際際滷

際際滷Share a Scribd company logo
KAUPUNGISTUMINEN

  Maantiede 2. kurssi
Mik辰 on kaupunki?

 Karkeasti vain hallinnollinen termi
 Kaupunkimainen asutus / ymp辰rist旦?
   Taajama = v辰h. 200 asukasta, talojen v辰linen et辰isyys
   enint辰辰n 200m
   Kaupunki = hallinnollinen alue, voi sis辰lt辰辰 useita
   erillisi辰 taajama-alueita
 Usein kaupungissa on erotettavissa keskus ->
 l辰hi旦t -> reuna-alueet (-> maaseutu)
Mik辰 on kaupunki?




Pudasj辰rvi on ollut kaupunki vuodesta 2004
l辰htien. Sen asukasluku on noin 9000.

Esimerkiksi p辰辰kaupunkiseudun tuntumassa
sijaitsevalla Nurmij辰rvell辰 asuu yli 40 000
asukasta, mutta se ei ole kaupunki.
Kaupunkityyppej辰

 Mik辰li kehittynyt jonkin tietyn elinkeinon
 ymp辰rille, voidaan nimet辰
   Teollisuuskaupunki
   Kaivoskaupunki
   Satamakaupunki
   Yliopistokaupunki
   Hallintokaupunki       Oulu on t辰rke辰 teollisuuskaupunki, ja
                          sen IT-teollisuudella on 2000-luvulla
   jne.                   ollut merkitt辰v辰 globaali asema.
Ent辰p辰 kaupungistuminen??
 V辰est旦n keskittymist辰 taajama-alueille
 = Urbanisoituminen (urbaani vs. ruraali)
 Taustalla v辰est旦nkasvu ja elinkeinomuutos
 Perinteisesti kaupungistuminen edennyt:
 1. Liikenteelle/kaupank辰ynnille otollinen paikka
 2. Ihmisi辰 muuttaa ty旦paikkojen per辰ss辰
 3. Asutusalueiden muodostuminen -> l辰hi旦t jne
 4. Kysynt辰辰 palveluille -> elintarvikkeet, koulutus yms
 5. Lis辰辰 ty旦voimaa ja asukkaita
Kaupungistuminen II

 T辰ll辰 hetkell辰 maailman v辰est旦st辰 yli 50 % asuu
 kaupunkimaisessa ymp辰rist旦ss辰
 Erot suuria valtioiden v辰lill辰
   Belgia. 97 %, Suomi 63 %, Etiopia 17 %
   (tiedot CIA World Factbook 2010)

 Kehitysmaissa (erit. Afrikassa, Kaakkois-
 Aasiassa) kaupungistuminen vasta kiihtym辰ss辰
   Kasvua sek辰 syntyvyydest辰 (2/3) ett辰
   muuttoliikkeest辰 (1/3)
Kaupungistuminen III

 Valtion alueella yleens辰 muutama kaupunki /
 kaupunkien muodostama kompleksi, jotka
 imev辰t asukkaita (kasvukeskukset)
 Kunta -> kaupunki -> megapoli -> megalopoli
   Simo
   Kiiruna
   Moskova
   Tokio (my旦s ns. globaali kaupunki)
Onko ongelmatonta?

 Miettik辰辰 n. 3 hl旦:n ryhmiss辰, mit辰 ongelmia ja
 haasteita kaupungistuminen voi aiheuttaa.
 My旦s: Voiko kaupungistumisesta olla hy旦ty辰?
 Esim. seuraavia aiheita
   Ymp辰rist旦
   Infrastruktuuri
   Sosiaaliset ulottuvuudet
 Aikaa n. 15 min
Kaupungistumisen ongelmia

 Infrastruktuuri
   Vesihuolto
   J辰tehuolto
   Energiahuolto
   Tiet ja kadut
   Valaistus
Kaupungistumisen ongelmia

 Ymp辰rist旦
   Tavara- ja j辰tevirrat -> kuljetukset
   Liikenne ja teollisuus -> p辰辰st旦t (smog, inversio)
   J辰teongelmat
   Pohja- ja pintavesien likaantuminen
   Vieraantuminen luonnosta -> toimintakulttuuri
   (L辰mp旦saarekeilmi旦)
Kaupungistumisen ongelmia

 Sosiaaliset ulottuvuudet
   Ty旦tt旦myys
   Asuntopula (kasvu 5 % -> 2x as.m辰辰r辰 14 vuodessa)
   Ik辰rakenne (kehitysmaat >50 % lapsia ja nuoria)
   Elintarvikehuolto
   Terveydenhuolto
   Vastuu muista?
   Rikollisuus, syrj辰ytyneisyys (slummit)
Kaupungistumisen hy旦tyj辰

 Elintaso voi nousta (ty旦n laatu, palkka,
 asuminen)
 El辰m辰 voi helpottua (p辰ivitt辰iset tarpeet)
 Tarjontaa enemm辰n (vapaa-ajan aktiviteetit jne.)
 Sosiaalinen verkottuminen
Kaupunkisuunnittelu, rakennemallit

 Kaupunkien rakenteen kehityksess辰 ja
 suunnittelussa on erotettavissa muutamia
 p辰辰suuntauksia
 Vanhimmat kaupungit rakentuneet ilman
 varsinaista suunnittelua
 Modernilla ajalla suunnitelijoilla ollut suuri valta
 Postmodernille ajalle (= nyky辰辰n) tyypillist辰
 osallistuva suunnittelu -> asukkaiden mielipide
Kaupunkien rakenne

 Kaupungilla yleens辰 keskusta ja sit辰 ymp辰r旦iv辰t
 alueet
 Keskustalla hyv辰 saavutettavuus, keskeinen
 sijainti
   Keskeisyydest辰 johtuen monilla tahoilla kiinnostusta
   Seuraa se, ett辰 maan arvo kohoaa
   Vain maksukykyisill辰 (yrityksill辰) varaa
   Muodostuu liikekeskusta (Central Business District)
Rakennemallit

 Keh辰malli
   Yksi selke辰 ydin (CBD)
   Ymp辰rill辰 kevyt teollisuus, sek辰 asuinalueet tulojen
   mukaan (v辰h辰tuloiset sisimp辰n辰, miksi?)
   Tyypillist辰 vanhoille kaupungeille
   Esimerkkej辰: Hamina, Moskova
Rakennemallit

 Sektorimalli
   Teollisuus ja liiketilat sijoittuneet p辰辰liikennev辰ylien
   varrelle (valtatiet, rautatiet, lentokenttien l辰hist旦)
   Kuitenkin yksi selke辰 CBD
   Asutus jakautunut v辰leihin ja reunamille, asuntojen
   hinnat vaihtelevat paljon sijainnin mukaan
   Esimerkkej辰: Turku
Rakennemallit

 Moniydinmalli
   Tyypillinen suurkaupunkien rakennemalli
   Monesti modernit kaupungit noudattavat
   Useita aluekeskuksia, jotka kilpailevat liikekeskustan
   kanssa
   Esim: Helsinki (p辰辰kaupunkiseutu), Oulu
Rakennemallit

 Harvoin k辰yt辰nn旦ss辰 kovin selkeit辰
 Vaikuttaa useita tekij旦it辰:
   Luonnonymp辰rist旦 (ilmasto, maa- ja kallioper辰,
   vesist旦t jne.)
   Historia (sotilaallinen asema, uskonto jne.)
   Aluepolitiikka (esim. yliopistojen sijoittaminen)
   Sattuma
Teht辰v辰

 Tutki kaupunkikarttaa, mit辰 tekij辰t kaupungin
 rakentumiseen ovat vaikuttaneet?
 Ty旦skentele parin kanssa
 Aikaa n. 5-10min
Teht辰v辰

 Miettik辰辰 parin kanssa tai ryhmiss辰, miten
 kaupunki ja ymp辰r旦iv辰 maaseutu (vaikutusalue)
 ovat vuorovaikutuksessa kesken辰辰n.
 Mitk辰 vuorovaikutussuhteista ovat positiivisia,
 mitk辰 negatiivisia?
 Aikaa n. 5 min
Kaupunki vs maaseutu

 Kaupunki ja maaseutu kesken辰辰n tiiviiss辰
 vuorovaikutuksessa

                             Koulutus   Vaikutusalue
            Ty旦ntekij辰t
                                           Jalosteet


     Ty旦paikat            Keskusta


                                         Elintarvikkeet
                 Raaka-
                 aineet
                             Energia
Kaupunki vs maaseutu

 Hyvin yleist辰 on esim ty旦ss辰k辰ynti kaupungissa
 esikaupunkialueelta -> pendeliliikenne
 Asiointi suoritetaan yleens辰 aluekeskuksissa,
 jolloin muodostuu keskusten vaikutusalueet
 Raja voi olla vaihettuva tai jyrkk辰
 Yritykset hy旦dynt辰v辰t esim. markkinoinnissa
   Kuinka kaukaa ihmiset k辰yv辰t ko. keskuksessa?
   Onko potentiaalisia asukkaita riitt辰v辰 m辰辰r辰?
Keskusten palvelut

 Vaihtelee vaikutusalueen suuruuden mukaan
 Keskuksen ei tarvitse olla kaupunki
 Jos verrataan esim. Oulun ja Vaalan
 palvelutarjontaa, ero on suuri
 Pieness辰 keskuksessa ei kaikkien palvelujen
 tarjoaminen ole mahdollista, joten osa keskittyy
 vain isoihin keskuksiin (esim korkeakoulut)
Keskusten luokittelu

 Paikalliskeskus (Puokio)
 Kuntakeskus (Kauhava)
 Kaupunkikeskus (Pudasj辰rvi)
 Maakuntakeskus (Rovaniemi)
 Valtakunnanosan keskus (Oulu)
 P辰辰kaupunkikeskus (Helsinki)

More Related Content

More from OuLUMA (8)

Akateeminen ty旦llisyys ja Oulun yliopistosta valmistuneiden sijoittuminen
Akateeminen ty旦llisyys ja Oulun yliopistosta valmistuneiden sijoittuminenAkateeminen ty旦llisyys ja Oulun yliopistosta valmistuneiden sijoittuminen
Akateeminen ty旦llisyys ja Oulun yliopistosta valmistuneiden sijoittuminen
OuLUMA
Opetuksen motivointi - Olli Silv辿n
Opetuksen motivointi - Olli Silv辿nOpetuksen motivointi - Olli Silv辿n
Opetuksen motivointi - Olli Silv辿n
OuLUMA
LUMA-aineiden merkitys yliopisto-opinnoissa
LUMA-aineiden merkitys yliopisto-opinnoissaLUMA-aineiden merkitys yliopisto-opinnoissa
LUMA-aineiden merkitys yliopisto-opinnoissa
OuLUMA
Talotekniikan kemia Oulun seudun ammattikorkeakoulussa
Talotekniikan kemia Oulun seudun ammattikorkeakoulussaTalotekniikan kemia Oulun seudun ammattikorkeakoulussa
Talotekniikan kemia Oulun seudun ammattikorkeakoulussa
OuLUMA
Tekniikan yliopisto-opinnot Oulussa
Tekniikan yliopisto-opinnot OulussaTekniikan yliopisto-opinnot Oulussa
Tekniikan yliopisto-opinnot Oulussa
OuLUMA
Teknillisen tiedekunnan opintomahdollisuudet
Teknillisen tiedekunnan opintomahdollisuudetTeknillisen tiedekunnan opintomahdollisuudet
Teknillisen tiedekunnan opintomahdollisuudet
OuLUMA
Luonnontieteellisen tiedekunnan opiskelijavalinta
Luonnontieteellisen tiedekunnan opiskelijavalintaLuonnontieteellisen tiedekunnan opiskelijavalinta
Luonnontieteellisen tiedekunnan opiskelijavalinta
OuLUMA
Tasavirtapiirin k辰sitteiden mallintaminen
Tasavirtapiirin k辰sitteiden mallintaminenTasavirtapiirin k辰sitteiden mallintaminen
Tasavirtapiirin k辰sitteiden mallintaminen
OuLUMA
Akateeminen ty旦llisyys ja Oulun yliopistosta valmistuneiden sijoittuminen
Akateeminen ty旦llisyys ja Oulun yliopistosta valmistuneiden sijoittuminenAkateeminen ty旦llisyys ja Oulun yliopistosta valmistuneiden sijoittuminen
Akateeminen ty旦llisyys ja Oulun yliopistosta valmistuneiden sijoittuminen
OuLUMA
Opetuksen motivointi - Olli Silv辿n
Opetuksen motivointi - Olli Silv辿nOpetuksen motivointi - Olli Silv辿n
Opetuksen motivointi - Olli Silv辿n
OuLUMA
LUMA-aineiden merkitys yliopisto-opinnoissa
LUMA-aineiden merkitys yliopisto-opinnoissaLUMA-aineiden merkitys yliopisto-opinnoissa
LUMA-aineiden merkitys yliopisto-opinnoissa
OuLUMA
Talotekniikan kemia Oulun seudun ammattikorkeakoulussa
Talotekniikan kemia Oulun seudun ammattikorkeakoulussaTalotekniikan kemia Oulun seudun ammattikorkeakoulussa
Talotekniikan kemia Oulun seudun ammattikorkeakoulussa
OuLUMA
Tekniikan yliopisto-opinnot Oulussa
Tekniikan yliopisto-opinnot OulussaTekniikan yliopisto-opinnot Oulussa
Tekniikan yliopisto-opinnot Oulussa
OuLUMA
Teknillisen tiedekunnan opintomahdollisuudet
Teknillisen tiedekunnan opintomahdollisuudetTeknillisen tiedekunnan opintomahdollisuudet
Teknillisen tiedekunnan opintomahdollisuudet
OuLUMA
Luonnontieteellisen tiedekunnan opiskelijavalinta
Luonnontieteellisen tiedekunnan opiskelijavalintaLuonnontieteellisen tiedekunnan opiskelijavalinta
Luonnontieteellisen tiedekunnan opiskelijavalinta
OuLUMA
Tasavirtapiirin k辰sitteiden mallintaminen
Tasavirtapiirin k辰sitteiden mallintaminenTasavirtapiirin k辰sitteiden mallintaminen
Tasavirtapiirin k辰sitteiden mallintaminen
OuLUMA

Kaupungistuminen

  • 2. Mik辰 on kaupunki? Karkeasti vain hallinnollinen termi Kaupunkimainen asutus / ymp辰rist旦? Taajama = v辰h. 200 asukasta, talojen v辰linen et辰isyys enint辰辰n 200m Kaupunki = hallinnollinen alue, voi sis辰lt辰辰 useita erillisi辰 taajama-alueita Usein kaupungissa on erotettavissa keskus -> l辰hi旦t -> reuna-alueet (-> maaseutu)
  • 3. Mik辰 on kaupunki? Pudasj辰rvi on ollut kaupunki vuodesta 2004 l辰htien. Sen asukasluku on noin 9000. Esimerkiksi p辰辰kaupunkiseudun tuntumassa sijaitsevalla Nurmij辰rvell辰 asuu yli 40 000 asukasta, mutta se ei ole kaupunki.
  • 4. Kaupunkityyppej辰 Mik辰li kehittynyt jonkin tietyn elinkeinon ymp辰rille, voidaan nimet辰 Teollisuuskaupunki Kaivoskaupunki Satamakaupunki Yliopistokaupunki Hallintokaupunki Oulu on t辰rke辰 teollisuuskaupunki, ja sen IT-teollisuudella on 2000-luvulla jne. ollut merkitt辰v辰 globaali asema.
  • 5. Ent辰p辰 kaupungistuminen?? V辰est旦n keskittymist辰 taajama-alueille = Urbanisoituminen (urbaani vs. ruraali) Taustalla v辰est旦nkasvu ja elinkeinomuutos Perinteisesti kaupungistuminen edennyt: 1. Liikenteelle/kaupank辰ynnille otollinen paikka 2. Ihmisi辰 muuttaa ty旦paikkojen per辰ss辰 3. Asutusalueiden muodostuminen -> l辰hi旦t jne 4. Kysynt辰辰 palveluille -> elintarvikkeet, koulutus yms 5. Lis辰辰 ty旦voimaa ja asukkaita
  • 6. Kaupungistuminen II T辰ll辰 hetkell辰 maailman v辰est旦st辰 yli 50 % asuu kaupunkimaisessa ymp辰rist旦ss辰 Erot suuria valtioiden v辰lill辰 Belgia. 97 %, Suomi 63 %, Etiopia 17 % (tiedot CIA World Factbook 2010) Kehitysmaissa (erit. Afrikassa, Kaakkois- Aasiassa) kaupungistuminen vasta kiihtym辰ss辰 Kasvua sek辰 syntyvyydest辰 (2/3) ett辰 muuttoliikkeest辰 (1/3)
  • 7. Kaupungistuminen III Valtion alueella yleens辰 muutama kaupunki / kaupunkien muodostama kompleksi, jotka imev辰t asukkaita (kasvukeskukset) Kunta -> kaupunki -> megapoli -> megalopoli Simo Kiiruna Moskova Tokio (my旦s ns. globaali kaupunki)
  • 8. Onko ongelmatonta? Miettik辰辰 n. 3 hl旦:n ryhmiss辰, mit辰 ongelmia ja haasteita kaupungistuminen voi aiheuttaa. My旦s: Voiko kaupungistumisesta olla hy旦ty辰? Esim. seuraavia aiheita Ymp辰rist旦 Infrastruktuuri Sosiaaliset ulottuvuudet Aikaa n. 15 min
  • 9. Kaupungistumisen ongelmia Infrastruktuuri Vesihuolto J辰tehuolto Energiahuolto Tiet ja kadut Valaistus
  • 10. Kaupungistumisen ongelmia Ymp辰rist旦 Tavara- ja j辰tevirrat -> kuljetukset Liikenne ja teollisuus -> p辰辰st旦t (smog, inversio) J辰teongelmat Pohja- ja pintavesien likaantuminen Vieraantuminen luonnosta -> toimintakulttuuri (L辰mp旦saarekeilmi旦)
  • 11. Kaupungistumisen ongelmia Sosiaaliset ulottuvuudet Ty旦tt旦myys Asuntopula (kasvu 5 % -> 2x as.m辰辰r辰 14 vuodessa) Ik辰rakenne (kehitysmaat >50 % lapsia ja nuoria) Elintarvikehuolto Terveydenhuolto Vastuu muista? Rikollisuus, syrj辰ytyneisyys (slummit)
  • 12. Kaupungistumisen hy旦tyj辰 Elintaso voi nousta (ty旦n laatu, palkka, asuminen) El辰m辰 voi helpottua (p辰ivitt辰iset tarpeet) Tarjontaa enemm辰n (vapaa-ajan aktiviteetit jne.) Sosiaalinen verkottuminen
  • 13. Kaupunkisuunnittelu, rakennemallit Kaupunkien rakenteen kehityksess辰 ja suunnittelussa on erotettavissa muutamia p辰辰suuntauksia Vanhimmat kaupungit rakentuneet ilman varsinaista suunnittelua Modernilla ajalla suunnitelijoilla ollut suuri valta Postmodernille ajalle (= nyky辰辰n) tyypillist辰 osallistuva suunnittelu -> asukkaiden mielipide
  • 14. Kaupunkien rakenne Kaupungilla yleens辰 keskusta ja sit辰 ymp辰r旦iv辰t alueet Keskustalla hyv辰 saavutettavuus, keskeinen sijainti Keskeisyydest辰 johtuen monilla tahoilla kiinnostusta Seuraa se, ett辰 maan arvo kohoaa Vain maksukykyisill辰 (yrityksill辰) varaa Muodostuu liikekeskusta (Central Business District)
  • 15. Rakennemallit Keh辰malli Yksi selke辰 ydin (CBD) Ymp辰rill辰 kevyt teollisuus, sek辰 asuinalueet tulojen mukaan (v辰h辰tuloiset sisimp辰n辰, miksi?) Tyypillist辰 vanhoille kaupungeille Esimerkkej辰: Hamina, Moskova
  • 16. Rakennemallit Sektorimalli Teollisuus ja liiketilat sijoittuneet p辰辰liikennev辰ylien varrelle (valtatiet, rautatiet, lentokenttien l辰hist旦) Kuitenkin yksi selke辰 CBD Asutus jakautunut v辰leihin ja reunamille, asuntojen hinnat vaihtelevat paljon sijainnin mukaan Esimerkkej辰: Turku
  • 17. Rakennemallit Moniydinmalli Tyypillinen suurkaupunkien rakennemalli Monesti modernit kaupungit noudattavat Useita aluekeskuksia, jotka kilpailevat liikekeskustan kanssa Esim: Helsinki (p辰辰kaupunkiseutu), Oulu
  • 18. Rakennemallit Harvoin k辰yt辰nn旦ss辰 kovin selkeit辰 Vaikuttaa useita tekij旦it辰: Luonnonymp辰rist旦 (ilmasto, maa- ja kallioper辰, vesist旦t jne.) Historia (sotilaallinen asema, uskonto jne.) Aluepolitiikka (esim. yliopistojen sijoittaminen) Sattuma
  • 19. Teht辰v辰 Tutki kaupunkikarttaa, mit辰 tekij辰t kaupungin rakentumiseen ovat vaikuttaneet? Ty旦skentele parin kanssa Aikaa n. 5-10min
  • 20. Teht辰v辰 Miettik辰辰 parin kanssa tai ryhmiss辰, miten kaupunki ja ymp辰r旦iv辰 maaseutu (vaikutusalue) ovat vuorovaikutuksessa kesken辰辰n. Mitk辰 vuorovaikutussuhteista ovat positiivisia, mitk辰 negatiivisia? Aikaa n. 5 min
  • 21. Kaupunki vs maaseutu Kaupunki ja maaseutu kesken辰辰n tiiviiss辰 vuorovaikutuksessa Koulutus Vaikutusalue Ty旦ntekij辰t Jalosteet Ty旦paikat Keskusta Elintarvikkeet Raaka- aineet Energia
  • 22. Kaupunki vs maaseutu Hyvin yleist辰 on esim ty旦ss辰k辰ynti kaupungissa esikaupunkialueelta -> pendeliliikenne Asiointi suoritetaan yleens辰 aluekeskuksissa, jolloin muodostuu keskusten vaikutusalueet Raja voi olla vaihettuva tai jyrkk辰 Yritykset hy旦dynt辰v辰t esim. markkinoinnissa Kuinka kaukaa ihmiset k辰yv辰t ko. keskuksessa? Onko potentiaalisia asukkaita riitt辰v辰 m辰辰r辰?
  • 23. Keskusten palvelut Vaihtelee vaikutusalueen suuruuden mukaan Keskuksen ei tarvitse olla kaupunki Jos verrataan esim. Oulun ja Vaalan palvelutarjontaa, ero on suuri Pieness辰 keskuksessa ei kaikkien palvelujen tarjoaminen ole mahdollista, joten osa keskittyy vain isoihin keskuksiin (esim korkeakoulut)
  • 24. Keskusten luokittelu Paikalliskeskus (Puokio) Kuntakeskus (Kauhava) Kaupunkikeskus (Pudasj辰rvi) Maakuntakeskus (Rovaniemi) Valtakunnanosan keskus (Oulu) P辰辰kaupunkikeskus (Helsinki)

Editor's Notes

  • #5: T辰ss辰 voi kysell辰 oppilailta, muistuuko mieleen esimerkkej辰 eri kaupunkityypeist辰?
  • #6: Ruraalin yhteydess辰 voi mainita my旦s periferian
  • #9: Seuraaviin dioihin koottu valmiiksi esimerkkej辰 ongelmista. K辰yd辰辰n ensin l辰pi ryhmien vastaukset ja kootaan esim. taululle, sen j辰lkeen k辰yd辰辰n dioista l辰pi jos tarvetta.
  • #10: Infrastruktuurin rakentaminen! Riitt辰v辰 kasvun kannalta, ottaa ymp辰rist旦n huomioon.
  • #14: Kaupunkien tarkoituksenmukainen segrekoituminen modernilla ajalla -> tietyt v辰hemmist旦ryhm辰t ohjattu omiin kaupunginosiinsa (esim. New York / Harlem). Nyky辰辰n mahdollisimman tasa-arvoinen suunnittelu -> v辰hent辰辰 j辰nnitteit辰, v辰kivaltaa, rikoksia jne.
  • #16: Jos sopivia kuvia, n辰yt辰. Kysele oppilailta esimerkkej辰 keh辰malli -kaupungeista.
  • #17: Jos sopivia kuvia, n辰yt辰. Kysele oppilailta esimerkkej辰 sektorimalli -kaupungeista.
  • #18: Jos sopivia kuvia, n辰yt辰. Kysele oppilailta esimerkkej辰 moniydinmalli -kaupungeista.
  • #20: Jaa Oulun kartta tai heijasta kalvolta tai videotykilt辰 n辰kyville. Voi olla my旦s muun kunnan/kaupungin. K辰yd辰辰n tekij辰t l辰vitse ja kirjataan taululle. Pohdintaa rakenteen toimivuudesta.
  • #23: T辰ss辰 yhteydess辰 voi mainita esim. Oulun liikenn旦intitutkimuksen, jossa ideana mm. kauppakeskusten optimaalinen sijoittelu hiilidioksidip辰辰st旦jen kannalta.
  • #25: Mik辰li j辰辰 aikaa, palvelutarjontaa voi k辰yd辰 laajemmin l辰vitse. Mik辰li ei, oppilaat voivat lukea kirjasta.