際際滷

際際滷Share a Scribd company logo
Laskennan matematiikka

     Marko Huhtanen
     Oulun Yliopisto
Laskenta: teht即v即, joka edellytt即即 runsaasti peruslaskutoimitusten
               a a              aa
suorittamista.

Matematiikka: algebra, analyysi, geometria,...

Laskennan matematiikka: matematiikka, joka on laskennan
motivoimaa.



Yht即l即ryhm即n ratkaisemisen historia sis即lt即即 kaikki aiheeseen
     ao      a                         a aa
liittyv即t vivahteet.
       a
300-luku
   Yht即l即ryhm即
      ao     a                              錚
                           3x + 2y + z = 39 錚
                           2x + 3y + z = 34
                           x + 2y + 3z = 26
                                            錚

   on kirjasta Yhdeks即n Lukua Matematiikan Taiteesta joka on
                       a
   per即isin viimeist即即nkin 300-luvulta.
      a             aa
Menetelm即 jolla yht即l即ryhm即 kirjassa esitet即即n ratkaistavaksi, on
          a         ao    a                aa
Gaussin eliminaatio.1

Carl Friedrich Gauss eli 1777-1855.



The Arnold principle: If a notion bears a personal name, then this
name is not the name of the inventor.




  1
      Gaussin eliminaatio tarkoittaa nykyisin tuettua LU hajotelmaa.
1800-luku
   John von Neumann: By and large it is uniformly true in
   mathematics that there is a time lapse between a mathematical
   discovery and the moment when it is useful.

   Yht即l即ryhmi即 alettiin ratkomaan 1800 luvun alussa. Ensimm即inen
      ao         a                                          a
   sovellus oli astronominen.
Gauss oli merkitt即v即 siit即 syyst即, ett即 h即n keksi pienimm即n
                 a a     a      a     a a                a
neli即summan menetelm即n.
    o                   a

Pienimm即n neli即summan menetelm即lle l即ytyi nopeasti paljon
         a    o               a o
k即ytt即即.
 a oa

Ongelmien koko alkoi my即s kasvaa.
                       o
Sittemmin kartogra鍖assa 1800 luvun loppupuolella jouduttiin
ratkomaan pienimm即n neli即summan teht即vi即.
                  a      o            a a
Jopa 77  77 kokoisia yht即l即ryhmi即 ratkottiin kyn即ll即 ja paperilla:
                         ao      a               a a

...These calculations  all in duplicate  were completed in two
years and a half  an average of eight computers being employed...

....In connection with so great a work successfully accomplished,
it is but right to remark how much it was facilitated by the energy
and talents of the chief computer, Mr. James OFarrell.
1900-1960

  Kaupallinen lentokoneteollisuus alkoi synnytt即m即即n runsaasti
                                               a aa
  yht即l即ryhmi即 1940 luvulta l即htien.
     ao      a                a

  Ongelmien koko alkoi kasvaa kest即m即tt即m即ksi.
                                  a a o a
Suurin ongelma joka viel即 ratkaistiin k即sin (=mekaanisella
                         a             a
laskukoneella) oli kokoa 200  200.

Ty即 veisi kolmessa vuorossa yli kaksi kuukautta. Olettaen ettei
  o
yht即k即即n n即pp即ilyvirhett即 tehd即.
   a aa a a             a      a

Nopeampi ratkaiseminen oli mahdollista matematiikan avulla, mm.
permutoimalla yht即l即t sopivasti ja k即ytt即m即ll即 hyv即ksi harvuutta.
                 ao                 a a a a       a




(Marchant Model 10ACT, valmistus: USA 1930-1940.)
40-luvun puoliv即liss即 elektronisia tietokoneita alettiin
               a a
kehittelem即即n.
          aa

50-luvun puoliv即liss即 kaupallisia tietokoneita alkoi tulla
               a a
markkinoille.

Tosin 200  200 kokoinen matriisi ei olisi mahtunut niiden muistiin.
Ensimm即inen moderni numeerisen analyysin julkaisu: J.von
        a
Neumann and H. Goldstine: Numerical inverting of matrices
of high order, Bull. Amer. Math. Soc., pp. 10211099, (1947).

Gaussin eliminaatio saatettiin matemaattisesti sellaiseen muotoon,
ett即 se toimi tietokoneissa numeerisesti luotettavasti.
   a

Matriisianalyysi tuli keskeiseksi.
1960-
   1960-luvulla Suomessakin oli yliopistoissa kaupallisia tietokoneita
   mm. TKK:lla (Elliott 803 A k即ytt即即n 1961) ja Oulun yliopistossa
                                a oo
   (Elliott 803 B k即ytt即即n 1965).
                   a oo
Nykyp即iv即n supertietokoneet selvi即v即t 106  106 kokoisista
      a a                        a a
teht即vist即 noin vuorokaudessa.
    a a




Jos ei ole supertietokonetta, rinnakkaista laskenta GPU:lla. (Alla
kuvassa Tesla C1060, nVidialta!)
Pelkk即 raaka laskentavoima ei riit即. Realistiset simulaatiot 3D:ss即
      a                           a                               a
vaativat helposti jopa 108 muuttujaa.

T即m即n kokoisten laskennallisten ongelmien ratkaiseminen on
 a a
mahdollista vain matematiikan avulla.

Ylip即即ns即, data-massiiviset ongelmat lis即即ntyv即t. 90% t即m即n
    aa a                                aa    a        a a
p即iv即n datasta on syntynyt viimeisen kahden vuoden aikana.
 a a

Laskennassa (ja datan k即sittelyss即) tarvittavaa matematiikkaa ei
                       a         a
ole helppo ennakoida.

On suositeltavaa suhtautua my即t即mielisesti my即s sellaiseen
                              oa                o
matematiikkaan, joka perinteisesti on mielletty olevan heikosti
yhteydess即 laskentaan.
         a

More Related Content

Laskennan matematiikka

  • 1. Laskennan matematiikka Marko Huhtanen Oulun Yliopisto
  • 2. Laskenta: teht即v即, joka edellytt即即 runsaasti peruslaskutoimitusten a a aa suorittamista. Matematiikka: algebra, analyysi, geometria,... Laskennan matematiikka: matematiikka, joka on laskennan motivoimaa. Yht即l即ryhm即n ratkaisemisen historia sis即lt即即 kaikki aiheeseen ao a a aa liittyv即t vivahteet. a
  • 3. 300-luku Yht即l即ryhm即 ao a 錚 3x + 2y + z = 39 錚 2x + 3y + z = 34 x + 2y + 3z = 26 錚 on kirjasta Yhdeks即n Lukua Matematiikan Taiteesta joka on a per即isin viimeist即即nkin 300-luvulta. a aa
  • 4. Menetelm即 jolla yht即l即ryhm即 kirjassa esitet即即n ratkaistavaksi, on a ao a aa Gaussin eliminaatio.1 Carl Friedrich Gauss eli 1777-1855. The Arnold principle: If a notion bears a personal name, then this name is not the name of the inventor. 1 Gaussin eliminaatio tarkoittaa nykyisin tuettua LU hajotelmaa.
  • 5. 1800-luku John von Neumann: By and large it is uniformly true in mathematics that there is a time lapse between a mathematical discovery and the moment when it is useful. Yht即l即ryhmi即 alettiin ratkomaan 1800 luvun alussa. Ensimm即inen ao a a sovellus oli astronominen.
  • 6. Gauss oli merkitt即v即 siit即 syyst即, ett即 h即n keksi pienimm即n a a a a a a a neli即summan menetelm即n. o a Pienimm即n neli即summan menetelm即lle l即ytyi nopeasti paljon a o a o k即ytt即即. a oa Ongelmien koko alkoi my即s kasvaa. o
  • 7. Sittemmin kartogra鍖assa 1800 luvun loppupuolella jouduttiin ratkomaan pienimm即n neli即summan teht即vi即. a o a a
  • 8. Jopa 77 77 kokoisia yht即l即ryhmi即 ratkottiin kyn即ll即 ja paperilla: ao a a a ...These calculations all in duplicate were completed in two years and a half an average of eight computers being employed... ....In connection with so great a work successfully accomplished, it is but right to remark how much it was facilitated by the energy and talents of the chief computer, Mr. James OFarrell.
  • 9. 1900-1960 Kaupallinen lentokoneteollisuus alkoi synnytt即m即即n runsaasti a aa yht即l即ryhmi即 1940 luvulta l即htien. ao a a Ongelmien koko alkoi kasvaa kest即m即tt即m即ksi. a a o a
  • 10. Suurin ongelma joka viel即 ratkaistiin k即sin (=mekaanisella a a laskukoneella) oli kokoa 200 200. Ty即 veisi kolmessa vuorossa yli kaksi kuukautta. Olettaen ettei o yht即k即即n n即pp即ilyvirhett即 tehd即. a aa a a a a Nopeampi ratkaiseminen oli mahdollista matematiikan avulla, mm. permutoimalla yht即l即t sopivasti ja k即ytt即m即ll即 hyv即ksi harvuutta. ao a a a a a (Marchant Model 10ACT, valmistus: USA 1930-1940.)
  • 11. 40-luvun puoliv即liss即 elektronisia tietokoneita alettiin a a kehittelem即即n. aa 50-luvun puoliv即liss即 kaupallisia tietokoneita alkoi tulla a a markkinoille. Tosin 200 200 kokoinen matriisi ei olisi mahtunut niiden muistiin.
  • 12. Ensimm即inen moderni numeerisen analyysin julkaisu: J.von a Neumann and H. Goldstine: Numerical inverting of matrices of high order, Bull. Amer. Math. Soc., pp. 10211099, (1947). Gaussin eliminaatio saatettiin matemaattisesti sellaiseen muotoon, ett即 se toimi tietokoneissa numeerisesti luotettavasti. a Matriisianalyysi tuli keskeiseksi.
  • 13. 1960- 1960-luvulla Suomessakin oli yliopistoissa kaupallisia tietokoneita mm. TKK:lla (Elliott 803 A k即ytt即即n 1961) ja Oulun yliopistossa a oo (Elliott 803 B k即ytt即即n 1965). a oo
  • 14. Nykyp即iv即n supertietokoneet selvi即v即t 106 106 kokoisista a a a a teht即vist即 noin vuorokaudessa. a a Jos ei ole supertietokonetta, rinnakkaista laskenta GPU:lla. (Alla kuvassa Tesla C1060, nVidialta!)
  • 15. Pelkk即 raaka laskentavoima ei riit即. Realistiset simulaatiot 3D:ss即 a a a vaativat helposti jopa 108 muuttujaa. T即m即n kokoisten laskennallisten ongelmien ratkaiseminen on a a mahdollista vain matematiikan avulla. Ylip即即ns即, data-massiiviset ongelmat lis即即ntyv即t. 90% t即m即n aa a aa a a a p即iv即n datasta on syntynyt viimeisen kahden vuoden aikana. a a Laskennassa (ja datan k即sittelyss即) tarvittavaa matematiikkaa ei a a ole helppo ennakoida. On suositeltavaa suhtautua my即t即mielisesti my即s sellaiseen oa o matematiikkaan, joka perinteisesti on mielletty olevan heikosti yhteydess即 laskentaan. a