ݺߣ

ݺߣShare a Scribd company logo

Kaupungistuminen

•Download as PPT, PDF•
•
O
OuLUMA

Lukion Yhteinen maailma-kurssiin liittyvä kalvosarja. Tekijä: Mikko Kiuttu/OuLUMA-keskus

1 of 24
Download to read offline
KAUPUNGISTUMINEN Maantiede 2. kurssi
Mikä on kaupunki? Karkeasti vain hallinnollinen termi Kaupunkimainen asutus / ympäristö? Taajama = väh. 200 asukasta, talojen välinen etäisyys enintään 200m Kaupunki = hallinnollinen alue, voi sisältää useita erillisiä taajama-alueita Usein kaupungissa on erotettavissa keskus -> lähiöt -> reuna-alueet (-> maaseutu)
Mikä on kaupunki? Pudasjärvi on ollut kaupunki vuodesta 2004 lähtien. Sen asukasluku on noin 9000. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun tuntumassa sijaitsevalla Nurmijärvellä asuu yli 40 000 asukasta, mutta se ei ole kaupunki.
Kaupunkityyppejä Mikäli kehittynyt jonkin tietyn elinkeinon ympärille, voidaan nimetä Teollisuuskaupunki Kaivoskaupunki Satamakaupunki Yliopistokaupunki Hallintokaupunki Oulu on tärkeä teollisuuskaupunki, ja sen IT-teollisuudella on 2000-luvulla jne. ollut merkittävä globaali asema.
Entäpä kaupungistuminen?? Väestön keskittymistä taajama-alueille = Urbanisoituminen (urbaani vs. ruraali) Taustalla väestönkasvu ja elinkeinomuutos Perinteisesti kaupungistuminen edennyt: 1. Liikenteelle/kaupankäynnille otollinen paikka 2. Ihmisiä muuttaa työpaikkojen perässä 3. Asutusalueiden muodostuminen -> lähiöt jne 4. Kysyntää palveluille -> elintarvikkeet, koulutus yms 5. Lisää työvoimaa ja asukkaita
Kaupungistuminen II Tällä hetkellä maailman väestöstä yli 50 % asuu kaupunkimaisessa ympäristössä Erot suuria valtioiden välillä Belgia. 97 %, Suomi 63 %, Etiopia 17 % (tiedot CIA World Factbook 2010) Kehitysmaissa (erit. Afrikassa, Kaakkois- Aasiassa) kaupungistuminen vasta kiihtymässä Kasvua sekä syntyvyydestä (2/3) että muuttoliikkeestä (1/3)
Kaupungistuminen III Valtion alueella yleensä muutama kaupunki / kaupunkien muodostama ”kompleksi”, jotka imevät asukkaita (kasvukeskukset) Kunta -> kaupunki -> megapoli -> megalopoli Simo Kiiruna Moskova Tokio (myös ns. globaali kaupunki)
Onko ongelmatonta? Miettikää n. 3 hlö:n ryhmissä, mitä ongelmia ja haasteita kaupungistuminen voi aiheuttaa. Myös: Voiko kaupungistumisesta olla hyötyä? Esim. seuraavia aiheita Ympäristö Infrastruktuuri Sosiaaliset ulottuvuudet Aikaa n. 15 min
Kaupungistumisen ongelmia Infrastruktuuri Vesihuolto Jätehuolto Energiahuolto Tiet ja kadut Valaistus
Kaupungistumisen ongelmia Ympäristö Tavara- ja jätevirrat -> kuljetukset Liikenne ja teollisuus -> päästöt (smog, inversio) Jäteongelmat Pohja- ja pintavesien likaantuminen Vieraantuminen luonnosta -> toimintakulttuuri (Lämpösaarekeilmiö)
Kaupungistumisen ongelmia Sosiaaliset ulottuvuudet Työttömyys Asuntopula (kasvu 5 % -> 2x as.määrä 14 vuodessa) Ikärakenne (kehitysmaat >50 % lapsia ja nuoria) Elintarvikehuolto Terveydenhuolto Vastuu muista? Rikollisuus, syrjäytyneisyys (slummit)
Kaupungistumisen hyötyjä Elintaso voi nousta (työn laatu, palkka, asuminen) Elämä voi helpottua (päivittäiset tarpeet) Tarjontaa enemmän (vapaa-ajan aktiviteetit jne.) Sosiaalinen verkottuminen
Kaupunkisuunnittelu, rakennemallit Kaupunkien rakenteen kehityksessä ja suunnittelussa on erotettavissa muutamia pääsuuntauksia Vanhimmat kaupungit rakentuneet ilman varsinaista suunnittelua Modernilla ajalla suunnitelijoilla ollut suuri valta Postmodernille ajalle (= nykyään) tyypillistä osallistuva suunnittelu -> asukkaiden mielipide
Kaupunkien rakenne Kaupungilla yleensä keskusta ja sitä ympäröivät alueet Keskustalla hyvä saavutettavuus, ”keskeinen” sijainti Keskeisyydestä johtuen monilla tahoilla kiinnostusta Seuraa se, että maan arvo kohoaa Vain maksukykyisillä (yrityksillä) varaa Muodostuu liikekeskusta (Central Business District)
Rakennemallit Kehämalli Yksi selkeä ydin (CBD) Ympärillä kevyt teollisuus, sekä asuinalueet tulojen mukaan (vähätuloiset sisimpänä, miksi?) Tyypillistä vanhoille kaupungeille Esimerkkejä: Hamina, Moskova
Rakennemallit Sektorimalli Teollisuus ja liiketilat sijoittuneet pääliikenneväylien varrelle (valtatiet, rautatiet, lentokenttien lähistö) Kuitenkin yksi selkeä CBD Asutus jakautunut väleihin ja reunamille, asuntojen hinnat vaihtelevat paljon sijainnin mukaan Esimerkkejä: Turku
Rakennemallit Moniydinmalli Tyypillinen suurkaupunkien rakennemalli Monesti modernit kaupungit noudattavat Useita aluekeskuksia, jotka kilpailevat liikekeskustan kanssa Esim: Helsinki (pääkaupunkiseutu), Oulu
Rakennemallit Harvoin käytännössä kovin selkeitä Vaikuttaa useita tekijöitä: Luonnonympäristö (ilmasto, maa- ja kallioperä, vesistöt jne.) Historia (sotilaallinen asema, uskonto jne.) Aluepolitiikka (esim. yliopistojen sijoittaminen) Sattuma
Tehtävä Tutki kaupunkikarttaa, mitä tekijät kaupungin rakentumiseen ovat vaikuttaneet? Työskentele parin kanssa Aikaa n. 5-10min
Tehtävä Miettikää parin kanssa tai ryhmissä, miten kaupunki ja ympäröivä maaseutu (vaikutusalue) ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Mitkä vuorovaikutussuhteista ovat positiivisia, mitkä negatiivisia? Aikaa n. 5 min
Kaupunki vs maaseutu Kaupunki ja maaseutu keskenään tiiviissä vuorovaikutuksessa Koulutus Vaikutusalue Työntekijät Jalosteet Työpaikat Keskusta Elintarvikkeet Raaka- aineet Energia
Kaupunki vs maaseutu Hyvin yleistä on esim työssäkäynti kaupungissa esikaupunkialueelta -> pendeliliikenne Asiointi suoritetaan yleensä aluekeskuksissa, jolloin muodostuu keskusten vaikutusalueet Raja voi olla vaihettuva tai jyrkkä Yritykset hyödyntävät esim. markkinoinnissa Kuinka kaukaa ihmiset käyvät ko. keskuksessa? Onko potentiaalisia asukkaita riittävä määrä?
Keskusten palvelut Vaihtelee vaikutusalueen suuruuden mukaan Keskuksen ei tarvitse olla kaupunki Jos verrataan esim. Oulun ja Vaalan palvelutarjontaa, ero on suuri Pienessä keskuksessa ei kaikkien palvelujen tarjoaminen ole mahdollista, joten osa keskittyy vain isoihin keskuksiin (esim korkeakoulut)
Keskusten luokittelu Paikalliskeskus (Puokio) Kuntakeskus (Kauhava) Kaupunkikeskus (Pudasjärvi) Maakuntakeskus (Rovaniemi) Valtakunnanosan keskus (Oulu) Pääkaupunkikeskus (Helsinki)

More Related Content

Kaupungistuminen

  • 2. Mikä on kaupunki? Karkeasti vain hallinnollinen termi Kaupunkimainen asutus / ympäristö? Taajama = väh. 200 asukasta, talojen välinen etäisyys enintään 200m Kaupunki = hallinnollinen alue, voi sisältää useita erillisiä taajama-alueita Usein kaupungissa on erotettavissa keskus -> lähiöt -> reuna-alueet (-> maaseutu)
  • 3. Mikä on kaupunki? Pudasjärvi on ollut kaupunki vuodesta 2004 lähtien. Sen asukasluku on noin 9000. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun tuntumassa sijaitsevalla Nurmijärvellä asuu yli 40 000 asukasta, mutta se ei ole kaupunki.
  • 4. Kaupunkityyppejä Mikäli kehittynyt jonkin tietyn elinkeinon ympärille, voidaan nimetä Teollisuuskaupunki Kaivoskaupunki Satamakaupunki Yliopistokaupunki Hallintokaupunki Oulu on tärkeä teollisuuskaupunki, ja sen IT-teollisuudella on 2000-luvulla jne. ollut merkittävä globaali asema.
  • 5. Entäpä kaupungistuminen?? Väestön keskittymistä taajama-alueille = Urbanisoituminen (urbaani vs. ruraali) Taustalla väestönkasvu ja elinkeinomuutos Perinteisesti kaupungistuminen edennyt: 1. Liikenteelle/kaupankäynnille otollinen paikka 2. Ihmisiä muuttaa työpaikkojen perässä 3. Asutusalueiden muodostuminen -> lähiöt jne 4. Kysyntää palveluille -> elintarvikkeet, koulutus yms 5. Lisää työvoimaa ja asukkaita
  • 6. Kaupungistuminen II Tällä hetkellä maailman väestöstä yli 50 % asuu kaupunkimaisessa ympäristössä Erot suuria valtioiden välillä Belgia. 97 %, Suomi 63 %, Etiopia 17 % (tiedot CIA World Factbook 2010) Kehitysmaissa (erit. Afrikassa, Kaakkois- Aasiassa) kaupungistuminen vasta kiihtymässä Kasvua sekä syntyvyydestä (2/3) että muuttoliikkeestä (1/3)
  • 7. Kaupungistuminen III Valtion alueella yleensä muutama kaupunki / kaupunkien muodostama ”kompleksi”, jotka imevät asukkaita (kasvukeskukset) Kunta -> kaupunki -> megapoli -> megalopoli Simo Kiiruna Moskova Tokio (myös ns. globaali kaupunki)
  • 8. Onko ongelmatonta? Miettikää n. 3 hlö:n ryhmissä, mitä ongelmia ja haasteita kaupungistuminen voi aiheuttaa. Myös: Voiko kaupungistumisesta olla hyötyä? Esim. seuraavia aiheita Ympäristö Infrastruktuuri Sosiaaliset ulottuvuudet Aikaa n. 15 min
  • 9. Kaupungistumisen ongelmia Infrastruktuuri Vesihuolto Jätehuolto Energiahuolto Tiet ja kadut Valaistus
  • 10. Kaupungistumisen ongelmia Ympäristö Tavara- ja jätevirrat -> kuljetukset Liikenne ja teollisuus -> päästöt (smog, inversio) Jäteongelmat Pohja- ja pintavesien likaantuminen Vieraantuminen luonnosta -> toimintakulttuuri (Lämpösaarekeilmiö)
  • 11. Kaupungistumisen ongelmia Sosiaaliset ulottuvuudet Työttömyys Asuntopula (kasvu 5 % -> 2x as.määrä 14 vuodessa) Ikärakenne (kehitysmaat >50 % lapsia ja nuoria) Elintarvikehuolto Terveydenhuolto Vastuu muista? Rikollisuus, syrjäytyneisyys (slummit)
  • 12. Kaupungistumisen hyötyjä Elintaso voi nousta (työn laatu, palkka, asuminen) Elämä voi helpottua (päivittäiset tarpeet) Tarjontaa enemmän (vapaa-ajan aktiviteetit jne.) Sosiaalinen verkottuminen
  • 13. Kaupunkisuunnittelu, rakennemallit Kaupunkien rakenteen kehityksessä ja suunnittelussa on erotettavissa muutamia pääsuuntauksia Vanhimmat kaupungit rakentuneet ilman varsinaista suunnittelua Modernilla ajalla suunnitelijoilla ollut suuri valta Postmodernille ajalle (= nykyään) tyypillistä osallistuva suunnittelu -> asukkaiden mielipide
  • 14. Kaupunkien rakenne Kaupungilla yleensä keskusta ja sitä ympäröivät alueet Keskustalla hyvä saavutettavuus, ”keskeinen” sijainti Keskeisyydestä johtuen monilla tahoilla kiinnostusta Seuraa se, että maan arvo kohoaa Vain maksukykyisillä (yrityksillä) varaa Muodostuu liikekeskusta (Central Business District)
  • 15. Rakennemallit Kehämalli Yksi selkeä ydin (CBD) Ympärillä kevyt teollisuus, sekä asuinalueet tulojen mukaan (vähätuloiset sisimpänä, miksi?) Tyypillistä vanhoille kaupungeille Esimerkkejä: Hamina, Moskova
  • 16. Rakennemallit Sektorimalli Teollisuus ja liiketilat sijoittuneet pääliikenneväylien varrelle (valtatiet, rautatiet, lentokenttien lähistö) Kuitenkin yksi selkeä CBD Asutus jakautunut väleihin ja reunamille, asuntojen hinnat vaihtelevat paljon sijainnin mukaan Esimerkkejä: Turku
  • 17. Rakennemallit Moniydinmalli Tyypillinen suurkaupunkien rakennemalli Monesti modernit kaupungit noudattavat Useita aluekeskuksia, jotka kilpailevat liikekeskustan kanssa Esim: Helsinki (pääkaupunkiseutu), Oulu
  • 18. Rakennemallit Harvoin käytännössä kovin selkeitä Vaikuttaa useita tekijöitä: Luonnonympäristö (ilmasto, maa- ja kallioperä, vesistöt jne.) Historia (sotilaallinen asema, uskonto jne.) Aluepolitiikka (esim. yliopistojen sijoittaminen) Sattuma
  • 19. Tehtävä Tutki kaupunkikarttaa, mitä tekijät kaupungin rakentumiseen ovat vaikuttaneet? Työskentele parin kanssa Aikaa n. 5-10min
  • 20. Tehtävä Miettikää parin kanssa tai ryhmissä, miten kaupunki ja ympäröivä maaseutu (vaikutusalue) ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Mitkä vuorovaikutussuhteista ovat positiivisia, mitkä negatiivisia? Aikaa n. 5 min
  • 21. Kaupunki vs maaseutu Kaupunki ja maaseutu keskenään tiiviissä vuorovaikutuksessa Koulutus Vaikutusalue Työntekijät Jalosteet Työpaikat Keskusta Elintarvikkeet Raaka- aineet Energia
  • 22. Kaupunki vs maaseutu Hyvin yleistä on esim työssäkäynti kaupungissa esikaupunkialueelta -> pendeliliikenne Asiointi suoritetaan yleensä aluekeskuksissa, jolloin muodostuu keskusten vaikutusalueet Raja voi olla vaihettuva tai jyrkkä Yritykset hyödyntävät esim. markkinoinnissa Kuinka kaukaa ihmiset käyvät ko. keskuksessa? Onko potentiaalisia asukkaita riittävä määrä?
  • 23. Keskusten palvelut Vaihtelee vaikutusalueen suuruuden mukaan Keskuksen ei tarvitse olla kaupunki Jos verrataan esim. Oulun ja Vaalan palvelutarjontaa, ero on suuri Pienessä keskuksessa ei kaikkien palvelujen tarjoaminen ole mahdollista, joten osa keskittyy vain isoihin keskuksiin (esim korkeakoulut)
  • 24. Keskusten luokittelu Paikalliskeskus (Puokio) Kuntakeskus (Kauhava) Kaupunkikeskus (Pudasjärvi) Maakuntakeskus (Rovaniemi) Valtakunnanosan keskus (Oulu) Pääkaupunkikeskus (Helsinki)

Editor's Notes

  • #5: Tässä voi kysellä oppilailta, muistuuko mieleen esimerkkejä eri kaupunkityypeistä?
  • #6: Ruraalin yhteydessä voi mainita myös periferian
  • #9: Seuraaviin dioihin koottu valmiiksi esimerkkejä ongelmista. Käydään ensin läpi ryhmien vastaukset ja kootaan esim. taululle, sen jälkeen käydään dioista läpi jos tarvetta.
  • #10: Infrastruktuurin rakentaminen! Riittävä kasvun kannalta, ottaa ympäristön huomioon.
  • #14: Kaupunkien tarkoituksenmukainen segrekoituminen modernilla ajalla -> tietyt vähemmistöryhmät ohjattu omiin kaupunginosiinsa (esim. New York / Harlem). Nykyään mahdollisimman tasa-arvoinen suunnittelu -> vähentää jännitteitä, väkivaltaa, rikoksia jne.
  • #16: Jos sopivia kuvia, näytä. Kysele oppilailta esimerkkejä kehämalli -kaupungeista.
  • #17: Jos sopivia kuvia, näytä. Kysele oppilailta esimerkkejä sektorimalli -kaupungeista.
  • #18: Jos sopivia kuvia, näytä. Kysele oppilailta esimerkkejä moniydinmalli -kaupungeista.
  • #20: Jaa Oulun kartta tai heijasta kalvolta tai videotykiltä näkyville. Voi olla myös muun kunnan/kaupungin. Käydään tekijät lävitse ja kirjataan taululle. Pohdintaa rakenteen toimivuudesta.
  • #23: Tässä yhteydessä voi mainita esim. Oulun liikennöintitutkimuksen, jossa ideana mm. kauppakeskusten optimaalinen sijoittelu hiilidioksidipäästöjen kannalta.
  • #25: Mikäli jää aikaa, palvelutarjontaa voi käydä laajemmin lävitse. Mikäli ei, oppilaat voivat lukea kirjasta.