Metsien muut käyttömuodot - Urpo Hassinen, Suomen metsäkeskusSuomen metsäkeskusMetsien muut käyttömuodot - Urpo Hassinen, Suomen metsäkeskus
Puhutaan metsästä, Pohjois-Savo -tilaisuus 25.2.2020 Kuopiossa. Järjestäjinä Suomen metsäkeskus ja Pohjois-Savon maakuntaliitto. Puhutaan metsästä on Suomen metsäkeskuksen sidosryhmätilaisuus, joka kokoaa yhteen metsäalan vaikuttajat ja tekijät. Tilaisuudessa puhutaan valmisteilla olevasta alueellisesta metsäohjelmasta.
Tietoa suomen metsista korj- 19-9-19Suomen metsäkeskusKuusamon yksityismetsien luontohelmet tutuiksi -hankkeen päätösseminaari ja maastoretki 10.-11.9.2019.
Nurmipalkokasvit, nurmen kolmas niitto ja maissisäilörehu - Auvo Sairanen, LukeNatural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)Nurmet Rahaksi- ja EuroMaito-hankkeiden tulosseminaari. Luvassa monipuolinen kattaus tutkimustietoa nurmenviljelyn ja maidontuotannon eri osa-alueilta ulottuen viljelyteknisistä yksityiskohdista ruokintaan, talouteen ja lypsykarjan hyvinvointiin saakka. Paneelikeskustelussa syvennytään nautakarjatalouden suuriin kysymyksiin: yhteiskunnalliseen hyväksyttävyyteen ja taloudellisen kannattavuuden parantamiseen.
Jatkuvapeitteinen vedet jurvaSuomen metsäkeskusKurikan Jurvassa 1.10.2019 järjestetyn
Suometsien käsittelytapojen monipuolistaminen -koulutuksen materiaalia.
Suometsien käsittelysuosituksia: Suometsien käsittelyn vesistövaikutukset - Pentti Niemistö, LUKE
Koulutuksen järjesti yhteistyössä Suomen metsäkeskus, LUKE, Tapio Oy, sekä Suometsien sadonkorjuu- ja Fenix -hankkeet.
Syrjänen Monimuotoisuuden nykytila ja lisääminen metsissäSuomen metsäkeskusKimmo Syrjäsen (Suomen ympäristökeskus) esitys Metsätalouden kannattavuus ja kestävyys- tapahtumassa Helsingin yliopistolla 16.3.2019
Nurmipalkokasvit, nurmen kolmas niitto ja maissisäilörehu - Auvo Sairanen, LukeNatural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)Nurmet Rahaksi- ja EuroMaito-hankkeiden tulosseminaari. Luvassa monipuolinen kattaus tutkimustietoa nurmenviljelyn ja maidontuotannon eri osa-alueilta ulottuen viljelyteknisistä yksityiskohdista ruokintaan, talouteen ja lypsykarjan hyvinvointiin saakka. Paneelikeskustelussa syvennytään nautakarjatalouden suuriin kysymyksiin: yhteiskunnalliseen hyväksyttävyyteen ja taloudellisen kannattavuuden parantamiseen.
Jatkuvapeitteinen vedet jurvaSuomen metsäkeskusKurikan Jurvassa 1.10.2019 järjestetyn
Suometsien käsittelytapojen monipuolistaminen -koulutuksen materiaalia.
Suometsien käsittelysuosituksia: Suometsien käsittelyn vesistövaikutukset - Pentti Niemistö, LUKE
Koulutuksen järjesti yhteistyössä Suomen metsäkeskus, LUKE, Tapio Oy, sekä Suometsien sadonkorjuu- ja Fenix -hankkeet.
Syrjänen Monimuotoisuuden nykytila ja lisääminen metsissäSuomen metsäkeskusKimmo Syrjäsen (Suomen ympäristökeskus) esitys Metsätalouden kannattavuus ja kestävyys- tapahtumassa Helsingin yliopistolla 16.3.2019
Luonnontieteellisen tiedekunnan opintomahdollisuudetOuLUMAOpintoasiainpäällikkö Heikki Kuoppalan esitys Oulun yliopiston luonnontieteellisen tiedekunnan opintomahdollisuuksista. Esitys on pidetty opinto-ohjaajien koulutuspäivässä Oulun yliopistolla 28.1.2011.
Akateeminen työllisyys ja Oulun yliopistosta valmistuneiden sijoittuminenOuLUMAOulun yliopiston opiskelijapalvelun päällikkö Sakari Jussi-Pekka kertoi akateemisesta työllisyydestä opinto-ohjaajien koulutuspäivässä 28.1.2011.
Työn tekemisen tapa ja osaamistarpeet muutoksessaOuLUMATaloudellisen tiedotustoimiston koulu-coach Heikki Piilonen kertoi työn tekemisen tavan muutoksista opinto-ohjaajien koulutuspäivässä 28.1.2011 Oulun yliopistolla.
Opetuksen motivointi - Olli SilvénOuLUMAOulun yliopiston vara- ja koulutusrehtori Olli Silvén luennoi opettajan keinoista parantaa kurssien läpäisyä Tukea LUMA-aineiden opiskeluun -koulutuksessa 4.9.2010.
Teknillisen tiedekunnan opintomahdollisuudetOuLUMAOulun yliopiston teknillisen tiedekunnan koulutusdekaani Helka-Liisa Hentilän esitys tekniikan opiskelusta Oulun yliopistossa.
Luonnontieteellisen tiedekunnan opiskelijavalintaOuLUMAOpintoasiainpäällikkö Heikki Kuoppalan esitys Oulun yliopiston luonnontieteellisen tiedekunnan opiskelijavalinnasta.
Tasavirtapiirin käsitteiden mallintaminenOuLUMAVeera Kallungin esitys Oulun LUMA-keskus OuLUMA:n järjestämässä Sähköä ilmassa -koulutuskokonaisuudessa.
2. Hyödyntäminen
Soita on hyödynnetty Suomessa
voimakkaasti
Pellonraivaus
Ojittaminen (metsätalous)
Turpeenotto
Vesirakentaminen ja muu rakentaminen
Suomella on soiden ojituksen
maailmanennätys
Alkuperäinen suoala on ollut noin 10,4
miljoonaa hehtaaria
Luonnontilassa tai ojittamatta 40 %
3. Hyödyntämisen seuraukset
Soiden talouskäyttö on tuhonnut
merkittävän osan alkuperäistä suoluontoa
Monet suotyypit ja niiden lajit uhanalaisia
Noin puolet arvioiduista suoluontotyypeistä on
valtakunnallisesti uhanalaisia
Soiden hyödyntäminen on muuttanut
maisemaa sekä kuormittanut vesistöjä
4. Ojittaminen
Metsätalouden tarpeisiin on kuivatettu yli
puolet soistamme
Järjestelmällinen metsäojitustoiminta
aloitettiin valtionmailla 1908 ja yksityismailla
1929
Uudisojitukset kasvoivat 1950-luvulta lähtien
hyvin nopeasti, kun ojitus koneellistui
5. Turveteollisuus
Turveteollisuuden tarpeisiin Suomen
suoalasta on varattu vajaat 60 000 ha
(tuotannossa 50 000 ha vuosittain)
Nostetusta turpeesta 90 % menee
energiakäyttöön
Suomen energian kokonaistuotannosta
turpeen osuus oli 6,2 % vuonna 2006
Turpeenottoalueiksi varataan
ensisijaisesti jo ojitettuja soita
6. Soiden suojelu
Soiden ekologisesti kestävä käyttö
edellyttää luonnonsuojelullisesti
arvokkaiden soiden suojelua
Lisäksi talouskäytössä olevilla alueilla on
säilytettävä luonnon monimuotoisuutta
Yleinen periaate on, että:
luonnontilaisten soiden määrä ei enää supistu
luonnonsuojelun kannalta arvokkaat suoalueet
palautetaan luonnontilaan ennallistamalla
soiden turvevarojen käyttö ei ylitä soihin
luontaisesti varastoituvan turpeen määrää
7. Soiden virkistyskäyttö
Perinteisesti ollut varsin rajallista
vaikeakulkuisuuden ja joidenkin
mielestä myös hyttysten ja paarmojen
vuoksi
Pitkospuiden rakentaminen on
mahdollistanut soiden virkistyskäytön
lisääntymisen ja niiden
luontomatkailullisen käytön
pitkospuita erityisesti suosituilla
retkeilyalueilla ja kansallispuistoissa
8. Soiden virkistyskäyttö
Suoluontoretket
lintu- ja kasviretket, patikointi, marja-
ja sieniretket
Hyvinvointia suosta
hoitoturve, turvesauna, turvehoidot,
suokylvyt ja suon yrtit
Oheistuotteet
suo-aiheiset käsityöt, suomarja- ja
yrttituotteet, suoteemaiset kulttuuri- ja
urheilutapahtumat