin tasa-arvoliite • Belgia: budjettimomenttien luokittelu • Perustana valtavirtaistamislaki ja budjetinlaadintaohjeet • Kolme luokkaa: ei-relevantti, relevantti ja tasa-arvomäärärahat • Määrärahat kirjataan, relevanteista momenteista kuvaus budjettiesitykseen 13 Kolme esimerkkiä sukupuolitietoisesta budjetoinnista
- 14. • Itävalta: tasa-arvotavoitteet • Perustana perustuslaki • Kaikilla ministeriöillä oltava tulostavoitteissa yksi tasa- arvotavoite, siihen liittyvä toimenpide ja indikaattori • Kantapään kautta opittua: tavoitteet tärkeää asettaa koordinoidusti ja suhteessa kansallisiin tavoitteisiin, toimenpiteiden linkitys määrärahoihin 14 Kolme esimerkkiä sukupuolitietoisesta budjetoinnista
- 15. 1. Talousarvion sukupuolivaikutusten arviointi vaatii sekä sukupuolinäkökulmaisia tulonjakolaskelmia että muita menetelmiä 2. Kattavassa sukupuolitietoisessa budjetoinnissa sukupuolivaikutusten arviointi yhdistyy muihin työkaluihin 3. Kehittämistyössä on tärkeää kiinnittää huomiota toimeenpanoa edistäviin tekijöihin ja käytäntöihin 4. Raportointi tasa-arvo- ja sukupuolivaikutuksista on tärkeä osa sukupuolitietoista budjetointia 5. Sukupuolitietoinen budjetointi on oppimisprosessi 15 Muiden maiden käytännöt: viisi oppia sukupuolitietoisen budjetoinnin kehittämiseen
- 16. • Selkeä ja ymmärrettävä käsitteellinen kehys • Poliittinen tahto ja johtajuus • Valtiovarainministeriön vetovastuu • Vahva velvoittava perusta – lainsäädäntö tai budjetinlaadintaohjeet • Tasa-arvo-, talous- ja sektoritoimijoita yhdistävä poikkihallinnollinen koordinaatiorakenne • Hallinnon ulkopuolisten toimijoiden osallistaminen • Budjettitoimijoiden tukeminen 16 3. Toimeenpanoa edistävät tekijät
- 17. • Menetelmien ja käytäntöjen kehittäminen on jatkuva prosessi • Kyse ei teknisten menetelmien soveltamisesta vaan kulttuurin muutoksesta 17 5. Sukupuolitietoinen budjetointi oppimisprosessina
- 18. Sukupuolitietoisen budjetoinnin Suomen malli – nykytila ja suositukset kehittämistyölle
- 19. • Kolme sukupuolitietoiseen budjetointiin liittyvää käytäntöä • Sukupuolinäkökulman sisällyttäminen ministeriöiden talousarvioehdotuksiin: “yhteenvetotarkastelu sukupuolivaikutuksiltaan merkittävästä talousarvioesitykseen vaikuttavasta toiminnasta” (VM:n budjetinlaadintamääräys) • Lakiesitysten sukupuolivaikutusten arviointi (OM:n HELO-ohjeet) • Sukupuolinäkökulma tulosohjauksessa (VM:n tulosohjauskortit) • Käytännöt osa STM:n koordinoimaa sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista 19 Sukupuolitietoinen budjetointi Suomen valtionhallinnossa tällä hetkellä
- 20. • Nykykäytäntöjen toimeenpano puutteellista • Nykykäytännöt eivät yhteydessä toisiinsa • Suora yhteys sisällöllisiin tasa-arvokysymyksiin puuttuu • Valtiovarainministeriön rooli jäänyt pieneksi • Talousarvion sukupuolivaikutuksia ei arvioida • Arvioinnin kohdistuessa yksittäisiin lakiesityksiin kokonaisuus jää piiloon • Arviointi tapahtuu liian myöhäisessä vaiheessa • Tulonjakovaikutuksia ei arvioida sukupuolinäkökulmasta 20 Nykytilanteen ongelmat
- 21. • Suositukset perustuvat nykytilan ja haasteiden analyysiin, budjettiprosessin ja tasa-arvopolitiikan tuntemukseen ja muiden maiden hyviin käytäntöihin • Huomion kohteena laaja talousarvioprosessi: hallitusohjelma, julkisen talouden suunnitelma, talousarvio, budjettilait, tulosohjaus 21 Taustaa suosituksille
- 22. Lanseerataan sukupuolitietoisen budjetoinnin käsite Kytketään sukupuolitietoinen budjetointi tasa- arvotavoitteisiin Laajennetaan sukupuolivaikutusten arviointi lainvalmistelusta talousarvioprosessiin Raportoidaan tasa-arvosta systemaattisesti talousarvioprosessin aikana Tuetaan sukupuolitietoista budjetointia valtionhallinnon sisällä ja poliittisesti 22 Suositukset sukupuolitietoisen budjetoinnin kehittämiseksi
- 23. • Miksi: Kansainvälisen nosteen hyödyntäminen; nykyisten käsitteiden huono tunnettuus; sukupuolitietoisen budjetoinnin käsite helppo kääntää taloustoimijoiden kielelle • Selvennetään mistä sukupuolitietoisessa budjetoinnissa on kyse, miksi sitä tehdään ja mitä hyötyä siitä on 23 1. Lanseerataan sukupuolitietoisen budjetoinnin käsite
- 24. • Miksi: Tavoitteet tärkeä osa sukupuolitietoista budjetointia; helpottaisivat sukupuolivaikutusten arviointia • Selkeytetään kansalliset tasa-arvotavoitteet, ja varmistetaan että ne ohjaavat hallitusohjelmia, hallituksen tasa-arvo-ohjelmia ja sukupuolivaikutusten arviointia • Asetetaan hallinnonalakohtaiset tasa-arvotavoitteet, ja tuodaan ne näkyviin hallinnonalan talousarvioehdotuksessa ja tulosohjauksessa • Tuetaan tavoitteiden saavuttamista tasa-arvoindikaattoreilla • Hyödynnetään tavoitteita sukupuolivaikutusten arvioinnissa 24 2. Kytketään sukupuolitietoinen budjetointi tasa- arvotavoitteisiin
- 25. • Miksi: huomio yksittäisistä lakiesityksistä kokonaisuuteen; aikaistetaan arvioinnin tarpeen selvittämistä ja arviointia • Täydennetään olemassa olevaa sukupuolivaikutusten arvioinnin menetelmää sukupuolinäkökulmaisella tulonjako- ja työllisyysvaikutusten arvioinnilla • Tunnistetaan toimenpiteiden ”suvarelevanssi” ja tehdään alustava arviointi hallitusohjelmaa, JTS:aa ja talousarvioesitystä valmisteltaessa; täydennetään arviointia lainvalmisteluvaiheessa • Priorisoidaan: arvioinnin painopiste tärkeimmissä uudistuksissa • Arvioidaan talousarvion kokonaisuuden tulonjakovaikutukset myös sukupuolinäkökulmasta 25 3. Laajennetaan sukupuolivaikutusten arviointi lainvalmistelusta talousarvioon
- 26. • Miksi: Tietoa päättäjille ja sidosryhmille, hallituksen tilivelvollisuus • Vahvistetaan ministeriöiden talousarvioesitysten tasa-arvokirjauksia • Kytketään hallinnonalakohtaisiin tasa-arvotavoitteisiin • Asetetaan tavoitteisiin liittyviä toimenpiteitä • Asetetaan tasa-arvoindikaattoreita • Listataan sukupuolinäkökulmasta merkittävät uudet toimenpiteet • Lisätään kappale tasa-arvosta talousarvioesityksen yleisperusteluihin • Tasa-arvo näkyviin päätös- ja seuranta-asiakirjoissa 26 4. Raportoidaan tasa-arvosta systemaattisesti talousarvioprosessin aikana
- 27. • Miksi: Muiden maiden kokemukset ja haastattelut korostavat poliittisen ja valtionhallinnon avaintoimijoiden tuen tärkeyttä; toimeenpano vaatii sitä tukevat rakenteet • VM:n tulee ottaa päävastuu sukupuolitietoisesta budjetoinnista: ohjeistus ja resurssit • Tarvitaan ministeriöiden johdon (kansliapäälliköt, osastopäälliköt, talousjohtajat) tuki • Perustetaan VM:n johdolla sukupuolitietoisen budjetoinnin työryhmä viemään suosituksia eteenpäin • Sitoutuminen sukupuolitietoiseen budjetointiin seuraavassa hallitusohjelmassa on tärkein poliittisen tuen ilmaus 27 5. Tuetaan sukupuolitietoista budjetointia valtionhallinnon sisällä ja poliittisesti
- 28. • Hallitusohjelma ei ainoa tie eteenpäin, sukupuolitietoista budjetointia mahdollista kehittää myös olemassaolevien sitoumusten puitteissa! • Lyhyen tähtäimen tavoite: vuoden 2020 budjetti ensimmäinen sukupuolitietoisen budjetoinnin periaatteiden mukaan laadittu budjetti 28 Askeleet eteenpäin
- 29. Kiitos!