Ty旦n tekemisen tapa ja osaamistarpeet muutoksessaOuLUMA
油
Taloudellisen tiedotustoimiston koulu-coach Heikki Piilonen kertoi ty旦n tekemisen tavan muutoksista opinto-ohjaajien koulutusp辰iv辰ss辰 28.1.2011 Oulun yliopistolla.
Luonnontieteellisen tiedekunnan opintomahdollisuudetOuLUMA
油
Opintoasiainp辰辰llikk旦 Heikki Kuoppalan esitys Oulun yliopiston luonnontieteellisen tiedekunnan opintomahdollisuuksista. Esitys on pidetty opinto-ohjaajien koulutusp辰iv辰ss辰 Oulun yliopistolla 28.1.2011.
Oulun yliopiston vara- ja koulutusrehtori Olli Silv辿n luennoi opettajan keinoista parantaa kurssien l辰p辰isy辰 Tukea LUMA-aineiden opiskeluun -koulutuksessa 4.9.2010.
Oulun yliopiston vara- ja koulutusrehtori Olli Silv辿n luennoi opettajan keinoista parantaa kurssien l辰p辰isy辰 Tukea LUMA-aineiden opiskeluun -koulutuksessa 4.9.2010.
2. Mik辰 on kaupunki?
Karkeasti vain hallinnollinen termi
Kaupunkimainen asutus / ymp辰rist旦?
Taajama = v辰h. 200 asukasta, talojen v辰linen et辰isyys
enint辰辰n 200m
Kaupunki = hallinnollinen alue, voi sis辰lt辰辰 useita
erillisi辰 taajama-alueita
Usein kaupungissa on erotettavissa keskus ->
l辰hi旦t -> reuna-alueet (-> maaseutu)
3. Mik辰 on kaupunki?
Pudasj辰rvi on ollut kaupunki vuodesta 2004
l辰htien. Sen asukasluku on noin 9000.
Esimerkiksi p辰辰kaupunkiseudun tuntumassa
sijaitsevalla Nurmij辰rvell辰 asuu yli 40 000
asukasta, mutta se ei ole kaupunki.
4. Kaupunkityyppej辰
Mik辰li kehittynyt jonkin tietyn elinkeinon
ymp辰rille, voidaan nimet辰
Teollisuuskaupunki
Kaivoskaupunki
Satamakaupunki
Yliopistokaupunki
Hallintokaupunki Oulu on t辰rke辰 teollisuuskaupunki, ja
sen IT-teollisuudella on 2000-luvulla
jne. ollut merkitt辰v辰 globaali asema.
5. Ent辰p辰 kaupungistuminen??
V辰est旦n keskittymist辰 taajama-alueille
= Urbanisoituminen (urbaani vs. ruraali)
Taustalla v辰est旦nkasvu ja elinkeinomuutos
Perinteisesti kaupungistuminen edennyt:
1. Liikenteelle/kaupank辰ynnille otollinen paikka
2. Ihmisi辰 muuttaa ty旦paikkojen per辰ss辰
3. Asutusalueiden muodostuminen -> l辰hi旦t jne
4. Kysynt辰辰 palveluille -> elintarvikkeet, koulutus yms
5. Lis辰辰 ty旦voimaa ja asukkaita
6. Kaupungistuminen II
T辰ll辰 hetkell辰 maailman v辰est旦st辰 yli 50 % asuu
kaupunkimaisessa ymp辰rist旦ss辰
Erot suuria valtioiden v辰lill辰
Belgia. 97 %, Suomi 63 %, Etiopia 17 %
(tiedot CIA World Factbook 2010)
Kehitysmaissa (erit. Afrikassa, Kaakkois-
Aasiassa) kaupungistuminen vasta kiihtym辰ss辰
Kasvua sek辰 syntyvyydest辰 (2/3) ett辰
muuttoliikkeest辰 (1/3)
7. Kaupungistuminen III
Valtion alueella yleens辰 muutama kaupunki /
kaupunkien muodostama kompleksi, jotka
imev辰t asukkaita (kasvukeskukset)
Kunta -> kaupunki -> megapoli -> megalopoli
Simo
Kiiruna
Moskova
Tokio (my旦s ns. globaali kaupunki)
8. Onko ongelmatonta?
Miettik辰辰 n. 3 hl旦:n ryhmiss辰, mit辰 ongelmia ja
haasteita kaupungistuminen voi aiheuttaa.
My旦s: Voiko kaupungistumisesta olla hy旦ty辰?
Esim. seuraavia aiheita
Ymp辰rist旦
Infrastruktuuri
Sosiaaliset ulottuvuudet
Aikaa n. 15 min
10. Kaupungistumisen ongelmia
Ymp辰rist旦
Tavara- ja j辰tevirrat -> kuljetukset
Liikenne ja teollisuus -> p辰辰st旦t (smog, inversio)
J辰teongelmat
Pohja- ja pintavesien likaantuminen
Vieraantuminen luonnosta -> toimintakulttuuri
(L辰mp旦saarekeilmi旦)
11. Kaupungistumisen ongelmia
Sosiaaliset ulottuvuudet
Ty旦tt旦myys
Asuntopula (kasvu 5 % -> 2x as.m辰辰r辰 14 vuodessa)
Ik辰rakenne (kehitysmaat >50 % lapsia ja nuoria)
Elintarvikehuolto
Terveydenhuolto
Vastuu muista?
Rikollisuus, syrj辰ytyneisyys (slummit)
12. Kaupungistumisen hy旦tyj辰
Elintaso voi nousta (ty旦n laatu, palkka,
asuminen)
El辰m辰 voi helpottua (p辰ivitt辰iset tarpeet)
Tarjontaa enemm辰n (vapaa-ajan aktiviteetit jne.)
Sosiaalinen verkottuminen
13. Kaupunkisuunnittelu, rakennemallit
Kaupunkien rakenteen kehityksess辰 ja
suunnittelussa on erotettavissa muutamia
p辰辰suuntauksia
Vanhimmat kaupungit rakentuneet ilman
varsinaista suunnittelua
Modernilla ajalla suunnitelijoilla ollut suuri valta
Postmodernille ajalle (= nyky辰辰n) tyypillist辰
osallistuva suunnittelu -> asukkaiden mielipide
14. Kaupunkien rakenne
Kaupungilla yleens辰 keskusta ja sit辰 ymp辰r旦iv辰t
alueet
Keskustalla hyv辰 saavutettavuus, keskeinen
sijainti
Keskeisyydest辰 johtuen monilla tahoilla kiinnostusta
Seuraa se, ett辰 maan arvo kohoaa
Vain maksukykyisill辰 (yrityksill辰) varaa
Muodostuu liikekeskusta (Central Business District)
15. Rakennemallit
Keh辰malli
Yksi selke辰 ydin (CBD)
Ymp辰rill辰 kevyt teollisuus, sek辰 asuinalueet tulojen
mukaan (v辰h辰tuloiset sisimp辰n辰, miksi?)
Tyypillist辰 vanhoille kaupungeille
Esimerkkej辰: Hamina, Moskova
16. Rakennemallit
Sektorimalli
Teollisuus ja liiketilat sijoittuneet p辰辰liikennev辰ylien
varrelle (valtatiet, rautatiet, lentokenttien l辰hist旦)
Kuitenkin yksi selke辰 CBD
Asutus jakautunut v辰leihin ja reunamille, asuntojen
hinnat vaihtelevat paljon sijainnin mukaan
Esimerkkej辰: Turku
17. Rakennemallit
Moniydinmalli
Tyypillinen suurkaupunkien rakennemalli
Monesti modernit kaupungit noudattavat
Useita aluekeskuksia, jotka kilpailevat liikekeskustan
kanssa
Esim: Helsinki (p辰辰kaupunkiseutu), Oulu
18. Rakennemallit
Harvoin k辰yt辰nn旦ss辰 kovin selkeit辰
Vaikuttaa useita tekij旦it辰:
Luonnonymp辰rist旦 (ilmasto, maa- ja kallioper辰,
vesist旦t jne.)
Historia (sotilaallinen asema, uskonto jne.)
Aluepolitiikka (esim. yliopistojen sijoittaminen)
Sattuma
19. Teht辰v辰
Tutki kaupunkikarttaa, mit辰 tekij辰t kaupungin
rakentumiseen ovat vaikuttaneet?
Ty旦skentele parin kanssa
Aikaa n. 5-10min
20. Teht辰v辰
Miettik辰辰 parin kanssa tai ryhmiss辰, miten
kaupunki ja ymp辰r旦iv辰 maaseutu (vaikutusalue)
ovat vuorovaikutuksessa kesken辰辰n.
Mitk辰 vuorovaikutussuhteista ovat positiivisia,
mitk辰 negatiivisia?
Aikaa n. 5 min
21. Kaupunki vs maaseutu
Kaupunki ja maaseutu kesken辰辰n tiiviiss辰
vuorovaikutuksessa
Koulutus Vaikutusalue
Ty旦ntekij辰t
Jalosteet
Ty旦paikat Keskusta
Elintarvikkeet
Raaka-
aineet
Energia
22. Kaupunki vs maaseutu
Hyvin yleist辰 on esim ty旦ss辰k辰ynti kaupungissa
esikaupunkialueelta -> pendeliliikenne
Asiointi suoritetaan yleens辰 aluekeskuksissa,
jolloin muodostuu keskusten vaikutusalueet
Raja voi olla vaihettuva tai jyrkk辰
Yritykset hy旦dynt辰v辰t esim. markkinoinnissa
Kuinka kaukaa ihmiset k辰yv辰t ko. keskuksessa?
Onko potentiaalisia asukkaita riitt辰v辰 m辰辰r辰?
23. Keskusten palvelut
Vaihtelee vaikutusalueen suuruuden mukaan
Keskuksen ei tarvitse olla kaupunki
Jos verrataan esim. Oulun ja Vaalan
palvelutarjontaa, ero on suuri
Pieness辰 keskuksessa ei kaikkien palvelujen
tarjoaminen ole mahdollista, joten osa keskittyy
vain isoihin keskuksiin (esim korkeakoulut)
#5: T辰ss辰 voi kysell辰 oppilailta, muistuuko mieleen esimerkkej辰 eri kaupunkityypeist辰?
#6: Ruraalin yhteydess辰 voi mainita my旦s periferian
#9: Seuraaviin dioihin koottu valmiiksi esimerkkej辰 ongelmista. K辰yd辰辰n ensin l辰pi ryhmien vastaukset ja kootaan esim. taululle, sen j辰lkeen k辰yd辰辰n dioista l辰pi jos tarvetta.
#10: Infrastruktuurin rakentaminen! Riitt辰v辰 kasvun kannalta, ottaa ymp辰rist旦n huomioon.
#14: Kaupunkien tarkoituksenmukainen segrekoituminen modernilla ajalla -> tietyt v辰hemmist旦ryhm辰t ohjattu omiin kaupunginosiinsa (esim. New York / Harlem). Nyky辰辰n mahdollisimman tasa-arvoinen suunnittelu -> v辰hent辰辰 j辰nnitteit辰, v辰kivaltaa, rikoksia jne.
#16: Jos sopivia kuvia, n辰yt辰. Kysele oppilailta esimerkkej辰 keh辰malli -kaupungeista.
#17: Jos sopivia kuvia, n辰yt辰. Kysele oppilailta esimerkkej辰 sektorimalli -kaupungeista.
#18: Jos sopivia kuvia, n辰yt辰. Kysele oppilailta esimerkkej辰 moniydinmalli -kaupungeista.
#20: Jaa Oulun kartta tai heijasta kalvolta tai videotykilt辰 n辰kyville. Voi olla my旦s muun kunnan/kaupungin. K辰yd辰辰n tekij辰t l辰vitse ja kirjataan taululle. Pohdintaa rakenteen toimivuudesta.
#23: T辰ss辰 yhteydess辰 voi mainita esim. Oulun liikenn旦intitutkimuksen, jossa ideana mm. kauppakeskusten optimaalinen sijoittelu hiilidioksidip辰辰st旦jen kannalta.
#25: Mik辰li j辰辰 aikaa, palvelutarjontaa voi k辰yd辰 laajemmin l辰vitse. Mik辰li ei, oppilaat voivat lukea kirjasta.